Kari Lehtokankaan muotokuvan on maalannut taiteilija Serquei Zlenko. Serquei Zlenko on opiskellut muotokuvamaalausta Moskovan erikoistaidekoulussa vuosina 1972–1978 ja monumentaalitaidetta Moskovan Surikovin taidekorkeakoulussa vuosina 1978–1984. Zlenko asuu nykyisin Helsingissä ja työskentelee vapaana taiteilijana. 1991–2008 Zlenko on maalannut useita merkittäviä muotokuvia, kuten valtionneuvos Harri Holkerin, ylikapellimestari Leif Segerstamin ja kauppaneuvos Matti Kallion muotokuvat.
Kari Lehtokangas aloitti työskentelyn vuonna 1972 silloisen Helsingin kaupungin palolaitoksen toimistopäällikkönä. Vuonna 1976 Lehtokangas nimitettiin palolaitoksen hallintopäälliköksi. Pelastuskomentajan virkaa Lehtokangas on hoitanut pelastuslaitoksella vuodesta 1997 alkaen. Hallintotehtävien ohella Lehtokangas on toiminut myös operatiivisissa tehtävissä päivystävänä palomestarina ja päivystävänä päällikkönä.
Helsingin kaupungilla tehdyn työuran lisäksi Kari Lehtokangas on hoitanut oman toimensa ohella useita merkittäviä luottamustehtäviä. Hän on ollut muun muassa Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäsen vuosina 2002–2008, SPR:n Uudenmaan piirin hallituksen jäsen 1992–2006, Suomen Palopäällystöliitto ry:n puheenjohtaja 2002–2006, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n hallituksen varapuheenjohtaja 2002–2008 ja SPR:n Veripalvelun hallituksen puheenjohtaja 2006–2008. Lehtokangas on lisäksi toiminut useissa valtakunnallisissa pelastusalan neuvottelukunnissa ja kehittämistyöryhmissä.

Helsingin pelastuslaitos järjestää jokaisen kampanjaan osallistuvan koulun 8-luokkalaisille paloturvallisuutta käsittelevän oppitunnin sekä antaa tukea ja neuvontaa kampanjaan liittyen.

Lisätietoja saat seuraavilta henkilöiltä sähköpostitse ja puhelimitse.

Turvallisuuskouluttaja Taina Halttunen: (09) 310 30208

Johtava palotarkastaja Kaci Bourdache: (09) 310 30221

Palotarkastaja Liia-Maria Koski: (09) 310 30228

Palotarkastaja Jaakko Porokuokka: (09) 310 30626

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätietoja:

http://www.nouhata.fi/fi/ (SPEKin NouHätä -verkkosivu)

http://www.facebook.com/nouhatakampanja

Nou hätä -kirje yläasteille

Tarkemmat hakuohjeet löytyvät täältä.

Lisätietoja: 

Helsingin pelastuskoulun opetus
Pelastuskoulun kanslia, puh. 310 31251
pelastuskoulu.kanslia@hel.fi

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen suorittama valvonta perustuu 1.1.2012 alkaen pelastuslain nojalla laadittuun valvontasuunnitelmaan. Valvontasuunnitelmassa on määritetty valvonnan sisältö ja siihen liittyvät valvontatoimenpiteet, valvontayhteistyö muiden viranomaisten kanssa sekä valvontaan käytettävät resurssit. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan.

Valvonnan kohteena on koko Helsingin pelastustoimen alue. Vuoden 2012 aikana määräaikaiset palotarkastukset suoritetaan ensisijaisesti kohteissa, joiden keskimääräinen tarkastusväli on valtakunnallisen suosituksen mukaan 12 kk sekä kohteissa, joiden turvallisuudessa on havaittu merkittäviä puutteita vuosina 2008-2011 tehtyjen yleisten palotarkastusten aikana.

Valvonnassa korostetaan valvontakohteen omatoimista varautumista eli oman toiminnan merkitystä turvallisuuden ylläpitämisessä. Valvonnan yhteydessä annetaan myös ohjausta valvontakohteen turvallisuuskulttuurin kehittämisestä.

Valvonnan lisäksi pelastuslaitos tekee muita onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. Pelastuslaitos osallistuu onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun.

Pelastuslaitos sopii määräaikaisista palotarkastuksista valvontakohteiden kanssa. Vuoden 2012 määräaikaiset palotarkastukset ovat maksuttomia.

Lisätietoja:

Valvontasuunnitelma (pdf). 

Ilotulitteiden ja paukkupommien käyttö on kielletty 31.12.2011 klo 18.00–1.1.2012 klo 02.00 välisenä aikana seuraavilla Helsingin kaupungin alueilla:

• Ydinkeskustan alue, joka sisältää seuraavat katualueet: Yliopistokatu – Mikonkatu - Rautatientori - Asema- ja Elielinaukio – Postikuja– Mannerheiminaukio – Paasikivenaukio – Salomonkatu – Narinkkatori – Simonkatu – Mannerheimintie – Erottaja – Eteläesplanadi – Kauppatori – Mariankatu – Aleksanterinkatu – Senaatintori
• Oulunkylän ostoskeskus
• Ylä-Malmin tori
• Pihlajamäen ostoskeskus
• Ala-Malmin tori
• Töölöntori
• Vanha kirkkopuisto (nk. ruttopuisto)
• Maatullinaukio
• Kontulan ostoskeskus
• Itäkeskuksen kauppakeskus ja Tallinnan aukio
• Helsingin Kauppahallin tausta-alue pysäköintialueineen
• Sinebrychoffin puistoalue
• Kaisaniemen ja Kaivopuiston puistoalueet
• Kannelmäen Sitratorin, Nuorisotalon ja Kannelmäen asema-alueet
• Malminkartanon aukio ja Malminkartanon asema-alueet
• Vaasan aukion alue
• Hakaniemen tori ja Ympyrätalon alue

