Sauri kertoo blogissaan liukkausvaroituksen lisäksi rakennusviraston muista palveluista kuten viestistä, joka kertoo, milloin ajoneuvo pitää siirtää aurauksen tieltä. Palvelut toimivat tekstiviesteillä.

Kaupungille tulleen kiukkuisen palautteen määrä on Saurin mukaan selvästi laskenut. – Kaupunki ja kaupunkilaiset ovat oppineet viime talvesta.

Lisää aiheesta
Saurin videobloggaus Helsinki-kanavalla
Rakennusviraston lumipalvelut

Valtiovarainministeriön tiedote

Etusijalla ovat kaupunkitalouteen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiin liittyvät tutkimukset, kaupungin tilaamien tai tuottamien palvelujen järjestämistä ja arviointia tukevat tutkimukset, sekä tutkimukset, joissa käsitellään helsinkiläistä elinympäristöä ja arkielämää, mukaan lukien maahanmuuttoon ja kaupungin kansainvälistymiseen liittyviä ilmiöitä.

Hakemukset tulee toimittaa tutkimussuunnitelmineen, ansioluetteloineen ja mahdollisine suosituksineen kahtena kappaleena 6. maaliskuuta kello 16.00 mennessä osoitteeseen:

Helsingin kaupungin tietokeskus
PL 5500
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Käyntiosoite on Siltasaarenkatu 18–20 A.  Hakemuslomakkeen saa tietokeskuksen sivuilta.

Apurahat jaetaan Helsingin kaupungin tiedepäivänä toukokuussa.

Lisää aiheesta
Guggenheim-selvitys suomeksi
 

Virasta maksettava kokonaiskuukausipalkka on 10 101,30 euroa.

Vuonna 1954 syntynyt Manninen on koulutukseltaan diplomi-insinööri pääaineenaan energiatalous ja voimalaitosoppi.

Helsingin Energian nykyinen toimitusjohtaja Seppo Ruohonen jää eläkkeelle 1. lokakuuta alkaen.

Niin sanottua Bilbao-efektiä tutkineen Plazan selvityksestä käy ilmi, että tosiasiassa Bilbao maksoi 24,7 miljoonaa dollaria Guggenheim-säätiölle. Maksu tapahtui siis päinvastaiseen suuntaan kuin useissa tiedotusvälineissä on kerrottu.

Virhe lähti ilmeisesti liikkeelle opetus- ja kulttuuriministeriön 27.1. julkistamasta lausunnosta, jossa arvioitiin Helsingin Guggenheim-selvitystä.

Lisää aiheesta
Beatriz Plazan Guggenheim-selvitys

Designpääkaupunkiviikonloppuna on kaikkiaan yli 180 tapahtumaa, joista yli sata Helsingissä. Tapahtumia on ympäri kaupunkia, ja karnevaali näkyy yhtä lailla vaikkapa Kampissa, Kannelmäessä kuin Kontulassakin.

Helsingin designviikonlopusta voi lukea lisää kaupungin sivuilla. Tapahtumia järjestetään myös Espoossa, Vantaalla ja Lahdessa.

Lisää aiheesta
Designviikonlopun koko ohjelma

ATT vastaa Helsingin kaupungin omasta asuntotuotannosta. Siitä noin puolet on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Lisäksi ATT tuottaa erityisryhmien vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä lähinnä Hitas -omistusasuntoja. Parhaillaan on käynnissä lähes 2 000 uuden asunnon rakentaminen ja yli 800 asunnon peruskorjaus.

Marjamaa on johtanut ATT:tä vuodesta 1996 lähtien. Hänen johdollaan ATT on panostanut asuntorakentamisen käyttäjälähtöiseen kehitystoimintaan. Nykytuotanto on valtaosin A-energialuokan taloja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota sisäilman hallintaan.

Tuoreimpia esimerkkejä ATT:n toiminnasta ovat tänä vuonna Vallilaan valmistuva CITY-talo ja Kalasatamaan rakennettava STUDIO-talo. Niiden erityispiirteisiin kuuluvat esimerkiksi autottomuus, yhteisöllisyys kerroskohtaisine yhteistiloineen sekä joustavat tilaratkaisut.

