Tuomarinkylän kartanomuseon pihalla lasketaan mäkeä ja huudellaan pitkiä pellavia laskiaissunnuntaina 19.2.2012. Tapahtumaan on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää koko perheen laskiaistapahtuman Tuomarinkylän kartanomuseon piha- ja puistoalueella laskiaissunnuntaina 19.2.2012 klo 11–13. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki isot ja pienet mäenlaskijat. 

Kartanolle on jäädytetty liukumäki, ja piha-alueella on harjoituslatu pienille sivakoijille. Ulkoilun lomassa voi nauttia lämpimikseen kuumaa mehua. Kartanon kuuluisa kummituskin saattaa vilahtaa.  

Joulupyhien jälkeiset härkäviikot päättyvät laskiaiseen, jolloin alkaa seitsemän viikkoa kestävä pääsiäiseen johtava paastonaika. Aikoinaan laskiaiseen mennessä naisväki oli saanut kehruunsa valmiiksi. Laskiaisena on perinteisesti herkuteltu rasvaisella ruoalla ja 1800-luvulta alkaen laskiaispullilla. 

Laskiaiseen kuuluu myös lasten ja nuorten mäenlasku. Ennen vanhaan pulkkamäessä ennustettiin tulevan kesän satoa huutamalla ”pitkiä pellavia, hyviä hamppuja”. Mitä pidemmälle pulkka luisti, sitä pidemmät pellavat ja hamput saatiin.

Mäenlaskun lomassa Tuomarinkylässä voi tutustua kartanomuseon Tyylikästä-näyttelyyn, jossa esitellään sisustustyylejä barokista jugendiin. 

Tuomarinkylän kartanomuseo
Kartanomuseontie 7
Puh. 09 3107 1568

Avoinna ke–su klo 11–17 
Vapaa pääsy

Helsingin kaupunginmuseon uutuuskirja Made in Helsinki 1700–2012 – helsinkiläisen työn helmiä kolmelta vuosisadalta on saavuttanut menestystä jo ilmestyessään; se palkittiin vuoden kirjana Antalis Design & Print Awards -kilpailussa. Made in Helsinki 1700–2012 on osa Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Muotoilun käsite syntyi teollisen tuotannon yleistymisen myötä 1800-luvulla. Ennen sitä esineen muoto ja ulkonäkö kulkivat käsi kädessä ja muotoilija oli usein sama henkilö kuin tuotteen valmistaja. Suomalainen muotoilu nousi maailmankartalle 1950-luvulla, mutta jo 1700-luvun helsinkiläiset käsityöläiset olivat hyvin perillä aikansa huipputekniikoista ja muotivirtauksista. Helsinki oli muotoilukaupunki jo silloin.

Made in Helsinki -kirjan upeat kuvat ja tekstit esittelevät helsinkiläisiä käsityöläisiä ja kaupungissa valmistettuja tuotteita 1700-luvulta nykyaikaan asti. Kaupunginmuseon kokoelmissa on mestarillisia esimerkkejä perinteisen käsityöläisyyden ajalta, jolloin ”muotoilua” ei vielä ollut olemassa. Parhaiten ovat säilyneet ylellisyysesineet, esimerkiksi hopeaseppien työt.

Kaikkien tuntema heteka taas on tyypillinen esimerkki perinteisestä esineestä, jota ryhdyttiin tekemään teolliseen tuotantoon sopivasta materiaalista. Kirjassa tutustutaan myös muun muassa reklaamimaalaukseen, helsinkiläiseen salonkimuotiin sekä monen 1970-luvun lapsen suosikkiin, käännettävään EasyBeasy-lastenhaalariin.

Made in Helsinki -hankkeessa kaupunginmuseon tutkijat ovat kaivaneet esiin paljon uutta tietoa museon kokoelmien esineistä ja tarinoista niiden taustalla. Myös konservointitapoja on kehitetty, samoin kuin esinevalokuvausta. Se näkyykin kirjan upeissa kuvissa, joissa museoesineet elävät ja hengittävät.

Made in Helsinki 1700–2012 on saanut tunnustusta jo tuoreeltaan. Kirja voitti Antalis Design & Print Awards 2011 -kilpailun Vuoden kirja -sarjan. Kilpailussa palkitaan vuoden parhaat painotyöt viidessä eri kategoriassa. Kilpailun tuomariston mielestä erityisesti kirjojen sarja oli tänä vuonna laadukas, ja se mainitsi perusteluissaan Made in Helsinki -julkaisun olevan ”laadukasta ja varmaa työtä, jonka tyyli säilyy alusta loppuun”.

Made in Helsinki 1700–2012 -näyttely avautuu kesäkuussa

Made in Helsinki -kirja liittyy Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, Helsinki-päivänä 12.6.2012 avautuvaan samannimiseen näyttelyyn, joka kirjan tapaan on osa Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa. Näyttelyyn on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Made in Helsinki 1700–2012 – helsinkiläisen työn helmiä kolmelta vuosisadalta. Helsingin kaupunginmuseo 2011. 276 sivua, sidottu. ISBN 978-952-272-067-2. Hinta 32 e (sis. alv). Kirjaa saa Museokaupasta, Sofiankatu 4.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää runokilpailun, jonka pääpalkintona on voittaneen runon julkaisu syksyllä 2012 ilmestyvässä kantakaupungin porrashuoneita käsittelevässä kirjassa. Kilpailun voittajalle on luvassa myös 500 euron palkkio.

”…seinäpinta kirkkaansininen kuin iiris tai tulipunainen, keltainen, viheriä”, kirjoitti Helvi Hämäläinen Säädyllisessä murhenäytelmässä (1941) Töölön porrashuoneista.

Helsingissä on monia hyvin säilyneitä tai vanhaan loistoonsa palautettuja porrashuoneita. Häkellyttävän hienot koristemaalaukset ja hehkuvat värit luovat juhlavan tunnelman, eivätkä vahingossa – tehtiinhän pääporrashuoneet aikoinaan edustustilojen jatkeeksi. Palvelusväki taas kulki vaatimattomia talousportaita pitkin.

Helsingin kaupunginmuseon monivuotinen kantakaupungin porrashuoneiden inventointiprojekti alkaa olla loppusuorallaan. Helsingin hienoimpia porrashuoneita 1800-luvulta 1940-luvulle esittelevä julkaisu ilmestyy syksyllä 2012. 

