– Kannanottojen perusteella on laajennettu ekokäytäviä ja Granön viheralueita. Työpaikka-alueiden määrä Porvoonväylän varressa on lähes kaksinkertaistunut. Aurinkoenergian tuotantoa pidettiin lähes yksimielisesti myönteisenä ja sille on varattu enemmän tilaa, kertoo kuntien yhteisen suunnitteluhankkeen projektipäällikkö Matti Visanti.

Eniten palautetta saatiin luonnosta ja raideliikenteen ratkaisuista.

– Yleiskaavassa on mahdollista varautua useampaan liikennejärjestelmään. Esitettävään vaihtoehtoon on merkitty varaukset metrolle ja raitiotielle. Liikenneratkaisu on suuri taloudellinen kysymys, jonka lopullisesta toteutumisesta ei voi päättää yleiskaavalla.

Esitettävän mallin rinnalla arvioitavina on neljä muuta vaihtoehtoa: nähtävillä ollut kuuden metroaseman malli A, mahdollisimman paljon luontoa säilyttävä malli C, raitiovaunuliikenteeseen pohjautuva malli D ja rannikon suuntaisesti kulkevaan taajamajunarataan perustuva malli E.

Vaihtoehtojen vertailussa todettiin, että vaihtoehtojen A, B, D ja E toivottavat vaikutukset kohdistuvat seudun yhdyskuntarakenteeseen, asuntotarjontaan ja elinkeinoelämään, ei-toivottavat puolestaan luonnonympäristöön. Vaihtoehdon C kohdalla asetelma painottui toisin päin. Parhaina esiin nousivat B- ja E-vaihtoehdot. Jälkimmäisen toteuttamiseen arvioitiin kuitenkin liittyvän enemmän epävarmuustekijöitä.

Kirjallisten kannanottojen ja asukastilaisuuksien lisäksi asukkaat, maanomistajat ja yhdistysten edustajat ovat keskustelleet suunnittelijoiden kanssa henkilökohtaisissa tapaamisissa, jotka jatkuvat edelleen.

– Alueelle toivotaan asumisen lisäksi monenlaista toimintaa. Ideoita kannattaa esittää. Esimerkiksi Husön kartanolle on toiveiden perusteella varattu kaavassa lisätilaa hevosharrastukseen, toteaa projektipäällikkö Visanti.

Yleiskaavan laatimisessa pyritään lopputulokseen, jossa kaavan vaikutukset eivät heikennä alueen luontoarvoja merkittävästi. Natura-arviointi jatkuu valmistelun kanssa rinnakkain ja suunnittelussa etsitään lieventämiskeinoja luontoarvojen heikkenemiseen. Yleiskaavamääräyksillä ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta siten, että luontoarvot heikkenevät mahdollisimman vähän.

Kaikkien kolmen kunnan tulee puoltaa tarkistetun luonnoksen esitetyn vaihtoehdon hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on, että valitun vaihtoehdon pohjalta laaditaan yleiskaavaehdotus vuoden 2012 aikana.

Kaavaluonnoksen käsittelyn käynnistää Östersundom-toimikunta, joka päättää esityksestä kokouksessaan 9. helmikuuta 2012. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta käsitellee asiaa 27. helmikuuta, Helsingin 28. helmikuuta ja Sipoon kaavoitusjaosto 29. helmikuuta. Asia käsitellään myös kunnanhallituksissa.

Tarkistettuun kaavaluonnokseen ja siihen liittyviin aineistoihin voi tutustua Yhteinen Östersundom -sivustolla >>

Vaihtoehtojen tiivistelmät

Vaihtoehto A, "Nähtävillä ollut", on kaikilta osin sama kuin nähtävillä ollut alustava kaavaluonnos. Metrolinjalla on kuusi asemaa, joista kaksi Vantaalla, kolme Helsingissä ja yksi Sipoossa. Heli-taajamajunarata sekä metron jatko Majvikistä luovat raideliikenteen yhteydet itään. Heli-rataa ei ole merkitty tulevaan maakuntakaavaan.