ATT kerää systemaattisesti asukaspalautetta toimintansa ja tuotteidensa kehittämisen lähtökohdaksi. Se tekee myös tiivistä yhteistyötä monien tutkimuslaitosten kanssa.

Vuoden 2011 asuntovaikuttajan valinnan teki raati, joka koostui aiemmin valituiksi tulleista asuntovaikuttajista. Valinta julkistettiin Helsingissä 26. tammikuuta Asuntomarkkinat-seminaarissa

Lausuntojen saaminen pidentää selvityksen käsittelyaikataulua noin kolmesta neljään viikkoa. Alun perin oli suunniteltu, että asia olisi tuotu kaupunginhallituksen käsittelyyn 30. tammikuuta ja kaupunginvaltuustoon 15. helmikuuta.

Kaupunginjohtajan pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Palkka on 14 422,50 euroa kuukaudessa.

Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Hakemusasiakirjat ovat julkisia eikä niitä palauteta.

Kirjalliset hakemukset, joihin on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta, pyydetään osoittamaan kaupunginvaltuustolle ja toimittamaan Helsingin kaupungin kirjaamoon, jonka postiosoite on PL 10, 00099 Helsingin kaupunki ja käyntiosoite Pohjoisesplanadi 11-13.

Käytännössä muutoksella on merkitystä kartoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Kartasto ja kaikki maankäyttöön liittyvä suunnittelu on sidottu koordinaattijärjestelmään.

Helsingin nykyinen tasokoordinaattijärjestelmä on oma ja naapurikaupungeilla on omansa. Toisistaan poikkeavat koordinaattijärjestelmät vaikeuttavat paikkatietojen käyttöä, kun tiedot joudutaan sovittamaan keskenään. Tavoitteena on, että Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyvät yhteiseen järjestelmään.

Länsi-Euroopassa korkeusjärjestelmien lähtötasona on Amsterdamissa vuonna 1684 vallinneen keskimääräisen tulvavuoksen huippu, Normaal Amsterdams Peil.

Asia hyväksyttiin maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa.

– Muutoksessa ei ole kyse laatikkoleikistä. Emme puhu organisaatio-, vaan rakennemuutoksesta. Design-pääkaupunkivuoden innoittamana haluamme muotoilla palvelujamme uudelleen. Tarkoituksena on, että palvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaidemme tarpeita. 

– Hoitoketjut halutaan kuntoon varsinkin vanhuspalveluissa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä vammaispalveluissa. Tiedonkulkua asiakkaan eduksi on myös kehitettävä, Räty jatkaa.

Koko kirjoituksen voi lukea Laura Rädyn blogista.

Guggenheim-museon perustaminen Helsinkiin toisi arvokkaan lisän Suomen kulttuurielämään, todetaan konsepti- ja kehitysselvityksessä, jonka Solomon R. Guggenheim-säätiön edustajat luovuttivat kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle tiistaina 10. tammikuuta. Helsingin kaupunki tilasi selvityksen vuosi sitten. Sen tavoitteena oli tutkia edellytyksiä uuden Guggenheim-museon perustamiselle Helsinkiin.

Finlandia-talolla kello 10–12.30 järjestettävää julkistustilaisuutta voi seurata suorana tämän artikkelin lopussa.

Guggenheim-selvitysryhmän raportissa ehdotetaan, että museo rakennettaisiin kaupungin omistamalle tontille Eteläsataman rantaan. Paikalla sijaitsee nykyään Kanavaterminaali. Museon kokonaispinta-ala olisi noin 12 000 neliömetriä, josta näyttelytilaa olisi noin 4000 neliömetriä.

Rakennuksen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiksi arvioidaan noin 140 miljoonaa euroa. Keskitason arvio museon kävijämäärästä on 500 000–550 000 kävijää vuodessa, heistä noin 300 000 tulisi kotimaasta. Helsinki rahoittaisi hankkeen julkisin varoin mutta odottaa rahoitusta myös yksityisistä lähteistä sekä yrityksiltä.

