HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

10 - 2006

Kokousaika	13.3.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Vt Ulla-Marja Urhon toivomusponsi: musiikkioppilaitosten valtionapu

3

4

Nopeusrajoituksen laajentaminen Vartiosaaren pohjoispuolisille vesialueille

5

5

Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous

6

6

* Salassa pidettäviä liitteitä * Palace Ravintolat Oy:n Finlandia-talon ravintolatilan vuokrauspäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta

7

7

6.3.2006 pöydälle pantu asia Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen ja seminaari Espoossa 23.-24.3.2006

14

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kapiteeli Oyj:n ja NCC Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

16

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen oy Shell ab:n Eläkesäätiön ja oy Shell ab:n välisessä kiinteistökaupassa

18

3

Ratahallintokeskuksen lausuntopyyntö Helsinki-Turku rautatieyhteys, esiselvitys ja vaikutusten arviointi -raporttiluonnoksesta

20

4

Rakennusosakeyhtiö Hartelan poikkeamishakemus

28

5

6.3.2006 pöydälle pantu asia Etelä-Hermannin pysäköinnin toteuttaminen ja tonttien varaaminen

37

6

6.3.2006 pöydälle pantu asia Kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategian hyväksyminen

48

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vt Miina Kajoksen toivomusponsi: Erityisopetuksessa olevien lasten iltapäivätoiminnan parantaminen

54

2

6.3.2006 pöydälle pantu asia Koripalloaiheisen veistoksen sijoittaminen Munkkiniemeen

56

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Valtuutettu Tea Vikstedt-Nymanin toivomusponsi: Kumpulantie 1:n esteettömyys

59

2

6.3.2006 pöydälle pantu asia Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Palmian omistajalinjaukset

61

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Selvitys eduskunnan oikeusasiamiehelle ensisuojapaikkojen riittävyydestä

65

2

Vt Laura Rädyn toivomusponsi: Päivähoitoverkon kehittämissuunnitelma

67

3

Vt Maija Anttilan toivomusponsi: Senioriliikunnan kehittäminen

70

4

Vt Pekka Reinikaisen toivomusponsi: Lastensuojelun tehostaminen

73

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Puuran (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

VT ULLA-MARJA URHON TOIVOMUSPONSI: MUSIIKKIOPPILAITOSTEN VALTIONAPU

Khs 2005-1263

Kj ilmoittaa, että päättäessään 25.5.2005 valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsittelemisestä (§ 131) Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kulttuuritoimi kiirehtii opetusministeriötä tarkistamaan musiikkioppilaitosten valtionapuja niin, että otetaan huomioon uusien opetussuunnitelmien tuomat lisävelvoitteet ja Helsingin väestön määrä. (Ulla-Marja Urho, äänin 62-0).

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kj toteaa, että kulttuuri- ja kirjastolautakunta on käsitellyt musiikkioppilaitosten valtionapuja kokouksissaan 8.3.2005 ja uudelleen 19.10.2005 ja että kummastakin kokouksesta on lähestytty opetusministeriötä kirjeellä.

Kirjeissä on painotettu uusien opetussuunnitelmien velvollisuuksien huomioon ottamista avustuksia määriteltäessä. Lisäksi niissä kiinnitetään huomiota pääkaupunkiseudun muuta maata korkeampaan kustannustasoon sekä väestön voimakkaaseen hakeutumiseen pääkaupunkiseudulle. Kulttuuriasiainkeskuksessa on tekeillä tutkimus helsinkiläisten musiikkioppilaitosten toiminnasta ja rahoituksesta. Tässä työssä ollaan tiiviisti yhteydessä paitsi oppilaitoksiin myös opetushallitukseen ja opetusministeriöön.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginval-

tuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Urho) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Urholle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381

4

NOPEUSRAJOITUKSEN LAAJENTAMINEN VARTIOSAAREN POHJOISPUOLISILLE VESIALUEILLE

Khs 2006-200

Suomenlahden merenkulkupiiri pyytää (25.1.2006) kaupungin lausuntoa sen johdosta, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen liikenne- ja erityispoliisi (venepoliisi) on tehnyt merenkulkupiirille esityksen Vartiokylänlahdella olevan nopeusrajoituksen (10 km/h) laajentamisesta koskemaan koko Vartiosaaren pohjoispuolista vesialuetta.