Kirjassa käsitellään porrashuoneita muun muassa konservoinnin, rakennushistorian, sosiaalihistorian ja rakennussuojelun näkökulmista. Tarkastelussa ovat esimerkiksi aitouden ja alkuperäisyyden kysymykset, porrashuoneiden sijainti yksityisen ja julkisen välimaastossa sekä taiteilijuus suhteessa käsityöläisyyteen.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää Helsingin hienojen porrashuoneiden kunniaksi kaikille avoimen runokilpailun. Kilpailuun osallistuvan runon tulee jollakin tavalla liittyä teemaan ”porrashuone”. Runokilpailun raatiin kuuluvat runoilija Tomi Kontio sekä Helsingin kaupunginmuseosta yksikön päällikkö Anne Mäkinen, tiedottaja Reeta Holma sekä museolehtori Sauli Seppälä. Pääpalkintona kilpailussa on runon julkaisu tulevassa porrashuonekirjassa sekä 500 euron palkkio.

Runokilpailun säännöt:

Kilpailuun osallistuvan runon tulee jollakin tavalla liittyä teemaan, joka on ”porrashuone”.

Runojen määrä on rajoitettu yhteen per kilpailija.

Osallistumisaika on 2.2.–30.3.2012.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti huhtikuun 2012 aikana.

Kilpailuun voi osallistua omalla nimellä tai nimimerkillä.

Kirjoita runo koneella yhdelle puolelle paperia, noin 30 riviä / sivu. Runon maksimipituus on kaksi A4-liuskaa. Käsinkirjoitettuja töitä ei lueta. Kilpailutöitä ei palauteta.

Runon tulee olla ennen julkaisematon.

Runo lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunginmuseo, ”Porrashuone”, PL 4300, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. Liitä mukaan yhteystietosi sekä mahdollinen nimimerkki julkaisun yhteydessä käytettäväksi.

Kilpailun voittajaruno julkaistaan Porrashuoneet-kirjassa syksyllä 2012. Lisäksi voittajalle on luvassa 500 euron palkkio sekä viisi tekijänkappaletta Porrashuoneet-kirjasta. Kisan parhaimmistoa julkaistaan myös Helsingin kaupunginmuseon verkkosivuilla.

Helsingin kaupunginmuseo pidättää oikeuden kilpailutöiden käyttöön viestinnässä ja markkinoinnissa.
 

Voit tutustua Helsingin kaupunginmuseon porrashuoneinventointeihin alla olevista linkeistä.

http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/porrashuoneita/index.htm ja
http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/tooloporras/index.htm
 

Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia ja dokumentteja päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Designpääkaupunkiviikonloppuna 3.–5.2.2012 ohjelmistossa kurkistetaan pian avautuvan ”Enemmän funkista, Reino!” -näyttelyn teemoihin.

Designpääkaupunkiviikonlopun kunniaksi 3.–5.2.2012 museon elokuvaohjelmistossa ennakoidaan 15.2.2012 Sofiankatu 4:ssä avautuvaa ”Enemmän funkista, Reino!” -näyttelyä, joka kertoo designista 1930–1960-luvun Helsinki-elokuvissa. 

Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Kino Engel 2:ssa pyörii ainoastaan pitkiä elokuvia – neljä elokuvaklassikkoa, joissa Helsinki ja muotoilu ovat keskeisessä roolissa: Vodkaa, komisario Palmu, Yö on pitkä, Kuriton sukupolvi sekä Juurakon Hulda. 

Elokuvaohjelma 30.1.2012–4.3.2012

Helsingin kaupunginmuseo osallistuu designpääkaupunkiviikonlopun viettoon avaamalla Pihlajamäen ostoskeskuksessa valokuvanäyttelyn Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä 4.2.2012. Sunnuntaina 5.2. näyttelyssä puhutaan Pihlajamäestä asuinpaikkana ja kotiseutuna.

Näyttely perustuu kaupunginmuseon vastikään julkaisemaan samannimiseen kirjaan, ja se on esillä Pihlajamäen ostoskeskuksessa 4.2.–26.2.2012. Näyttelyssä ja kirjassa asukkaiden omat tarinat johdattavat Pihlajamäen arkeen. Toimittaja Kristiina Markkasen haastattelut ja valokuvaaja Lidia Tirrin kuvat antavat puheenvuoron ihmisille, jotka elävät arkeaan modernien julkisivujen takana. Samalla avautuu uusi näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun.

Sunnuntaina 5.2. klo 17–19 näyttelyssä puhutaan Pihlajamäestä asuinpaikkana ja kotiseutuna. Arkkitehti Sulo Savolainen kertoo Pihlajamäen ja sen asuntojen suunnittelusta. Savolainen osallistui Pihlajamäen suunnitteluun 1959–1964 ja on asunut Pihlajamäessä vuodesta 1963 lähtien. Lisäksi Kristiina Markkanen haastattelee vanhoja ja uudempia Pihlajamäen asukkaita. Aikaa on myös keskustelulle ja kommenteille.

Pihlajamäestä Näköalapaikka-näyttely siirtyy Viikin kirjastoon ja lopulta Sederholmin taloon, missä näyttely nähdään laajemmassa muodossa toukokuusta alkaen. Silloin voi satunnainen turistikin päästä näkemään, miten design ympäröi helsinkiläisiä myös kantakaupungin ulkopuolella.

Kirja ja näyttelyt ovat osa Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa. Helsingin World Design Capital -vuotta 2012 juhlitaan designpääkaupunkiviikonlopun merkeissä 3.–5.2.2012.

Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä -näyttelyt
Pihlajamäen ostoskeskuksessa, Meripihkatie 1, 4.2.–26.2.2012, ke–to 13–20, la–su 11–17
Viikin kirjastossa, Viikinkaari 11, 8.3.–18.4.2012 ma–to 9–20, pe 9–18, la 10–16
Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, 12.5.–26.8.2012 ke–su 11–17, to 11–19

Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä -valokuvakirja
Kristiina Markkanen & Lidia Tirri: Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä. Helsingin kaupunginmuseo 2011. 128 sivua, sidottu. ISBN 978-952-272-101-3. Hinta 28 e (sis. alv).

Neljän museon yhteistyönä valmistunut kansainvälinen verkkonäyttely liittää köyhyyden aikaan ja paikkaan.

Neljänneksen maailman ihmisistä lasketaan elävän köyhyysrajan alapuolella, mutta mitä tämä tarkoittaa ja on tarkoittanut käytännössä? Helsingin kaupunginmuseo lähti yhdessä kolmen muun museon kanssa tutkimusmatkalle köyhyyteen. Kansainvälisen yhteistyön tuloksena oli Explore Poverty -verkkonäyttely, joka on nyt katsottavissa osoitteessa www.explore-poverty.org.  

