Hiilipäästöjen vähentäminen kiinnostaa kaupunkien ja kuntien päättäjiä sekä asukkaita. Tämän vuoksi liikkumisen ja julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin ja vähentämiseen on kehitetty erilaisia laskureita ja kannusteita.

HSL:n Reittiopas (www.reittiopas.fi) kertoo valitun matkan hiilipäästöt samalla, kun se hakee julkisen liikenteen vaihtoehdot ja kevyen liikenteen reitit. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi Reittiopas kannustaa kävelyyn ja pyöräilyyn kalorikulutustiedoilla, joita havainnollistetaan laskemalla haetun matkan energiankulutus suklaapaloina.

 Ns. suklaalaskuri löytyy Reittioppaan hiilidioksidilaskurin lisätietosivulta ja Pyöräilyn ja kävelyn Reittioppaasta (http://pk.hsl.fi). HSL:n tekemässä käyttäjäkyselyssä suuri osa kalorikulutustiedot huomanneista vastaajista ilmoitti laskurin tulosten innostaneen kävelemään ja pyöräilemään enemmän.

Asukkaat voivat arvioida koko arkiviikon (maanantai–perjantai) matkojen kasvihuonekaasupäästöt HSL:n Jälki-laskurilla (www.hsljalki.fi). Se antaa myös vinkkejä ilmastoystävälliseen liikkumiseen.

Laskuri helpottaa vertaamaan hankintojen päästöjä

Kunnille on tuotettu hiilipäästöjen arvioimiseksi laskureita helpottamaan tuotteiden vertailua hankintoja tehdessä. Uusilla julkisten hankintojen hiilijalanjälki- eli JUHILAS-laskureilla voi selvittää IT-laitteiden, paperin, toimistotuolien, hygieniatuotteiden ja ulkovalaistuksen hiilijalanjäljen osana tarjouskilpailua. Kunnille on myös laadittu yleiset ohjeet kasvihuonekaasupäästöjen huomioimiseksi tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa.

Liikkumisen ja julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskurit tuotettiin Helsingin seudun yhteisessä Julia 2030 -hankkeessa. Laskentatyökaluja kehitettiin myös jätehuollon ja toimitilojen käytön aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin ja vertailuun. Lisäksi hankkeen aikana kuntiin koulutettiin 640 uutta ekotukihenkilöä, jotka opastavat ja kannustavat ilmastotekoihin omissa työyhteisöissään.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut koordinoi Julia 2030 -hanketta. Hankkeeseen osallistuivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, HSL ja Suomen ympäristökeskus. Hanke vahvisti Helsingin seudun kuntien ja kuntayhtymien yhteistä ilmastotyötä. Kolmevuotinen hanke sai rahoitusta EU:n LIFE+ -ohjelmasta. Hankkeen tulokset on koottu Yhteisvoimin vauhtia metropolialueen ilmastotekoihin -katsaukseen.

Yhteisvoimin vauhtia metropolialueen ilmastotekoihin -katsaus (pdf)

Julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskuri: 
www.ymparisto.fi/syke/co2laskurit
 

Kierrätystehdas ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Helle toteaa: "Molempien organisaatioiden toiminnassa on sama päätavoite, luonnonvarojen säästäminen ja kulutuksen vähentäminen. Yhdistämällä voimavarat ja tarjoamalla saman katon alta kattavasti vaihtoehtoja kestävään elämäntapaan, saadaan tieto leviämään laajemmin jolloin saavutetaan myös suurempaa vaikutusta." Kierrätystehdas järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla jo viidettä kertaa 5.-6.5.2012.
 

Lue uutinen Ilmastoinfon sivuilta

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Ilmoitusasiat
Päätös: ehdotuksen mukaan
3 Vuoden 2012 talousarvion noudattamisohjeet
Päätös: ehdotuksen mukaan
4 Ympäristökeskuksen vuoden 2012 tulosbudjetti 
Päätös: ehdotuksen mukaan
5 Vuonna 2011 käyttämätöntä investointimäärärahaa vastaava ylitysesitys vuoden 2012 talousarvioon 
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Selvitys Helsingin ilmastokumppanuusverkoston käynnistämisestä 
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Selvitys keinoista ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa
Päätös: ehdotuksen mukaan
3 Lausunnon antaminen Pasilan konepaja-alue, Aleksis Kiven kadun korttelit, asemakaavan muutosehdotuksesta Päätös: ehdotuksen mukaan
4 Lausunnon antaminen Kaartinkaupungin korttelin 50 tontin 10 asemakaavan muutosehdotuksesta 
Päätös: ehdotuksen mukaan
5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren tontin 31133/6, Vattuniemenranta 4, asemakaavan muutosehdotuksesta 
Päätös: ehdotuksen mukaan
6 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kontulan keskuksen Lirokujan ja Keinulaudantien alueen asemakaavan muutosehdotuksesta
Jäsen Alhojärvi teki vastaehdotuksen jäsen Alkun kannattamana: Päätösehdotuksen loppuun lisätään erilliseksi kappaleeksi: Ympäristölautakunnan mielestä asuinrakennuksia ei pidä sijoittaa alueelle, jolla melutaso ylittää valtioneuvoston asettamat ohjearvot.
Esittelijän ehdotus jäi voimaan äänin 3 – 3 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.
7 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Herttoniemen keskuksen Megahertsin korttelin asemakaavan muutosehdotuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan
8 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Torpparinmäen keskiosan asemakaavan muutosehdotuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan
9 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kruunuvuorenranta, rannat, puisto ja palvelukortteli -alueen asemakaavaehdotuksesta
Jäsen  Alhojärvi ehdotti asian pöydällepanoa.
Päätös: Pöydälle.
10 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren tontin 31117/7 (Tehdaskiinteistö Metallitalo Oy) asemakaavan muutosehdotuksesta 
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Helsingin Urheiluratsastajat ry:n nitraattiasetuksen mukainen valvontailmoitus
Päätös: ehdotuksen mukaan
3 Keskustalli Oy:n nitraattiasetuksen mukainen valvontailmoitus
Päätös: ehdotuksen mukaan
4 Annika Tavaststjernan nitraattiasetuksen mukainen valvontailmoitus 
Päätös: ehdotuksen mukaan
5 Asunnon terveyshaittaepäily
Päätös: ehdotuksen mukaan
6 Lausunto ehdotuksesta pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten tarkistamiseksi Päätös: ehdotuksen mukaan
7 Lausunto Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuun liittyvästä haitallisten aineiden tarkkailuohjelmaehdotuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat 
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Ravintoloiden pizzatäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä vuonna 2010
Päätös: ehdotuksen mukaan
3 Vuosittainen yhteenveto eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista vuonna 2011 
Päätös: ehdotuksen mukaan
4 Tapahtumien valvonta ympäristöterveysyksikössä vuonna 2011
Päätös: ehdotuksen mukaan

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖJOHTAJA

6 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 
Päätös: ehdotuksen mukaan

Kokouksen asioista on lähetetty 4 ennakkotiedotetta.

Ympäristölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa paperitulosteina kokousta seuraavan viikon keskiviikkona Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13).

Ympäristölautakunnan esityslista 31.1. (2/2012) löytyy osoitteesta: www.hel.fi/ymparistolautakunta > Esityslistat 2012

Seuraava kokous: 21.2.2012

Lautakunnan kokoonpano: www.hel.fi/ymparistolautakunta > Jäsenet
Ympäristökeskuksen palvelusivut viestimille: www.hel.fi/hki/ymk/fi/Media  

Ympäristökeskus tutki helsinkiläisten pizzerioiden kylmävetolaatikostoissa säilytettävien pizzatäytteiden mikrobiologista laatua vuonna 2010. Näytteitä otettiin yhteensä 194. Näistä 103 oli kypsää lihaa, pääasiassa pizza- ja kinkkusuikaleita, 47 kasviksia, lähinnä herkkusieniä, ja 44 mereneläviä, katkarapuja ja tonnikalaa.

Kaikista tutkituista näytteistä hyviä hygieeniseltä laadultaan oli 71 prosenttia näytteistä, välttäviä yhdeksän prosenttia ja huonoja 20 prosenttia.

Kypsän lihan näytteistä hyviä hygieeniseltä laadultaan oli 67 prosenttia, välttäviä yhdeksän prosenttia ja huonoja 24 prosenttia. Huono hygieeninen laatu lihassa aiheutui suurimmassa osassa näytteistä korkeasta aerobisten mikrobien kokonaispesäkelukumäärästä. 