Vaihtoehto B, "Kehitetty", on palautteen pohjalta kehitetty A-vaihtoehto. Metroasemia on Vantaalla yksi vähemmän kuin nähtävillä olleessa vaihtoehdossa. Lisäksi mukana on raitiotielinjasto. Raideliikenne itään toimii metroa jatkamalla Majvikistä. Heli-rata ei ole mukana. Työpaikka-alueiden ja kunnallisteknisten toimintojen alueiden määrää on lisätty, vihervyöhykkeitä muotoiltu ja ekokäytäviä laajennettu. Kaavaan on merkitty lähipalvelukeskuksia, joiden tarkoitus on taata asuinalueiden lähipalvelut myös tulevaisuudessa.

Vaihtoehto C, "Luonnon ehdoilla", on luontojärjestöjen teettämä ns. varjokaava, jonka esittämistapaa on vertailun helpottamiseksi yhdenmukaistettu muiden vaihtoehtojen kanssa. Metroasemia on neljä: Vantaalla ja Sipoossa yksi ja Helsingissä kaksi. Lähtökohtana on mahdollisimman suuri rakentamattoman maan osuus, viheralueita on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Asuminen sijoitettu tiiviin kerrostalomaisesti pienille alueille. Heli-rata on mukana ja metroa voi jatkaa Majvikistä itään.

Vaihtoehdossa D, "Raitiovaunukaupunki", rakentamistapa vastaa perinteistä puutarhakaupunkia, eikä ole yhtä tiivis kuin A:ssa ja B:ssä. Rakentamisalueet lännesssä ovat yhtenäisemmät ja Sipoonkorvesta merelle johtaa huomattavan laaja ekokäytävä. Jokeri 1- ja 3-linjojen jatkeet ovat mukana. Metroa on jatkettu yhdellä asemanvälillä Mellunmäestä Kehä 3:n tuntumaan. Raideliikennettä itään Sibbesborgiin ja Porvooseen ei ole.

Vaihtoehdossa E, "Rantarata", alueella on Helsingin itäinen taajamajunien asema. Lisäksi alueella on kaksi metroasemaa ja raitiotielinjasto. Tehokkaat rakentamisalueet painottuvat koilliseen ja itään aseman läheisyyteen, rannassa rakentamisalueita on vähemmän. Seudullisuus ja itsenäinen kaupunkiyksikkö painottuvat. Lännessä on vaihtoehtoa D vastaava ekologinen käytävä.

Lisätiedot
- Helsinki: kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi, p. (09) 310 37100
- Sipoo: kehitysjohtaja Mikko Aho, p. (09) 2353 6700
- Vantaa: kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg, p. (09) 8392 2741

Toimitilat rakennettaisiin Hämeenlinnanväylän varteen. Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille rakennettaisiin uusi katuyhteys, ja uudet asuinrakennukset tulisivat sen varrelle.

Tavoitteena on, että toimitilarakentaminen Hämeenlinnanväylän varrella suojaisi asumista ja viheralueita liikenteen melulta. Uusien asuntojen on tarkoitus lisätä ja monipuolista Pohjois-Haagan asuntotarjontaa.

Tällä hetkellä alueella on metsäistä puisto- ja virkistysaluetta sekä rakentamattomia toimitilatontteja. Osa viheralueesta säilyisi puistona. Myös nykyiset virkistysyhteydet säilyisivät, mutta reittien sijainti ja luonne voisivat muuttua nykyisestä.

Alueen suunnittelun lähtökohdista ja suunnitteluperiaatteista järjestetään yleisötilaisuus 7.2.2012 klo 18–20 Pohjois-Haagan yhteiskoulussa, Pietari Hannikaisen tie 6. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitteluperiaatteet ovat esillä 26.2.2012 asti mm. Pohjois-Haagan kirjastossa sekä kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt.

Osayleiskaavassa määritellään rakennettavan alueen rajaus sekä rakentamisen määrä ja luonne. Se korvaa suunnittelualueen kohdalla voimassa olevan yleiskaavan ja on pohjana myöhemmin laadittaville tarkemmille asemakaavoille. Osayleiskaavan hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto.

Lisätiedot:
arkkitehti Essi Leino, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310 37070

Tutustu suunnitteluaineistoon >>

Havainnekuva Narinkan laidalle suunnitelluista pyöräkeskuksen pyörävarastoista.

Lisätiedot:
toimistopäällikkö Leena Silfverberg, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310 37091
Suutarimestari Hannu Heiskanen, Kampin Suutari-info, puh. 0400 428325
www.hel.fi/pyoraily > Pyöräkeskus

Lehdistökuvia kaupungin aineistopankissa >>

Designpääkaupunkivuoden aikana kaupunkisuunnitteluvirastossa toteutetaan yli kymmenen avoimen kaupungin teemaan liittyvää hanketta, muun muassa Stadin Asuntomessut 2020 -näyttely, Unioninkadun historiallisen akselin elävöittämishanke ja Kruunuvuorenrannan taidevalaistusprojekti.