Muilla kuin edellä mainituilla Helsingin kaupungin alueilla on ilotulitteiden käyttö sallittu 31.12.2011 klo 18.00 – 1.1.2012 klo 02.00 välisenä aikana. Käyttö edellyttää seuraavia asioita:

• Ilotulitteita ei saa luovuttaa alle 18-vuotiaille eikä päihtyneille.
• Suojalasien käyttö ilotulitteiden ampujalle on lain nojalla pakollista.
• Ilotulitteiden käsittelyssä noudatetaan riittävää varovaisuutta vahinkojen ehkäisemiseksi.
• Ilotulitteet ammutaan avoimella paikalla pois päin ihmisistä ja asutuksista.
• Käyttäjä on velvollinen siistimään jälkensä kaupungin omistamalla maalla.
• Ilotulitteiden käyttäjä on velvollinen korvaamaan mahdollisesti aiheuttamansa vahingot ja erityisesti on otettava huomioon, että punaisten hätärakettien sekä ampuma-aseiden käyttö ilotulitukseen on ehdottomasti kielletty.

Ilotulitekieltoalueen kartta

Lisätietoja:

Tukesin Ilotuliteturvallisuus-sivut

Tukesin tiedote ilotulitepadoista 

Avustusten hakemisessa tulee noudattaa Helsingin kaupungin uudistettuja hakuohjeita.

Kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavat yleisohjeet (linkki Hallintokeskuksen sivuille)

LV 290 Avustusten hakemuslomake (linkki Hallintokeskuksen sivuille)

Helsingin kaupungin sähköinen asiointipalvelu

Vuoden Palomies Matti Waitinen on turvallisuusviestinnän ja -kulttuurin intohimoinen kannattaja ja kehittäjä. Kuten Vuoden palomies -toimikunta valintaperusteissaan tuo esille, Waitisen toiminta pelastusalan turvallisuusviestinnässä on ollut tuloksekasta ja esimerkillistä. Hän on kehittänyt sitä vuosien varrella määrätietoisesti sekä kannustanut muitakin alan toimijoita kumppanuuteen ja avoimuuteen.

Waitinen on kirjoittanut noin 30 erilaista turvallisuusalan opasta ja muuta teosta. Vuodesta 2010 hän on työskennellyt aktiivisesti valtakunnallisessa turvallisuusviestintätyöryhmässä, joka on osa pelastustoimen kumppanuushanketta. Se on kehittänyt alan turvallisuusviestintää ja siihen liittyvää yhteistyötä.

– Turvallisuusviestinnän arvostus pitäisi saada jatkossakin nousemaan, mutta alalla jyräävät vielä operatiiviset arvot, Waitinen pohtii. – Opettamalla pelastettu ihmishenki on yhtä tärkeä kuin pelastustoiminnalla pelastettu, hän painottaa.

Helsingin pelastuslaitoksen Pelastuskoululla on vaikutuksensa myös koko valtakunnan pelastajien saamaan oppiin, sillä Kuopion Pelastusopistosta valmistuvat pelastajat pääsevät opintojen lopussa viikon turvallisuusviestintäjaksolle Helsinkiin. Helsingissä ollaan sikäli edistyksellisiä, että kaupunki on palkannut ensimmäisen kerran seitsemän päätoimista turvallisuuskouluttajaa.

– Se on valtakunnan mittakaavassa ainutlaatuista, Waitinen toteaa tyytyväisenä.

Pelastuskoulun rehtoriksi Waitinen valittiin 2001, jolloin hän jatkoi edeltäjänsä Erkki Jaakkolan viitoittamalla tiellä turvallisuusviestinnän ja -opetuksen kehittämistä. Pelastusalalla hän on työskennellyt vuodesta 1998, jolloin hänet valittiin Pelastuskouluun vanhemmaksi opettajaksi. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat tuolloin turvallisuusopetuksen pedagogin tehtävät.

– Varsinainen kipinä syntyi erityisesti koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden kehittämiseen vappuyönä 1993. Silloin tuhopolttaja poltti peruskoulun, jossa toimin rehtorina, Waitinen muistelee.

–  Waitisen valinta ja väitöstilaisuus on hieno kruunu  Helsingin pelastuslaitoksen 150-juhlavuoden päättymiselle, toteaa Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Kari Lehtokangas. Waitisen kaltaisten suunnan näyttäjien myötä Helsingin pelastuslaitos voi lähteä turvallisin mielin seuraavalle 150-vuotistaipaleelle.  

Vuoden Palomies on valtakunnallinen nimitys. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällys­töliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Pelastustieto-lehdestä. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien. Helsinkiläinen valittiin Vuoden Palomieheksi nyt viidennen kerran.

Aikaisemmin tänä vuonna Helsingin pelastuslaitos aloitti uuden perinteen ja valitsi vuoden 2011 Stadin Brankkariksi ylipalomies Juha Tarvaisen.  Stadin Brankkari valitaan aina operatiivisissa tehtävissä olevan henkilöstön joukosta.

Juha Tarvainen työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen Malmin pelastusasemalla ylipalomiehenä ja varaesimiehenä. Hän aloitti työskentelyn palomies-sairaankuljettajana vuonna 1990. Tarvainen on työskennellyt vuosien myötä palomiestehtävissä ja ambulanssissa sairaankuljetustehtävissä. Lisäksi hän on työskennellyt myös pelastussukeltajana, lentopelastustehtävissä ja ensihoitotehtävissä Helsingin lääkäriyksikössä. Tarvaisen valintaa Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos aloittaa 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi uuden perinteen myöntämällä ensimmäisen Stadin brankkari –tunnustuspalkinnon.  Palkinto myönnetään tänä vuonna ensimmäisen kerran.  Palkinto tullaan jakamaan kerran kalenterivuodessa yhdelle Helsingin pelastuslaitoksen palomiehelle tai alipäällystön edustajalle.  Palkinnon myöntämisperusteita ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, oma-aloitteisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, laajapohjainen näkemys omasta työtehtävästä, oman työn kiitettävä hoitaminen sekä sitoutuneisuus palomiesammattiin ja työhön Helsingin pelastuslaitoksella.