Kj toteaa, että esityksen johdosta on hankittu Helsingin Sataman, liikuntaviraston, ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston lausunnot. Lausunnonantajat ilmoittavat, ettei niillä ole Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen esityksen johdosta huomautettavaa. Ympäristökeskus katsoo, että nopeusrajoituksen laajentaminen edesauttaa virkistyskäyttöä ja alentaa melutasoa alueella.

KJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Suomenlahden merenkulkupiirille lausuntonaan, ettei Helsingin kaupungilla ole huomauttamista Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen esitykseen, jolla Vartiokylänlahdella olevaa nopeusrajoitusta (10 km/h) laajennetaan koskemaan koko Vartiosaaren pohjoispuolista aluetta. Kaupunki katsoo, että nopeusrajoituksen laajentaminen edesauttaa virkistyskäyttöä ja alentaa melutasoa alueella.

Kirje Suomenlahden merenkulkupiirille ja pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle ja liikuntavirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

5

VANTAAN ENERGIA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-409

Kj toteaa, että Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 17.3.2006 klo 09.00 alkaen yhtiön toimitalossa Vantaan kaupungissa, osoitteessa Peltolantie 27.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (tilinpäätös, vastuuvapauden myöntäminen sekä tilintarkastajan valinta). Lisäksi yhtiökokouksessa valitaan hallintoneuvoston jäseneksi Helsingin kaupungin toimesta nimetyn Nina Laine-Tuomisen tilalle uusi jäsen Laine-Tuomisen pyytäessä paikkakunnalta poismuuton vuoksi eroa hallintoneuvoston jäsenyydestä.

Muutoin vuonna 2005 valittujen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten kaksivuotinen toimikausi jatkuu vuoden 2007 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Vantaan Energia Oy:n 17.3.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti, sekä

– nimetä yhtiön hallintoneuvostoon Nina Laine-Tuomisen tilalle uudeksi hallintoneuvoston jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Eija Loukoilan.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, Nina Laine-Tuomiselle ja Eija Loukoilalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

6

PALACE RAVINTOLAT OY:N FINLANDIA-TALON RAVINTOLATILAN VUOKRAUSPÄÄTÖKSESTÄ TEKEMÄN OIKAISUVAATIMUKSEN JOHDOSTA

Khs 2004-2702

Palace Ravintolat Oy on tehnyt 29.11.2005 oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 7.11.2005 (1332 §) tekemästä Finlandia-talon ravintolatilan vuokraamista koskevasta päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksessaan Palace Ravintolat Oy vaatii kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista tarjousvertailussa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi ja lainvastaisena sekä asian palauttamista Finlandia-talolle tarjousvertailun uudelleen toimittamista varten.

Yhtiön oikaisuvaatimus ja sen liitteenä toimitettu asiantuntijalausunto ovat liitteitä 1-2. Oikaisuvaatimuksen liitteet ovat nähtävillä Khn kokouksessa. Palace Ravintolat Oy:n tarjouskirje 15.8.2005 sisältää salassa pidettäviä tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20-kohdan perusteella.

