Kansallinen kaupunkipuisto

Helsinki selvittää mahdollisuuksia perustaa Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää suomalaista kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina. Samalla tuetaan kestävää kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Kansallisesta kaupunkipuistosta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Hanke on palannut uudelleen valmisteluun.
Kaksi henkilöä kävelee metsäpolulla.

Kansallinen kaupunkipuisto on nykyisin kymmenessä Suomen kaupungissa. Niiden perustamisella vaalitaan alueiden historiallisia ominaispiirteitä, kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneutta ja alueisiin liittyviä arvoja. Kaupunkipuistoista voi myös olla hyötyä matkailun ja tunnettuuden edistämisessä.

Kansallista kaupunkipuistoa suunniteltaessa rakennetaan kaupunkilaisten yhteistä visiota siitä, millaisen tarinan haluamme kertoa Helsingistä nykyisille ja tuleville asukkaille sekä vierailijoille. Kansallinen kaupunkipuisto on kaavoituksen ja muun päätöksenteon lisäksi yksi keino määrittää tahtoa niistä arvokkaista paikoista, joita halutaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville samalla, kun Helsinkiä rakennetaan ja uudistetaan. Suunnittelussa huomioidaan myös muut maankäytön tarpeet ja niiden yhteensovittaminen.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin voi hakea vain kaupunki itse – käytännössä päätöksen asiasta tekee kaupunginvaltuusto. Perustamisesta päättää ympäristöministeriö kansalliselle kaupunkipuistolle asetettujen yhtenäisten kriteerien perusteella.

Helsingissä on tehty kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys vuosina 2017–2020. Työhön kuului laaja vuorovaikutuspilotti. Työssä etsittiin vastauksia kysymyksiin:

  • Mitä kansallinen kaupunkipuisto merkitsisi Helsingille?
  • Millaista tarinaa haluamme vaalia Helsingistä jälkipolville?
  • Mitä hyötyjä, haittoja ja vaikutuksia kansallisesta kaupunkipuistosta olisi Helsingille, sen asukkaille, elinkeinoelämälle ja muille toimijoille?
  • Mitä alueita ja teemoja kansallinen kaupunkipuisto sisältäisi?
  • Miten kaupunkipuisto vaikuttaisi maankäytön suunnitteluun?
  • Millainen olisi puiston tarkastelualue kaavatarkastelujen pohjaksi?
  • Millaisia lisäselvityksiä tarvitaan

Esiselvityksessä tarkasteltiin osallistumisprosessin aikana esiin tulleiden neljän erilaisen toimintatavan vaikutuksia. Vaihtoehtoisten alustavien tarkastelualueiden (vaihtoehdot VE1, VE2 ja VE3) lisäksi prosessin aikana kehittyi myös vaihtoehto VE Nyky+. Tässä vaihtoehdossa parannettaisiin viherympäristön laatua koko kaupungin alueella tasapuolisesti. Vaihtoehdossa VE Nyky+ ei edettäisi kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheeseen, vaan Helsingin kaupunkipuiston eri­tyiset arvot turvataan kaupungin omin toimin ilman ympäristöministeriön päätöstä.

Tarkastelussa olleet vaihtoehdot löytyvät Esiselvityksen sivuilta 17–24.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö, ja hakemuksen ministeriölle voi tehdä vain kaupunki itse. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystyö aloitettiin Helsingissä keväällä 2017 kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä.

Kaupunkiympäristölautakunta on tehnyt päätöksen asiasta 26.5.2020. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esiselvityksen ja antoi ohjeita jatkosuunnittelulle.

Kaupunginhallitus päätti 21.6.2021 palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Kaupunginhallitus päätti myös, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta.

Helsingin kansallisen kaupunkipuiston idea on korostaa erityisesti luontaisesti uusiutuvien kaupunkimetsien, mutta myös historiallisesti muokkaantuneiden perinneympäristöjen ja merellisyyden merkitystä luonnon monimuotoisuuden, virkistymisen ja kulttuuriarvojen kannalta. Kansallisen kaupunkipuiston täydentämistä tarkastellaan tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen.