Näyttely kertoo köyhyyden ilmenemismuodoista 1800-luvulta nykypäivään Suomessa, Saksassa, Luxemburgissa sekä Yhdysvalloissa. Köyhyyden kokemus on sidoksissa ympäristöön, mutta kaikkialla köyhien elämässä ovat läsnä nälkä, tilanahtaus, sairaudet ja työttömyys. Yhteistä eri maiden ja eri aikojen vähäosaisille on myös pyrkimys parempaan elämään, olivat keinot sitten rikollisia tai yhteiskunnan hyväksymiä.

Helsingin kaupunginmuseon näyttelyyn tuottamat osuudet painottuvat 1900-luvun jälkipuoliskoon ja 2000-luvun alkuun. Niissä tutustutaan muun muassa Hakaniemen toriin köyhyyden näyttämönä, Ruoholahden Liekkihotelliin sekä pula-ajan avustustoimintaan. Kaupunginmuseon omien valokuvakokoelmien lisäksi näyttelyssä on käytetty vanhoja rikospaikkakuvia havainnollistamaan sitä, miten vähäosaisuus ja rikollisuus ovat usein kulkeneet käsi kädessä. Sisällön tekemiseen ovat osallistuneet Helsingin yliopiston kansatieteen ja historian opiskelijat.

Helsingin kaupunginmuseo teki verkkonäyttelyn yhteistyössä Musée d’histoire de la ville de Luxembourgin, Minnesota Historical Societyn sekä DASA Arbeitswelt Ausstellnungin kanssa. Viidentenä yhteistyökumppanina oli Köln International School of Design, jossa suunniteltiin näyttelyn ulkoasu ja tekninen toteutus. Näyttelyä voi selata suomeksi, saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.

Verkkonäyttelyssä voi vierailla osoitteessa www.explore-poverty.org.

Pihlajamäestä kertovassa valokuvakirjassa asukkaiden omat tarinat johdattavat Helsingin lähiöiden arkeen. Helsingin kaupunginmuseon julkaisema Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä sekä sen pohjalta koostettava näyttely ovat osa Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Näköalapaikka-kirjassa Helsingin kaupunginmuseo suuntaa katseensa Helsingin lähiöihin – juuri sinne, missä tavalliset ihmiset elävät tavallista elämää. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Pihlajamäki on esimerkki alueesta, jota kielteissävyinen lähiökeskustelu on koskettanut läheltä. Sen asukkaiden näkökulma puolestaan on usein jäänyt piiloon. Tällä kertaa niin ei käy, sillä Näköalapaikka-kirjassa asukkaiden oma kokemus on pääasia.

Pihlajamäen lähiö rakennettiin 1960-luvun alussa. Se oli yksi ensimmäisistä kokonaisuuksina suunnitelluista lähiöistä, joissa uudella elementtitekniikalla tuotettiin edullisesti laadukasta ja luonnonläheistä asumista. Arkkitehtonisesti arvokas alue on suojeltu asemakaavalla ja valittu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Toimittaja Kristiina Markkasen haastatteluista ja valokuvaaja Lidia Tirrin kuvista koottu kirja antaa puheenvuoron ihmisille, jotka elävät arkeaan modernien julkisivujen takana. Markkanen ja Tirri halusivat selvittää, mitä pihlajamäkeläiset itse ajattelevat keskustelua herättäneestä asuinalueestaan. Kirjan kuvat vievät avariin ja valoisiin koteihin, joissa mitä ilmeisimmin viihdytään, ja asukkaiden haastatteluista avautuu uusi näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun. Professori Kirsi Saarikangas on kirjoittanut kirjaan artikkelin muistin paikoista lähiötilassa. Kirjan tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.

Näyttely esillä Pihlajamäessä, Viikissä ja Sederholmin talossa

Kirjan kuvista ja teksteistä koostetaan valokuvanäyttely, josta osa on esillä Pihlajamäen ostoskeskuksessa helmikuussa ja Viikin kirjastossa maalis-huhtikuussa. Kokonaisuudessaan näyttely nähdään Sederholmin talossa toukokuusta alkaen. Silloin voi satunnainen turistikin päästä näkemään, miten design ympäröi helsinkiläisiä myös kantakaupungin ulkopuolella.

Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä
Pihlajamäen ostoskeskuksessa 4.2.–26.2.2012, ke–to 13–20, la–su 11–17
Viikin kirjastossa 8.3.–18.4.2012 ma–to 9–20, pe 9–18, la 10–16
Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, 12.5.–26.8.2012 ke–su 11–17, to 11–19

Kristiina Markkanen & Lidia Tirri: Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä. Helsingin kaupunginmuseo 2011. 128 sivua, sidottu. ISBN 978-952-272-101-3. Hinta 28 e (sis. alv).

Hinta on 28 euroa (sis. alv). Kirjaa saa Museokaupasta, Sofiankatu 4.

Kaupunginmuseon vuoden 2012 loppuunmyydystä seinäkalenterista on saapunut lisäpainos. Elokuvateatterikalentereita on heti saatavilla Sofiankatu 4:n Museokaupasta ja viikosta 3 eteenpäin myös muista kaupunginmuseon näyttelypisteistä. 

Kalenterin hinta on 10 euroa (sis. alv). 

Lue lisää elokuvateatterikalenterista

Helsingin kaupunginmuseo kartoitti Helsingin alueen historialliset kylätontit. Kiintoisimmat kohteet löytyivät Munkkiniemestä, Vuosaaresta, Viikistä ja Kaarelasta.  

Maaseutuelämästä keskiajan Suomessa ei vielä kymmenkunta vuotta sitten tiedetty juuri mitään. Viime vuosina löydetyt Espoon Mankbyn ja Vantaan Gubbackan 1500-luvulla hylätyt kylät ovat mullistaneet käsitykset. Arkeologiset kaivaukset hyvin säilyneillä kylätonteilla ovat tuoneet esiin rikkaan löytöaineiston ja paljon uutta tietoa.

Helsingin kaupunginmuseo halusi selvittää, onko myös Helsingin alueella autioituneita keskiajan tai uuden ajan alun kylätontteja ja onko niillä säilynyt vanhoja rakenteita tai kulttuurikerroksia. Aiemmin ei näiden asuinpaikkojen sijainteja tai säilyneisyyttä ole selvitetty kattavasti.

Selvitystyö tilattiin Museovirastolta, joka teki inventoinnin syksyllä 2011. Inventointiraportti on nyt luettavissa kaupunginmuseon sivuilla. Siitä voi kuka tahansa tutkia, onko kenties omassa kotikaupunginosassa ollut asutusta jo keskiajalla.