Asian tausta ja tapahtumat käyvät ilmi Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimuksesta liitteineen ja kaupunginhallituksen 7.11.2005, 1332 § tekemän vuokrauspäätöksen esityslistatekstistä liitteineen. Asiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Asiassa on pyydetty lausunnot kaupunginkanslian oikeuspalveluilta ja Finlandia-talolta, jotka ovat antaneet lausuntonsa 16.12.2005 (liite 3) ja 15.12.2005 (liite 4). Tarjouskilpailun voittaneelle Royal Ravintolat Oy:lle varattiin 2.12.2005 tilaisuus antaa selityksensä em. oikaisuvaatimuksesta. Yhtiö antoi selityksensä 14.12.2005 (liite 5). Annetut lausunnot ja saatu selitys on toimitettu 23.12.2005 oikaisuvaatimuksen tekijälle, joka on antanut vastineensa 10.1.2006 (liite 6).

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan mm. seuraavaa:

Oikaisuvaatimuksen tutkimisesta

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa että kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Kaupunki ei liittänyt muutoksenhakuohjetta Palace Ravintolat Oy:lle lähettämäänsä vuokrauspäätökseen, koska se katsoi, että yhtiö ei ole asiassa asianosainen. Oikeuspalvelut toteaa, että viimeaikainen KHO:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen on jossain määrin tulkinnanvaraista, onko Palace Ravintolat Oy:tä pidettävä asiassa kuntalain tarkoittamana asianosaisena vai ei.

Saadun selvityksen mukaan Palace Ravintolat Oy:n kotipaikka on Helsinki. Yhtiöllä on siten joka tapauksessa oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus kunnan jäsenenä.

Asian ratkaisun sisältävä pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 15.11.2005 ja Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimus on saapunut kaupunginhallitukselle 29.11.2005. Oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Kaupunginhallituksen päätöksen luonne

Kaupunginhallituksen päätöksessä on kyse kaupungin omistamaa liikehuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen vuokralaisen eli kaupungin sopimuskumppanin valinnasta sekä vuokrasopimuksen olennaisten ehtojen vahvistamisesta tarjouskilpailun perusteella.

Liikehuoneiston vuokraus on yksityisoikeudellinen oikeustoimi, johon sovelletaan lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita sekä sopimusoikeuteen liittyvää oikeuskäytäntöä. Oikeuspaikkana näissä asioissa on yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus). Yksityisoikeudellisten säännösten lisäksi em. ratkaisun valmisteluun ja päätöksentekoon sovelletaan kunta- ja hallintolain säännöksiä.

Kaupungin tarjoajille etukäteen ilmoittamat tarjouskilpailun ehdot sitovat oikeuskäytännön (KKO 1999:48) mukaan kaupunkia niin, että ehdoista poikkeaminen tarjouskilpailun ratkaisun valmistelussa ja päätöksenteossa voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen sopimuksentekorikkomuksen perusteella.

Palace Ravintolat Oy:n tarjouksen tarkentaminen

Palace Ravintolat Oy toimitti tarjouksen tarkennuksensa suljetussa kirjekuoressa lähetin välityksellä Finlandia-talolle 14.9.2005 klo 11.50. Tarjousten avauspöytäkirjan mukaan tarjousten täsmennykset avattiin 15.9.2005 klo 10.20.

Finlandia-talon ilmoituksen mukaan tarjouksia avattaessa havaittiin, että Palace Ravintolat Oy:n kirjekuori sisälsi vain salassapitosopimuksen ja markkinointisuunnitelman. Kirjekuoressa ei ollut saatekirjettä, jonka yhtiö on liittänyt oikaisuvaatimuksensa liitteeksi 8, ja jossa on vastattu Finlandia-talon tarjousten tarkennuspyynnössä esittämiin kysymyksiin.

Palace Ravintolat Oy:n vaatimusten perusteista

1 Virheellinen järjestys

Yleistä

Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä silloin, kun menettelyä koskevia säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu. Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös menettelyvirheeseen, joka on tapahtunut asiaa valmisteltaessa.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiö katsoo, että ravintolatilan vuokrausta koskeva asia on valmisteltu puutteellisesti ja virheellisesti, koska kaupunki ei ole noudattanut:

– hallintolain säännöksiä viranomaisen asian selvittämisvelvollisuudesta ja asiakkaan neuvonnasta eikä säännöksiä asiankirjan täydentämisestä;

– kaupunginhallituksen 14.10.2002 vahvistamia periaatteita, jotka koskevat mm. liikehuoneistojen vuokrausta kaupungin ulkopuolisille.