Kirjallisten tarjousten jättöaika päättyy 17.10.2011 klo 15.00. Lisätietoja kilpailutuksesta, tarjouspyyntö ja sen liitteet ovat ladattavissa tältä sivustolta kohdasta Nuohous.   

Helsingin kaupungin pelastuslaitos lähettää kiinteistölle kirjallisen korjauskehotuksen toisesta, kahdentoista edeltävän kuukauden aikana tapahtuneesta erheellisestä paloilmoituksesta. Kiinteistön saatua kirjallisen korjauskehotuksen, on sillä neljätoista päivää aikaa tehdä korjaavat toimenpiteet aiheettomien hälytysten vähentämiseksi.

Erheellisten paloilmoitusten määrän laskeminen aloitettiin 1.7.2011. Pelastuslautakunta hyväksyi 30.8.2011 erheellisten paloilmoitinhälytysten maksuksi 690 €/erheellinen hälytys. Kiinteistöstä tullut kolmas tai useampi erheellinen paloilmoitus kahdentoista kuukauden aikana laskutetaan. Lasku lähetetään kiinteistön omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle, joka on käytännössä taho, joka on tehnyt sopimuksen hätäkeskuksen kanssa.

Yksi paloilmoitinkohde kattaa kaikki tilat, jotka ovat automaattisen paloilmoittimen ja sen tunnusnumeron (COM, TUS tai muu tunnusnumero) alla. Samassa katuosoitteessa voi olla kaksi paloilmoitinta ja useampi rakennus eri paloilmoittimen tunnusnumeroilla, jolloin ne ovat kaksi eri kohdetta. Niiden hälytysmäärät lasketaan toisistaan riippumattomina.

Erheellisten paloilmoitinhälytysten tullessa eri tiloista ja/tai eri ajankohtina ei muuta hälytysmäärän laskenta- ja laskutustapaa. Paloilmoitinkohteita kohdellaan samalla tavalla riippumatta esimerkiksi rakennuksen käyttötavasta, koosta tai turvallisuustekniikasta.

Erheelliset paloilmoitinhälytykset, jotka laskutetaan 

Paloilmoittimen hälytyksistä huomattava osa on kiinteistön käyttäjien aiheuttamia, kuten huolimattomuutta kiinteistön huolto- ja korjaustöissä tai ruuanlaitossa. Laskutettavien hälytysten syyt ovat:

• Huolimattomuus kiinteistön korjaus, asennus- tai huoltotyössä
• Ajoneuvon pakokaasu
• Tupakointi
• Muu savu tai pöly kiinteistössä
• Kosteus tai vesi
• Korkea tilapäinen lämpötila
• Isku ilmaisimeen
• Ilmaisinvika paloilmoitin- tai sammutuslaitteistossa
• Keskuslaitteiston vika
• Sprinklerin rikkoontuminen tai sammutuslaitteiston erheellinen toiminta
• Sprinkleriputkiston vuoto
• Erehdys tai väärä käyttö
• Ilkivaltainen käyttö
• Ruuan valmistus
• Huolimattomuus tulitöissä
• Teholähdevika
• Muut syyt, jotka johtuvat kiinteistön toiminnasta tai huolimattomuudesta

Huomattava määrä erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä johtuu kiinteistön korjaus- ja huoltotöistä. Tyypillistä on, että pölyä aiheuttava korjaustyö aloitetaan ilman, että kiinteistön paloilmoittimenhoitajaa olisi pyydetty tekemään remontoitavan alueen paloilmaisimien irtikytkentöjä.

Ruuan valmistuksesta aiheutuvia hälytyksiä aiheutuu usein asuntoloissa, kun asukas ei hallitse ruuanlaittoaan esimerkiksi päihtymystilan takia. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä toimenpiteet, joilla erheelliset hälytykset ruuanlaitosta ehkäistään. Ikääntynyt henkilö, joka asuu senioritalossa yksin vuokra-asunnossaan ja unohtaa toistuvasti ruuan liedelle, tulee toiminnanharjoittajan reagoida nopeasti, jotta erheellisiltä paloilmoituksilta vältytään ja asukkaan turvallisuus ei vaarannu.

Erheellisten paloilmoitusten vähentämisessä paloilmoittimen valmistaja ja paloilmoitinliike auttavat ongelmissa, kuten väärin sijoitettujen tai huoltamattomien paloilmaisimien kanssa. Tärkeätä on, että paloilmoittimen suunnittelussa huomioidaan tarkasti rakennuksen käyttötapa ja siellä asuvien henkilöiden toimintakyky.

Paloilmoitinhälytykset, joita ei laskuteta 

Kirjallisen korjauskehotuksen ja laskutuksen ulkopuolelle jäävät seuraavat paloilmoitinhälytysten syyt:

• Rakennuspalo, maastopalo, liikennevälinepalo, muu tulipalo
• Hätätilanne, jossa on painettu paloilmoitinpainiketta
• Rakennuspalovaara (pl. ruuan valmistus)
• Räjähdys/räjähdysvaara
• Vaarallisten aineiden aiheuttama onnettomuus
• Muu ylijännite tai suuritaajuinen häiriö
• Salaman aiheuttama ylijännite tai vaurio
• Kaupungin vesijohtoverkoston aiheuttama paineisku

Esimerkiksi rakennuksen läheisyydessä tapahtuvasta maasto- tai autopalosta, josta savu on kulkeutunut kiinteistöön, ei pelastuslaitos anna kirjallista korjauskehotusta tai lähetä laskua. Rakennuspalovaarat ovat palonalkuja, jotka eivät ole levinneet rakenteisiin tai irtaimistoon, kuten esimerkiksi roskakorin palaminen, sähkölaitteessa tapahtunut häiriö tai vikaantuminen, josta on tullut savua, käryä tai liekkejä.

