Pyöräkeskukseen kuuluu lukittava pyörävarasto. Kuva: WSP Design Studio / KSV

Kampin Narinkkatorin laidalle nousee kesäksi pyöräkeskus. Sen palveluihin kuuluvat pyörien säilytys, vuokraus, pikahuolto ja neuvonta. Tavoitteena on, että pyöräkeskus avataan Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta.

Narinkka-torin laidalle sijoitetaan neljä pyörävarastoa pyöräpysäköintiin ja vuokrapyörille. Säilytys palvelee esimerkiksi joukkoliikenteellä keskustaan tulevia ja edelleen työpaikoilleen pyörällä jatkavia matkustajia. Lukittavan säilytyksen ansiosta pyörän voi huoletta jättää säilöön yöksikin.

Pyöräkeskuksen pikahuollosta saa apua vaikkapa puhjenneeseen renkaaseen tai öljyämistä kaipaaviin ketjuihin. Käytössä on myös pumppauspiste, jossa renkaat voi täyttää nopeasti itse.

Pyöräkeskus on avoinna loppusyksyyn. Sen tulevaisuudesta ei vielä ole päätöksiä.

– Tämän vuoden aikana kerätään kokemuksia ja käyttäjäpalautetta. Tavoitteena on tietysti, että Helsingissä olisi pyöräkeskus myös tulevina vuosina, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo.

Pyöräkeskus toteutetaan Helsingin kaupungin ja yksityisten yrittäjien yhteistyönä. Kaupunki vastaa keskuksen perustamiskustannuksista, esimerkiksi pyörävarastojen ja -telineiden hankinnasta. Kaupallista toimintaa pyörittävät yrittäjät.

Lisää aiheesta
Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla

Finlandiapuistosta kehittyy 2010-luvulla kaupungin olohuone. Kuva: Helsingin kaupunki

Töölönlahden alueesta rakennetaan 2010-luvun kuluessa kaupunkilaisten kohtaamispaikkaa. Käyttöön on jo vihitty Musiikkitalo ja Finlandia-talon laajennus sekä makasiiniraunioiden ympärille rakennettu tilapäinen puisto. Kesästä alkaen paikalle vie kevyen liikenteen väylä Baana, hieman kauempana siintää uusi keskustakirjasto.

Sekä Musiikkitalon että Suomen satavuotisitsenäisyysjuhlaan vuodeksi 2017 valmistuvan keskustakirjaston on tarkoitus houkutella läpikulkijoita ja toimia avoimina kohtaamispaikkoina. Niiden ympäristössä tullaan järjestämään kasvavissa määrin myös erilaisia kaupunkitapahtumia ja ulkoilmakonsertteja.

Alueen suunnittelussa on painotettu saumattomia liikenneyhteyksiä. Bussit, raitiovaunut, junat ja metro tuovat aivan viereen. Töölönlahden maanalainen pysäköintilaitos valmistuu kesällä, jolloin autojen täyttämät parkkipaikat Finlandia-talon edessä voidaan siivota pois. Baanaksi ristitty kevyen liikenteen väylä valmistuu Töölönlahden ja Ruoholahden välille entiseen satamaratakuiluun Helsinki-päivään 12. kesäkuuta mennessä.

Alueen ilmettä merkittävästi muuttavan Finlandiapuiston arvioidaan valmistuvan vuosikymmenen loppupuolella. Kehitystä voi seurata osoitteessa finlandiapuisto.fi.

Keskustakirjastolle etsitään suunnittelijaa kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla, jonka voittaja julkistetaan kesäkuussa 2013. Päätös kirjaston rakentamisesta tehdään vasta kilpailun päättymisen jälkeen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kirjaston rakennustyöt alkavat vuonna 2015 ja rakennus on valmis vuonna 2017.

Finlandia-talon laajennustyöt valmistuivat alkusyksystä. Töölönlahden puolen pimeä ajoluiska ja katettu pysäköintitila muutettiin valoisiksi näyttelytiloiksi. Yli 2 000 neliömetrin laajennusosassa avasi myös kaikille avoin kahvila. Entinen pysäköintialue muutetaan puistoksi, joka on kaavailtu rakennettavan vuosina 2015–2017.