Selvityksen mukaan uuden museon kansainvälisissä näyttelyissä ja ohjelmistossa ei todennäköisesti olisi  juurikaan päällekkäisyyttä Helsingin muiden taidelaitosten tarjonnan kanssa. Uusi museo loisi kaupunkiin näkyvän maamerkin, joka heijastaisi Helsingin pyrkimystä tulla tunnetuksi kulttuuripääkaupunkina. Selvityksen mukaan museo antaisi vahvan panoksen Suomen taideyhteisöön toimimalla taiteellisena keskuksena, joka tekisi yhteistyötä kaupungin muiden taidelaitosten kanssa ja vetäisi kansainvälistä huomiota Helsingin kulttuuritarjontaan.

Ei laajoja kokoelmia

Selvityksessä ehdotetaan, että Helsingin Guggenheim-museolla ei olisi laajoja omia kokoelmia. Museossa olisi perinteisen museon elementtejä, mutta samalla se rikkoisi prosessien, esillepanon ja yleisön osallistumisen rajoja. Museo järjestäisi vuosittain 2–3 suurnäyttelyä ja 3–5 suppeampaa näyttelyä. Niitä täydentäisivät lyhytkestoiset, ei-perinteiset ohjelmaelementit ja aktiivinen ja innovatiivinen taidekasvatusohjelma.

Selvityksessä suositellaan, että uusi museo ottaisi hoitaakseen osan Helsingin taidemuseon nykyisistä tehtävistä. Taidemuseon kokoelmatoimintaa ja julkisen taiteen tehtäviä kehittäisi jokin toinen kaupungin hallintokunta, jonka tehtäväksi se annettaisiin. Taidemuseon nykyisiä näyttely- ja taidekasvatustehtäviä taas kehitettäisiin osana uuden Guggenheim-museon toimintaa ja missiota.

– Yksi selvityksen hyödyistä on läheisempi jatkuva suhde Guggenheimin työntekijöiden ja Helsingin kulttuurielämän välillä, toteaa Solomon R. Guggenheim-säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman.

”Upea mahdollisuus”

Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen mukaan museolle on tilaus pääkaupungin kulttuurisessa maisemassa. –Helsingillä on edessään upea mahdollisuus, johon meidän tulee tarttua. 

Selvityksen ehdotuksista ei ole vielä tehty päätöksiä. Helsingin kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät suosituksia, joka jatkuu ainakin helmikuuhun 2012. Kaupunki päättää tämän jälkeen, siirrytäänkö hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Samaan aikaan Guggenheim-säätiön hallitus, joka konsultoi asiassa Guggenheim Bilbaon edustajia, päättää virallisesti, hyväksyykö se suunnitelman toteutettavaksi.

Lisää aiheesta
Selvitys kokonaisuudessaan primapaper-muodossa
Selvityksen sivu kaupungin portaalissa

Uudenvuoden perinteen mukaisesti juhlassa kuultiin Helsingin piispa Irja Askolan tervehdys ja laulettiin yhteisesti Maamme-laulu. Designpääkaupunkivuoden kunniaksi tehty videoteos Ylistys Helsingille esitettiin kolmiulotteisena arkkitehtuuriheijastuksena.

Helsingin ylipormestari Jussi Pajusen isännöimässä illassa kuultiin tuttuun tapaan musiikkiesityksiä. Lavan valloittivat Jari Sillanpää, Aia-yhtye, Felix Zenger ja Out ´n loud -kuoro.

Juhla välitettiin suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä ja verkossa YLE Areenassa osoitteessa areena.yle.fi, jossa se on katsottavissa kuukauden ajan, myös ulkomailla.

Lisää aiheesta
Senaatintorin uudenvuoden juhla
Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina
World Design Capital Helsinki 2012
Lux Helsinki 31.12.-9.1.2012
Jääkiekon MM-kisat
Yleisurheilun EM-kisat

Infopankki.fi -verkkopalvelun sivuilla on 15 kielellä maahanmuuttajille suunnattua perustietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista. Infopankki tukee kotoutumista tarjoamalla tietoa erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta.

Aiemmin kulttuurikeskuksen alaisuudessa toiminut Infopankin toimitus muuttaa hallinnollisen muutoksen myötä Kulttuurikeskus Caisasta väliaikaisiin tiloihin Satamataloon Olympiaterminaalin viereen.