Selvityksen mukaan Helsingissä on viitisensataa vuotta sitten ollut ainakin 52 kylää ja kartanoa. Niiden alueelta tarkastettiin 95 kohdetta, joista 81 rauhoitettiin muinaismuistolain nojalla. Tulevien tutkimusten kannalta kiintoisimmiksi osoittautuivat varhain, ennen 1600-luvun loppua autioituneet kylät kuten Heikby Munkkiniemessä, Noringsböle Vuosaaressa, Östervikby Viikissä sekä eritoten Kårböle Kaarelassa.

Inventointiraporttiin voi tutustua tästä.

Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä Kapiot kuntoon -tapahtumasarjassa voi valmistautua kevään ja kesän hääjuhliin sukeltamalla häiden historiaan. Tuomarinkylän kartanomuseon tyylikkäässä miljöössä perehdytään hääperinteisiin ja kapioiden saloihin viitenä alkuvuoden sunnuntai-iltapäivänä.

Lähestyvätkö häät, mutta kapiokirstu ammottaa tyhjyyttään? Jäivätkö kapiot kirjomatta silloin aikoinaan? Kiinnostavatko entisaikojen hää- ja käsityöperinteet? Tuomarinkylän kartanomuseossa kirjotaan ja nimikoidaan kapioita sekä kuunnellaan hääaiheisia esitelmiä viitenä alkuvuoden sunnuntaina. Samalla voi tutustua kartanomuseon Tyylikästä-näyttelyyn, jossa esitellään sisustustyylejä barokista funkikseen.

Kapiot kuntoon -sarjassa perehdytään hääperinteisiin eri näkökulmista. Esitelmissä käsitellään niin hääpukeutumista, kapioperinnettä, häiden musiikkia kuin häätapojakin. Kokonaisuuteen kuuluvat myös kirjontatyöpajat, joissa asiantuntijana toimii käsityönopettajaopiskelija Milka Varmola. Osallistujia pyydetään ottamaan mukaan omat kirjottavat tekstiilinsä. Osallistua voi myös yksittäiseen esitelmään tai työpajaan.

Kapiot kuntoon -tapahtumasarja

Ensimmäisellä kerralla sunnuntaina 22.1. klo 13 visualisti Marianne Palonen ehostaa ja kampaa aidon 1800-luvun morsiamen. Tule katsomaan ja kuulemaan, miten entisaikojen häätyyli syntyi. Millainen oli empireajan pukumuoti? Olivatko morsiamen hiukset auki vai kiinni? Millainen rooli koruilla ja kukilla oli pukeutumisessa?

Sunnuntaina 29.1. klo 13 tutkija Marja-Liisa Lehto johdattaa kapioiden ja kirjonnan kiehtovaan maailmaan ja kertoo, mitä kapiokirstuun laitettiin, miten kapioperinne muuttui vuosien myötä ja miten kapiot kirjottiin ja koristeltiin. Esitelmän jälkeen on mahdollisuus osallistua työpajaan, jossa kirjotaan palttinapohjaisia keittiötekstiilejä sekä opetellaan ristipistoja, etupistoja ja puolipistoja.

Sunnuntaina 5.2. klo 13 tutkija Jere Jäppinen kertoo häämusiikin historiasta. Esitelmän jälkeen siirrytään kylpyhuonetekstiilien pariin ja tutustutaan vohvelikirjontaan ja ketjuvirkkaukseen.

Sunnuntaina 12.2. klo 13 tutustutaan entisaikojen häätapoihin museolehtori Hilkka Vallisaaren johdolla. Hän kertoo, kuinka häätavat ovat muuttuneet vuosien saatossa ja mitä rituaaleja häihin kuului. Käsitellyiksi tulevat myös häiden tarjoomukset sekä polttareiden historia. Esitelmää seuraavan työpajan aiheena ovat nenäliinat ja lautasliinat, ja silloin harjoitellaan revinnäistekniikkaa.

Sunnuntaina 19.2. klo 13 alkavassa työpajassa nimikoidaan vuodetekstiilejä valkokirjonnalla. Työpajassa voi myös saada apua aiemmin aloitettujen kirjontatöiden viimeistelyyn.

su 22.1. klo 13–14.30
Visualisti Marianne Palosen esitelmä 1800-luvun morsiamen häätyyli

su 29.1. klo 13–16
Tutkija Marja-Liisa Lehdon esitelmä Joko kirjoit kapiosi? 
sekä kirjontatyöpaja keittiötekstiileistä

su 5.2. klo 13–16
Tutkija Jere Jäppisen esitelmä Häämusiikin historiaa 
sekä kirjontatyöpaja kylpyhuonetekstiileistä

su 12.2. klo 13–16
Museolehtori Hilkka Vallisaaren esitelmä Entisajan häätavat 
sekä kirjontatyöpaja nenäliinoista

su 19.2. klo 13–16
Kirjontatyöpaja vuodetekstiileistä

Tuomarinkylän kartanomuseo
Kartanomuseontie 7, (09) 3107 1568

Tyylikästä-näyttely
Avoinna
ke–su klo 11–17
VAPAA PÄÄSY

Mikä on suosikkisi helsinkiläisen elokuvahistorian helmistä? Valitsemalla lempivalokuvasi voit voittaa kutsun glamouria tihkuviin näyttelynavajaisiin.

Kaupunginmuseo arpoo kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken kutsuja ”Enemmän funkista, Reino!” – Design Helsinki-elokuvissa -näyttelyn avajaisiin ystävänpäivänä 14.2.2011. Kymmenen onnekasta voittaa kutsun itselleen ja seuralaiselleen. Äänestys päättyy 31.1.2012, ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti viimeistään 2.2.2012.

Osallistu äänestykseen tästä.
 

Tammikuun aikana perheen pienimmät voivat osallistua Enteet ja Ennustukset -näyttelyssä talviaiheiseen piirustuskilpailuun. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Melkoinen museoretki -kirjoja sekä yllätyspalkintoja. Näyttelyyn ehtii tutustumaan vielä 29.1. saakka.

Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan
Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18, puh. (09) 3103 6529.
Auki 1.10.2011–29.1.2012 ke–su klo 11–17, to klo 11–19.
VAPAA PÄÄSY

Helsinki täyttää tänä vuonna 200 vuotta pääkaupunkina ja on samalla maailman muotoilupääkaupunki eli World Design Capital. Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa kaksoisjuhlavuoden kunniaksi poikkeuksellisen runsaan ja monipuolisen ohjelman.