Musiikkitalo valmistui viime keväällä ja sen avajaisia juhlittiin elokuussa. Talossa on akustiikastaan kehutun suuren konserttisalin lisäksi muun muassa useita pienempiä saleja, näyttelytilaa ja ravintola. Tiloista kaksi kolmasosaa on varattu muuhun kuin konserttitoimintaan. Helsingin kaupunki omistaa Musiikkitalosta 26 prosenttia. 

Töölönlahden pysäköintilaitos Finlandia-talon ja Kansallismuseon välillä valmistuu kesällä. Mannerheimintien alle louhittuun luolastoon tulee muun muassa 650 pysäköintipaikkaa ja uusia väestönsuojatiloja 3 800 henkilölle. 

VR:n makasiinien tulipalossa tuhoutuneiden raunioiden ympärille rakennettiin kesällä tilapäinen puisto. Vuosi sitten hyväksytyssä kaavaluonnoksessa makasiinien paikalle on soviteltu maanalaista monitoimitilaa, Railoa. Tilan rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä.

Lisää aiheesta
Kiinteistöviraston sivuilla

Viikonloppuna kurkistetaan myös kaupunginmuseon Enemmän funkista, Reino! -näyttelyn Helsinki-elokuviin, kuvassa SF-paraati (1939). Kuva: Suomen Filmiteollisuus / KAVA

Helsinki on täynnä muotoilua designpääkaupunkiviikonloppuna 3.–5. helmikuuta.  Yli sadan tapahtuman joukossa on jäälyhtykilpailu Senaatintorilla, Arkkitehtuurimuseon näyttely suomalaisten suunnittelemista rakennuksista ympäri maailmaa, Lumikoirapuisto Pornaistenniemessä, makeisia materiaalina käyttävä Karkkitehtuuri-työpaja Kaapelitehtaalla  ja vaikkapa lumisen tornitalon suunnittelukilpa Vuosaaressa.

Designpääkaupunkiviikonloppuna on kaikkiaan yli 180 tapahtumaa, joista yli sata Helsingissä. Tapahtumia on ympäri kaupunkia, ja karnevaali näkyy yhtä lailla vaikkapa Kampissa, Kannelmäessä kuin Kontulassakin.

Viikonlopun design-tapahtumat usein yllättävät muodoissa ja paikoissa, mukana on esityksiä, yleisöopastuksia, luentoja, työpajoja ja ideointitalkoita.

Huomattava tapahtumapaikka on Senaatintori. Wonderwater Frozen Lights kutsuu kaikki yhteiseen jäälyhtytempaukseen lauantaina 4. helmikuuta Senaatintorille voi tuoda oman lyhtynsä, joista tuomaristo arvioi ja palkitsee parhaat. Tapahtumassa nähdään myös suunnittelijoita luomassa jäälyhtyjä ja pohditaan yhdessä vedenkulutusta.

Kulttuuritehdas Korjaamolla järjestetään lauantaina Avoimen tiedon päivä, jossa avoin tieto kohtaa visuaalisen suunnittelun ja kaupunkikulttuurin. Päivä jatkuu kansainvälisellä Cut&Paste-animaatiosuunnittelukilpailulla. Helsingin yliopisto avaa perjantaina 3. helmikuuta kaikille avoimen Tiedekulman Helsingin keskustaan Aleksanterinkadulle.

Arkkitehtuurimuseon Seven Connections – Ikkuna suomalaiseen arkkitehtuuriin -näyttely esittelee seitsemän suomalaisen arkkitehdin suunnittelemia rakennuksia ympäri maailmaa. Lauantaina museossa jaetaan Alvar Aalto-mitali. Museon osoite on Kasarmikatu 24.

Hulvatonta ja hauskaa arkkitehtuuria on kehitteillä Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkissa Kaapelitehtaalla perjantaina. Rakennusmateriaaleina ovat cocktailtikut ja karkit, joista syntyy makeita rakennuksia.

Pornaistenniemen niitylle Arabian lähistölle nousee ”kenties maailman ensimmäinen” lumikoirapuisto ja läsnä on Gammelin koirat -kerhon lisäksi kaverikoiratoimintaa. Vuosaaressa puolestaan Lions Clubin talviriehassa lapset rakentavat tornitaloja ja pilvenpiirtäjiä.

Designviikonlopun tapahtumia järjestetään myös Espoossa, Vantaalla ja Lahdessa.