Kaupungin menettely

Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan Finlandia-talo on noudattanut kaikkia edellä mainittuja hallintolain säännöksiä asiaa valmistellessaan.

Tarjousten tarkentamiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen Finlandia-talo ei olisi yhdenvertaisuusperiaatetta ja sopimuksentekotuottamusta koskevaa periaatetta loukkaamatta voinut antaa vain yhdelle tarjoajalle mahdollisuutta muuttaa tarjoustaan. Tältä osin on vielä huomattava, että tarkennuspyynnössä oli nimenomaan mainittu tarjouksen hylkäämisuhka sen varalta, että tarjoaja ei noudata tarkentamiskehotusta.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että tarjousten tarkennuspyyntö ei ollut sillä tavoin epäselvä, etteivätkö tarjoajat olisi ymmärtäneet, mitä heiltä vaaditaan. Myös Palace Ravintolat Oy on ymmärtänyt tarkennuspyynnön aivan oikein, mikä käy ilmi saatteesta, jonka yhtiö ilmoittaa (oikaisuvaatimuksen liite 8) olleen sen tarkennuspyyntöön antaman vastauksen mukana.

Finlandia-talo pyysi alkuperäisessä tarjouspyynnössä tarjoajilta selvityksen tarjoajan mahdollisuuksista osallistua Finlandia-talon markkinointiin ja ”esityksen vuosittaisesta markkinointipanostuksesta prosentteina ravintolatoiminnan liikevaihdosta”. Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan on selvää, että tarjoajat ovat ymmärtäneet annettavan tiedon vaikuttavan tarjouskilpailun lopputulokseen yhtenä osana tarjousten vertailua. Tämän vuoksi oikeuspalvelut katsookin Finlandia-talon noudattaneen kaupungin sisäistä ohjetta, jonka mukaan mm. kaikki parhaan tarjouksen valintakriteerit on ilmoitettava jo tarjouspyynnössä.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että Finlandia-talon asettamat parhaan tarjouksen valintakriteerit painoarvoineen ovat olleet olennaisia ja täysin relevantteja, kun otetaan huomioon ravintolatoiminnan merkitys Finlandia-talon toiminnalle.

2 Toimivallan ylitys

Yleistä

Toimivallan ylitys tapahtuu ensinnäkin silloin, kun päätös ei lainkaan kuulu kunnan toimialaan. Silloin kun viranomainen on toiminut muodollisesti toimivaltansa rajoissa, mutta on rikkonut harkintavallan rajoitusperiaatteita, päätös voi tulla kumotuksi harkintavallan väärinkäytön perusteella. Toimivallan ylitys voi olla myös kunnan sisäinen.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiön oikaisuvaatimuksen liitteenä olleessa asiantuntijalausunnossa katsotaan, että kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa käyttämällä harkintavaltaansa väärin. Käsitys perustunee ajatukseen, että kaupunginhallitus on ylittänyt ns. suhteellisuusperiaatteen vaatimuksen.

Kaupungin menettely

Oikeuspalvelut katsoo, että tarjousten tarkennuspyyntöön kirjatun tarjousten hylkäysuhan johdosta kaupunginhallitus ei ole voinut ylittää suhteellisuusperiaatteen vaatimusta. Jos kaupunginhallitus ei olisi hylännyt tarjouspyynnön vastaisia tarjouksia ja tällainen tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun, olisi kaupunki mitä suurimmalla todennäköisyydellä tehnyt ns. sopimuksentekorikkomuksen ja joutunut asiassa vahingonkorvausvastuuseen.