Museon designpääkaupunkivuoden avaa helmikuussa Sofiankatu 4:ssä ”Enemmän funkista, Reino!” – Design Helsinki-elokuvissa -näyttely, joka esittelee 1930–60-lukujen nostalgisten kotimaisten elokuvien lumoavaa visuaalista maailmaa, muotoilua, arkkitehtuuria, pukuja ja lavastuksia, ja niiden unohdettuja tekijöitä.

Arki designin keskellä on aiheena toukokuussa Sederholmin talossa avautuvassa designpääkaupunkivuoden näyttelyssä Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä, joka kertoo Helsingin lähiöhistoriaa asukkaiden muistojen kautta ja antaa myös matkailijoiden kurkistaa helsinkiläiskoteihin modernien julkisivujen takana.

Designpääkaupunkivuosi huipentuu kaupunginmuseon osalta Helsinki-päivänä 12.6.2012, kun Hakasalmen huvilassa avataan laaja Made in Helsinki 1700–2012 -näyttely. Se luotaa helsinkiläisen käsityön ja muotoilun juuria moniulotteisesti, hopeista ja peileistä pianoihin ja hattuihin, ateljeemuodista lasten ulkoiluhaalareihin.

Kansainvälisten nykyvalokuvaajien omaperäiset näkemykset kaupungeista ja kaupunkielämästä täydentävät museon kevätkauden tarjontaa. Valokuvataiteilijoiden liiton järjestämän Helsinki Photography Biennial -festivaalin päänäyttely No Exit täyttää maalis–huhtikuussa sekä Hakasalmen huvilan että Sederholmin talon.

Museo juhlii Helsingin pääkaupunkihistoriaa

Juhlavuoden toista pääaihetta, Helsingin pääkaupungiksi korottamisen 200-vuotismuistoa, kaupunginmuseo korostaa muun muassa kaupungintalon Virka Galleriassa 4.4.–17.6.2012 esillä olevassa Pää ja sydän -näyttelyssä, jossa museolla on keskeinen rooli. Nuoren pääkaupungin kahvipöytien historiallisia herkkuja voi maistella kaupunginmuseon Café Empire -kahvilatapahtumassa Sederholmin talossa 9.–17.6.2012.

Pääkaupungin juhlavuoden lopuksi Sederholmin talo, Helsingin vanhin rakennus, omistetaan Helsingin nuorimmille Lasten kaupunki -näyttelyn avautuessa. Uusi museo tarjoaa lapsille hauskan ja toiminnallisen retken entisajan Helsinkiin, vaikkapa 1700-luvun kadulle, 1920-luvun kouluun ja 1970-luvun mummolaan.

Kaupunginmuseon aukioloajat 2012

Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4

”Enemmän funkista, Reino!” – Design Helsinki-elokuvissa -näyttely 15.2.2012 alkaen.

Auki ma–pe klo 9–17, la–su klo 11–17, 15.2.2012 lähtien to klo 9–19.

Museokauppa on auki ma–pe klo 9–17, la–su klo 11–17, 15.2.2012 lähtien to klo 9–19.

Kuva-arkisto on auki 9.1. lähtien ma ja to klo 10–15, kiinni 25.6.–13.8.2012 ja 27.12.2012–9.1.2013.

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b

Merelle – 150 vuotta purjehdusta Helsingissä -näyttely 8.1.2012 asti.

Helsinki Photography Biennial: No Exit -näyttely 2.3.–22.4.2012.

Made in Helsinki 1700–2012 -näyttely 12.6.2012–1.9.2013.

Auki näyttelyiden aikana ke–su klo 11–17 sekä to klo 11–19, näyttelyiden vaihtuessa kiinni.

Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18

Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan -näyttely 29.1.2012 asti.

Helsinki Photography Biennial: No Exit -näyttely 2.3.–29.4.2012.

Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä -näyttely 12.5.–26.8.2012

Lasten kaupunki -näyttely 21.11.2012 alkaen.

Auki näyttelyiden aikana ke–su klo 11–17 sekä to klo 11–19, näyttelyiden vaihtuessa kiinni.

Ratikkamuseo

Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51 A

Auki ma–su klo 11–17.

Tuomarinkylän kartanomuseo, Tuomarinkyläntie 7

Tyylikästä-näyttely

Auki ke–su klo 11–17.
 

Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12

Auki –8.1., 6.6.–16.9. sekä 7.11.– 6.1.2013 

ke–su klo 11–17.
 

Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4

Auki kesäkaudella 9.5.–30.9.2012 

ke–su klo 11–17.

KAIKKIIN KAUPUNGINMUSEON KOHTEISIIN ON VAPAA PÄÄSY.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, syksyn 2011 aikana kolme muistelutyöpajaa vanhanajan ompeluseurojen hengessä. 

Viimeisellä kerralla keskiviikkona 14.12.2011 klo 13–14.30 palautetaan mieleen entisajan joululahjoja. Mitä pukinkontista aikoinaan löytyi? Kahvikupposen ääressä puikot suihkivat vaikkapa villasukkia ja lapasia joululahjoiksi. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Helsingin kaupunginmuseon Merelle-näyttelyn luentosarjan päättää torstaina 8.12.2011 klo 18 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, yksikönpäällikkö Riitta Pakarisen esitelmä Helsingin edustalta kadonneista saarista.

Harvapa muistaa enää, missä sijaitsivat Kana ja Pannukakku. Kaupungin kasvaessa ja kehittyessä uutta rakennusmaata on vallattu merestä. Tämän seurauksena kaupungin rantojen tuntumasta on kadonnut iso joukko saaria, joiden muisto elää kuvissa ja kaupungin nimistössä. 

Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Merelle
150 vuotta purjehdusta Helsingissä

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, puh. (09) 3107 8519.
Auki 27.5.2011–8.1.2012 ke–su klo 11–17, to klo 11–19. VAPAA PÄÄSY.

Helsingin kaupunginmuseon Merelle-näyttelyn luentosarjassa sukelletaan syvyyksiin torstaina 1.12.2011 klo 18 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. 

Suomen rannikkovesiä pidetään yleisesti sameina, kylminä ja autioina. Pinnan alla elää kuitenkin satojen levälajien, selkärangattomien ja kalojen monimuotoinen ekosysteemi, jossa useat valtamerieliöiden pääjaksot ovat edustettuina – joskus jopa tuhansien yksilöiden parvina. 

Vedenalaisvalokuvaaja Jukka Nurmisen esitelmä vie maailmaan, johon niin monet veneilijät kesäisin laskevat ankkurinsa mutta jonka vain harvat ovat omin silmin nähneet. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Merelle-näyttelyn oheisohjelmaa syksyllä 2011

to 24.11. klo 18 Merellisiä lauluja -yhteislaulutilaisuus

to 1.12. klo 18   Jukka Nurminen: Maisemia ja eliöitä Saaristomeren pinnan alla

to 8.12. klo 18   Riitta Pakarinen: Helsingin edustan kadonneet saaret

Merelle
150 vuotta purjehdusta Helsingissä

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, puh. (09) 3107 8519.
Auki 27.5.2011–8.1.2012 ke–su klo 11–17, to klo 11–19. VAPAA PÄÄSY.