Laituri on yksi WDC-vuoden kohtaamispaikoista. Kuukausittain vaihtuvissa näyttelyissä ja tapahtumissa halutaan innostaa asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristönsä kehittämiseen. Piknikin aikana esillä on palkittua rakentamista esittelevä Rakentamisen Ruusu 2011 -näyttely sekä Helsingin kahdet kasvot -valokuvanäyttely.

Eväät pop-up ravintolasta tai omasta eväskorista

Laiturin pikniknurmelle voi tuoda oman eväskorin. Naposteltavaa sormiruokaa voi myös ostaa arkkitehtiopiskelijoiden pop-up-ravintolasta. Tervetuloa nauttimaan kesästä talvisen Helsingin keskellä!

Piknik-ohjelma perjantaina 3.2. klo 14–18

• klo 14: kaupunkisuunnitteluviraston Designpääkaupunkivuoden hankkeiden esittely
• klo 15: Laiturin vuoden 2012 näyttelyiden esittely
• klo 16: Rakentamisen Ruusu -näyttelyopastus

Piknik-ohjelma lauantaina 4.2. klo 12–16

• klo 12.30: Helsingin kahdet kasvot -valokuvanäyttelyn hyväntekeväisyyshuutokauppa, järjestäjänä puolustusvoimat
• klo 15: Rakentamisen Ruusu -näyttelyopastus
• klo 12-16: kaupunkisuunnitteluviraston Designpääkaupunkivuoden hankkeiden ja Laiturin vuoden 2012 näyttelyiden esittelyä

Laiturin piknik on osa Designpääkaupunkiviikonlopun ohjelmaa. Viikonloppu  avaa ovet World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen sadoissa tapahtumissa Helsingissä.

Kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2 (vanhan linja-autoaseman rakennus Kampissa), p. 09 310 37390, www.laituri.hel.fi, avoinna: ti-pe klo 10-18, la klo 12-16.

Laiturin pop-up piknik Facebookissa >>
Laiturin Designpääkaupunkivuosi >>
Kaupunkisuunnitteluviraston Designpääkaupunkivuoden hankkeet >>

Lisätiedot:
Projektikoordinaattori Hilla Rudanko, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 040 334 2176, hilla.rudanko@hel.fi

Malminkartanon eteläosassa, Vantaankosken radan itäpuolella, rata-alueen sekä Luutnantinpolun ja Juustenintien katualueiden välissä sijaitsevalle alueelle on kaavoitettu uutta kerrostalorakentamista. Nykyisen asemakaavan mukaiselle opetustoiminnalle tai työpaikan ja asumisen yhdistävälle asuntorakentamiselle ei ole ollut tarvetta ja alue on toistaiseksi jäänyt rakentamatta.

Alueelle kaavoitetaan melko tiivistä kerrostalorakentamista.  Asemakaavan muutosehdotuksessa rakennusoikeus on osoitettu kuudelle eri rakennusalalle. Rakennusten enimmäiskorkeudet vaihtelevat kolmesta kahdeksaan.

Asiaa käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 14. helmikuuta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteltu Hernesaaren osayleiskaavaehdotus mahdollistaa asumisen, työpaikkojen ja vapaa-aikaan ja matkailuun liittyvien toimintojen sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka.

Helikopterikentälle on osoitettu uudelle täyttömaalle pysyvä sijainti. Lisäksi alueelle on sijoitettu kaksi venesatamaa eli purjevenesatama ja vesiurheilukeskus. Venesatamien yhteydessä on vapaa-aikaan ja veneilyyn liittyvän kaupan ja toiminnan keskittymä. Hernesaaren itärantaan on suunniteltu puisto, jonka pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Laivakadun länsipuolella sijaitsevat Fordin talo, Munkkisaaren teollisuustalo ja Valtion viljavaraston siilot säilytetään.

Osayleiskaava-alueen nykyisen maa-alueen pinta-ala on noin 33 hehtaaria. Merialueille tehtäviä lisätäyttöjä on suunnitelmassa noin 11 hehtaaria. Asuntorakentamisen kerrosalatavoite on noin 210 000 kerrosneliötä, joka vastaa noin 5 100 asukasta. Työpaikka- ja palvelukerrosalatavoite on noin 190 000 kerrosneliötä, joka vastaa noin 3 800 työpaikkaa.