Infopankki koostuu perustietosivuista sekä paikallistiedosta. Helsingin toimitus vastaa perustiedoista ja Helsingin seudun kaupunkien paikallissivuista. Muut jäsenkunnat ylläpitävät paikallistietosivuja. Jäsenkuntia ovat pääkaupunkiseudun kuntien ohella Turku, Tampere, Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Kuopio, Rovaniemi, Kainuun maakunta ja Oulu. 

Palvelua rahoittavat Helsingin seudun kuntien lisäksi  valtio sekä jäsenkunnat.

– Design ei rajoitu pelkästään esineisiin ja rakennuksiin, vaan liittyy myös siihen, minkälaista yhteisöä ja palvelukulttuuria me rakennamme, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri luonnehti blogissaan. Sauri viittaa vuodenvaihteessa alkavaan designpääkaupunkivuoteen.

Sauri muistelee videoblogissaan myös lumentäyteistä viime vuotta ja vertaa sitä nykytilanteeseen. 

– Joudutaan varustautumaan nollaan senttiin lunta ja kahteen metriin lunta. Kaikista tilanteista pitää pystyä selviytymään, hän toteaa.

Kilpailuasiakirjat julkaistaan samalla sivustolla 5. tammikuuta. Osa asiakirjoista on ainoastaan ilmoittautuneiden suunnittelijoiden ladattavissa.

Metropolin sykkivä sydän -arkkitehtuurikilpailun järjestää Helsingin kaupunki, ja siihen voivat osallistua kilpailun kelpoisuusehdot täyttävät ryhmät. Ensimmäinen vaihe käynnistyy 5. tammikuuta ja kestää 16. huhtikuuta saakka. Tuomaristo valitsee 6–8 parasta ehdotusta toiseen vaiheeseen, joka alkaa ensi syksyllä. Lopulliset tulokset julkistetaan todennäköisesti kesäkuussa 2013.

Kilpailussa haetaan uuden ajan kirjastoa, ja sen toimintaa koskevia ideoita tullaan keräämään ensi vuoden aikana myös kansalaisilta. Rakennus nousee Töölönlahden alueelle. Tavoitteena on elävä ja toiminnallisesti monipuolinen ihmisten kohtaamispaikka ja ekotehokas merkkirakennus. 

Varsinaisen kirjastotoiminnan lisäksi rakennuksessa on tarkoitus olla tiloja tapahtumille, kaupunkilaisten omille projekteille ja osallistumiselle. Tulevaisuuden kirjasto on kaikille avoin paikka, josta haetaan paitsi tietoa ja lukuelämyksiä, myös mahdollisuuksia oppia ja hyödyntää uusia teknologisia sovelluksia tiedon tuottamiseen.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Lisää aiheesta
www.keskustakirjasto.fi
www.kilpailu.keskustakirjasto.fi

Selvityksen tuloksia esittelevät työtä johtaneet Solomon R. Guggenheim -säätiön apulaisjohtaja ja globaalien strategioiden vastaava Juan Ignacio Vidarte ja apulaisjohtaja Ari Wiseman sekä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén. Seminaarin puheenjohtajana toimii Kansainvälisen design-säätiön johtaja Pekka Timonen.

Raportin voi lukea Helsingin kaupungin verkkosivuilta 10. tammikuuta kello 10 jälkeen osoitteessa www.hel.fi/guggenheim-study.

Helsingin kaupunki tilasi viime tammikuussa Guggenheim-säätiöltä konsepti- ja kehittämisselvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuudet perustaa Helsinkiin Guggenheim-museo. Toimeksiannon mukaan selvityksessä kartoitetaan monialaisen taidemuseon tehtäviä ja rakenteita ja hahmottaa millainen 2000-luvun museo voisi olla.

Raportin valmistumisen määräaika on 30. joulukuuta. Vuodenvaihteen loma-ajan takia Helsingin kaupunki päätti siirtää raportin luovuttamisen 10. päivään tammikuuta.

– Myllypuron asukkailla on ollut aktiivinen rooli mediakirjaston ja ympäröivän alueen kehittämisessä, korostaa kirjaston avajaisissa puhunut apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen. –Mediakirjasto on hyvä esimerkki siitä, mitä kaupungin virastojen ja asukasyhdistysten yhteistyöllä voidaan saada aikaan.