Laskusta valittaminen hallinto-oikeuteen 

Kiinteistöllä on mahdollisuus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Laskua ei katsota aiheettomaksi, vaikka kiinteistössä olisi tehty korjaavia toimenpiteitä, mutta erheelliset paloilmoitinhälytykset silti toistuvat.

Seminaarin ohjelma

Kriisipsykologi Salli Saari: Mitä kaikkea pitää jaksaa?
Harjoitusmestari Jarmo Nissilä: Lähiesimies tukena. Riittävätkö voimavarat?
Asemamestari Ilpo Lehtonen, rehtori Kari Töyrylä: Kokemuksia työnohjauksesta pelastusalalta
Valtioneuvoston puheenvuoro: Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Tilaisuudessa julkistetaan myös Stadin Brankkari.

Seminaari on avoin kaikille. Kahvi- ja ruokatarjoilun järjestämisen vuoksi
toivomme etukäteisilmoittautumista: toimisto@palomiesliitto.fi tai puh. (09) 867 8880

Suuri palokuntapäivä –tapahtumassa yleisö voi seurata koko päivän ajan toimintanäytöksiä, jotka pyörivät noin 15 minuutin välein. Nähtävillä on muun muassa tulipalon sammutusta, pelastusta liikenneonnettomuustilanteessa, ensihoitoa ja korkean paikan pelastusta. Narinkkatorilla esitellään runsaasti uusinta pelastuskalustoa. Linja-autoaseman aukiolla on esillä suuri määrä vanhoja paloautoja Helsingin palomuseon kokoelmista.

Toimintanäytösten ja kalustoesittelyn lisäksi katsojat voivat itse harjoitella alkusammutusta ja palomieheksi pukeutumista, mitata suorituskykyään Pelastuskoulun kuntotestissä sekä osallistua turvallisuustietoutta mittaviin kilpailuihin. Yleisöllä on koko päivän ajan mahdollisuus tavata pelastuslaitoksen henkilökuntaa ja saada tietoa onnettomuuksien ehkäisystä, ensihoidosta, pelastuslaitoksen toiminnasta sekä siitä, miten kaupungissa on varauduttu ihmisten suojaamiseen ja toimintaan katastrofitilanteissa ja poikkeusoloissa.

Pelastuslaitoksen lisäksi esillä ovat juhlavuoden yhteistyökumppanit omilla esittelypisteillään.

Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy ja nähtävää on koko perheelle. Tule nauttimaan hienosta kaupunkitapahtumasta Helsingin sydämessä. 

Suuri Palokuntapäivä on osa Helsingin pelastuslaitoksen 150-juhlavuoden ohjelmaa. Suurta palokuntapäivää tukevat: HOK-Elanto, Tapiola, Helsingin Energia, Saurus-pelastusajoneuvot ja VEMA-nostimet, Pensi Rescue Oy, Logica, VEHO ja Mercedes-Benz, Bronto Skylift Oy, Suomen Palomiesliitto, Suomen palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK sekä RGB. 

Helsingin kaupunginhallitus päätti 7.12.2010 yksimielisesti lahjoittaa kaksi pelastuslaitoksen käytöstä poistettua alusta Suomen merimuseolle. Lahjoitettavista aluksista HM-71 on sammutusalus ja se on valmistunut vuonna 1954 Valmetin telakalta Katajanokalta. Teräsrunkoisen aluksen pituus on 17 metriä ja paino 33 560 kg. HM-72 on öljyntorjunta-alus ja se on valmistunut vuonna 1963 Turun veneveistämön telakalta. Noin kymmenmetrisen aluksen suunnittelussa oli esikuvana puolustusvoimien käyttämä nopea venetyyppi, Uisko. Kumpikin aluksista on suomalaisen laivanrakennusteollisuuden taidonnäytteitä.

HM-71 on ensimmäinen palolaitoksen käyttöön tilattu uudisalus ja HM-72 on ensimmäinen palolaitoksen käyttöön tilattu öljyntorjunta-alus. Helsingin palokunta, palolaitos ja pelastuslaitos on ollut suunnannäyttäjä monella pelastustoiminnan alalla. Alusten lahjoitus liittyy Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlavuoteen. Pelastuslaitos on maamme ja pohjoismaiden vanhin ammattipalokunta ja Helsingin kaupungin vanhin virasto.

Palolaitosten käyttämiä aluksia ei ole Suomessa ollut tätä ennen museoituna, joten lahjoitus täydentää aluskokoelmaa merkittävällä tavalla. Suomen Kansallismuseon osana toimiva Suomen merimuseo on kansallinen merenkulun historiaa tallentava museo, jonka tallennusvastuuseen kuuluvat mm. viranomaisveneet.

Suomen merimuseo sijaitsee Kotkassa Merikeskus Vellamossa, jossa toimivat myös Kymenlaakson museo, Tietokeskus Vellamo, ravintola Laakonki ja museokauppa Plootu. Rakennuksessa on lisäksi mm. opetus- ja seminaaritiloja sekä yli 200-paikkainen auditorio.