Listeria monocytogenes -bakteereita, jotka voivat aiheuttaa tautia, todettiin joka viidennessä kypsänlihan näytteessä. Näistä huonoksi luokiteltavia määriä löytyi seitsemästä näytteestä. Listeria-löydökset ilmoitettiin elintarvikkeen valmistuslaitosta valvovalle viranomaiselle. Ulosteperäisten Eschericia coli -bakteerien suuri määrä aiheutti yhden näytteen huonon hygieenisen laadun.

Kasvisnäytteistä oli hyviä hygieeniseltä laadultaan 72 prosenttia, välttäviä neljä ja huonoja 23 prosenttia. Huono laatu johtui suurimmaksi osaksi suuresta hiivojen määrästä, ja yksi kasvisnäyte oli huono suuren Eschericia coli -bakteerimäärän vuoksi.

Merenelävistä otetuista näytteistä hygieeniseltä laadultaan hyviä oli 80 prosenttia näytteistä, välttäviä 14 ja huonoja seitsemän prosenttia. Kaikki huonot tulokset johtuivat korkeista aerobisten mikrobien kokonaispesäkelukumääristä.

Elintarvikkeiden lämpötilaylitykset selittävät osan huonoista tuloksista. Lämpötilaylityksiä oli 41 prosentissa näytteistä. Kylmävetolaatikoista kolmannes arvioitiin likaisiksi.

Ravintoloiden pizzatäytteistä otettiin neuvonnan jälkeen 38 uusintanäytettä, joista kahdeksan oli edelleen huonoja.

Tutkitut elintarvikkeet kuumennetaan pizzauunissa ennen syömistä, joten suurin osa bakteereista tuhoutuu kuumennuksen aikana. Ruokamyrkytyksen riski kasvaa, jos samoja raaka-aineita käytetään salaattien tai muiden sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden koostamiseen, jolloin raaka-aineita ei kuumenneta. 

Vuonna 2012 tarkastuksia ja näytteenottoa tullaan kohdentamaan kohteisiin, joista saatiin huonoja tuloksia.

Lähde:
Iivonen Vilja: Ravintoloiden pizzatäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä vuonna 2010. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2012. (pdf 559 kt) 

Hoitoa annetaan sekä lemmikkieläimille että hyötyeläimille. Palveluun sisältyy myös ympärivuorokautinen päivystys pien- ja suureläimiä varten.  Pieneläinsairaala ja hevossairaala sijaitsevat Viikissä ja tuotantoeläinsairaala Mäntsälässä.

Vuonna 2011 helsinkiläisten potilaiden määrä eläinsairaalassa kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna sekä pieneläinten että suureläinten osalta.
 

© Sini-Pilvi Saarnio

Pieneläinsairaalassa hoidettiin lähes 11 400 (edellisvuonna noin 10 500) helsinkiläistä potilasta, joista päivystyspotilaita oli runsaat 4 500 eli 40 prosenttia. Hoidetuista pieneläimistä 74 % oli koiria, 22 % kissoja ja 4 % muita pieneläimiä, kuten kaneja, marsuja ja hamstereita. 

Hevossairaalassa ja tuotantoeläinsairaalassa hoidetuista 502 suureläimestä 98 prosenttia oli hevosia ja loput muita suureläimiä, kuten nautoja, lampaita, sikoja ja vuohia.

Pieneläimille tehtiin viime vuonna lähes 16 700 hoitotoimenpidettä. Yleisimpiä toimenpiteitä olivat perus- ja kontrollikäynnit, nesteytys, nukutus, fysioterapia, ultraäänitutkimukset, rokotukset, haavojen hoidot ja eutanasiat. Hevos- ja tuotantoeläinsairaalassa tehtiin noin 1 400 toimenpidettä, joista yleisimpiä olivat yleisperustutkimus, ontumatutkimukset sekä ähkyn hoitoon liittyvät toimenpiteet.

Yliopistollisen eläinsairaalan sivulle

Helsingin kaupungin ympäristökeskus pyrkii omalla toiminnallaan huomioimaan tapahtumien vaatimukset tarkastusten lisäksi myös ennalta tehtävässä opastus- ja neuvontatyössä.

Helsingin ympäristökeskus toimii tapahtumien järjestämisessä elintarvike-, terveydensuojelu- ja ympäristösuojelulain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Ympäristökeskuksen elintarvike- ja terveystarkastajat tekevät tapahtumiin tarkastuksia elintarvike- ja terveydensuojelulain perusteella. 

Tarkastuksia suunnataan riskien perusteella sellaisiin tapahtumiin, joihin on odotettavissa runsaasti osanottajia ja elintarvikemyyjiä. Riskiä kasvattavat myös ulkotapahtumien haasteellisuus, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden säilytysolosuhteet.
 

© Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Ilmoituksia elintarvikkeiden tilapäisestä myynnistä saapui ympäristökeskukseen vuonna 2011 yhteensä 1 350 ja tapahtumatarkastuksia tehtiin 23. Varsinaisia ulkoilmatapahtumia tarkastettiin 11. Niistä elintarviketoiminnan kannalta suurimpia olivat Maailma Kylässä - tapahtuma (54 elintarviketoimijaa) ja Herkkujen Suomi -tapahtuma (92 elintarviketoimijaa). 

Tapahtumatarkastusten lisäksi ympäristökeskus teki seitsemän tarkastusta markkinoille (muun muassa Silakkamarkkinat ja Tuomaan Markkinat) ja viisi tarkastusta Messukeskuksen tapahtumiin.

Tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota muun muassa vesipisteiden, jäteastioiden ja käymälöiden määrään ja sijoitteluun sekä elintarvikkeiden säilytykseen ja käsittelyyn. Tarkastuksissa havaittiin, että tapahtumajärjestäjien vastuulla olevissa asioissa oli melko vähän puutteita. 

Vaadittavat asiat käytiin toimijoiden kanssa läpi jo ennen tapahtumaa, jotta itse tapahtumassa ei enää olisi tarvetta kehotuksille. Yleisimmin elintarviketoimijoille huomautettiin lainsäädännön vastaisista lämpötiloista, lämpömittareiden puutteista sekä riittämättömistä pisarasuojauksista.

Ympäristökeskus kehittää tapahtumiin liittyvää elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaista neuvontaa ja ilmoitusten käsittelyä. Neuvontaa on suunnattu asiakaslähtöisesti niille alueille, jossa neuvontatarve on ollut suurin. 

Ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat osallistuneet kouluttajana useisiin tilaisuuksiin, joissa on käyty läpi lainsäädännön vaatimuksia tapahtumien järjestämiselle. Tapahtumajärjestäjien kanssa on käyty vaatimuksia läpi myös henkilökohtaisesti, jos kyseessä on uusi tapahtuma.

Elintarvikelaki uudistui 1.9.2011 tuoden muutoksia myös tapahtumalainsäädäntöön. Yleinen ilmoitusvelvollisuus elintarvikkeiden tilapäisestä myynnistä poistui ja neljä vuorokautta ennen myyntitapahtumaa tehtävä tiedotus vaaditaan enää vain ammattimaisilta elintarvikealan toimijoilta. 

Elintarvikelain uudistuksen myötä myös elintarvikehuoneistojen hyväksymismenettelystä on luovuttu ja siirrytty kevyempään rekisteröinti-ilmoitukseen. Lakimuutoksella pyritään suuntaamaan resursseja aiempaa enemmän ”paperibyrokratiasta” valvontatyöhön.

Pidemmällä tähtäimellä vaikutuksia aiheuttavat myös keskimääräiset muutokset, kuten lämpötilan kohoaminen ja merenpinnan nousu. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on pääosin paikallista toimintaa, ja suuri osa sopeutumiskeinoista on kuntien toimivallassa.

Tulvat vakavin uhka

Helsingin kaupunki on selvittänyt ilmastonmuutoksen vaikutuksia maankäyttöön ja rakentamiseen, muuhun infrastruktuuriin sekä ympäristöön, terveyteen, pelastustoimeen ja turvallisuuteen. Tulvat ovat ilmastonmuutoksen vakavin uhka Helsingille. Tulvia syntyy rankkasateiden, vesistöjen tulvimisen ja merenpinnan nousun takia.
 