Uusi mediakirjasto korvaa aiemman Myllypuron lehtisalin. Mediakirjastossa on asiakkaiden käytössä laaja valikoima tietokoneita ja tablettitietokoneita sekä mediastudio. Kirjastossa on asiantuntevaa henkilökuntaa, joka osaa opastaa niin vanhojen VHS-nauhoitteiden digitoimisessa ja radio-ohjelman teossa kuin perinteisessä tiedonhaussakin.

– Myllypuron mediakirjastossa ollaan kirjaston perustehtävänä ytimessä ja kuitenkin uuden edessä. Tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää kansalaisilta uusia taitoja, joiden kehittämiseen kirjastot tarjoavat luonnollisen oppimisympäristön.

Myllypuron mediakirjasto on toteutettu Helsingin kaupunginkirjaston, sosiaaliviraston, liikuntaviraston ja Myllypuro-seuran yhteishankkeena. Mediakirjasto sijaitsee osoitteessa Kiviparintie 2, 00920 Helsinki. Kirjasto on auki maanantaista torstaihin kello 9-20, perjantaina kello 9-16 ja lauantaina kello 10-16.

Kirjaston kotisivut: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/myllypuro/

Arvostelukriteereinä käytettiin lopputyön innovatiivisuutta, työn laatua, kosketuspintaa Helsinkiin sekä laitoksen antamaa arvosanaa. 

Helsinki on jakanut palkintoja ansioituneille pro gradun tai diplomityön tekijöille vuodesta 1992. Kaupungin tietokeskus pyytää vuosittain yliopistoja tekemään ehdotuksia siitä, mitkä työt olisivat palkinnon arvoisia.

Ehdotuksia tuli tänä vuonna Aalto-yliopistosta seitsemän ja Helsingin yliopistosta viisi. Lisäksi Kuvataideakatemiasta tuli kolme ehdotusta ja Svenska handelshögskolanista yksi ehdotus.

Kaupungin palkitsemat työt olivat:

• Ahlers, Kristian:  Varför stiger bostadsprisen i Helsingfors? Ahlers opiskeli Svenska handelshögskolanissa.
• Hannula, Hanna: Muutoksen tuulia sotilassaarilla. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren historian ja nykytilan tarkastelu sekä kehittämissuunnitelma. Hannula opiskeli Aalto-yliopiston School of Science and Technologyn arkkitehtuurin laitoksella.
• Hatakka, Sampsa: Sotilaita ja siviilejä – Viaporin väestö vuonna 1806. Hatakka opiskeli Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella.
• Hällfors, Maria: Using a botanic garden collection to test a bioclimatic vegetation scheme. Hällfors opiskeli Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
• Lauronen, Tina: Muuttohalukkuus Helsingin kaupungin vuokra- ja asumisoikeustaloissa 2008. Lauronen opiskeli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
• Luukkonen, Pauliina: Asuntojen hintojen muodostuminen ja kotitalouksien velkaantumisen rooli - Onko pääkaupunkiseudulla asuntokupla? Luukkonen opiskeli Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa.
• Mänttäri-Buttler, Alina: Helsingin galleriakenttä, kentän muutokset ja positiot vuosina 1983–2009. Mänttäri-Buttler opiskeli Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineessa.
• Piironen, Minna: Kattojen hyödyntäminen kaupunkiviljelyssä. Piironen opiskeli Taideteollinen korkeakoulun muotoilun laitoksella.

Sosiaalilautakunta ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi lautakunnaksi jonka jäsenten määrä päätetään viraston johtosäännön hyväksymisen yhteydessä. Lasten päivähoitoa varten perustettavaan lautakuntaan nimetään 9 jäsentä.

Sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistaminen on määrä toteuttaa vuoden 2013 alusta lukien.

Suunnittelua ja valmistelua varten perustetaan kaupungin keskushallintoon projektiorganisaatio, johon on tarkoitus nimetä terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila, terveysasemien johtaja Antti Iivanainen sekä hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena Ylisipola ja perhepalvelujohtaja Pia Sutinen sosiaalivirastosta.

Lisäksi organisaatiouudistuksen etenemistä seuraamaan perustetaan seurantaryhmä, johon tulee edustajat kaikista kaupunginhallituksessa edustettuina olevista poliittisista ryhmistä ja ohjausryhmä, joka koostuu virkamiehistä ja henkilöstöjärjestöjen edustajista.

