Hel.fi-sivustolla tehdään päivityksiä

Teemme välttämättömiä päivityksiä hel.fi-sivustolle. Sivuston toiminnassa voi olla olla katkoja tai se voi olla kokonaan poissa käytöstä 19.11. kello 16-24 välisenä aikana. Katkon aikana esillä on kopiosivusto.

Bredbacka

Mellunkylään suunnitellaan uutta viihtyisää pientalovaltaista asuinaluetta. Bredbackan alue rakentuu hyvien kulkuyhteyksien varrelle.
Kollaasi eri pientaloaluevaihtoehdoista.

Bredbackan suunnittelu Mellunmäessä jatkuu uusista lähtökohdista. Alueelle suunnitellaan pientalopainotteisia asumisen kortteleita, palveluita ja virkistysaluetta. 

Suunnittelun tueksi kaupunki on laatinut viisi erilaista ideasuunnitelmaa. Ne näyttävät erilaisia mahdollisuuksia Bredbackan tulevaisuudelle. Mikään suunnitelmista ei toteudu sellaisenaan eikä niiden joukosta valita voittajaa. Ratkaisuja kehitetään edelleen selvitysten ja kaupunkilaisilta saatavan palautteen pohjalta.

Tule mukaan suunnitteluun

Miksi Bredbackan suunnittelu muuttui?

Bredbackaan laadittiin aiemmin kaupunkimaisempi, kerrostalovaltainen kaavaehdotus. Kaupunkiympäristölautakunta palautti kaavaehdotuksen valmisteluun keväällä 2024. Lautakunta edellytti muun muassa uusia luontoa ja itäisen Helsingin raideliikennettä koskevia selvityksiä.

Uuden kaupunkistrategian myötä suunnittelun lähtökohdat arvioitiin uudelleen. Bredbackaa ryhdyttiin suunnittelemaan pientalopainotteisena alueena. Suunnittelu liittyy myös kaupunkiympäristölautakunnan kesäkuussa 2026 tekemään päätökseen pientalotonttitarjonnan lisäämisestä Helsingissä. Tavoitteena on lisätä erityisesti omatonttisten erillispientalojen tarjontaa muun muassa perheasuntojen kysyntään vastaamiseksi. Suunnittelualuetta on laajennettu kattamaan myös Mellunmäen ala-asteen tontti ja Rukatunturintien eteläpuolella olevat asumisen tontit, joilla tarkastellaan täydennysrakentamisen tai purkavan uudisrakentamisen mahdollisuuksia.

Mitä Bredbackaan suunnitellaan?

Bredbackasta tavoitellaan pientalopainotteista mutta monimuotoista asuinaluetta. Sinne tutkitaan omakotitalojen ja muiden pientaloratkaisujen lisäksi myös muuta asumista sekä lähipalveluita. Tavoitteena on sovittaa yhteen asuminen, palvelut, virkistys ja alueen luontoarvot.

Alueen sijainti Itäväylän ja Länsimäentien tuntumassa vaikuttaa suunnitteluun olennaisesti, sillä suunnittelussa varaudutaan mahdollisiin tuleviin pikaraitiotieyhteyksiin. Osittain suunnittelualueen koillisosaan sijoittuvalla Mellunkyläntiellä kulkee runkolinjan 560 yhteys, joka mahdollisesti muuttuu pikaraideyhteydeksi pitkällä aikavälillä. Itäväylällä varaudutaan Östersundomin pikaraideyhteyteen.

Bredbacka liittyy samalla laajempaan Itäisen bulevardikaupungin suunnitteluun ja Mellunkylän kaupunkiuudistukseen.

Puro ja luonto ovat tärkeä osa suunnittelua

Bredbackan alue on ollut viljely- ja palstakäytössä 1970-luvulle saakka. Alueen läpi virtaavan Mellunkylänpuron uomaa on vuosikymmenten varrella siirretty alueen käytön mukaan. Puron länsiosa on säilynyt luonnonmukaisena.

Mellunkylänpuro halutaan nostaa uuden alueen virkistykselliseksi kohokohdaksi. Suunnittelussa tutkitaan myös puron mahdollista siirtämistä joiltakin osin. Tavoitteena on ennallistaa puroympäristöä ja säilyttää tai parantaa purossa elävän taimenen elinolosuhteita.

Ojapuiston pohjoisosassa on lisäksi kaksi uhanalaista lehtoaluetta ja yksi lehmusmetsä. Arvokkain lehtolaikku kuuluu luonnonsuojelualueohjelmaan. Uutta luonnonsuojelualuetta suunnitellaan ohjelman rajausta laajemmaksi niin, että siihen kuuluisi myös osa viereisestä arvokkaasta lehmusmetsiköstä.

Viisi ideaa Bredbackan tulevaisuudeksi

Kaupunki järjesti muuttuneiden lähtökohtien vuoksi sisäisen suunnittelukilpailun. Sen tuloksena syntyi viisi varsin erilaista näkemystä siitä, millainen pientalopainotteinen Bredbacka voisi olla.

Ideasuunnitelmia ei pidä ajatella viitenä valmiina kaavavaihtoehtona. Niiden avulla tutkitaan erilaisia ratkaisuja esimerkiksi pientaloasumiseen, rakentamisen määrään, palveluihin, kaupunkikuvaan, viherympäristöön ja Mellunkylänpuron tulevaisuuteen. Jatkosuunnittelussa voidaan yhdistellä eri ehdotusten parhaita ratkaisuja ja kehittää myös uusia.