Alueelle suunnitellaan monipuolisia kaupunkiasumisen muotoja. Niitä ovat kerrostalojen lisäksi kaupunkipientalot ja -rivitalot ja kerrostalon ja pientalon asumisratkaisujen yhdistelmät. Tavoitteena on, että alueesta tulee elinvoimainen ja viihtyisä osa Helsingin kantakaupunkia.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin työpaikka-, teollisuus-, toimisto- ja satamatoimintojen aluetta. Asuminen ei ole yleiskaavan mukainen toiminto josta syystä osayleiskaavan laadinta alueelle on tarpeen. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja tulee korvaamaan alueellaan voimassa olevan yleiskaavan.

Hernesaaren toteutuksen kokonaiskustannusarvio on 204 miljoonaa euroa. Hernesaaren toteuttamisen kaupungille kohdistuvista kustannuksista suuri osa syntyy alueelle suunnitelluista helikopterikentän, risteilijälaiturin ja rantapuiston täytöistä, täyttöjä edeltävistä merenpohjan ruoppauksista ja käsittelystä sekä rantarakenteista. Kustannuksia syntyy myös yhdyskuntateknisen huollon verkoston rakentamisesta sekä yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen rakentamisesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista

Hernesaaren projektisivut

Helsinkipuisto on keskeisin Helsingin laajoista virkistyskokonaisuuksista eli vihersormista. Helsinkipuisto on mereen ja Vantaanjokeen tukeutuva kokonaisuus. Sen alueella on nähtävissä edustava kokoelma monenlaisia luontotyyppejä ja kulttuuriperintöä kaupungin historian eri vaiheista, mistä puistokokonaisuus onkin saanut nimensä.  Helsinkipuistolle on laadittu alueen arvoja ja ominaispiirteitä korostava yleissuunnitelma. Puistolla on Helsinkipuiston yhteydessä laaja merkitys: se sisältää viheralueiden lisäksi laajoja vesialueita sekä rakennettua kulttuuriympäristöä. Aktiivisesti kaupungin mukana kehittyvän Helsinkipuiston keskeisiä vahvuuksia ja teemoja ovat merellisyys, luonto, kaupunkikeskeisyys ja rikas kulttuurihistoriallinen perintö.

Yleissuunnitelma sijoittuu tarkastelutasoltaan yleiskaava- ja asemakaavatasojen väliin. Suunnitelma tarkentaa Helsingin Yleiskaava 2002:een merkityn Helsinkipuiston sisältöä ja toimii osaltaan lähtökohtana käynnistyvälle uudelle yleiskaavakierrokselle. Helsinkipuiston kehittämisperiaatteet ovat jatkossa lähtökohtana alueen asemakaavoja laadittaessa ja muutettaessa ja muussa tarkemmassa suunnittelussa. Ne myös turvaavat puistokokonaisuuden arvojen säilymistä.

Lautakunnan esityslista

Helsinkipuiston verkkosivut

Lähtökohtana on suojella tonteilla sijaitsevat rakennukset julkisivujen, vesikattojen ja tarvittaessa arvokkaiden porrashuoneiden sekä muiden historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusosien osalta. Kaavamuutoksessa määritellään mahdollisten korjaus- ja muutos- ja lisärakentamistöiden periaatteet sekä piha-alueiden järjestelyjä koskevat määräykset. Rakennusalojen rajat sekä rakennusoikeudet osoitetaan nykytilanteen mukaiseksi, eikä lisärakennusoikeutta esitetä. Autopaikkavaatimukset sekä liikennemelun torjuntaa koskevat vaatimukset

Rakennukset sijaitsevat osoitteissa Kasarmikatu 20, Jääkärinkatu 6b, Tehtaankatu 19, Laivanvarustajankatu 9, Merimiehenkatu 10 ja Merimiehenkatu 14.

Lisää tietoa kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.1. pidettävän kokouksen esityslistalta 
Kuvia suojeltavista rakennuksista 

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto aloittaa Vartiosaaren osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaavassa määritellään, millaisessa käytössä Vartiosaari tulevaisuudessa on.