Lasten päivähoidon organisoinnille laaditaan erillinen suunnitelma, jota valmistellaan  päivähoidon johtaja Satu Järvenkallaksen johdolla.

Uudessa sosiaali- ja terveystoimen virastossa tulee työskentelemään noin 15 000 ja lasten päivähoitoa varten perustettavassa virastossa noin 5000 työntekijää.

Organisaatiouudistuksesta kerrotaan lisää sitä varten avatuilla sivuilla.

Iloisilta ilmeiltä ja pukuloistolta ei voinut välttyä, kun Helsingin neljäsluokkalaiset kerääntyivät jo 15. kerran juhlimaan itsenäisyyspäivää, 7. kertaa ylipormestari Jussi Pajusen johdolla. Juhlavuoden kunniaksi lapset saavat nauttia suomalaista lähiruokaa ja seurata Jukka Poika & Dj Andorin esiintymistä.

Jännitys tiivistyi Finlandia-talolla ennen vastaanoton alkua. Pahinta kättelyjännitystä lieventämään Helsingin kaupunki oli järjestänyt Sirkus Supiaisen. Käteltävinä ovat ylipormestari Jussi Pajunen, apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja opetustoimen johtaja Rauno Jarnila sekä puolisot Jaana Pajunen, Janne Metsämäki ja Eva Jarnila.

Makupalapeli ja vanhoja tansseja

Kättelyn jälkeen jokainen osallistuja saa käteensä lasin kuplivaa mansikkajuomaa ennen siirtymistään nauttimaan juhlaruoasta. Makupalapeli-nimisen menun on koonnut Markku Luola ja se sisältää kotimaisten marjojen ja kalan makuja.

Lapset ovat valmistautuneet itsenäisyyspäivänvastaanottoa varten koko syksyn. Kouluissa on opeteltu niin perinteisiä tansseja kuin käytöstapoja. Vähemmän harjoiteltu laji lienee reggae, josta vastaavat illan tähtiartistit Jukka Poika & DJ Andor.

Kaksi minuutintarkkaa juhlaa

Juhlia järjestetään kaksi peräkkäin ja niiden organisoiminen on tarkkaa. Ensimmäiseen juhlaan saapui 56 bussilastillista lapsia ja opettajia ja tilaisuus viedään läpi puolessatoissa tunnissa. Toiseen, kello 15.30 alkavaan juhlaan busseja tulee 58. Yhteensä koululaisia opettajineen on juhlimassa on noin 5 100.

Tapahtuman tuottaja Maarit Roschier kertoo apua järjestelyihin tulevan monilta eri tahoilta. Esimerkiksi Finlandia-ravintolaa avustaa Helsingin palvelualojen oppilaitoksen Roihuvuoren koulutusyksikön 50 kokki- ja tarjoilijaopiskelijaa. Järjestystehtäviin on saatu 30 Lauttasaaren lukiolaista. Monet näistä avustajista ovat itsekin juhlineet itsenäisyyttä ylipormestarin vastaanotolla.

Kalasataman keskuksen kokonaisuus vastaa laajuudeltaan noin kahta Kampin keskusta ja on lajissaan yksi suurimpia Euroopassa vireillä olevia hankkeita. Hanke on talous- ja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja HKL:n yhteinen.

Tuomaristo kiittää toimintatapoja ja prosessien tehokkuutta

Arviointiraati perustelee valintaansa seuraavasti: Hankkeen läpiviemiseksi kehitetty eri virastojen yhteistyöstä koostuva ainutlaatuinen neuvotteluprosessi ja organisaatiorakenne, jossa kuusi ryhmää neuvotteli yhtä aikaa, mahdollistivat neuvottelujen tehokkaan läpiviemisen ja onnistumisen.

Kehitetyllä mallilla saatiin parannettua niin tarjousten laatua kuin kustannustehokkuuttakin. Valittu malli mahdollisti erinomaisesti kummankin osapuolen intressien huomioimisen. Koska myös riskejä pystyttiin arvioimaan ennakkoon, voitiin ne ottaa jo sopimuksessa paremmin huomioon ja näin mahdollisimman paljon myös ennaltaehkäistä niitä.