Digitaalisesti tehty havainnekuva lintuperspektiivistä.
Reunalla ehdottaa pikkukaupunkimaista ja vehreää Bredbackaa. Alueella yhdistyvät omakotitalot, rivitalot ja kerrostalot. Kolme erilaista naapurustoa rakentuvat metsän reunan, palveluiden muodostaman keskustan ja pientalokylän ympärille. Puistot, pihakadut ja aukiot muodostavat alueelle yhteisiä kohtaamispaikkoja. Mellunkylänpuro siirrettäisiin nykyiseltä paikaltaan voimalinjan alle ja sen ympärille rakennettaisiin Puropuisto ulkoilureitteineen ja näköalapaikkoineen. Purouomasta pyrittäisiin samalla tekemään taimenille sopiva elinympäristö.

Digitaalisesti tehty havainnekuva lintuperspektiivistä.
Kahen kilon taimen painottaa monipuolista pientaloasumista, yhteisöllisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Alue jakautuu erilaisiin naapurustoihin, joissa on omakotitaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja. Ehdotuksen erityispiirteitä ovat puroympäristöön sijoittuva Purokylä sekä kiertotaloutta ja kestävää rakentamista palveleva Materiaalipiha. Eteläisen lehdon purohaara säilyisi nykyisessä uomassaan ja sitä ennallistettaisiin. Itäistä purohaaraa puolestaan kehitettäisiin voimalinjan yhteydessä.

Havainnekuva katutasolta.
Vetoketju ehdottaa Bredbackaan tiivistä ja kylämäistä asuinaluetta, jossa luonto ja rakentaminen lomittuvat toisiinsa. Tulevien mahdollisten pikaraitiotiepysäkkien yhteyteen sijoittuisivat alueen keskuskorttelit. Niitä ympäröisivät rivi- ja omakotitaloalueet, joiden välissä kulkisi vehreitä kävelyreittejä. Mellunkylänpuro siirrettäisiin uuteen uomaan voimalinjan alle ja puron ympärille muodostettaisiin uusi virkistyspuisto.

Digitaalisesti tehty havainnekuva lintuperspektiivistä.
Feeniks muodostuu omaleimaisista kortteleista, mutkittelevista pihakaduista ja erilaisista kaupunkitiloista. Itäväylän ja Länsimäentien risteyksen ympäristö muodostaisi alueen urbaanimman keskustan, josta rakentaminen madaltuisi kohti vehreitä pientaloalueita. Voimalinjan yhteyteen sijoittuisi hulevesipuisto, jossa yhdistyisivät vesiaiheet, leikki ja ulkoilu. Mellunkylänpuro siirrettäisiin uuteen uomaan alueen länsipuolelle ja puron sivuhaara tuotaisiin keskustan aukiolle vesiaiheeksi.

Digitaalisesti tehty havainnekuva, jossa ihmiset kävelevät lumisella kujalla.
Breddis ottaa vaikutteita puutarhakaupungista. Pienet omakotitalot ja rivitalot yhdistyvät ehdotuksessa korkeampiin kerrostaloihin. Suuri osa nykyisestä metsästä säilytetään ja alueen keskelle sijoittuu monipuolisia palveluita. Ehdotus painottaa asumisen väljyyttä, omia pihoja ja luonnonläheistä arkea. Nykyistä Mellunkylänpuron uomaa pyritään ehdotuksessa säilyttämään ja kunnostamaan. Lisäksi puroa haaroitetaan voimalinjan alle uudeksi puro-osuudeksi.

Kerro, mitä Bredbackassa pitäisi tavoitella

Verkkokysely on avoinna 19.11.–16.12.2026.

Kyselyssä voit tutustua viiteen ideasuunnitelmaan tarkemmin ja kommentoida niitä. Voit myös arvioida yleisemmin Bredbackan kehittämisen sisältöjä ja painopisteitä sekä lähettää terveisiä suunnittelijoille.

Mikään ideasuunnitelmista ei sellaisenaan muodosta tulevan suunnittelun pohjaa. Kaupunkilaisten kommentteja käytetään, kun alueen suunnitteluperiaatteita kehitetään keväällä 2027. Kyselyn tulokset toimivat myös kaupunkilaisista koostuvan ryhmän työskentelyn pohjana

Vastaa kyselyyn(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Tule mukaan vaikuttamaan suunnitteluun 
 

Kaupunki perustaa Bredbackan suunnittelun tueksi ryhmän, joka kokoontuu keväällä 2027. Sen tehtävänä on pohtia alueen ratkaisuja suunnittelijoiden kanssa, ja tuoda suunnitteluun erilaisia kaupunkilaisten näkökulmia. Toivomme siksi hakemuksia kaikenlaisilta ihmisiltä! 

Ryhmään valitaan 15–20 henkilöä, ja se kokoontuu Mellunkylässä 27.1., 17.2. ja 17.3. Työskentely tapahtuu suomeksi. Ryhmän vetämisestä vastaa Tommila Arkkitehdit. 
 

Ryhmässä tutustutaan alueeseen, työskennellään pienryhmissä ja luodaan yhdessä ideakartta Bredbackan kehittämiseksi. 

Jätä hakemuksesi viimeistään 16. joulukuuta täyttämällä lomake.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ilmoitamme valituille henkilöille sähköpostitse viimeistään 13. tammikuuta.

Miten suunnittelu jatkuu?

Kaupunkilaisilta saatu palaute, verkkokyselyn tulokset, kaupunkilaisista koostuvan ryhmän työ sekä alueesta tehdyt selvitykset viedään mukaan jatkosuunnitteluun.

Tavoitteena on, että varsinainen kaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä 2027. Siitä voi jälleen esittää mielipiteitä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo on nykyisen aikataulun mukaan syksyllä 2028, jonka jälkeen kaava etenee päätöksentekoon.

Yhteystiedot

Nimi
Sanna Jauhiainen

Titteli
arkkitehti