CrossFire-kilpailu perustuu Crossfit-ideologiaan, jonka mukaan kilpailussa pärjätäkseen tulee olla
monipuolisesti suorituskykyinen. Kisassa menestyäkseen tulee olla sekä vahva, kestävä, nopea että
ketterä. Lisäksi olennaista on kyetä hyödyntämään nämä fyysiset ominaisuudet palomies-sairaankuljettajan
ammatille tyypillisissä tehtävissä.

Kilpailu käydään nelihenkisin joukkuein ja mukaan on ilmoittautunut yhteensä 10 joukkuetta Suomesta
ja Ruotsista. Jokainen joukkue suorittaa seitsemän kilpailulajia samassa järjestyksessä, minkä jälkeen
kaksi nopeinta joukkuetta ratkaisevat kilpailun voiton erillisessä loppukilpailussa ja sijoille 3-4
sijoittuneet kamppailevat pronssimitalista. Kilpailulajit paljastetaan joukkueille vasta muutamaa tuntia
ennen kilpailun alkua. Lajeja ei siis voi tietoisesti harjoitella etukäteen ja joukkueen taktiikka luodaan
vasta viime hetkillä.

Luvassa on ainutlaatuinen kaupunkitapahtuma Helsingin sydämessä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lisätietoja: median yhteyshenkilö Henri Nordenswan, projektijohtaja
Helsingin pelastuslaitos, 050 531 917, etunimi.sukunimi@hel.fi 

Tapahtuman teemana on ”löydä uutta kesääsi”. Sunnuntaina 12.6. järjestettävä tilaisuus tuo liikuntalajien kirjon Eläintarhan kentälle ja viereiseen skeittipuistoon. Kokeilla voi niin perinteisiä kesälajeja aina koriksesta frisbeegolfiin kuin uusia tuttavuuksia, esim. slacklinea, puhallustikkaa tai suuren suosion saavuttanutta Zumbaa.

Ohjelmassa on lisäksi sählyä, footbagia, jousiammuntaa, footbagia ja yleisurheilua. Yleisö voi osallistua myös kilpailuihin, testata sammutustaitojaan sammutussimulaattorilla ja sankoruiskulla sekä tutustua Pelastuslaitoksen kalustoon. Skeittipuistossa lainataan mm. BMX-pyöriä, longboardeja ja skeittilautoja. Lajeissa opastavat ammattilaiset, mm. SSV:n sählynpelaajat, footbagin parhaimmisto ja tunnetut skeittaajat.

Tapahtumaan voi tulla piknik-korin kanssa tai ostaa evästä kahvilasta ja Alepan kontista. Tapahtumateltoissa tarjolla on asiakasomistajatietoutta, tehdään pinssejä ja hennatatuointeja, korjataan fillareita ja haetaan vinkkejä kesälomaan Stadissa.

Esiintymislavalla on laji- ja tanssiesityksiä. Menoa tahdittavat rap-artistit Aste ja Tripple 2 sekä letkeällä reggae-musiikillaan vuoden Äänessä ja Vimmassa kolmannen sijan voittanut Ras Henry & Finjam. Tapahtuman juontaa Summeri-ohjelmasta tuttu Kalle Lindroth. Tapahtumapaikalta voi hakea myös Helsinki-päivän yllätysedut Linnanmäelle ja SEA LIFEen.

Järjestäjinä toimivat Nuorisoasiainkeskus, Liikuntavirasto, Pelastuslaitos, HOK-Elanto, Linnanmäki, SEA LIFE, Zest ja Suomen footbagliitto.

Lisätietoja ja ohjelma osoitteesta nuoriso.hel.fi/kesastadi

KesäStadi
Kesälajeja, näytöksiä ja artisteja!
Eläintarhan kenttä ja skeittipuisto
Nordenskiöldinkatu 20
Sunnuntaina 12.6. klo 12–18
Vapaa pääsy!
Perille vie ratikat 3 ja 7 (Eläintarhan pysäkki)

Pelastuslaitos osallistuu Helsinki-päivän ohjelmaan seuraavasti:

Klo 10.00- 18.00 Pelastusasemien ja kaluston esittely seuraavilla pelastusasemilla:

- Keskuspelastusasema, Agricolankatu 15
- Jätkäsaari, Tyynenmerenkatu 1
- Haaga, Vanha Turun maantie 2
- Käpylä, Kullervonkatu 7
- Malmi, Malmin lentoasema
- Mellunkylä, Linnanpajantie 6
- Herttoniemi, Sorvaajankatu 16          

Yleisölle esitellään asemia sekä kalustoa oppaiden johdolla sekä annetaan neuvontaa ja opastusta turvallisuusasioista.

Erottajan pelastusasema on suljettu peruskorjauksen vuoksi ja aseman henkilöstö sekä operatiiviset yksiköt ovat sijoitettu uudelle Jätkäsaaren pelastusasemalle. Myös asemalla sijaitseva palomuseo on peruskorjauksessa. Tänä vuonna palomuseo esittelee Helsinki-päivänä kello 10.00-18.00 upeaa paloautokokoelmaansa Roihupellon väestönsuojassa (osoite Laippatie 6, A-ovi). Myynnissä (ainoastaan käteismaksulla) on tapahtuman yhteydessä palokunta-aiheisia kirjoja, kortteja, T-paitoja ja muita aiheeseen liittyviä tuotteita.

Palomuseon Helsinki-päivän esite (pdf)

Kello 18.00 järjestetään Helsingin sopimuspalokuntien (VPK:t) Helsinki-maljan kalustokilpailu Hakaniemen torilla.

Toimintakertomus on luettavissa internetsivuilta pdf-muodossa.

Toimintakertomus 2010 (pdf)

Kaupungin tulee saada kaikista rakentamispalveluiden ostoista arvonlisäveroton lasku. Kysymyksessä on myynnin vero, jonka ostaja tilittää valtiolle myyjän puolesta.

Helsingin kaupungin alv-tunnus on FI02012566.