Jukka Nurmisen vedenalaisvalokuviin voi tutustua osoitteessa www.jukkanurminen.fi.

Helsingin kaupunginmuseon Museokauppa Sofiankatu 4:ssä lukeutuu niihin harvinaisiin liikkeisiin, jotka myyvät tuotteitaan halvemmalla jo ennen joulua, ensimmäisestä adventtisunnuntaista 27.11.2011 alkaen. Pukinkonttiin on tarjolla lukuisia Helsingin historiasta kertovia kirjoja ja muita tuotteita  tarjoushintaan. Joulualennusmyynti jatkuu aina 29.12.2011 asti. 

Helsingin kaupunginmuseon Museokauppa
Sofiankatu 4
auki ma–pe klo 9–17 ja la–su klo 11–17, aatonaattona pe 23.12. auki klo 9–14, kiinni 24.–26.12.2011.

***

Museokaupan alennusmyyntituotteita 
(suluissa normaalihinta)
Alennetuista hinnoista ei enää myönnetä muita alennuksia.

Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta 18 € (24 €)  
Helsinki kehyksissä 15 € (25 €) 
Joulukalenterit 5 € (6 €)
Helsinki Helsingin alla 10 € (20 €) 
Digging around in Helsinki’s Past 10 € (20 €) 
Vapaahetkien kuluksi 18 € (24 €)
Miljoona museoitua muistoa 10 € (20 €)
Pique Nique su/ru/en 15 € (20–25 €)

Little Lady Set -korusarja 25 € (32 €)
Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa 7 € (12 €)
Kasvoi kaupunki ympärillämme 29 € (41 €)
Ultima Thule (ru) 35 € (60 €)
Yö-muistikirja 5 € (9,5 €)

Muista myös euron kori – kaikenlaista kiinnostavaa menneiltä vuosilta.

Ei jälleenmyyjille. Alennukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää meriaiheisen yhteislaulutilaisuuden Merelle-näyttelyssä torstaina 24.11.2011 klo 18 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. 

Meri ja merimiesten värikäs elämä ovat innoittaneet koko joukon tuttuja lauluja kuten On armas mulle aallon tie, Musta Rudolf ja Laivat puuta, miehet rautaa. 

Merelle-näyttelyn yhteislauluillassa merilaulut raikuvat syksyn pimenevässä illassa. Annika Lindqvist vetää laulua ja säestää merimiestyyliin harmonikalla. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Merelle-näyttelyn oheisohjelmaa syksyllä 2011

to 17.11. klo 18 Seppo Knuuttila: Puhdas Itämeri

to 24.11. klo 18 Merellisiä lauluja -yhteislaulutilaisuus

to 1.12. klo 18   Jukka Nurminen: Maisemia ja eliöitä Saaristomeren pinnan alla

to 8.12. klo 18   Riitta Pakarinen: Helsingin edustan kadonneet saaret

Merelle

150 vuotta purjehdusta Helsingissä

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, puh. (09) 3107 8519.

Auki 27.5.2011–8.1.2012 ke–su klo 11–17, to klo 11–19. VAPAA PÄÄSY.

www.helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsingin kaupunginmuseo avaa joulukautensa perinteisesti ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27.11.2011. Sederholmin talossa koko perhe voi valmistautua jouluun Koiramäen tapaan. Ruiskumestarin talo ja Tuomarinkylän kartanomuseo avautuvat jouluasussa. Tiernapoikien laulu kutsuu jälleen joulunodotukseen. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Kaupunginmuseon päärakennus, Sofiankatu 4, auki klo 11–17, on rakennustelineiden peitossa kattoremontin takia ja näyttelysalitkin ovat kiinni näyttelyn vaihtuessa. Entisajan joulutunnelmasta voi kuitenkin nauttia Kino Engel 2:ssa katsomalla dokumenttielokuvia menneiden vuosikymmenten helsinkiläisjouluista. Museokaupassa alkaa jouluale – jo ennen joulua, jotta Helsingin historiaa henkivät lahjat löytävät tiensä moneen pukinkonttiin.

Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, Mauri Kunnaksen lastenkirjoihin perustuva Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan -näyttely luo puitteet koko perheen joulutapahtumalle.  Klo 12–15 voi käydä tapaamassa vanhanajan joulupukkia, askarrella joulukoristeita, koristella piparkakkuja sekä laulaa ja leikkiä joulun sävelin Sakarat-kuoron tahtiin. Kaupunginmuseon jouluperinteisiin kuuluva Hämäläis-Osakunnan Laulajien tiernapoikaesitys on Sederholmin talon sisäpihalla klo 13. Adventtitapahtumassa arvotaan runsas joululahjakirjakori.

Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12, on kaikille aisteille retki entisajan jouluun. Yli 190-vuotias kantakaupungin vanhin puutalo johdattaa jälleen jouluvalmisteluihin 1860-luvun tapaan. Adventin avaus -tapahtumassa Ruiskumestarin talossa on klo 12–16 keskusteluoppaita kertomassa menneen ajan joulunvietosta. Perinteinen tiernapoikaesitys on sisäpihalla klo 14.30. Talo on jouluasussa 8.1.2012 asti.

Tuomarinkylän kartanomuseo, Tuomarinkyläntie 7, henkii joulutunnelmaa Helsingin tyylihistoriaa esittelevän Tyylikästä-näyttelyn saleissa. Kartanossa voi koristella piparkakkuja klo 14–16. Päivän päättävät kartanon pääovella klo 16 Tiernapojat.

Adventin avaus

Perinteinen joulu saapuu Helsingin kaupunginmuseoon 27.11.2011

Sofiankatu 4, auki klo 11–17

filmejä joulunvietosta Helsingissä

jouluale Museokaupassa

Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 16–18, auki klo 11–17

Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan -näyttely

klo 12–15

vanhanajan joulupukin vastaanotto

piparkakkujen koristelua ja joulukoristeiden askartelua

joulun lauluja ja leikkejä

klo 13.00 Tiernapojat sisäpihalla

Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12, auki klo 11–17

1860-luvun porvariskoti jouluasussa 8.1.2012 asti

klo 12–16

helsinkiläistä joulunviettoa entisaikaan

klo 14.30 Tiernapojat sisäpihalla

Tuomarinkylän museo, Tuomarinkylän kartano, auki klo 11–17

Tyylikästä-näyttely jouluasussa

klo 14–16 piparkakkujen koristelua

klo 16.00 Tiernapojat kartanon pääovella

VAPAA PÄÄSY
 

Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen, mutta mistä se johtuu ja miten sitä voi estää? Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Seppo Knuuttila, joka on seurannut Itämeren tilaa jo kahden vuosikymmenen ajan, pitää esitelmän Puhdas Itämeri Helsingin kaupunginmuseon Merelle-näyttelyn luentosarjassa torstaina 17.11.2011 klo 18 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. 