Suunnittelun aluksi laaditaan erilaisia periaatteellisia vaihtoehtoja saaren tulevaksi käytöksi. Vaihtoehtojen avulla hahmotellaan, millainen asuinalue Vartiosaari voisi tulevaisuudessa olla vai kehitetäänkö Vartiosaarta pelkästään virkistysalueena. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta valitsee yhden periaatevaihtoehdoista jatkosuunnittelun pohjaksi vuoden 2013 alussa. Sitä ennen kaupunkilaisilla on mahdollisuus kommentoida vaihtoehtoja.

Osana asumis- ja virkistysvaihtoehtoja pohditaan, miten Vartiosaareen kuljetaan. Suunnittelun aikana selvitetään mm. siltojen rakentamista Vartiosaareen Laajasalosta ja Vuosaaresta, joukkoliikenneyhteyksiä sekä kävely- ja pyöräilyreittiä saaren läpi.

Suunnittelun tueksi kaivataan nyt kaupunkilaisten mielipiteitä siitä, millaisia asumis- ja virkistyskäyttövaihtoehtoja alueelle tulisi hahmotella. Keskusteluun voi osallistua kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel.fi/vartiosaari. Sivulta voi myös tilata uutiskirjeen Vartiosaaren suunnittelusta. Suunnittelusta järjestetään avoin keskustelutilaisuus keskiviikkona 25. tammikuuta kello 17–19 näyttely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 2.

Arvohuviloita ja monipuolista luontoa

Vartiosaari sijaitsee Laajasalon ja Vuosaaren välissä. Matkaa Helsingin keskustaan on linnuntietä noin seitsemän kilometriä. Suunnittelualueeseen kuuluu Vartiosaaren lisäksi sen välittömässä läheisyydessä olevat Poikasaari, Kiekko, Ramsinkivi ja Kanasaari, ympäröivät merialueet sekä liittymisalueet mantereeseen Laajasalossa Reposalmentien päässä ja Vuosaaressa Ramsinniemen kärjessä.

Vartiosaaressa on noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa. Vanhimmat arvohuvilat on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Vartiosaaren kesähuvila-alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja edustava esimerkki itähelsinkiläisestä huvila- ja puutarhakulttuurista.

Saarella asuu nykyisin ympärivuotisesti parikymmentä henkeä. Pääosa rakennuksista on kuitenkin lähinnä kesäkäytössä. Maastoltaan ja luonnonoloiltaan Vartiosaari on monipuolinen ja rikas. Suunnittelussa otetaan huomioon saaren luonnonarvot, maisema sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö ja rakennuskanta.

Vartiosaareen laadittava osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jossa määritellään, mitkä alueet varataan esimerkiksi asumiselle ja mitkä virkistykselle. Osayleiskaava on pohjana myöhemmin laadittaville asemakaavoille, joissa alueen käyttö ja rakentamisen määrä suunnitellaan tarkemmin. Osayleiskaavan hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto.

Vartiosaari on määritelty Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla.

Lisätiedot:
projektipäällikkö Ritva Luoto, puh. 09 310 37294, ritva.luoto(a)hel.fi 
arkkitehti Anne Kangasniemi, puh. 09 310 37202, anne.kangasniemi(a)hel.fi
www.ksv.hel.fi/vartiosaari

Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 16.1.–10.2.2012 mm. kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa sekä verkossa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt.

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää hankkeesta keskustelutilaisuuden maanantaina 9. tammikuuta kello 18–20 info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2.

Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat esillä 20. tammikuuta asti mm. Laiturilla ja Jätkäsaaren Huutokonttorissa. Huutokonttori on avoinna keskiviikkoisin kello 15–19 ja lauantaisin kello 12–17, ja se sijaitsee osoitteessa Tyynenmerenkatu 1. Suunnitelmaan voi tutustua myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt.

Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus, joka on tarkoitus käsitellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta 2012. Lopullisesti kaavaehdotuksesta päättävät kaupunginhallitus ja -valtuusto.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi joulukuussa korkean rakentamisen periaatteet, joissa määriteltiin alueet, joille korkea rakentaminen soveltuu Helsingissä. Jätkäsaari kuuluu vyöhykkeeseen, jossa korkea rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli rakentaminen täyttää kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät kriteerit.

Lisätiedot:
projektipäällikkö Matti Kaijansinkko, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310 37195

Hankkeen suunnitteluaineisto >> 
Havainnekuva kaupungin aineistopankissa >> 
Uutinen korkean rakentamisen periaatteista >>