© Taivasalla.net / Niklas Sjöblom

Kunkin toimialan sopeutumistarpeet on selvitetty. Suurien investointi- ja korjauskulujen sekä pitkän käyttöiän takia rakennuksia ja muuta infrastruktuuria voidaan pitää Helsingin kaupungin ensisijaisena suojauskohteena ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sopeutumiseen tarvitaan kaupungin sisäistä sekä kaupungin, asukkaiden ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Helsingin tavoitteena on ilmastonkestävä kaupunkirakenne.

Viheralueet hulevesien imeyttäjinä

Kaupungin kannalta merkittävimpiä kustannuksia ovat hulevesijärjestelmien vaatimien viheralueiden rakentaminen ja tieverkoston suunnittelu ja ylläpito. Ilmastonmuutoksen vaikutusten kustannustietopankin perustaminen helpottaisi tarkempien ilmastonmuutoksen kustannus-hyötyanalyysien tekemistä. 

Viheralueiden ylläpitoa vaikeuttavat kuitenkin muutokset lajistossa ja ääri-ilmiöiden tuhot. Toisaalta on kustannustehokkaampaa käyttää hyväksi viheralueverkostoa, kaupunkipuita ja viherrakenteita hulevesien imeyttämisessä kuin rakentaa uutta putkiverkostoa.

Itämeren kaupungit yhteisellä asialla

Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Helsingin kaupungissa -selvitys esitellään Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle  31.1.2012.

Selvitys tehtiin EU:n Itämeren alueen ohjelman osittain rahoittamassa Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region –hankkeessa. Hankkeen tuloksia esitellään kansainvälisessä BaltCICA-konferenssissa Helsingissä 18.–19. tammikuuta 2012. 

Konferenssin järjestävät yhteistyössä Helsingin kaupunki, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimuskeskus.

Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Helsingin kaupungissa -selvitys

Tokoinrannassa yleinen ruokintapaikka

Kaupunki on järjestänyt yhden virallisen vesilintujen ruokintapaikan Tokoinrantaan. Siellä on ruokinta-automaatti, johon tuodaan viljaa vesilinnuille. Stara ylläpitää paikkaa. Ruokinta käynnistetään joka vuosi sitten, kun talvi on säiden puolesta ”alkanut” eli vesilinnuille alkaa olla vähäisiä sulapaikkoja ja vaikeuksia löytää itse luonnosta ruokaa. Ruokintaa jatketaan kevääseen, kunnes jäät ovat sulaneet ja linnut pärjäävät taas omillaan. Lisäksi Helsingin riistanhoitoyhdistys on aloittanut ruokinnan Santahaminassa.

Tokoinrannassa on yleisölle suunnattu infotaulu, jossa kerrotaan tyypillisistä talvehtivista vesilinnuista ja annetaan ohjeita ruokinnasta.  Tokoinrannassa yleisö voi osallistua lintujen ruokintaan.

Ruokinnan tavoitteena ei ole houkutella entistä useampia sorsia talvehtimaan, vaan varmistaa vakiintuneiden talvehtijoiden ravinnonsaanti kylmimmän talven yli. 
 

Sinisorsia Tokoinrannassa. Kuv. Matti Miinalainen

Ruokinta omalla tai taloyhtiön pihalla

Pikkulintuja saa talvella ruokkia omalla pihallaan. Pitää kuitenkin huolehtia linnuille soveliaan ruuan antamisesta ja alue tulee pitää siistinä. Ruokaa ei mm. saa tippua maahan, josta rotat ym. jyrsijät löytävät ne helposti. 

Taloyhtiö voi kieltää järjestyssäännöissään lintujen ruokinnan parvekkeilla, ikkunalaudalla tai kerrostalon pihalla. Ruokintalautaa ei yleensä kannata kiinnittää suoraan talon ulkoseinään, koska linnut voivat ulosteillaan tahria seiniä tai naapurin ikkunalaudan. Suositeltavaa on sijoittaa ruokintapaikka pihapiirin rauhalliseen osaan. Tällöin aremmatkin lintulajit uskaltautuvat paikalle.  

Alueet, joilla lintujen ruokinta on kielletty

Torit  
Fredrikintori,
Haagantori,
Hakaniementori,
Harjutori,
Hietalahden tori,
Kauppatori,
Sitra tori (Kannelmäen tori),
Tallinnan aukio,
Tilkan torin alue (ja siihen liittyvä kevyen liikenteen väylä),
Töölöntori,
Ylä-Malmin tori

Muut alueet 
Alli Tryggin puisto etelä,
Alppipuisto,
Brahenpuistikko (koira-aitaus),
Brahenpuisto (LP Brahe),
Eläintarhanlahden ympäristö (sorsien ruokinta suoraan veteen sallittu Tokoinrannassa)
Franzeninpuistikko itäinen,
Franzeninpuistikko läntinen,
Fredrik Stjernvallin puisto,
Hakaniemenpuisto,
Ilveskorven puisto/Kangaslammen ympäristö,
Kaisaniemenpuisto,
Kallion kirkkopuisto,
Kapteeninpuistikko,
Kapteenskanmäki,
Katri Valan puisto,
Kirjailijan puisto,
Kirjanpuisto,
Kirjurin puistikko,
Kolmen Sepän patsaan ympäristö,
Korppaanpuisto,
Köydenpunojan puistikko,
Laakavuorenpuisto,
Lasten lehto,
Leikkipuisto Linja,
Liisanpuistikko, Matti Heleniuksen puisto, Merikannonranta,
Meripuisto, Merisatamanranta, Meritullinkatu L2,
Mika Waltarin puisto,
Mustapuron varsi ja lähiympäristö,
Mätäjoen varsi ja sen lähiympäristö,
Paasivuoren puistikko,
Paavalinpuisto,
Pikku-Huopalahden puiston ranta-alue,
Puijon puistikko,
Puotilan leikkiniitty,
Rikunpuisto,
Sammonpuisto,
Savonpuisto (=Karjalankadun lähiympäristö),
Sinebrycoffin puisto,
Sähköttäjän puisto,
Taiteilijan puisto,
Telakkapuisto,
Tilkanniitty,
Toivo Kuulan puisto,
Torkkelinpuistikko
Työmiehenpuistikko,
Töölönlahden ympäristö,
Ulvilanpuisto
Urheilukadun puistikko (Urheilulehto),
Vesalan puisto,
Vesalanojan varsi ja lähiympäristö,
Vuorimiehenpuistikko
Ystävyyden puisto

Toimiva lintulauta
• Helppo täyttää useaksi päiväksi kerrallaan
• Linnut eivät pääse ulostamaan ruokapöydälleen eivätkä siten sairastu
• Sopeutuu maastoon
 

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ
1 Ilmoitusasiat 
Päätös: ehdotuksen mukaan

PUHEENJOHTAJA
1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖJOHTAJA
4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 
Päätös: ehdotuksen mukaan

Ympäristölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa paperitulosteina kokousta seuraavan viikon keskiviikkona Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13).

Ympäristölautakunnan esityslista 10.1. (1/2012) löytyy osoitteesta: www.hel.fi/ymparistolautakunta > Esityslistat 2012

Seuraava kokous: 31.1.2012

Lautakunnan kokoonpano: www.hel.fi/ymparistolautakunta > Jäsenet
Ympäristökeskuksen palvelusivut viestimille: www.hel.fi/hki/ymk/fi/Media  
 

Harakan luontokeskuksen pientuulivoimala. 
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Edward Bradshaw
 

Talveksi käyttöön liimapaperi ja järkevät lämmitystavat

Tulevana talvena luontokeskuksessa ei enää tuhlata lämpöä harakoille. Ikkunoita ja ovia on tiivistetty, ja myös vanha kunnon liimapaperi otetaan talveksi käyttöön. Lämmitystapoja on järkeistetty: vain osa rakennuksista on peruslämmöllä, kun taas osa voidaan jättää talveksi kylmilleen.

Toimenpiteiden ansiosta Harakan luontokeskuksen rakennusten sähkönkulutus ja hiilijalanjälki pienenevät noin 60 prosentilla. Loput luontokeskuksen energiantarpeesta tullaan kattamaan saaren ulkopuolelta ostetulla tuulisähköllä.

Harakassa on myös etsitty keinoja sijoittaa uusiutuvan energian laitteita merkittävään kulttuurimaisemaan ja suojeltuihin rakennuksiin. Mukana yhteistyössä ovat olleet kaupunginmuseo, kiinteistövirasto ja rakennusvalvontavirasto.