3 Muu lainvastaisuus

Yleistä

Oikaisuvaatimusperustetta ”muuten lainvastainen” sovelletaan silloin, kun päätös on aineellisoikeudellisten säännösten tai määräysten vastainen.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiö katsoo, että kaupunginhallituksen päätös rikkoo perustuslain ja hallintolain yhdenvertaisuusperiaatetta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa asiantuntijalausunnossa katsotaan kaupunginhallituksen rikkoneen hallintolain ns. luottamuksensuojan periaatetta.

Kaupungin menettely

Kaupunginhallitus on hylännyt myös erään toisen tarjouksen samalla perusteella kuin Palace Ravintolat Oy:kin tarjouksen. Oikeuspalvelun käsityksen mukaan kaupunginhallitus ei siten ole loukannut tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Myöskään luottamuksen suojan periaatetta ei ole loukattu, koska kaikkia tarjoajia on kohdeltu avoimesti koko tarjouskilpailun ajan.

Yhteenveto Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan Palace Ravintolat Oy ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupunginhallituksen tulisi oikeudellisin perustein kumota 7.11.2005 tekemänsä päätös.

Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Finlandia-talo toteaa lausuntonaan mm, että Finlandia-talo suoritti ravintolatilojen vuokraamista koskevan kilpailuttamisen kohdellen kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita tasapuolisesti ja hyvän hallintomenettelyn sekä kaupungin periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Lisäksi lausunnossa selostetaan asian valmistelun käsittelyjärjestystä ja tarjouskilpailun tapahtumien kulkua.

Royal Ravintolat Oy katsoo selityksessään mm, ettei asian palauttamiselle uudelleen käsittelyä varten ole oikaisuvaatimuksessa esitetty asiallisia perusteita.

Kj toteaa, että siltä osin kuin oikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa asiantuntijalausunnossa ja oikaisuvaatimuksentekijän vastineessa viitataan kaupunginkanslian oikeuspalvelujen asemaan ja sen antaman lausunnon luonteeseen, niin viittauksella ei ole tämän asian käsittelyn kannalta oikeudellista merkitystä. Kaupunginkanslian oikeuspalvelut on kaupungin sisäinen asiantuntijayksikkö, jonka asian valmisteluvaiheessa antamilla ohjeilla ja lausunnoilla ei ole ollut päätöksentekijää oikeudellisesti sitovaa merkitystä. Asian valmistelu ja päätöksenteko ovat perustuneet valmistelun aikana saatuun aineistoon, siitä ilmenevien tosiseikkojen ja esiin tulleiden näkökohtien kokonaisarviointiin. Kj katsoo kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perusteluin Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 7.11.2005 (1332 §) tekemästä Finlandia-talon ravintolatilan vuokrauspäätöksestä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Palace Ravintolat Oy:lle (Asianajotoimisto Miikka Pello Oy) muutoksenhakuosoituksin, Royal Ravintolat Oy:lle, Finlandia-talolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITTEET	Liite 1	Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimus
	Liite 2	Oikeustieteen tohtori Kai Kaliman asiantuntijalausunto
	Liite 3	Kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausunto
	Liite 4	Finlandia-talon lausunto
	Liite 5	Royal Ravintolat Oy:n selitys
	Liite 6	Palace Ravintolat Oy:n vastine

7

6.3.2006 pöydälle pantu asia

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN JA SEMINAARI ESPOOSSA 23.-24.3.2006

Khs 2006-464

Espoon kaupunki ilmoittaa kirjeessään (3.2.2006), että kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen ”Six-Pack
–Summit” järjestetään Espoossa 23.3.2006. Kutsukirjeessä pyydetään kaupunginhallituksia nimeämään kuusi edustajaansa tapaamiseen.

Luottamushenkilöjohdon tapaamisen aiheina ovat kunta- ja palvelurakenneuudistushanke ja suurkaupunkipolitiikka.

