|

Kaavoitus säätelee rakentamista
Kaavoitus säätelee Helsingin alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavat määräävät, minne uudet asuinalueet rakennetaan, sekä vastaavasti myös sen, minkälaisen pientalon kaupunkilainen saa rakentaa.
Kaavoituksen tehtävänä on määritellä kaupungin alueiden käyttötarkoitukset. Kaava sisältää esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenteen sijoittumisen alueelle. Yleiskaava ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta, joka puolestaan määrää, mihin aluetta voi käyttää ja vaikkapa kuinka paljon saa rakentaa.
Kaupunkilaiset, joita kaavoitus koskee, voivat vaikuttaa kaavoitustyöhön. Lisätietoja kaupungin eri osien kaavoituksesta antavat alueista vastaavat suunnittelijat. Merkittävistä kaavoista ja kaavamuutoksista päättää kaupunginvaltuusto.
Osa maankäytön suunnittelua on liikennesuunnittelu, joka kattaa kaikki liikennemuodot joukkoliikenteestä jalankulkijoihin sekä esimerkiksi pysäköinnin. Helsinki pyrkii erityisesti kehittämään joukkoliikennettä.
Tavoitteena viisituhatta asuntoa vuodessa
Helsingin tavoitteena on saada kaupunkiin vuosittain keskimäärin viisituhatta uutta asuntoa, joista vuokra-asuntojen osuus olisi noin 40 prosenttia. Osa vuokra-asunnoista kohdennetaan erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille ja nuorille.
Aluerakentamisprojekteilla hallitaan suurten alueiden rakentamista ja kehittämistä. Kokonaisia uusia kaupunginosia meren rannalla ovat esimerkiksi Jätkäsaari ja Kalasatama, johon rakennetaan asuintojen ohella toimitiloja.
Uudentyyppisiä asuinalueita nousee Alppikylään ja Ormuspeltoon, joihin on kaavoitettu kaupunkipientaloja. Östersundomiin rakennetaan tiivis pientaloalue keskieurooppalaisen mallin mukaan. Pasilan aseman ympäristöön syntyy lähivuosina työpaikkojen, palvelujen ja asuntojen keskittymä.
Toimitilojen rakentaminen painottuu lähivuosina Keski-Pasilaan, Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Myös muilta alueilta kuten esimerkiksi Kumpulasta, Arabianrannasta ja Viikistä löytyy tilaa yrityksille ja yhteisöille. Tavoitteena on pitää yllä yritysten tarvitsemaa kilpailukykyistä ympäristöä ja siten luoda lisää työpaikkoja.
Lupia ja tontteja kaupungilta
Rakentamiseen tarvittavan lupien käsittelyssä punnitaan lukuisia luvan myöntämisen edellytyksiä kuten rakennuksen perustamisolosuhteita, paloteknisiä kysymyksiä sekä vaikkapa vaikutuksia naapureihin.
Helsingin kaupunki myy, ostaa ja vuokraa tonttimaata. Asuntotontteja myydään ja vuokrataan esimerkiksi pientalojen ja kerrostalojen rakentamista varten. Kaupungissa on myös vapaita teollisuus- ja toimistotontteja.
Kaupunkiympäristön suunnittelijat
Helsingin kaupungin yksiköistä kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta. Talous- ja suunnittelukeskuksen vastuulla ovat aluerakentamisprojektit ja seutuyhteistyö: Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008-2017 ohjaa kaupungin rakentamista ja Helsingin elinkeinostrategia 2007 puolestaan kaupungin suhdetta yrityksiin ja niiden tilatarpeisiin.
Kiinteistövirasto hallinnoi kaupungin omistamia maa-alueita ja rakennuksia, huolehtii maa- ja kallioperän asiantuntijapalveluista sekä kartta- ja paikkatietopalveluista.
Rakennusvirasto vastaa katu-ja viheralueista sekä kaupungin toimitilojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Rakennusvalvontavirasto huolehtii rakennusluvista, rakennustyönvalvonnasta, katualueiden valvonnasta ja arkistopalveluista.
Seutuyhteistyötä koordinoi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunta, joka hyväksyi keväällä 2008 Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2017. |