Energialuontopolulta vinkkejä energian säästöön

Saaressa kiertää energialuontopolku, jonka varrella vierailijat voivat tutustua kiinteistökohtaisiin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuihin. Ensi kesänä saaressa on esillä myös uusiutuvan energian näyttely. Uusiutuvan energian tuotantomuotoja esittelevä, kaikille avoin ja elävä näyttely on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Luontokeskus avataan yleisölle talven jälkeen jälleen toukokuussa 2012.

Uusiutuvan energian hankinnat on tehty Hiilineutraali Harakka -hankkeessa, joka sai vuonna 2011 rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Rahoituksen myönsi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuvapankki
Kuvia Harakan luontokeskuksesta ja pientuulivoimalasta
 

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Ilmoitusasiat Päätös: ehdotuksen mukaan 
3 Esitys kaupunginhallitukselle roskaantumisen sanktiointia koskevan lakialoitteen tekemiseksi 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
Jäsen Alhojärvi esitti ehdotuksen hylkäämistä, mutta sitä ei kannatettu. 
4 Talousarvion toteutumisennuste 4/2011 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
5 Vuonna 2011 käyttämätöntä investointimäärärahaa vastaava ylitysesitys vuoden 2012 talousarvioon 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
6 Ympäristökeskuksen yksiköiden vastuualuejaon muuttaminen 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
7 Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2012 alkaen 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
8 Ympäristölautakunnan toimivallan siirtäminen kuluttajaturvallisuuslain mukaisissa asioissa Päätös: ehdotuksen mukaan 
9 Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuosille 2010-2012 päivitys vuodelle 2012 Päätös: ehdotuksen mukaan 
10 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma 2012 
Päätös: ehdotuksen mukaan 

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ 
1 Lausunnon antaminen Taka-Töölön tontin 480/4, Töölön kirkko, asemakaavan muutosehdotuksesta 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
2 Lausunnon antaminen Haagan Kuusamakuja 5 ja 6 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksesta 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
3 Lausunto hallintokeskukselle ruoppausmassojen meriläjitysalueen YVA-ohjelmasta 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2012 luonnoksesta 

Jäsen Vierikon vastaehdotus jäsen Alhojärven kannattamana. 
Otsikko: Maankäyttö ja asuinalueet Uusi kappale viidennen kappaleen, joka päättyy "...alueidenkäyttötavoitteiden ja kestävänkehityksen mukaista", jälkeen: Tiivistyvä kaupunki luo haasteita turvata kaupunkilaisten lähivirkistysalueet. Ympäristölautakunta näkee tärkeänä, että MA-ohjelmaan sisällytetään selkeät tavoitteet turvata uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä riittävästi lähivirkistysalueita, jotka lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja viihtymistä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. 
Vastaehdotus hyväksyttiin äänin 5 – 3. 

Jäsen Vierikon vastaehdotus jäsen Alhojärven kannattamana. 
Otsikko. Maankäyttö ja asuinalueet Kappaleen, joka päättyy "...yhteistyötä maankäytön suunnittelun alusta alkaen" perään täydentävä lause: Erityisesti on tarkasteltava asumisen vaikutusta ja yhteensopivuutta alueen muihin maankäytön muotoihin. Viranomaisyhteistyöllä ja riittävillä selvityksillä voidaan huomioida ennakkoon rakentamisen aiheuttamat haitalliset vaikutukset luontoon ja ympäristöön tai mahdolliset ristiriidat muiden maankäyttömuotojen kanssa. 
Esittelijän ehdotus jäi voimaan äänin 5-3. 

Jäsen Vierikon vastaehdotus jäsen Alhojärven kannattamana. 
Otsikko Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma ja Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt –työryhmän ehdotukset Kappaleen "Energiatehokkaassa kaavoituksessa rakennusten sijoittelulla, muodolla ja suuntauksella voitaisiin vaikuttaa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen" jälkeen täydentävä virke: Jatkossa tulisi kaavoituspäätösten käsittelyssä selkeämmin ja kattavammin selvittää ja päätöksissä huomioida kaavaehdotusten ja niissä esitettävien vaihtoehtojen kokonaisvaltaiset vaikutukset toimintojen energiankäytön tehokkuuteen sekä kaavaehdotuksen alueen toiminnoissa että yleisemmin yhdyskuntarakenteessa. Selvitysten ja arvioiden sopivassa laajuudessaan tulisi rutiininomaisesti koskea kaikkia kaavoituksen tasoja. 
Esittelijän ehdotus jäi voimaan 6– 2. 

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ 
1 Ilmoitusasiat Päätös: ehdotuksen mukaan 
2 Kooste kesän 2011 konserttien aiheuttamasta melukeskustelusta 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Suomen Hyötykeskus Oy:n ympäristölupahakemuksesta 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
4 Destia Oy:n ympäristölupa-asia, Kalasataman keskuksen kivenmurskaamo 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
5 Aluehallintoviraston päätös Broändanpuron ja Mellunkylänpuron siirtämisestä 
Päätös: ehdotuksen mukaan 
6 Aluehallintoviraston päätös Myllypuron lämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa 
Päätös: ehdotuksen mukaan 

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ 
1 Ilmoitusasiat Päätös: ehdotuksen mukaan 
2 Yleisten uimarantojen hygienia, uimavesiluokitus ja kuluttajaturvallisuus Helsingissä vuonna 2011 
Päätös: ehdotuksen mukaan 

PUHEENJOHTAJA 
1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös: ehdotuksen mukaan 

YMPÄRISTÖJOHTAJA 
11 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös: ehdotuksen mukaan 

Ympäristölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa paperitulosteina kokousta seuraavan viikon keskiviikkona Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13). 

Ympäristölautakunnan esityslista 13.12. (17/2011) löytyy osoitteesta: www.hel.fi/ymparistolautakunta > Esityslistat 2011

Seuraava kokous: 10.1.2012 

Lautakunnan kokoonpano: www.hel.fi/ymparistolautakunta > Jäsenet 

Ympäristökeskuksen palvelusivut viestimille: www.hel.fi/hki/ymk/fi/Media  

Helsingin suurten yleisten uimarantojen vedet luokiteltiin erinomaisiksi (Aurinkolahti, Kallahden kainalo, Kallahdenniemi, Laajasalo, Marjaniemi, Munkkiniemi, Pihlajasaari, Pikkukoski, Rastila ja Tuorinniemi), hyviksi (Hietaranta ja Mustikkamaa) sekä tyydyttäväksi (Lauttasaaren merikylpylä). Huonoon luokkaan ei sijoittunut yksikään suurista yleisistä rannoista.

Mitä huonompaan luokkaan uimavesi luokitellaan, sitä todennäköisempää on ulosteperäisten taudinaiheuttajien esiintyminen vedessä. Luokitus tehdään kaikissa EU-maissa samojen mittareiden mukaisesti. Kukin uimavesi luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi tai huonoksi.

Helsingin ympäristökeskus seuraa vuosittain Helsingin uimarantojen hygieenisyyttä ja kuluttajaturvallisuutta tarkastuksin ja näytteenotoin. Uimakaudella 2011 tehtyjen tarkastusten perusteella voidaan todeta Helsingin uimarantojen siisteys- ja varustelutason parantuneen edellisistä vuosista.

Helsingissä on 29 yleistä uimarantaa, joista tänä kesällä 2011 oli käytössä 28. Yleisistä uimarannoista neljä sijaitsee Vantaanjoen varrella ja muut sijaitsevat merenrannoilla. Uimarannoista 13 on suuria yleisiä uimarantoja, niin sanottuja EU-uimarantoja, joissa arvioidaan päivittäin käyvän yli 100 uimaria. Loput 16 rantaa ovat pieniä yleisiä uimarantoja. Uimakausi alkoi 15.6. ja kesti elokuun loppuun saakka.

Lähde:
Satu Wahlman: Yleisten uimarantojen hygienia, uimavesiluokitus ja kuluttajaturvallisuus Helsingissä vuonna 2011. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 11/2011 (pdf 1 466 kt). 
 

Kestävän elämäntavan sivustolle on nyt lisätty Ekokonttori. Ole hyvä ja astu sisään katsomaan, miten asiat voi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Toimistotalon kuudesta huoneesta löydät asiantuntijoittemme vinkkejä ekologiseen toimistotyöskentelyyn.
 