Lisätietoja:

• Arvonlisäverolaki, 30.12.1993/1501
• Verohallinnon ohje Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen
• Kuntaliiton ohje Rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus kunnissa 1.4.2011 alkaen

Pelastajat-sarja Sub-tv:n Internet-sivuilla 

Kyläsaarenkatu 11:ssä sijaitsevan Sosiaalikeskus sataman piha-alueella on majoituttu syksystä 2009. Aluetta ei ole kaavoitettu leirintä- ja majoituskäyttöön. Alueella on ollut huomattavassa epäjärjestyksessä useita asuntovaunuja, yöpymiseen käytettyjä autoja ja muita tilapäisiä rakennelmia, joiden paloturvallisuus on monelta osin täysin puutteellinen. Alueella vallitsee näin ollen merkittävä henkilöturvallisuusriski. 

Piha-alueella sattui 21.11.2010 uhkaava tulipalo. Tuolloin tulipalossa vältyttiin puhtaalla onnella henkilövahingoilta. Kaikki mahdollisuudet suurempaan onnettomuuteen olivat olemassa. Talven aikana alueen olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia mitkä mahdollistaisivat pienimmälläkään tavalla turvallisen tilapäismajoittumisen. Olosuhteet ovat pikemminkin huonontuneet entisestään, johtuen mm. alueen pienentymisestä. Alue on nuorisoasiankeskuksen hallinnoimaa aluetta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos on moneen otteeseen yhdessä Nuorisoasiankeskuksen kanssa yrittänyt löytää ratkaisuja alueen turvallisuustason parantamiseksi. Annetuista ohjeista, suosituksista ja korjausmääräyksistä huolimatta korjaaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty niin, että riittävä henkilöturvallisuus voitaisiin taata.

Onnettomuusvaaran aiheuttavat mm. majoitukseen käytettävien asuntovaunujen riittämättömät turvaetäisyydet, alueen pieni koko suhteutettuna henkilömäärään, alueen välittömässä läheisyydessä oleva polttoaineen jakeluasema, puutteellinen alkusammutuskalusto, määräysten vastaiset sähköasennukset, kontrolloimaton avotulen käyttö sekä mahdollinen ilkivalta ja tuhopolttoriski.

Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan tilapäinen leiriytyminen on turvallista ainoastaan leiriytymiseen tarkoitetuilla alueilla. Leirintäalueilla edellä mainitut onnettomuusvaaran aiheuttajat on pystytty minimoimaan.

Perusteet: Pelastuslaki 468/2003 21§, 23§, 30§, 38§

Lisätietoja: Palotarkastaja Jukka Laiho, puh. 310 30125

Mikäli toiminnanharjoittajalla on perustellusta syystä tarvetta varastoida räjähteitä ympärivuotisesti tai muutoin pitkäaikaisesti, on siitä ilmoitettava erikseen ja perusteltava tarve pitkäaikaiselle varastoinnille. Pitkäaikainen kaupan varastointi edellyttää viranomaisen hyväksymää erillistä varastosuojaa.

Kaikki Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen aiemmin myöntämät, toistaiseksi voimassa olevat pyroteknisten tuotteiden kaupan varastointia koskevat päätökset katsotaan päättyviksi 31.4.2011. Mikäli varastointia halutaan harjoittaa jatkossa, tulee varastoinnista laatia uusi ilmoitus. Uudet ilmoitukset tulee toimittaa Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle 1.10.2011 mennessä tai viimeistään kuukautta ennen aiottua varastoinnin aloittamista (19.11.2011). Ilmoitukset toimitetaan Helsingin kaupungin kirjaamoon.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos on lisäksi päättänyt että ilotulitteiden varastointi kaupan yhteydessä sallitaan jatkossa enintään kolmeksi viikoksi (19.12 - 9.1). Päätös pyroteknisten välineiden varastoinnille kaupan yhteydessä on voimassa yhden (1) vuoden kerrallaan.

Jatkossa pyroteknisiä välineitä voidaan varastoida, mikäli olosuhteet eivät ole muuttuneet ilmoituksessa kerrotuista sekä päätökseen kirjatuista tiedoista ja vuosittainen ilmoitus on tehty.  Vuosittainen ilmoitus voidaan tehdä sähköisenä (sähköposti) tai kirjallisena (Helsingin kaupungin kirjaamo/pelastuslaitos). Vuosittainen ilmoitus tehdään laajuudella 1. varastoidaan pyroteknisiä välineitä 2. ei varastoida pyroteknisiä välineitä. Menettelyn ehdoton edellytys on, että pyroteknisten välineiden varastoinnin, myynnin sekä muiden järjestelyjen olosuhteet eivät saa poiketa päätöksessä asetetuista ehdoista eivätkä ilmoituksessa annetuista tiedoista. Mikäli ilmoituksessa kerrotut olosuhteet muuttuvat, on ilmoitus tehtävä uudelleen täydellisenä.

Vuoden 2011 varastointia koskeva ilmoitusmenettely tapahtuu seuraavasti

Ilmoituslomake on saatavilla osoitteessa www.hel.fi/pel > Ohjeet ja lomakkeet. Täytetty ilmoitus liitteineen lähetetään Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle. Ilmoitus käsitellään ja sen perusteella toimitetaan palotarkastus ennen päätöksen antamista.

Ainoastaan riittävillä tiedoilla varustetut ilmoitukset voidaan käsitellä ilman viiveitä. Muussa tapauksessa pelastusviranomainen voi edellyttää ilmoituksen täydentämistä.

Viranomaispäätös on voimassa kolme vuotta päätöksen antamisesta. Mikäli lainsäädäntö muuttuu tuona aikana tai päätökseen vaikuttaneet tiedot olennaisesti muuttuvat, voidaan päätös kumota ennenaikaisesti.

