Kaupalliset palvelut lähiö-solumallissa

Asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman esitti jo 1940-luvulla nk. solumallissaan esikaupunkien kauppojen sijoittumisperiaatteen. Asumalähiön palvelutaso käsitti paikallisen myymäläkeskuksen ja asumasolu lähipalveluja. Pihlajamäessä kaupalliset palvelut sijoittuivat ajan ihanteiden mukaisesti lähiön rakenteeseen. Ostoskeskus asettui monien vaiheiden jälkeen nykyiselle paikalleen liikenteen solmukohtaan. Lisäksi jokaiseen asumasoluun kuului oma lähimyymälä.

1960-luvulla palvelujen sijoittuminen asuntoalueelle ja yksikkökoko alettiin ennakoida aiempaa tarkemmin. Ihannoitiin amerikkalaiseen rationalismiin ja kulutusyhteiskuntaan perustuvia suunnittelumalleja ja oltiin valmiita muokkaamaan asiakkaiden ostotottumuksia. Ostoskeskusten sijoittuminen suunniteltiin liikenteen ehdoilla. Yksityisauton käyttö, ”autoshopping” salli suuremmat kertaostot ja ostoskeskus tuli tämän ideologian mukaisesti sijoittaa asumalähiön liikenteelliseen polttopisteeseen. Pihlajamäen asemakaavan kehittyessä saivat molempien osuuskauppaliikkeiden kaupalliset palvelut paikan lähiön rakenteessa ilmentäen aikansa kulutusoptimismia. Myös pankkipalvelujen runsas tarjonta liittyi kahtia jakautuneen työväen ja porvarillisen rahoituslaitoksen tarpeeseen näkyä omissa asuntosäästökohteissaan.

Helsingin tämän aikakauden esikaupunkien ostoskeskukset ovat arkkitehtuuriltaan varsin yhdenmukaisia, tasakattoisia ja useimmiten sisäänpäin, atriumpihan ympärille kääntyneitä, katoksin toisiinsa liittyviä rakennusryhmiä.

Pihlajamäen ostoskeskus /arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren

Arkkitehti Kaija ja Heikki Sirenin piirtämä ostoskeskus valmistui vuonna 1963. Yksikerroksinen ostoskeskus on yksinkertaisen tyylikäs lasilaatikko, joka leveine räystäslistoineen ja suurine ikkunapintoineen edustaa 60-luvun esikaupunkien ostoskeskustyyppiä puhdaspiirteisimmillään. Rakennukseen kuuluu kattoikkunallinen keskikäytävä, jonka toiseen päätyyn sekä alkuperäisen ja laajennusosan väliin muodostuvat toritilat. Valmistuttuaan rakennusta kuvattiin seuraavasti: ”Rakennuksessa kimaltelevat lasi ja kupari kilpaa sitä ympäröivien punagraniittikallioiden kanssa”.

Ostoskeskuksen uudemman, vuonna 1970 valmistuneen osan, on suunnitellut arkkitehti Eino Tuompo.

Pihlajamäen lähimyymälärakennukset

Lähimyymälärakennukset valmistuivat vuosina 1963-65. Myymälätilojen erottaminen asuinkerrostalojen pohjakerroksista oli rakennusliikkeiden toiveiden mukaista ja edisti kerrostalon rungon standardisointia. Pihlajamäen tasakattoisilla, etujulkisivultaan yhtenä lasipintana avautuvilla lähimyymälöillä on kaupunkikuvallinen merkityksensä luomassa lähimittakaavaa korkeiden asuinrakennusten välissä. Hakan alueen kaksi myymälärakennusta suunnitteli arkkitehti Sulo Savolainen, pohjoisosan myymälän arkkitehti Esko Korhonen ja Saton alueen kaksi myymälärakennusta arkkitehti Lauri Silvennoinen.

Takaisin