Helsinkiläiset kokevat ympäristökysymykset tärkeiksi ja heidän ympäristöasenteensa vaikuttavat pääosin hyvin myönteisiltä. Myönteisyys ei ole uusi asia, sillä asenteet ovat olleet hyvin myönteisiä jo kahdessa edellisessä ympäristöasennetutkimuksessa. Toisaalta vastaajien välillä on eroja ja erityisesti sukupuolten väliset erot korostuvat. Naisten ympäristöasenteet ovat hyvin myönteisiä miehiin verrattuna.

Ympäristöasenteiden ja ympäristömyötäisen käyttäytymisen välinen yhteys ei kuitenkaan ole selvä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että auton omistaminen ja lentäminen olivat suoraan yhteydessä tuloihin, mutteivät juurikaan ympäristöasenteisiin. Sama näkyi Itämeren suojelussa, jossa Itämeren tilan parantamiseen tähtäävää toimintaa tuettiin asennetasolla, mutta ympäristökäyttäytymistä ei välttämättä oltu valmiita muuttamaan.

Toisaalta ruuhkamaksujen kannatus on kasvanut selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna, ja niiden kannattajia on nyt yhtä paljon kuin vastustajia. Ruuhkamaksujen vastustajien määrä oli pudonnut vuoden 2005 53 prosentista 42 prosenttiin. Joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelymahdollisuuksien kehittämistä kannatti kaksi kolmasosaa helsinkiläisistä siinäkin valintatilanteessa, että autoilumahdollisuuksia jouduttaisiin samalla heikentämään.

Ilmaston muuttumiseen uskoi 85 % ja asiasta oli huolissaan 76 % helsinkiläisistä. Lähes kaksi kolmasosaa oli valmis tinkimään omasta aineellisesta elintasostaan, jos ilmastonmuutoksen torjunta sitä edellyttää. Helsingin kaupungin omaa ilmastopolitiikkaa piti vastuullisena kuitenkin vain 29 % helsinkiläisistä.

Helsinkiläisten omat teot ilmastonmuutoksen hillinnässä liittyivät tutkimuksen mukaan eniten ruoan poisheiton välttämiseen (95 %), harkitsevaiseen (83 %) ja kestäviä tuotteita (94 %) suosivaan kuluttamiseen, energiansäästölamppujen hankintaan (80 %) sekä mökkeilyn ympäristönäkökohtiin (80 %). Helsinkiläiset sen sijaan harvoin tekivät talo-yhtiössä aloitteita energia-asioissa (21 %), hankkivat vihreää sähköä (22 %), maksoivat lentopäästömaksun (24 %) tai kiinnittivät kaupan valinnassa huomiota sen ympäristö-toimintaan (25 %).

Juuri valmistunut tutkimus esittelee helsinkiläisten ympäristöasenteita viidettä kertaa. Ensinnä Tilastokeskus tutki myös helsinkiläisten ympäristöasenteita vuosina 1990 ja 1995. Myöhemmin Helsingin kaupunki on tutkinut ympäristöasenteita omina tutkimuksinaan. Nämä vuosien 2000, 2005 ja 2011 tutkimukset on toteutettu Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja ympäristökeskuksen yhteistyönä.

Vuoden 2011 kyselyn keskeisiä painopistealueita olivat kaupungin strategian mukaiset tärkeät ympäristöteemat: liikenne, ilmastonmuutos ja Itämeren suojelu.

Lähde: Tyyne Hakkarainen & Jenni Koskinen: Helsinkiläisten ympäristöasenteet ja ympäristökäyttäytyminen vuonna 2011. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2011:3, painettuna, 88 s., hinta 14 €, sis. alv. 9 % (pdf)

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1

Ilmoitusasiat 
Päätös: ehdotuksen mukaan

2

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös: ehdotuksen mukaan

3

Ympäristölautakunnan kokousajat keväällä 2012 
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1

Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2012 luonnoksesta
Pöydälle

2

Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt –työryhmän loppuraportista 
Päätös: ehdotuksen mukaan

3

Ympäristölautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kampin, Forumin kauppakeskuksen ja Amos Andersonin taidemuseon asemakaavan muutosehdotuksesta 
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1

Ympäristövalvontaan liittyvät ilmoitusasiat 
Päätös: ehdotuksen mukaan

2

Aluehallintoviraston päätös kaukojäähdytysputkiston rakentamisesta Siltasaarensalmeen 
Päätös: ehdotuksen mukaan

3

Kahden ympäristöluvan raukeaminen 
Päätös: ehdotuksen mukaan

4

Oy Shell Ab:n Laivanrakentajantien polttonesteiden jakeluaseman ympäristöluvan raukeaminen 
Päätös: ehdotuksen mukaan

5

ConocoPhillips Finland Oy:n Nauvontien polttonesteiden jakeluaseman ympäristöluvan raukeaminen
Päätös: ehdotuksen mukaan

6

Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle savuhaittaa koskevassa asiassa
Päätös: ehdotuksen mukaan

7

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Vuosaaren pilaantuneiden maiden välivarastointikentän toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan

8

Mustasaaren ponttonisillan rakentaminen Mustasaaren ja Kaskisaaren välille 
Päätös: ehdotuksen mukaan

9

Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen ympäristölupa-asia, Tattarisuon mikroautorata 
Päätös: ehdotuksen mukaan

10

Helsingin hallinto-oikeuden päätökset julkisivutyöhön liittyvässä terveyshaitta-asiassa 
Päätös: ehdotuksen mukaan

11

Helsingin hallinto-oikeuden päätös terveydensuojeluasiaa koskevassa valitusasiassa 
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1

Ympäristöterveyteen liittyviä ilmoitusasioita 
Päätös: ehdotuksen mukaan

PUHEENJOHTAJA

1

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 
Päätös: ehdotuksen mukaan

 

 

 

Vuonna 2010 perustettu Ilmastoinfo auttaa pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään. Ilmastoinfon toimipisteessä, verkkosivuilla ja sen organisoimissa tapahtumissa on ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 70 000 kävijää.

Ilmastoinfon toiminnan käynnistämisen mahdollisti työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittama Kuluttajien energianeuvontahanke, josta Ilmastoinfo sai 350 000 euron rahoituksen.

Ilmastoinfon muina rahoittajina ovat toimineet Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin Energia, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja HSL Helsingin seudun liikenne. Vuoden 2012 alusta myös Kauniaisten kaupunki rahoittaa toimintaa. Kaikki tahot ovat nyt sitoutuneet toiminnan jatkamiseen. Vuoden aikana selvitetään, millä organisaatiomuodolla toiminta voidaan vakinaistaa.

Ilmastoinfossa työskentelee viisi työntekijää ja sen toimipaikka on Sanomatalossa Helsingissä.

Pääkaupunkiseudun Ilmastoinfo neuvontakeskus perustettiin vuonna 2010 antamaan pääkaupunkiseudun asukkaille ja pk-yrityksille energiatehokkuusneuvontaa. Ilmastoinfon toimipisteessä, verkkosivuilla ja sen organisoimissa tapahtumissa oli ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 70 000 kävijää.

Ilmastoinfon rahoittajina ovat toimineet Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Helsingin seudun liikenne HSL. Vuonna 2011 toimintakustannukset ovat olleet 630 000 euroa. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittama Kuluttajien energianeuvontahanke, josta se sai 350 000 euron rahoituksen. Ilmastoinfossa on työskennellyt viisi työntekijää ja sen toimipaikka on ollut Sanomatalossa Helsingissä.

Hankkeen koordinaatiosta vastaavan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tavoitteena on ollut toiminnan vakiinnuttaminen pysyväksi. Sitä varten käytiin alkuvuonna neuvotteluja osakeyhtiömuotoisen organisaation perustamiseksi jatkamaan toimintaa joulukuusta 2011 eteenpäin. Kun muilta yhteistyökumppaneilta oli saatu myönteiset virkamiestason kannanotot, valmisteltiin asian päätöksentekoa varten kaikille osapuolille.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 26.10.2011 yhtiön perustamisen, kuitenkin niin, että se edellytti Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n ja HSL:n asianomaisten toimielinten tekevän samansisältöiset päätökset osallistumisesta yhtiön perustamiseen. Kauniainen teki Helsingin kanssa samansisältöisen myönteisen päätöksen. Espoon kaupunginhallitus päätti kuitenkin kokouksessaan 31.10.2011, että osakeyhtiömuodon sijaan tulee Ilmastoinfo organisoida muulla tavalla, esimerkiksi sopimusteitse Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi tuli tutkia, voisiko tehtävä sopia HSY:lle.