Jatkossa kaupan yhteydessä tapahtuva ilotulitteiden varastointi on vahvistettava vuosittain ja vähintään kuukautta ennen varastoinnin aloittamista seuraavin edellytyksin.

1. Mikäli ilotulitteiden myynnissä, vastuuhenkilöissä tai varastoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia, riittää vuosittaiseksi ilmoitukseksi sähköinen tai kirjallinen dokumentti.

2. Jos ilotulitteiden myynnissä, vastuuhenkilöissä tai varastoinnissa on tapahtunut muutoksia määräaikaisen päätöksen voimassaolo aikana, on ilmoitus uusittava kokonaisuudessaan.

3. Ilmoitus tulee toimittaa pelastuslaitokselle myös niissä tapauksissa, kun myyntiä ja varastointia ei aiota järjestää päätöksen voimassaolo aikana.

4. Varsinaisessa ilmoituksessa olevat tiedot eivät ole olennaisesti muuttuneet

Mikäli vuosittainen ilmoitus jätetään tekemättä määräaikaan mennessä, voimassa oleva kirjallinen päätös kumoutuu.

Ilmoituksen lähettäminen

Puutteellisesti täytettyjä tai määräajan jälkeen saapuneita ilmoituksia ei käsitellä. Ilotulitteiden varastointi kaupan yhteydessä ilman pelastusviranomaisen kirjallista päätöstä on kielletty. Ilmoitus tulee lähettää kahtena kappaleena ilmoituslomakkeessa mainittuine liitteineen seuraavaan osoitteeseen:

Helsingin kaupunki
Kirjaamo
Pelastuslaitos
Kemikaalitiimi
PL 10
00099 Helsingin kaupunki

Tai sähköpostitse osoitteeseen: pel.kemikaalitiimi@hel.fi

Ilotulitteiden varastointia koskevista päätöksistä ja tarkastuksista veloitetaan Helsingin kaupungin pelastuslautakunnan vahvistama maksu.

Lisätietoja: johtava palotarkastaja Karim Mokaddem p. 09 310 30321

Lahjoituksella hankitaan tärkeitä laitteita

Lahjoitusrahoilla hankitaan teho-osastolle K9 nasaaliylipainelaite, jota käytetään potilaan hoidossa tilanteissa, joissa potilaan oma hengitys ei riitä, mutta toisaalta potilaan tila ei vaadi hengityskoneen käyttöä. Nasaaliylipainelaite on potilaan kannalta hengityskonetta "pehmeämpi" hoitomuoto ja se mahdollistaa potilaan oman hengittämisen.
– Kolme neljäsosaa kaikesta Lastenklinikalla annettavasta tehohoidosta kohdistuu alle vuoden ikäisiin lapsiin, Petäjä kertoi.

Lisäksi lahjoituksella täydennetään Lastenklinikan Pienten lasten kirurgisen osaston K6 potilasvalvontajärjestelmää kahdella potilasmonitorilla. Järjestelmän avulla voidaan seurata potilaan elintoimintoja monitorilta sekä potilaan huoneessa että esimerkiksi henkilökunnan työtiloissa. Valvontajärjestelmä parantaa potilasturvallisuutta, koska henkilökunnalla on seurantalaitteista saatava tieto käytettävissään jatkuvasti.
– Etävalvonta parantaa turvallisuustasoa ja helpottaa hoitajien työtä, Petäjä selvensi.

Lahjoituksen jälkeen palomiehet vierailivat osastoilla tervehtimässä lapsia. Pihalla oli myös paloauto, johon lapset saivat käydä tutustumassa.

Silmäniloa suurella sydämellä

Stadin Brankkarit 2011 –kalenteri on helsinkiläisten palomiesten hyväntekeväisyysprojekti. Kalenteri on toinen koskaan ilmestynyt Stadin Brankkarit –kalenteri sisältäen tyylikkäitä mustavalkosia kuvia kaikenikäisistä palomiehistä. Kiitettävää palautetta on saanut varsinkin kalenterin +40-puoli.

Kalenterin tarkoituksena on saada hyväntekeväisyyteen mahdollisimman suuri tuotto ja lahjoittaa se kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Vuoden 2010 kalenterin tuotoilla hankittiin Helsingin Lastenklinikan Infektio-osastolle nasaalinen ylipaine-ventilaattori.

Jokainen kalenterin tekoon osallistunut on toiminut ilman palkkiota. Kalenterin ovat kuvanneet Arttu Muukkonen, Jan-Erik Blomberg sekä Matti Salminen. Visuaalisen ilmeen suunnitteli Emmi Lemström.  Nyt lahjoitetun summan lisäksi suoritetaan toinen lahjoitus myöhemmin tänä vuonna.

Kalenteria vielä saatavilla

Kalenterin myynti myyntipisteissä on päättynyt, mutta kalenteria on myynnissä rajoitettu määrä Kampin kauppakeskuksen kevätkauden avajaisissa lauantaina 9.4. klo 11–17. Myyntipiste sijaitsee E-tasolla muotinäytöslavan läheisyydessä. Maksutapana vain käteinen. Paikalla on myös kalenterissa esiintyviä palomiehiä.

Lisätietoja:
Kati Kottila,
kalenterin tuottaja
e-mail:kati.kottila@hel.fi

Jätkäsaaren pelastusasema on rakennettu Helsingin Sataman vanhaan suojeltavaan huoltorakennukseen "Huutokonttoriin”. Erottajan aseman peruskorjauksen valmistuttua henkilöstö sekä kalusto muuttavat takaisin Erottajalle ja Jätkäsaaren pelastusasema miehitetään uudella henkilöstöllä sekä pelastusyksiköillä, jolloin Helsingin pelastuslaitoksen pelastusasemien kokonaismäärä nousee yhdeksään. 