Esitelmässään Knuuttila kertoo meren tilasta, trendeistä ja tuoreimmista tutkimustuloksista. Myös Itämereen liittyville kysymyksille on varattu aikaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Merelle-näyttelyn oheisohjelmaa syksyllä 2011

to 17.11. klo 18 Seppo Knuuttila: Puhdas Itämeri

to 24.11. klo 18 Merellisiä lauluja -yhteislaulutilaisuus

to 1.12. klo 18   Jukka Nurminen: Maisemia ja eliöitä Saaristomeren pinnan alla

to 8.12. klo 18   Riitta Pakarinen: Helsingin edustan kadonneet saaret

Merelle

150 vuotta purjehdusta Helsingissä

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, puh. (09) 3107 8519.

Auki 27.5.2011–8.1.2012 ke–su klo 11–17, to klo 11–19. VAPAA PÄÄSY.
 

Helsingin kaupunginmuseo järjestää Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, syksyn 2011 aikana kolme muistelutyöpajaa vanhanajan ompeluseurojen hengessä. 

Toisella kerralla keskiviikkona 16.11.2011 klo 13–14.30 palautetaan mieleen vanhoja kummitustarinoita, joilla suomalaiset aikoinaan pelottelivat ja viihdyttivät toisiaan syksyn pimeinä iltoina. 

Kahvikupposen ääressä puikot suihkivat vaikkapa villasukkia ja lapasia joululahjoiksi. Syksyn viimeinen Neulomuksia ja muisteluksia -työpaja pidetään 14.12.2011.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää Sederholmin talon Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan -näyttelyssä lauantaina 12.11.2011 klo 13–16 koko perheelle Lampaasta villaksi -tapahtuman. 

Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoihin perustuvassa näyttelyssä tutustutaan perinteisiin talvikauden töihin ja juhliin. Entisaikaan villan karstaus ja kehruu olivat naisten tärkeimpiä talviaskareita. Mutta pärjääkö nykysuomalainen, kun saa karstat käteen? Miten rukin äärellä syntyy muutakin kuin hurinaa? Kykyjään voi koetella myös neulomisessa ja virkkaamisessa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Koiramäen väki on vallannut Sederholmin talon, ja kaupunkilaislapset ovat saaneet lokakuun alusta saakka tutustua menneen ajan elämänmenoon, töihin ja uskomuksiin suositussa Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan -näyttelyssä. 

Koiramäessä elettiin 150 vuotta sitten omavaraistaloudessa eli lähes kaikki tehtiin itse. Syksyllä sato oli korjattu ja ulkotyöt vähenivät. Pimenevinä iltoina tehtiin puhdetöitä: miehet korjasivat verkkoja ja ahkeroivat puutöissä, naisväki teki käsitöitä, karstasi, kehräsi, kutoi ja neuloi. Lammas oli tärkeä kotieläin, jonka villasta valmistettiin vaatteita.

Sederholmin talon Lampaasta villaksi -tapahtumassa isot ja pienet pääsevät tutustumaan siihen, miten lampaanvillasta syntyy vaatteita. 

Kehrääjä näyttää, miten rukilla kehrätään lankaa. Kaikki voivat opetella itse karstaamista ja huovutusta ja harjoitella neulomista ja virkkaamista. Samalla voi katsoa ja leikkiä läpi toiminnallisen näyttelyn, joka kertoo maalaistalon elämästä syksystä kevääseen.
 

Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut vuodelle 2012 seinäkalenterin, joka on omistettu monien muistoihin jääneille entisajan elokuvateattereille. 

Kaupunginmuseon kuva-arkiston kokoelmista on valikoitu 1920–60-luvuilta nostalgisia kuvia, joissa Alohan ja Glorian valomainokset loistavat yössä, väkeä kuhisee Capitolin ja Bio Bion ovilla, yleisö täyttää Kino-Palatsin upean salin ja Cineman koneenkäyttäjä pyöräyttää projektorin käyntiin.

Elokuvan kulta-aikana 1920-luvulta 1950-luvulle helsinkiläiset kävivät ahkerasti elokuvateattereissa, joita oli kaupungissa enimmillään 1940-luvulla yli 50. Elokuvateattereita oli kaikkialla keskustan loisteliaista ensi-iltateattereista laitakaupungin vaatimattomiin korttelikinoihin. 

Television yleistyminen kuihdutti leffateatterit, joita purettiin ja muutettiin muuhun käyttöön tiuhaan tahtiin 1960–80-luvulla. Muistojen lisäksi niistä on onneksi tallessa myös valokuvia ja esineitä Helsingin kaupunginmuseossa.

Kalenteri ennakoi elokuvanäyttelyä

Helsingin elokuvahistoria on laajasti esillä kaupunginmuseossa ensi vuonna. Museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4, avataan 15.2.2012 näyttely ”Enemmän funkista, Reino!” – Design Helsinki-elokuvissa.

Designpääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluva näyttely johdattaa Helsingissä 1930–60-luvulla kuvattujen elokuvien maailmaan. Muotoilu ja arkkitehtuuri vaikuttivat vahvasti elokuvien ilmeeseen luoden erilaisia mielikuvia kaupunkikulttuurista. Tiedon ja kauneuselämysten lisäksi näyttely tarjoaa hilpeän nostalgiaretken menneeseen Helsinkiin.

Hinta on 10 euroa (sis. alv). Kalenteria saa Museokaupasta, Sofiankatu 4, ja muista kaupunginmuseon näyttelypisteistä.

Tukkutilaukset kaupunginmuseon taloussihteeriltä Olli Koskelalta mieluiten sähköpostitse etunimi.sukunimi@hel.fi tai puhelimitse puh. (09) 3107 1558.

Majakoita Helsingin lähivesiltä

Helsingin kaupunginmuseon Merelle-näyttelyn luentosarjassa merikapteeni ja majakka-asiantuntija Seppo Laurell kertoo Helsingin lähivesien majakoista torstaina 3.11.2011 klo 18 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b.