Koska Espoon kaupungin kanta yhtiön perustamiseen oli kielteinen, raukeaa myös Helsingin jo tekemä ehdollinen päätös. Vantaa, HSY ja HSL eivät ehtineet tehdä päätöstään.

Hankkeesta vastaavana tahona Helsingin kaupungin ympäristökeskus joutuu toteamaan, että edellytyksiä toiminnan jatkamiseen ei hankevaiheen päätyttyä enää ole. Henkilöstön työsuhteet päättyvät 30.11.2011 ja toiminta loppuu. Jo sovitut Ilmastoinfon tehtävät eri yhteistyökumppaneiden kanssa pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan ja tehdyt vuokra- ja leasingsopimukset irtisanotaan.

Ympäristölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa paperitulosteina kokousta seuraavan viikon keskiviikkona Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13).

Ympäristölautakunnan esityslista 8.11. (15/2011) löytyy osoitteesta:
www.hel.fi/ymparistolautakunta > Esityslistat 2011

Seuraava kokous: 22.11.2011

Lautakunnan kokoonpano:
www.hel.fi/ymparistolautakunta > Jäsenet

Ympäristökeskuksen palvelusivut viestimille: http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Media

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon 2011 saaja julkistettiin torstaina 3.11.2011. Tämän vuoden teemana oli ruoka. Kaupunki etsi helsinkiläistä yritystä, yhteisöä tai henkilöä, joka toiminnassaan yhdistää turvallisen ja terveellisen elintarvikkeen ympäristöystävällisyyteen.  Voittaja saa Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto -merkin vapaasti käyttöönsä.

Määräaikaan mennessä palkinnon saajaksi jätettiin 45 ehdotusta. Niiden joukosta Helsingin rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri valitsi voittajaksi Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminnan.

Sauri perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Dodo ry on ollut Suomessa uranuurtaja kaupunkiviljelyn edistämisessä ja herättänyt keskustelua kaupunkitilan paremmasta hyödyntämisestä. Järjestö on osoittanut, että kaupunkiviljely voi olla osa ruuantuotannon muutosta hajautettuun ja vähähiiliseen suuntaan.  

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Lea Saukkonen ojensi palkinnon Dodo ry:n hallituksen puheenjohtajalle Merja Nevalalle. Kuva: Tero Pajukallio.

Dodon kaupunkiviljelijöiden edustaja Pinja Sipari ja hallituksen puheenjohtaja Merja Nevala. Kuva: Tero Pajukallio.

Dodo on vuonna 1995 perustettu suomalainen ympäristöjärjestö, joka tarkastelee ongelmia yhteiskunnallisesti. Kaupunkiviljelytoiminta alkoi Dodo:ssa keväällä 2009 Dodon "Kaupungit ja ruoka" -teemavuoden innoittamana.  

Kaupungeissa viljeltävä ruoka on merkittävä osa globaalia ruuantuotantoa. Dodon kaupunkiviljelyryhmä tutkii ruuantuotannon mahdollisuuksia Helsingissä ja innostaa kaupunkilaisia kasvattamaan itse osan ruuastaan. Kaupunkiviljelyn ajatuksena on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti. Tällöin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin jos ruoka olisi tuotettu kasvihuoneissa tai tuotu kauempaa.

Kaupunkiviljelyssä suositaan astiaviljelyä, jolloin kasvualusta on puhdas, eikä kasveihin kerry maasta ympäristömyrkkyjä. Dodon kaupunkiviljelmistä otetut näytteet on tutkittu MetropoliLabissa. Tutkimuksissa ei löytynyt merkkejä raskasmetalleista, PAH-yhdisteistä tai kolibakteereista.

Kaupunkiviljelijät ovat toimineet kolmen vuoden ajan mm. Keski-Pasilassa ja Kalasatamassa. Lisäksi laaritalkoiden avulla on tuettu taloyhtiöitä viljelylaarien perustamisessa pihoille.

Kilpailun verkkosivut:
http://www.hel.fi/ymparistopalkinto

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on tunnustus arvokkaasta työstä yhteisen ympäristömme ja hyvinvointimme puolesta. Kilpailun teema vaihtuu vuosittain. Palkinto on jaettu vuodesta 2008 alkaen.  Palkinnon saaja voi olla helsinkiläinen yritys, yhdistys, yksityinen henkilö, virasto tai laitos, koulu, päiväkoti tai vastaava.

Sirokatkarapu. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Jari-Pekka Pääkkönen

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tutkimuksissa on löydetty Helsingin rannikolta ensimmäistä kertaa sirokatkaravun (Palaemon elegans) yksilöitä. Sirokatkaravut pyydystettiin syyskuun lopulla Harakan saaren rantavedestä. Saaliiksi saatiin kolme katkarapuyksilöä, jotka varmistuivat myöhemmin laboratoriossa tehdyssä lajinmäärityksessä sirokatkaravuiksi. Lajinmäärityksestä vastasi Merikeskuksessa tutkijana toimiva Reetta Ljungberg.

Helsingin ympäristökeskus on seurannut vuodesta 2008 lähtien Helsingin edustan rantojen vieraslajitilannetta kolmella eri ranta-alueella. Sirokatkarapua ei havaittu aikaisempien vuosien näytteissä, mikä viittaa siihen että laji on vasta tänä vuonna onnistunut levittäytymään Helsingin edustalle.

Sirokatkarapu havaittiin Hangon Tvärminnessä ensimmäisen kerran vuonna 2003. Suomenlahdella lajia havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2011 Pernajassa, Loviisan edustalla. Helsingissä lajia ei ole havaittu aikaisemmin. Sirokatkaravun luontainen esiintymisalue ulottuu Atlantin itärannikolta Välimerelle ja Mustallemerelle.

Ympäristökeskuksen vieraslajiseurannassa on havaittu myös Suomelle uusi vieraslaji petovesikirppu Evadne anonyx, sekä on todettu tiikerikatkan (Gammarus tigrinus) levittäytyneen koko Helsingin rannikon suojaisiin rantavesiin. Aineistosta on lisäksi saatu viitteitä tiikerikatkan ja Itämeren alkuperäisen lajin lahtikatkan (Gammarus zaddachi) välisestä ravintokilpailusta.

• Kuvia viestinten käyttöön. Kuvia käytettäessä mainittava: Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Jari-Pekka Pääkkönen

Esityslista 25.10.11

Seuraava kokous: 8.11.2011

Lautakunnan kokoonpano

Ympäristökeskuksen palvelusivut viestimille

Ympäristökeskus Facebookissa

Esimerkkinä kaupungin tuleville toimitiloille

Viikin uusi ympäristötalo on Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitalo. Se on rakennettu matalaenergiavaatimusten mukaan, ja sen energiakulutus on reilusti alle puolet normaalista. Rakennuksessa hyödynnetään uusiutuvia energiamuotoja ja huomioidaan ekologisuus kokonaisvaltaisesti niin taloteknisissä ratkaisuissa kuin materiaalivalinnoissakin.

Rakennus on viisikerroksinen, ja sen bruttoala on noin 6 500 neliömetriä. Ympäristötalon arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehti Kimmo Kuismanen Arkkitehtitoimisto Ab Case Consult Ltd:stä. Rakennuttamisesta vastaa HKR-Rakennuttaja.  

Ympäristötalossa säästetään sähköä ja lämpöä sekä tuotetaan osa energiasta itse. Energiaa säästetään kaikkialla: seinissä, ikkunoissa, ilmanvaihdossa, valaistuksessa ja toimistolaitteissa.

Rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kilowattituntia/m² vuodessa. Tavoite alittaa selvästi parhaan A-energiatehokkuusluokan vaatimukset. Rakennus myös tuottaa itse uusiutuvaa energiaa noin 14 kilowattituntia/m2, joka edelleen vähentää tarvittavan ostoenergian määrää. Rakennusmääräysten minimitason mukaan rakennetun uuden toimistorakennuksen energiatehokkuusluku jää tasolle 150 kilowattituntia/m² vuodessa.

Ympäristötalosta saatuja kokemuksia hyödynnetään kaupungin uusien toimitilojen suunnittelussa ja rakentamisessa.
 

