Katupöly heikentää merkittävästi ilmanlaatua. Katupölyn pääasiallinen aiheuttaja kaupungissa ovat nastarenkaat – jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden rouhimasta tienpinnasta. Nastarenkaiden vaihtaminen kitkoihin vähentää katupölyä tehokkaasti. Kitkarenkaat ovat myös hiljaisemmat ja kuluttavat tienpintaa vähemmän kuin nastarenkaat.
Kitkarenkaiden käytöllä on monia etuja
Kitkarenkaiden yleistyminen tuo paljon etuja kaupunkilaisille ja kaupunkiympäristölle muun muassa ilmanlaadun paranemisen myötä.
Katupöly on yksi pääkaupunkiseudun keskeisimmistä ilmanlaatuongelmista. Liikenteen pakokaasupäästöt ovat viime vuosina sen sijaan pienentyneet ajoneuvotekniikan kehityksen ja ilmansuojelutoimien myötä.
Katupölyn pääasiallisia aiheuttajia ovat nastarenkaat ja niiden aiheuttama katujen kuluma. Katupöly sisältää renkaista, nastoista, tienpinnasta, hiekoitusmateriaalista ja jarruista irronneita hiukkasia. Liikenne nostaa talven aikana irronneen aineksen keväisin ilmaan katupölynä.
Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Eniten katupölyn haittavaikutuksille altistuvat katukuiluissa liikkuvat ja niiden lähellä asuvat kaupunkilaiset.
Katupölystä voi olla vakavaa haittaa terveydelle. Korkeat hiukkaspitoisuudet pahentavat kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia sekä lisäävät keuhkoinfektioita. Erityisesti lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille. Myös monet astmaatikot reagoivat katupölyyn välittömästi.
Tutkimusten mukaan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää katupölyä on kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen liikenteessä.
Tieliikenne on pääkaupunkiseudulla suurin ympäristömelun lähde. Talviliikenteessä kitkarenkaat ovat nastarenkaita hiljaisemmat. Kitkarengasosuuden lisääntyminen Helsingin tavoitteen mukaiseen 70 prosenttiin vähentäisi melua ja parantaisi kaupungin ääniympäristöä.
Kantakaupungissa nopeusrajoitukset ovat suhteellisen matalat, joten ajomelu kaduilla ei nouse yhtä korkeaksi kuin maantienopeuksilla. Nastojen vaikutus tieliikennemeluun on suurimmillaan noin 50 km/h nopeusalueella.
Melutasoon vaikuttaa myös se, millä materiaalilla tie on päällystetty. Kitkarenkaiden osuuden lisääntyminen voisi mahdollistaa laajemmin pienempirakeisten ja siten hiljaisempien päällysteiden käytön, sillä kitkat kuluttavat tienpintaa vähemmän kuin nastarenkaat.
Moottoriajoneuvojen nastarenkaat kuluttavat merkittävästi kaupunkimme katuja ja lisäävät siten teiden ylläpidon kustannuksia. Erityisesti leutoina talvina teiden kuluminen lisääntyy, kun nastat rouhivat lumetonta ja usein märkää tien pintaa irrottaen siitä materiaalia.
Nastarenkaiden käyttö aiheuttaa teiden urautumista, mikä voi muodostaa liikenneturvallisuusriskin. Liukkaalla kelillä teiden urat voivat tehdä ajoneuvon hallinnan vaikeaksi. Epätasainen tienpinta vaikuttaa ajoneuvon ajettavuuteen myös kuivalla tiellä, sillä se heikentää ajoneuvon ohjattavuutta.
Nastarenkaiden aiheuttama kuluminen on ylivoimaisesti merkittävin syy tiepäällysteiden uusimiseen. Pääkatujen päällysteitä voidaan joutua uusimaan jopa muutamien vuosien välein. Kitkarenkaat kuluttavat tienpintaa nastarenkaita vähemmän, ja kitkarenkaiden osuuden kasvaessa talviliikenteessä saavutettaisiinkin merkittäviä säästöjä.
Tieliikenne on Suomessa merkittävin mikromuovin lähde. Liikenteessä syntyneitä mikromuoveja kulkeutuu vesistöihin muun muassa hulevesien mukana. Liikenteen mikromuovipäästöjä voi vähentää esimerkiksi välttämällä tarpeetonta henkilöauton käyttöä. Ajaessa taas kannattaa kiinnittää huomiota renkaita säästävään ajotapaan.
Mikromuovipäästöjä syntyy tieliikenteessä renkaiden kuluman lisäksi tiemerkinnöistä, joista nastarenkaat rouhivat maaleja kitkarenkaita merkittävästi enemmän. Liikenteestä aiheutuvaa mikromuovikuormitusta voikin vähentää valitsemalla kitkarenkaat talviajoon.
Kitkarenkaiden käytölle ei ole lain mukaan rajoituksia, joten ne voi vaihtaa autoon joustavasti syksyllä ennen ensiliukkaiden saapumista ja renkaanvaihtoruuhkia.
Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä 1.11.-31.3., jos sää tai keli sitä edellyttää.
Helsinki kannustaa asukkaita valitsemaan kitkarenkaat talviajoon niiden ympäristö- ja terveyshyötyjen vuoksi. Kysyimme pääkaupunkiseutulaisilta heidän kokemuksistaan kitkarenkaista – vastauksissa korostuivat kitkarenkaiden käyttömukavuus ja hiljaisuus, ympäristöasiat sekä ennakoivan ajotavan tärkeys. Videolla taksinkuljettaja Kati kertoo suhteestaan kitkarenkaisiin ja niiden käyttöön.