Esitelmä käsittelee majakoiden rakentamishistoriaa ja myöhempiä kohtaloita Helsingin entisen luotsipiirin alueella, johon kuuluvat Hangon, Jussarön, Porkkalan, Harmajan, Suomenlinnan, Helsingin, Kalbådagrundin, Söderskärin ja Glosholmin majakat. Lisäksi esityksessä mukana ovat Helsingin ja Kalbådagrundin majakkalaivat. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Merelle-näyttelyn luentosarja syksyllä 2011

to 3.11. klo 18   Seppo Laurell: Hangon silmästä Muumipeikon kotiin – majakoita Helsingin lähivesiltä

to 17.11. klo 18 Seppo Knuuttila: Puhdas Itämeri

to 1.12. klo 18   Jukka Nurminen: Maisemia ja eliöitä Saaristomeren pinnan alla

to 8.12. klo 18   Riitta Pakarinen: Helsingin edustan kadonneet saaret

Merelle

150 vuotta purjehdusta Helsingissä

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, puh. (09) 3107 8519.

Auki 27.5.2011–8.1.2012 ke–su klo 11–17, to klo 11–19. VAPAA PÄÄSY.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää Merelle-näyttelyn yhteydessä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13d, keskiviikkona 2.11.2011 klo 13–14.30 veneilymuistoille omistetun työpajan. 

Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet veneilyyn. Merikaupungilla on pitkä rantaviiva ja kaunis saaristo, voipa venepaikan saada aivan talonsa edestä. Veneilyssä on toki myös riesansa: venettä saa rassailla kuntoon kuukausitolkulla ja joskus talvisäilytys järjestyy jonottamallakin vain kaupungin toiselta laidalta. Veneilyn iloja ja kiroja voi muistella kaupunginmuseon työpajassa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Merelle-näyttelyn oheisohjelmaa syksyllä 2011

ke 2.11.2011 klo 13–14.30 Veneilyä Helsingissä -muistelutyöpaja

to 24.11.2011 klo 18 Merellisiä lauluja -yhteislaulutilaisuus

Merelle

150 vuotta purjehdusta Helsingissä

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13d, puh. (09) 3107 8519.

Auki 27.5.2011–8.1.2012 ke–su klo 11–17, to klo 11–19. VAPAA PÄÄSY.

3 dl ruskeaa siirappia
3 dl fariinisokeria
100 g voita
1 dl mantelirouhetta
1 dl sukaattia
1 sitruunan raastettu kuori
3 tl kardemummaa
2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl muskottia
2 tl soodaa liotettuna 
1 rkl ruusuvettä (tai vettä)
5 dl vehnäjauhoja
2 dl grahamjauhoja

Siirappia ja sokeria keitetään, kunnes sokeri sulaa. Voin annetaan sulaa jäähtyvässä sokeriseoksessa. Lisää seokseen kaikki muut aineet ennen jauhoja, jotka sekoitetaan taikinaan vähän kerrallaan. Taikinan annetaan vetäytyä kylmässä pari tuntia tai yön yli. 

Kova taikina kaulitaan ohueksi ja leikataan kämmenen kokoisiksi suorakaiteiksi, joiden keskelle ja säteittäin kulmiin painetaan halkaistut mantelit koristeiksi. Piparkakkuja paistetaan pellillä leivinpaperin päällä 200 asteessa 7–10 minuuttia.

Helsingin kaupunginmuseon Merelle-näyttelyn luentosarjassa museon rakennustutkija Johanna Björkman kertoo purjehdusseurapaviljonkien arkkitehtuurista torstaina 20.10.2011 klo 18 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. 

Huvipurjehduksen yleistyminen ja pursiseurojen perustaminen 1800-luvun lopulta lähtien näkyivät vilkkaana rakentamisena Helsingin merellisessä ympäristössä. Komeimpia muistoja tästä ajasta ovat purjehdusseurojen paviljongit. 

Laajan kuvamateriaalin kera esitellään Valkosaaren, Liuskasaaren, Särkän, Sirpalesaaren, Pyysaaren sekä jo kadonneiden Kellosaaren, Iso Pässin ja Nihdin rakennuksia. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Merelle-näyttelyn luentosarja syksyllä 2011

to 20.10. klo 18 Johanna Björkman: Purjehdusseurojen paviljongit

to 3.11. klo 18 Seppo Laurell: Hangon silmästä Muumipeikon kotiin – majakoita Helsingin lähivesiltä

to 17.11. klo 18 Seppo Knuuttila: Puhdas Itämeri

to 1.12. klo 18 Jukka Nurminen: Maisemia ja eliöitä Saaristomeren pinnan alla

to 8.12. klo 18 Riitta Pakarinen: Helsingin edustan kadonneet saaret

Merelle
150 vuotta purjehdusta Helsingissä

Hakasalmen huvila, 
Mannerheimintie 13b, 
puh. (09) 3107 8519.

Auki 27.5.2011–8.1.2012 
ke–su klo 11–17, to klo 11–19. 
VAPAA PÄÄSY.

Helsingin kaupunginmuseo viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi museolla on ensi kertaa Helsingin kirjamessuilla oma osasto, joka sijaitsee osoitteessa 7a53. Kirjamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 27.–30.10.2011.

Museo esittelee messuilla monipuolisia julkaisujaan ja vilkasta toimintaansa. Tarjolla on muun muassa uusi lastenkirja Melkoinen museoretki ja muutakin lapsille, valokuvateoksia kuten Foto Signe Brander sekä Helsingin vaiheista kertovia tietokirjoja ja äänilevyjä. 

Myös paperitavaraa on kaupan: Helsingin vanhoille elokuvateattereille omistettu seinäkalenteri vuodelle 2012, historiallisia joulukalentereita ja valikoima nostalgisia postikortteja.

Museo järjestää monenlaista ohjelmaa sekä messujen yleisillä lavoilla että omalla osastollaan. Tarkemmat ohjelmatiedot löytyvät museon kirjamessusivuilta, ja halutessaan ne voi tulostaa mukaansa messuille.

Lisätiedot ja ohjelma

Helsingin kaupunginmuseo järjestää Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, syksyn 2011 aikana kolme muistelutyöpajaa vanhanajan ompeluseurojen hengessä. 

Ensimmäisellä kerralla keskiviikkona 19.10.2011 klo 13–14.30 palautetaan mieleen entisaikain uskomuksia sääenteistä, ollaanhan keskellä Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan -lastennäyttelyä. Kahvikupposen ääressä puikot suihkivat vaikkapa villasukkia ja lapasia joululahjoiksi. Seuraavat Neulomuksia ja muisteluksia -työpajat pidetään 16.11. ja 14.12.