© Helsingin kaupungin aineistopankki / Mari Thorin
 

Aurinkoenergiaa, vapaajäähdytystä, luonnonvaloa

Talossa on etelään suuntautuva kaksoisjulkisivu, jonka uloin pinta rakentuu aurinkopaneeleista. Aurinkopaneelit myös varjostavat julkisivua liian suurelta lämpökuormalta kesäisin. Aurinkopaneeleja on myös talon vesikatolla. Julkisivun välitila tuuletetaan kesällä painovoimaisesti, kun taas talvella se kerää auringon lämpöä. 

Aurinkoenergian avulla saatu sähkön vuosituotto vastaa noin kolmen sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta. Tämä vastaa noin 20 % rakennuksen kuluttamasta kiinteistösähköstä. Lisäksi rakennuksen katolla on neljä pientä tuuliturbiinia.

Energiatehokkuuteen pyritään muun muassa vapaajäähdytyksen avulla, jossa talon tontille porattujen 25 kaivon avulla saadaan viileää vettä rakennuksen jäähdytykseen kesäisin. Tällöin jäähdytykseen käytetty energiamäärä putoaa murto-osaan perinteiseen kompressorijäähdytykseen verrattuna. Rakennuksen jäähdytysenergiasta noin 93 % on uusiutuvaa energiaa.

Talon ikkunat ovat energiatehokkaita lämpölaseja ja seinien eristepaksuus selvästi tavanomaista suurempi.

Rakennuksen lämmityksessä käytetään perinteistä kaukolämmitystä, joka Helsingissä pohjautuu energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Käyttöveden kulutus on minimoitu säätämällä käyttövesiverkoston paine mahdollisimman sopivaksi ja valitsemalla vähän kuluttavat vesi- ja viemärikalusteet.

Sähkövalaistuksen tarvetta vähennetään hyödyntämällä voimakkaasti ulkoa tulevaa luonnonvaloa muun muassa valokuiluilla, jotka tuovat luonnonvaloa keskelle rakennusta. Valaistuksessa käytetään energiankulutusta minimoivaa poissaolo-ohjausta ja energiatehokkaita valaisintyyppejä.

Automatisoitu talotekniikka vähentää iltaisin rakennuksen energiankulutusta viimeisen työntekijän poistuttua talosta. Tehokkaalla lämmön osastokohtaisella talteenotolla ilmanvaihtoa voidaan säätää tarpeen mukaisesti, jolloin turha energiankulutus minimoituu.

Ympäristökeskus tavoittelee vuoteen 2015 mennessä täyttä hiilineutraaliutta, johon liittyvässä toimenpideohjelmassa energiatehokas uudisrakennus on keskeinen osa.

Ympäristökeskuksen yhteystiedot

Käyntiosoite: Viikinkaari 2a
Avoinna: ma – pe klo 8.15 - 16
Puhelinnumerot:
Vaihde: 09 310 1635 (ma – pe 8.15 – 16)
Elintarvikeneuvonta: 09 310 14000  
Asumisterveysneuvonta: 09 310 15000.
Nämä neuvontanumerot palvelevat ma, ke - pe klo 9 - 12, ti klo 9 - 15.

Postiosoite: PL 500, 00099 Helsingin kaupunki
Sähköpostiosoite: ymk@hel.fi
Verkkosivut: www.hel.fi/ymk

Energiansäästöön, kuluttamiseen ja hiilijäljen pienentämiseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo Ilmastoinfo 
(www.ilmastoinfo.fi, info@ilmastoinfo.fi, puh. 020 690 093).

Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11–13) asiakirjat kirjataan saapuneiksi ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Yhteystiedot: Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Ympäristökeskus, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Avoinna ma – pe klo 8.15 – 16. Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi
 

Puhelinnumerot:
Vaihde: 09 310 1635 (ma–pe 8.15–16)
Elintarvikeneuvonta: 09 310 14000  
Asumisterveysneuvonta: 09 310 15000.
Nämä neuvontanumerot palvelevat ma, ke–pe klo 9–12, ti klo 9–15.

Postiosoite: PL 500, 00099 Helsingin kaupunki
Sähköpostiosoite: ymk@hel.fi
Verkkosivut: www.hel.fi/ymk

Kaupunkilaisten hiilijalanjälkeen, energiansäästöön sekä kulutuksen pienentämiseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo Ilmastoinfo (www.ilmastoinfo.fi, info@ilmastoinfo.fi, puh. 020 690 093).

Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11–13) asiakirjat kirjataan saapuneiksi ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Yhteystiedot: Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Ympäristökeskus, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Avoinna ma–pe klo 8.15–16. Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi, faksi 09 655 783.

Esimerkkinä kaupungin tuleville toimitiloille

Viikin uusi ympäristötalo on Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitalo. Se on rakennettu matalaenergiavaatimusten mukaan, ja sen energiakulutus on reilusti alle puolet normaalista. Rakennuksessa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja huomioidaan ekologisuus niin taloteknisissä ratkaisuissa kuin materiaalivalinnoissakin. Rakennus on viisikerroksinen, ja sen bruttoala on noin 6 500 neliömetriä.

Ympäristölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa paperitulosteina kokousta seuraavan viikon keskiviikkona Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13).

Ympäristölautakunnan esityslista 4.10. (13/2011) löytyy osoitteesta: www.hel.fi/ymparistolautakunta > Esityslistat 2011

Seuraava kokous: 25.10.2011

Lautakunnan kokoonpano:
www.hel.fi/ymparistolautakunta > Jäsenet

Ympäristökeskuksen palvelusivut viestimille: http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Media

Aktiivista ympäristötyötä

Kaupungin hallintokuntien oma ja yhteinen ympäristötyö tuottaa tulosta. Vuonna 2010 käynnistettiin esimerkiksi kiinteistön ylläpidon Ekoteko-projekti, jossa on mukana 21 kiinteistöä ja useita virastoja.

Projekti etsii toimintatapoja, joilla kiinteistöjen ylläpidossa ja käytössä voidaan säästää energiaa esimerkiksi seuraamalla sisälämpötiloja, säätämällä lämmitysjärjestelmää, tarkistamalla ilmanvaihtojärjestelmän käyntiaikoja sekä ohjeistamalla käyttäjää. 

Vaikka tavoitteena on löytää tehokkaita tapoja säästää energiaa ilman välittömiä investointeja, kiinteistöjä myös korjattiin, kun vikoja havaittiin. Joissakin kiinteistöissä löydettiin jopa 20 prosentin energiansäästöpotentiaali. Syksyn 2011 aikana projekti laajenee kattamaan kaikki kiinteistöviraston ylläpitämät palvelurakennukset.

Paperinkulutus jatkaa laskuaan

Vuonna 2010 kaupunki kulutti paperia noin 2 600 arkkia työntekijää kohti, mikä on yli viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 paperinkulutus on vähentynyt lähes 30 prosenttia. Kulutusta ovat vähentäneet kaupungin digipainon lakkauttaminen vuonna 2007, useiden uusien sähköisten tietojärjestelmien käyttöönotto sekä aktiivinen kampanjointi paperinsäästön puolesta.

Jätehuoltoprosessia tehostetaan

Vuonna 2010 kiinteistöviraston käynnistämässä jätehuollon kehittämisprojektissa on virtaviivaistettu eri kiinteistötyyppien jätehuoltoprosesseja, selvitetty jätesopimusten tehostamista ja kustannustehokkuutta sekä luotu työkalu jätehuollon kehittämiseksi. Esimerkiksi sekajätteen, jonka osuus kaupungin jätekuluista on yli puolet, kustannukset ovat laskeneet 1,5 prosenttia vuodesta 2009, vaikka sekajätteen hinta nousi 4-8 prosenttia vuoden 2010 aikana. 

Sähköiseen huoltokirjaohjelma Pakkiin suunniteltu jätehuolto-osio toimii sekä kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpidon apuvälineenä että jätehuollon seuranta- ja raportointijärjestelmänä. Osiota testattiin syksyllä 2010 koulujen Pakki-sivuilla. Koulut hyödynsivät työkalua jätemäärän vähentämisessä yhteistyössä Palmian kanssa. Projekti jatkuu vuonna 2011.