Kitkarenkaat liikenteessä
Talviliikenteessä turvallisuus on kaikkien tiellä liikkujien asia. Ennakoivalla ja turvallisella ajotavalla on suurempi vaikutus liikenneturvallisuuteen kuin talvirenkaan tyypillä. Kitkarenkaiden käytön yleistyminen ei ole lisännyt onnettomuuksia pohjoismaisissa verrokkikaupungeissa.
Ennakoiva ja turvallinen ajotapa sekä renkaiden kunto ja laatu vaikuttavat liikenneturvallisuuteen enemmän kuin talvirenkaan tyyppi.
Talviliikenteessä jokaisen kuljettajan tulee huolehtia sopivan alhaisesta tilannenopeudesta, erityisestä tarkkaavaisuudesta risteysalueilla sekä riittävistä turvaväleistä.
On tärkeää muistaa, että pohjoismaiseen käyttöön tarkoitetut talvirenkaat toimivat olosuhteissamme huomattavasti paremmin kuin keskieurooppalaisiin olosuhteisiin tarkoitetut renkaat.
Kitkarenkaita voi turvallisuusnäkökulmasta suositella ajoneuvoihin, joissa on lukkiutumattomat ABS-jarrut ja ajonvakausjärjestelmä. ABS-jarrut ovat tulleet vakiona vuoden 2005 ja ajonvakausjärjestelmä vuoden 2014 jälkeen valmistettuihin henkilöautoihin.
Kitkarenkaiden käytön ei ole todettu lisäävän onnettomuuksia pohjoismaisissa kaupungeissa, joissa kitkarenkaita on valtaosa talvirenkaista. Suomessakin viimeisen vuosikymmenen aikana kitkarenkaiden osuus talvikelionnettomuuksissa on ollut vain kuusi prosenttia.
Toisaalta tutkimusten perusteella on selvää, että nastarenkaan pito-ominaisuudet ovat parempia jääkeleillä, ja kitkarenkaiden pito-ominaisuudet parempia lumipinnalla. Helsingissä vaikeat jääkelit ovat kuitenkin huomattavasti muuta maata harvinaisempia, ja tiepinnan jäätymistä ehkäisee suolaukseen perustuva liukkaudentorjunta. Rengastyyppiä enemmän turvallisuuteen vaikuttaa ajotapa.
Renkaat ovatkin vain harvoin tärkein syy liikenneonnettomuuksiin. Vaativissa ajo-olosuhteissa renkaisiin liittyvä riski kasvaa, mutta silloinkin se liittyy useimmiten renkaiden kuntoon tai esimerkiksi vääriin rengaspaineisiin.
Kitkarenkaiden osuus Helsingin talviliikenteessä on noussut 35 prosenttiin (talvi 2022–23) aikaisempien vuosien noin 30 prosentista. Kitkarenkaiden osuutta kaupungissa seurataan kyselytutkimuksin sekä mittauslaitteistolla Tapaninvainiossa.
Helsinkiläisiltä autoilijoilta kysyttiin keväällä 2023 talvirenkaiden käytöstä ja talvirengastyypin valinnasta. Kyselystä selvisi, että autoilijat arvostivat erityisesti kitkarenkaiden soveltumista kaupunkiin, ajomukavuutta ja vähäistä rengasmelua. Kitkarenkailla ajavat painottavat myös ympäristö- ja terveysnäkökulmia rengasvalinnassaan huomattavasti enemmän kuin nastarengasautoilijat. Kitkarenkaiden käyttäjät ovat myös tyytyväisiä valitsemiinsa talvirenkaisiin, sillä heistä 80 prosenttia aikoo jatkossakin valita kitkat.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Lisätietoa aiheesta
Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset. KALPA3-tutkimushankkeen loppuraportti (2021) https://helda.helsinki.fi/items/9ec81c46-5f8a-4e58-a669-166e6d27a799(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Andersson-Sköld, Y., Johannesson, M., Gustafsson, M., Järlskog, I., Lithner, D., Polukarova, M. & Strömvall, A.-M. 2020. Microplastics from tyre and road wear – A literature review. Swedish National Road and Transport Research Institute (VTI), VTI rapport 1028A. http://vti.diva-portal.org/smash/get/diva2:1430623/FULLTEXT02.pd(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Suomen merialueen roskaantumisen lähteet (helsinki.fi) (2020)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupungin aineistoja, Nastarenkaiden käytön rajoittaminen (2020) (pdf)
Selvitys Helsingin ympäristövyöhykkeen laajentamisen mahdollisuuksista (2019) (pdf)
Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelma (2018–2022)
Lahti, J., Lähderanta, T. & Räty, E. Nastarenkaiden kuntoerot riskitekijänä. Trafin tutkimuksia 16/2017
Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024 (pdf)
HSY:n Katupöly heikentää ilmanlaatua -sivusto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Hyvän ilman Helsinki -esite (pdf)
Ennakoiva ajotapa, Liikenneturva(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Talviajo, Liikenneturva(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Renkaat, Liikenneturva(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Onnettomuustietoinstituutti OTIn onnettomuustilastot.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Sairanen, H.: Nasta- ja kitkarenkaiden vertailu (2011)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Yhteystiedot
Voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen kymp.ymparistovaikutukset@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).
Yhteistyökumppanit