Kansallisen kaupunkipuiston käynnistysvaiheen valmistelutyö ei saa viedä resursseja viheralueiden kehittämistyöltä muualta kaupungin alueelta. Kansallisen kaupunkipuiston ja Nyky plus -vaihtoehtoon liittyvän muun valmistelun yhteisenä tavoitteena on luoda verkostomainen kokonaisuus, joka ulottuu koko kaupungin alueelle, myös esikaupunkien ympäristöihin.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunkipuiston merkitystä, asemaa ja imagoa vahvistetaan. Helsingin kaupunkipuistolle perustetaan oma suunnittelutiimi ja nimetään projektipäällikkö vuodesta 2021 alkaen. Helsingin kaupunkipuiston jatkosuunnittelu suunnataan koko kaupungin alueelle huomioiden myös esikaupunkialueen. Kansalliseen kaupunkipuistoon panostamisen ei tule olla pois muiden kaupunkialueiden puistojen ja metsien hoidosta.

Luonto ja luonnonmaisemat -työpaja

Luonto ja luonnonmaisemat -työpaja järjestettiin torstaina 28.9.2017 kello 13–15.45 Viikin ympäristötalossa. Työpajassa ideoitiin, millaisia tulokulmia Helsingin luonto voisi tarjota kaupungin tarinaan.

Historia, kulttuuriympäristöt ja puistot -työpaja

Toinen työpaja pidettiin 26.10.2017 kello 12.30–15.30 kaupunginmuseon tiloissa. Työpajan tavoitteena oli hahmotella Helsingin tarinan historiaan, kulttuuriympäristöihin ja puistoihin liittyviä osa-alueita ja näkökulmia

Helsingin kansallinen kaupunkipuisto: elämyksiä, kokemuksia ja hyvinvointia? -työpaja

Kolmas työpaja järjestettiin 23.11.2017 kello 12.30–15.45 info- ja näyttelytila Laiturilla. Työpajassa pohdittiin, mitä hyötyä ja iloa kansallinen kaupunkipuisto voisi tuoda helsinkiläisten arkeen.

Helsingin kansallinen kaupunkipuisto: tarkastelualueen rajaus -työpaja

Neljäs työpaja järjestettiin 1.3.2018 kello 09.00–12.00 Helsingin kaupungin tiloissa Kansakoulunkadulla. Työpajassa pohdittiin, millainen kaupunkipuiston aluerajaus voisi olla. Työpajassa valmistui kuusi ryhmätyötä, joissa kaupunkipuisto sijoitettiin Helsingin kartalle.

Helsingin kansallinen kaupunkipuisto: kaupunkipuistodialogi 31.5.2018 Tieteidentalolla

Kaupunkipuistodialogin tavoitteena oli selvittää ja lisätä ymmärrystä osallistujien aiheeseen liittyvistä tavoitteista, huolista ja kysymyksistä – ei niinkään ottaa kantaa siihen, tulisiko kaupunkipuisto perustaa vai ei. Keskustelun pääkysymys oli pohtia, mitä kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tarkoittaisi Helsingille. Kaupunkipuistodialogiin osallistui kaupunkilaisia, yhdistysten ja järjestöjen edustajia, kaupunkiympäristölautakunnan jäseniä sekä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Tilaisuus toteutettiin Sitran kehittämän Erätauko -konseptin mukaisesti.

  • Kansallinen kaupunkipuisto sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita
  • Kansallinen kaupunkipuisto sisältää kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen
  • Kansallinen kaupunkipuisto sisältää puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.
  • Kansallinen kaupunkipuiston tulee olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä
  • Kansallinen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön
  • Kansallinen kaupunkipuiston tulee olla viher- ja sinirakenteeltaan niin yhtenäinen, että kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen.

Lisäksi on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.

Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin on laadittava alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunkilaisille ja kansallisen kaupunkipuiston omistajatahoille tulee varata mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon. On suositeltavaa, että luonnos hoito- käyttösuunnitelmaksi liitetään kaupungin hakemukseen.

Lisää aiheesta

Kansalliset kaupunkipuistot (ympäristöministeriö)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kulttuuriympäristöohjelma 2023–2028(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kulttuuriympäristöt ovat rakennetun ympäristön, arkeologisen perinnön ja maiseman muodostama
kokonaisuus. Kulttuuriympäristöohjelma on yhteinen linjaus kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta sekä niiden hoidosta ja hyödyntämisestä Helsingissä. 

Yhteystiedot

Nimi
Jouni Heinänen

Titteli
Yksikön päällikkö

Nimi
Jussi Luomanen, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö

Nimi
Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/kaupunkipuisto.