© Helsingin kaupungin aineistopankki / Mikko Uro

Potkua pyöräilyn lisäämiseen

Helsingin tavoitteena on ollut vuodesta 1993 pyöräilyn lisääminen. Vuonna 2009 kaupunki allekirjoitti Brysselin julistuksen, jossa sitoudutaan nostamaan pyörämatkojen osuus ajoneuvoliikenteestä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 

Vuonna 2010 asetetun pyöräilyprojektin tehtäviä ovat muun muassa pyörätieverkon rakentamisen ja ylläpidon edistäminen ja koordinointi ja pyörien pysäköintimahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteena on myös markkinoida pyöräilyä, antaa neuvontaa sekä edistää säilytys- ja vuokrauspalveluja tarjoavan pyöräkeskuksen perustamista.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 10 prosenttia 20 vuodessa

Helsingin kestävän kehityksen ohjelma 2002 – 2010 kattoi neljä ulottuvuutta: sosiaalinen, ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys. Taloudellisen kestävyyden näkökulma jäi ohjelmassa muita ohuemmaksi, mutta talouden ja ympäristön synergiahyödyt ovat tulleet esille ohjelmaa toteutettaessa. 

Esimerkiksi Ekokompassi-hanke osoitti, että pk-yritykset voivat saada kilpailuetua ja säästää kustannuksia hoitamalla ympäristöasiansa hyvin.  Säästöä on saatu esimerkiksi järkeistämällä pakkauskokoja ja hankkimalla energiataloudellisempia laitteita ja ajoneuvoja.

Helsingin kestävän kehityksen ohjelmatyön keskeisimpiä vahvuuksia olivat kaupunkilaisten osallistumisen turvaaminen ja aktiivinen hyödyntäminen sekä vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien kehittäminen. 

Helsinki sai ensimmäisenä eurooppalaisena pääkaupunkina päätökseen vuorovaikutteisen kestävän kehityksen toimintaohjelmaprosessin, kun kaupunginvaltuusto vuonna 2002 hyväksyi toimintaohjelman ja sen 70 toimenpidettä.

Ohjelman vaikutuksia on osin vaikea arvioida, sillä suuri osa tavoitteista on edennyt, täsmentynyt, konkretisoitunut tai muuttunut muissa ohjelmissa. 

Ohjelman päätavoitteista kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen onnistui selvästi. Kokonaispäästöt olivat vuonna 2010 kymmenen prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990, joten kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen mukaisesti vuoden 1990 päästötaso alittui.

Toisaalta ilmastotavoitteet ovat kiristyneet viime vuosina ja tulevat edelleen kiristymään. Osa toimintaohjelman päätavoitteista on kuitenkin edennyt varsin hitaasti tai ristiriitaisesti, kuten esimerkiksi liikenteen kehitys. Henkilöautoliikenteen määrä on kasvanut, mutta toisaalta myös joukkoliikennematkojen määrä on lisääntynyt.

Ympäristöraportti verkossa:

www.hel.fi/ymparistoraportti

Osa kahden toimijan myynnissä olleista kalajalosteista oli pakattu selvästi eri tavalla kuin muut tuotteet. Toimijat liimasivat pakkausmerkinnät tuotteisiin vasta myyntipaikalla, ja tuotteiden alkuperäksi oli merkitty toimijoiden kotikunta Suomessa.

Ympäristökeskus pyysi selvityksiä näiden myynnissä olleiden tuotteiden valmistuksesta ja alkuperästä toimijoiden kotikunnan valvontaviranomaisilta ja elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Tarkastusten ja saatujen selvitysten perusteella ilmeni, että tuotteet olivat virolaisia ja pakkausmerkinnät olivat siten puutteellisia ja harhaanjohtavia. 

Ympäristökeskus teki lainsäädännön rikkomuksista esitutkintapyynnön poliisille. Kumpikin toimija määrättiin elintarvikerikkomuksesta sakkoihin. Asia saatetaan tiedoksi Helsingin ympäristölautakunnalle 4.10.2011.

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät eivät saa johtaa ostajaa harhaan esimerkiksi elintarvikkeen ominaisuuksien, koostumuksen, luonteen, määrän, alkuperän tai valmistus- ja tuotantomenetelmän suhteen.

Vuoden 2011 Silakkamarkkinoiden valvonnassa Helsingin ympäristökeskus kiinnittää erityistä huomiota tuotteiden pakkausmerkintöihin ja jäljitettävyyteen. 

Jos epäkohtia havaitaan, puututaan niihin tarvittaessa hallinnollisin pakkokeinoin. Pakkokeinoja ovat kielto, määräys ja toiminnan keskeyttäminen.

Oireiden aiheuttajaksi on osoittautunut Salmonella Oranienburg -bakteeri. Seitsemältä potilaalta eristetyt Salmonella-kannat olivat keskenään identtiset.

Todettujen tapausten oireet ovat alkaneet 25.8  - 2.9. Kuusi tartunnan saaneista on helsinkiläisiä ja muut ovat kotoisin muualta pääkaupunkiseudulta. Uusia tartuntoja ei ole todettu. Salmonellaruokamyrkytysepidemian syitä selvitetään parhaillaan kyselytutkimuksella.

Suomessa raportoidaan vuosittain noin 2 500- 3 000 Salmonella-tapausta, joista alle 20 % on kotimaisista tartuntalähteistä. Helsingissä todetaan vuosittain noin 300 salmonellatapausta, näistä 6 - 10 % on yksittäisiä kotimaisia tapauksia.

Salmonellatartunta aiheuttaa yleensä kuumeisen ripulin. Taudin itämisaika on yleensä 6 - 72 tuntia. Ripulioireet kestävät yleensä 4 - 10 päivää. Myös oireettomia salmonellatartuntoja esiintyy. Vaikeaoireisille salmonellapotilaille, joilla on korkea kuume ja useita ripulikertoja vuorokaudessa, aloitetaan terveysasemalla antibioottilääkitys ja arvioidaan sairaalahoidon tarve.

Salmonella-tartunnat saadaan yleensä elintarvikkeiden välityksellä ja yleisempiä varmistettuja välittäjäelintarvikkeita 2000-luvulla Suomessa ovat olleet tuoreet kasvikset sekä liha- ja lihavalmisteet.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja terveyskeskus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat tilannetta ja tiedottavat tarvittaessa.

Suomen UFF kerää kierrätykseen kotitalouksien vaatteita, kenkiä ja kodintekstiilejä lähes 110 kunnassa. Vuonna 2010 UFF keräsi 8,1 miljoonaa kiloa suomalaisten lahjoittamia vaatteita, mikä on 3,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

UFF:n toiminnanjohtaja Virve Kiven mukaan eniten vaatteita kerättiin suurimmista kaupungeista: Helsingistä 1 110 000 kiloa, Tampereelta 474 000 kiloa ja Espoosta 473 000 kiloa. Euroopan kaupungeista Wien keräsi eniten, Helsinki ylsi toiseksi. Eniten Helsingissä keräykseen lahjoitetaan naisten perusvaatteita. Kivi luonnehti helsinkiläisiä aktiivisiksi ja tiedostaviksi kierrättäjiksi.

UFF palkitsi Helsingin 19.9.2011 zimbabwelaisen taiteilijan Godfrey Kututwanin kiviveistoksella Conversation. Palkinnon luovutti UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen ja kaupungin puolesta sen vastaanotti ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ympäristökeskuksesta.

Asukaslukuun nähden Kauniaisissa kierrätettiin vaatteita ahkerimmin eli 4,46 kiloa. Helsinkiläiset keräsivät asukasta kohden 1,8 vaatekiloa, mikä on lähes saman verran kuin edellisvuonna. Helsinki sijoittui asukaskohtaisessa keräysmäärässä 82. sijalle.

UFF kierrättää keräämänsä tuotteet eteenpäin omien myymälöiden ja tukkumyyntipisteen kautta. Kierrätyksen myynnin tuotto ohjataan kehitysyhteistyökohteisiin Afrikassa ja Intiassa. Kohteista kahdeksan saa kehitysyhteistyötukea myös Suomen ulkoasiainministeriöltä.     

Keräys hyödyttää myös kotimaan ympäristöä, Vaatteita kierrättämällä vähennetään luonnon jätekuormitusta ja jo kerran valmistetun vaatteen elinkaarta pidennetään.

Ympäristölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa paperitulosteina kokousta seuraavan viikon keskiviikkona Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13).

Ympäristölautakunnan esityslista 13.9. löytyy osoitteesta:
www.hel.fi/ymparistolautakunta > Esityslistat

Seuraava kokous: 4.10.2011

Lautakunnan kokoonpano:
www.hel.fi/ymparistolautakunta > Jäsenet