Jätkäsaaren aseman toiminta tulee painottumaan Erottajan aseman peruskorjauksen valmistuttua Jätkäsaaren uuden rakentuvan kaupunginosan lisäksi Ruoholahden, Lauttasaaren ja Töölön suuntaan. Jätkäsaaren pelastusaseman osoite on Tyynenmerenkatu 1. 

Lehti on luettavissa pdf-muodossa oheisen linkin kautta.

Juhlavuoden asiakaslehti Paloposti

Pelastuslaitos kehottaa kiinteistöjen huollosta vastaavia henkilöitä tarkastamaan katolla olevan lumitilanteen ja tarvittaessa poistamaan katoilta vaaraa aiheuttavan lumen. Pelastuslaitos pyytää myös kaduilla kauniissa kevätsäässä käveleviä ihmisiä huomioimaan mahdollisen katoilta putoavan lumen aiheuttaman vaaran.

Yhteystiedot ja kartta

Mikä on hööki? Millaista oli palomiesten arki ennen paloautoja ja millaista se on nykyään? Miksi paloasemissa on torni ja liukutanko? Kolmen ammattitutkijan kirjoittamassa teoksessa sukelletaan maamme vanhimman palokunnan historiaan. Kirja kertoo, missä kaikessa Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ollut mukana 150-vuotisen historiansa aikana. Kirjan ovat kirjoittaneet FT Outi Ampuja, FT Anne Mäkinen ja FM Samu Nyström.

Kirja on myynnissä pääkaupunkiseudulla Akateemisessa kirjakaupassa.

Juhlakirjan julkaisemisen ohella pelastuslaitos järjestää vuoden 2011 aikana useita yleisötilaisuuksia ja ennen näkemättömiä kaupunkitapahtumia. Juhlavuoden kantavana teemana on turvallisuustietouden levittäminen ja turvallisemman huomisen rakentaminen yhdessä kaikkien pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa. Juhlavuoden koko ohjelma on kattavasti esitelty juhlasivulla www.pelastuslaitos150.hel.fi.

Uusia näkökulmia avaava historiakirja

Mikä on hööki? Millaista oli palomiesten arki ennen paloautoja ja millaista se on nykyään? Miksi paloasemissa on torni ja liukutanko? Kolmen ammattitutkijan kirjoittamassa teoksessa sukelletaan maamme vanhimman palokunnan historiaan. Juhlavuoden kirja, Kun jotain sattuu - Palo- ja pelastustoimi Helsingissä 150 vuotta, kertoo, missä kaikessa Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ollut mukana 150-vuotisen historiansa aikana. Kirjan ovat kirjoittaneet FT Outi Ampuja, FT Anne Mäkinen ja FM Samu Nyström.

Juhlakirja edustaa ns. uutta historiankirjoitusta, jossa pelastuslaitosta ja palomies-sairaankuljettajia on tutkittu monista eri näkökulmista. Kirjan eri lukujen näkökulma vaihtelee mikrohistoriasta historialliseen sosiologiaan, kulttuurihistoriaan ja arkkitehtuurin historiaan. Runsaasti kuvitettu teos sisältää paljon ennen julkaisemattomia valokuvia ja teoksen loppuun on kerätty palomiesten slangisanastoa.

Juhlakirjan ensimmäinen, Outi Ampujan kirjoittama osuus, kertoo pelastuslaitoksen historiasta ja laitoksen muuttumisesta palolaitoksesta monialaiseksi pelastuslaitokseksi. Kirjan toisessa osassa näkökulma siirtyy lähemmäksi yksittäistä palomiestä. Tätä osuutta varten Outi Ampuja on tutkinut laajasti palomiesten työn arkea, kokemusmaailmaa ja palomiesyhteisön normeja. Mukana on myös paljon erilaisia tarinoita palomiesten työstä palomieshuumoria unohtamatta.

Samu Nyströmin kirjoittamassa kirjan kolmannessa osassa tarkastellaan pelastuslaitosta ja palomiehiä osana helsinkiläistä kaupunkiyhteisöä. Tässä osassa pohditaan, miten pelastuslaitos on näkynyt ja kuulunut kaupunkikuvassa ja miksi helsinkiläiset palomiehet ovat ”Stadin brankkareita”. Lisäksi Nyström tarkastelee, millaisia intohimoja pelastajien toiminta on herättänyt sekä kaupunkilaisten keskuudessa että tiedotusvälineissä.

Kirjan neljännessä osassa Anne Mäkinen käsittelee Helsingin palo- ja pelastusasemien rakentamisen historiaa ja arkkitehtuuria sekä niiden käyttöä, kuten asumista asemalla. Mäkinen pohtii tekstissä myös rakennuksiin liitettyjä merkityksiä ja sitä, millaisia asioita rakennuksilla on haluttu viestiä eri aikakausina. Helsingin pelastuslaitoksen rakennuksista ei ole tätä ennen tehty kokonaisvaltaista rakennus- ja arkkitehtuurihistorian tutkimusta.

Juhlakirjaa myy Akateeminen kirjakauppa pääkaupunkiseudulla.

Taustatietoa juhlakirjan kirjoittajista

FT Outi Ampuja on vapaa tutkija ja tietokirjailija, joka on julkaissut useita historian alaan liittyviä teoksia ja artikkeleita.

FM Samu Nyström on helsinkiläinen tutkija, joka valmistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopistolla. Hän on julkaissut useita historian alaan liittyviä teoksia ja artikkeleita.

FT Anne Mäkinen on taidehistorioitsija ja rakennusarkkitehti, joka työskentelee kulttuuriympäristöyksikön päällikkönä Helsingin kaupunginmuseossa.

www.pelastuslaitos150.hel.fi

Lisää tietoa aiheesta: 
Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan tiedote