Tapaamisen yhteydessä pidetään 24.3.2006 teemaseminaari ”Kaupunkipolitiikka ja kaupunkien kilpailukyky”.

./. Kutsukirje on liitteenä.

Kj toteaa, että Kuntaliiton koulutusyhtiö Efeko Oy on järjestänyt aikaisemmin kuuden kaupungin luottamushenkilöjohdolle vuosittain koulutustilaisuuden. Viime vuonna luottamushenkilöjohdon tilaisuudessa on sovittu, että jatkossa kuusi suurinta kaupunkia järjestävät tapaamiset vuorotteluperiaatteella. Helsingin kaupunki varautuu myös omalta osaltaan myöhemmin tapaamisen järjestämiseen. Uutta yhteistyökäytäntöä luotaessa tarkoituksena on ollut, että luottamushenkilöjohdon tapaamisiin osallistuisivat Kvston ja Khn puheenjohtajistot.

Teemaseminaariin on kutsuttu myös kuutoskaupunkien kaupunginhallitusten jäsenet ja kaupunginjohtajat sekä mm. kansanedustajia.

Tapaamiseen osallistuville luottamushenkilöille maksetaan mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti ja muut matkakorvaukset KVTES:n mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kuusi edustajaa Espoossa 23.3.2006 pidettävään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen seuraavasti:

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa em. luottamushenkilöiden lisäksi kaupunginhallituksen jäsenet osallistumaan Espoossa 24.3.2006 pidettävään kuuden suurimman kaupungin teemaseminaariin.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Kutsukirje

1

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KAPITEELI OYJ:N JA NCC RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-346

Määräala Helsingin kaupungin Tapanilan kylän lunastusyksikön RN:o 3:305 määräalasta M603; Hiisikuja 11

Kiinteistölautakunta toteaa (7.2.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
Määräala Tapanilan kylän lunastusyksikön RN:o 3:305 määräalasta M603	Kapiteeli Oyj / NCC Rakennus Oy perustettavan yhtiön lukuun	27.12.2005 1 090 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala Helsingin kaupungin Tapanilan kylän Valtion rautateiden hiekanotto -nimisen lunastusyksikön RN:o 3:305 määräalasta M603. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräalasta muodostuu asuinrakennusten korttelialueeseen (A) kuuluva tontti 39157/1. Tontin pinta-ala on 4 572 m² ja rakennusoikeus 2 000 k-m².

Kauppahinta ja muut kaupan ehdot

Kokonaiskauppahinta 1 090 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 238,41 euroa/m² ja noin 545 euroa/k-m².

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista myyjän edustaja on ilmoittanut, ettei kauppaan liity muita ehtoja kuin kauppakirjan ehdot.

Kauppaehtojen mukaan ostaja on tietoinen siitä, että kaupan kohteen maaperä on aiemman toiminnan vuoksi todettu likaantuneeksi raskas-metalleilla, PCB -yhdisteillä, öljyllä ja asbestilla. Myyjä on vuonna 2005 teettänyt kohteen maaperän kunnostamisen ja vastaa siitä, että kaupan kohde on puhdistettu ympäristöviranomaisen vaatimaan tasoon.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kauppahinta on suuri ja tontti tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.

Lautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 27.12.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt määräalan Helsingin kaupungin Tapanilan kylän Valtion rautateiden hiekanotto -nimisen lunastus-yksikön RN:o 3:305 määräalasta M603 NCC Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 27.12.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt määräalan Helsingin kaupungin Tapanilan kylän Valtion rautateiden hiekanotto -nimisen lunastusyksikön RN:o 3:305 määräalasta M603 NCC Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja NCC Rakennus Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OY SHELL AB:N ELÄKESÄÄTIÖN JA OY SHELL AB:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-347

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32039 tontti nro 4;
Ristipellontie 18