Arviointiraadin puheenjohtaja, kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo toteaa, että sovellettu neuvottelumalli toimii suunnannäyttäjänä isojen hankkeiden läpiviemisessä ja hallintokuntarajat ylittävässä yhteistyössä.

Helsingin pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlaa vietetään koko vuosi 2012. Tapahtumien keskiössä on Helsingin Unioninkatu, joka tarinoineen nostetaan erityisvaloon. Merkkivuosi näkyy kaikissa kaupungin vuotuisissa yleisötapahtumissa, kuten Helsinki-viikolla ja maakuntajuhlissa kesäkuussa sekä lasten itsenäisyysjuhlassa joulukuussa. 

Syksyllä 2012 sytytetään sininen lasersäde koko Unioninakselille Tähtitorninmäeltä Kallion kirkon torniin. Juhlavuoteen osallistuvat omilla tapahtumillaan myös muun muassa Helsingin yliopisto, Kallion kirkko, Kaartin Pataljoona sekä monet kulttuurilaitokset ja järjestöt. Juhlavuotta vietetään myös maailman designpääkaupunkina yhteistyössä World Design Capital 2012 Helsinki -hankkeen kanssa.

Juhlavuoden teemat nousevat Helsingin ja pääkaupungin historiasta ja sen merkityksestä kaupungin asukkaille ja kaikille suomalaisille. Uusi sivusto on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi ja sitä täydennetään joulukuussa englannin- ja venäjänkielisillä sivuilla.

Turvallisuuskävelyllä ryhmä etenee ennalta sovittua reittiä ja tekee merkintöjä turvallisuuden ja viihtyvyyden näkökulmasta. Kävelyn jälkeen osallistujat kokoontuvat seurakuntakodille kahvin äärelle keskustelemaan kävelyn annista. Kuntalaisilla on myös mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä kaupungin edustajilta ja muilta alueen toimijoilta.

Kävelyn päämääränä on edistää asukkaiden ja viranomaisten välistä vuoropuhelua ja ratkoa aktiivisesti havaittuja ongelmia.

Kävelyreitti perustuu kaupungin tekemään Kerro kartalla -kyselyyn Malmin ja Pukinmäen alueen asukkaille, yrittäjille ja toimijoille. Noin 1,3 kilometrin mittainen kävely kulkee reittiä Säterinportti - Unikkotie - Eskolantie - Pukinmäen aukio - Pukinmäen juna-asema - Säterinmutka - Säterintie - Säterinportti.

Turvallisuuskävelylle lähdetään Pukinmäen seurakuntakodin edestä 28. marraskuuta kello 17, osoitteesta Säterinportti 3. Kävely on avoin kaikille kiinnostuneille, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kävelylle voi tulla mukaan myö matkan varrelta.

Lisää aiheesta
Malmin ja Pukinmäen Kerro kartalla -kysely

Puolitoistatuntisia juhlatilaisuuksia järjestetään kaksi: kello 12 ja 15.30. Juhlan aluksi ylipormestari Jussi Pajunen, apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen sekä opetustoimen johtaja Rauno Jarnila puolisoineen kättelevät ja toivottavat vieraat tervetulleiksi. 

Sirkus Supiainen viihdyttää lapsia ennen juhlaa. Juhlamusiikista vastaavat Kaartin soittokunta ja Sibiksen Vaarit. Kättelyn jälkeen vieraille tarjotaan kuplivaa mansikkajuomaa ja he siirtyvät ruokailemaan.

Juhlamenu on keittiömestari Markku Luolan käsialaa. Tänä vuonna tarjolla on Makupalapeli, johon on koottu meren ja marjojen makuja. 

Ruokailun jälkeen ohjelmassa on puheita, Maamme-laulu sekä juhlan tähtiartistin esiintyminen. Artistin nimi julkistetaan noin viikkoa ennen juhlaa. Tähtiartistin esiintymisen jälkeen alkavat tanssiaiset.

Etukäteen kiinnostusta ovat herättäneet ainakin alueen lisärakentaminen, liikenne, palvelut ja uuden kaupunginosan syntyminen Kalasatamaan.