Lisää aiheesta
Designviikonlopun ohjelma

Kaupungin ja selvityksen edustajia raportin luovutustilaisuudessa kaupungintalolla, mukana Solomon R. Guggenheim-säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja aplaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen. Kuva: Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

Guggenheim-museon perustaminen Helsinkiin toisi arvokkaan lisän Suomen kulttuurielämään, todetaan konsepti- ja kehitysselvityksessä, jonka Solomon R. Guggenheim-säätiön edustajat luovuttivat kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle tiistaina 10. tammikuuta. Helsingin kaupunki tilasi selvityksen vuosi sitten. Sen tavoitteena oli tutkia edellytyksiä uuden Guggenheim-museon perustamiselle Helsinkiin.

Guggenheim-selvitysryhmän raportissa ehdotetaan, että museo rakennettaisiin kaupungin omistamalle tontille Eteläsataman rantaan. Paikalla sijaitsee nykyään Kanavaterminaali. Museon kokonaispinta-ala olisi noin 12 000 neliömetriä, josta näyttelytilaa olisi noin 4000 neliömetriä.

Rakennuksen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiksi arvioidaan noin 140 miljoonaa euroa. Keskitason arvio museon kävijämäärästä on 500 000–550 000 kävijää vuodessa, heistä noin 300 000 tulisi kotimaasta. Helsinki rahoittaisi hankkeen julkisin varoin mutta odottaa rahoitusta myös yksityisistä lähteistä sekä yrityksiltä.

Selvityksen mukaan uuden museon kansainvälisissä näyttelyissä ja ohjelmistossa ei todennäköisesti olisi  juurikaan päällekkäisyyttä Helsingin muiden taidelaitosten tarjonnan kanssa. Uusi museo loisi kaupunkiin näkyvän maamerkin, joka heijastaisi Helsingin pyrkimystä tulla tunnetuksi kulttuuripääkaupunkina. Selvityksen mukaan museo antaisi vahvan panoksen Suomen taideyhteisöön toimimalla taiteellisena keskuksena, joka tekisi yhteistyötä kaupungin muiden taidelaitosten kanssa ja vetäisi kansainvälistä huomiota Helsingin kulttuuritarjontaan.

Ei laajoja kokoelmia

Museon ehdotettu sijainti Katajanokalla. Kuva: Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

Selvityksessä ehdotetaan, että Helsingin Guggenheim-museolla ei olisi laajoja omia kokoelmia. Museossa olisi perinteisen museon elementtejä, mutta samalla se rikkoisi prosessien, esillepanon ja yleisön osallistumisen rajoja. Museo järjestäisi vuosittain 2–3 suurnäyttelyä ja 3–5 suppeampaa näyttelyä. Niitä täydentäisivät lyhytkestoiset, ei-perinteiset ohjelmaelementit ja aktiivinen ja innovatiivinen taidekasvatusohjelma.

Selvityksessä suositellaan, että uusi museo ottaisi hoitaakseen osan Helsingin taidemuseon nykyisistä tehtävistä. Taidemuseon kokoelmatoimintaa ja julkisen taiteen tehtäviä kehittäisi jokin toinen kaupungin hallintokunta, jonka tehtäväksi se annettaisiin. Taidemuseon nykyisiä näyttely- ja taidekasvatustehtäviä taas kehitettäisiin osana uuden Guggenheim-museon toimintaa ja missiota.

– Yksi selvityksen hyödyistä on läheisempi jatkuva suhde Guggenheimin työntekijöiden ja Helsingin kulttuurielämän välillä, toteaa Solomon R. Guggenheim-säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman.

”Upea mahdollisuus”

Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen mukaan museolle on tilaus pääkaupungin kulttuurisessa maisemassa. –Helsingillä on edessään upea mahdollisuus, johon meidän tulee tarttua. 

Selvityksen ehdotuksista ei ole vielä tehty päätöksiä. Helsingin kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät suosituksia, joka jatkuu ainakin helmikuuhun 2012. Kaupunki päättää tämän jälkeen, siirrytäänkö hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Samaan aikaan Guggenheim-säätiön hallitus, joka konsultoi asiassa Guggenheim Bilbaon edustajia, päättää virallisesti, hyväksyykö se suunnitelman toteutettavaksi.

Lisää aiheesta
Selvitys kokonaisuudessaan primapaper-muodossa
Selvityksen sivu kaupungin portaalissa