Eräs asukasillan pääajatuksia on antaa asukkaille rooli oman asuinalueensa tuntijoina. Asukasilloissa saadaan usein ideoita esimerkiksi alueen viihtyisyyden tai turvallisuuden parantamiseksi. Kaupunginosayhdistykset ottavatkin mielellään itse yhteyttä ja ehdottavat asukasiltaa omaan kaupunginosaansa. Iltoja järjestetään neljä vuodessa.

Asukasilta on nähtävissä suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla ja kaapelitelevision Stadi.TV-kanavalla. Tallenne on nähtävissä Helsinki-kanavan arkistossa myös jälkikäteen.

Asukasilta järjestetään tiistaina 22. marraskuuta kello 18.30–20.30 Suvilahden kattilahallissa, osoitteessa Sörnäisten rantatie 22, rakennus 1, A-ovi.

Opaskirja kertoo Itämeren yhteistuotantomahdollisuuksista muun muassa esittelemällä alueen elokuvaosaamisen vahvuuksia, yhteistuotantojen konkreettisia hyötyjä sekä maakohtaisia tietoja elokuvateollisuudesta.

Itämeren alueen elokuvateollisuuden etuja ovat oppaan mukaan poikkeukselliset kuvauspaikat, erinomaiset kulkuyhteydet, paikallisten elokuva-ammattilaisten korkea osaamistaso, aktiivinen ja innostunut tuotantoympäristö, laadukas koulutusjärjestelmä sekä hyvät rahoitusmahdollisuudet.

Opas on luettavissa verkossa osoitteessa baltmetpromo.net/BSRfilmguide/.

Helsinki johtaa osittain EU-rahoitteista BaltMet Promoa, jonka tehtävä on tehdä Itämeren aluetta houkuttelevammaksi turisteille, korkeasti koulutetulle työvoimalle sekä kansainvälisille sijoittajille.

Stefan Bremer on yksi tunnetuimpia suomalaisia nykyvalokuvaajia. Hänen kuviensa keskiössä on useimmiten ihminen. Bremer on taiteilijana monipuolinen ja tuottelias. Hänellä on ollut lähes 100 yksityistä näyttelyä kotimaassa ja ulkomailla sekä lukuisia ryhmänäyttelyitä. Hänen töistään on julkaistu yli kymmenen valokuvateosta, useita valokuvasarjoja sekä televisio-ohjelmia.

Kulttuuripalkinnon myöntää kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Apulaiskaupunginjohtajan vuosittain jakama palkinto myönnetään helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Viime vuonna kulttuuripalkinnon sai ohjaaja, tuottaja Arto Halonen.

Kulttuuripalkinnon lisäksi Helsingin kaupunki jakoi tänään tämän vuoden henkilökohtaiset taideapurahat, joiden kokonaissumma on 165 000 euroa. Taideapurahoja saivat tänä vuonna taiteilijat, joiden erityisala on mediataide, sarjakuvataide, kevyt musiikki tai tanssi. Taideapurahan sai kaikkiaan 52 taiteilijaa.

Lisää aiheesta
Kultuurikeskuksen sivuilla

Apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että uusia ratkaisuja tarvitaan, koska sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä on lähitulevaisuudessa tulossa merkittäviä muutoksia.

– Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisellä pyritään sujuviin hoitoketjuihin, eli siihen että ihmiset saavat hoitoa oikeissa paikoissa, eikä heidän enää tarvitse asioida eri virastojen ja henkilöstön kanssa asioita hoitaessaan.

– Palvelujen suunnittelu ja toteutus pysyvät yhtenäisinä yhteisen sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan viraston ja lautakunnan järjestelmässä. Etuna on myös se, että lautakunnan jäsenille muodostuu kokonaiskäsitys viraston toiminnasta, Räty sanoo.

Rädyn ehdotuksessa suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustettaisiin lautakunta ja uusi virasto. Hallintokunta tulisi sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan toimialalle. Ruotsinkieliseen päivähoitoon ei esitetä muutoksia. Uudella virastolla ja lautakunnalla halutaan korostaa päivähoidon merkitystä kaupungille ja helsinkiläisille lapsiperheille.

Lisää aiheesta
Kaupunginhallituksen kokouksen 14.11. esityslista