Kiinteistölautakunta toteaa (7.2.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
32. kaupunginosa kortteli 32039 tontti 4	oy Shell ab:n Eläkesäätiö / oy Shell ab	28.12.2005 350 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32039 tontti nro 4. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu moottoriajoneuvojen korjaamon ja huoltoaseman korttelialueeseen (TM). Tontin pinta-ala on 4 293 m² ja rakennusoikeus 2 576 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1974 valmistunut 640 k-m²:n suuruinen huoltamorakennus. Kauppakirjan mukaan kiinteistö on ostajan hallinnassa ja siellä on harjoitettu ostajan liikemerkin alla polttonesteiden jakelua sekä kahvio- ja autonkorjaustoimintaa.

Kauppahinta ja muut kaupan ehdot

Kokonaiskauppahinta 350 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin

81,53 euroa/m² ja noin 135,87 euroa/k-m².

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista myyjän edustaja on kirjallisesti ilmoittanut, ettei kauppaan liity muita ehtoja kuin kauppakirjan ehdot.

Kaupan ehtojen mukaan ostaja vastaa ja ottaa vastattavakseen kauppahinnan maksamisen jälkeen kaikesta mahdollisesti toimintansa aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja myytävän maa-alueen kunnosta johtuvat mahdolliset viranomaisten edellyttämistä toimenpiteistä tai kolmannen osapuolen esittämistä vaatimuksista aiheutuvat kustannukset.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kiinteistö on ollut ostajan hallinnassa jo aiemmin.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 28.12.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa oy Shell ab:n Eläkesäätiö on myynyt Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32039 tontin nro 4 oy Shell ab:lle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 28.12.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa oy Shell ab:n Eläkesäätiö on myynyt Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan korttelin nro 32039 tontin nro 4 oy Shell ab:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja oy Shell ab:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta (Konalan tontti 32039/4)
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta (Konalan tontti 32039/4)

3

RATAHALLINTOKESKUKSEN LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINKI-TURKU RAUTATIEYHTEYS, ESISELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -RAPORTTILUONNOKSESTA

Khs 2005-2727

Vs. Kaj toteaa, että Ratahallintokeskus on esittänyt (20.12.2005) lausuntopyynnön, jossa lausuntoa Helsinki-Turku rautatie yhteyden esiselvitys- ja vaikutusten arviointi ‑raporttiluonnoksesta pyydetään 10.3.2006 mennessä. Lisäksi pyydetään kaupungeilta ja kunnilta, että ne asettaisivat raportti-luonnoksen nähtäville helmikuun loppuun asti, jotta kansalaiset voivat antaa siitä palautetta kirjallisesti ja nettikanavan kautta joko kaupungin virastolle tai suoraan Ratahallintokeskukselle.

Lausuntopyynnössä todetaan mm. seuraavaa:

”Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 23.11.2004 työryhmän selvittämään nopean junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia Helsingin seudun ja Turun välillä. Työryhmän tehtävänä on selvittää, onko nopea tai suurnopea rautatieyhteys Helsingin seudun ja Turun välillä perusteltu ja mitkä ovat tarvittavat jatkotoimenpiteet. Työstä on valmistunut "Helsinki–Turku –rautatieyhteys, esiselvitys ja vaikutusarviointi" - raporttiluonnos, joka on pantu nähtäville 15.12.2005 RHK:n kotisivulle osoitteeseen www.rhk.fi/projektit.

Helsinki–Turku-rautatieyhteyttä koskevassa esiselvityksessä on käsitelty yhteensä viittä eri periaatetason kehittämisvaihtoehtoa, joita on verrattu nykyiseen rataan ilman nopeuttavia tai kapasiteettiä lisääviä toimenpiteitä (Ve 0+). Tutkitut vaihtoehdot ovat:

Ve 1 nykyisen rantaradan parantaminen nopeustasolle 200 km/h

Ve 2A vuodelta 1979 olevan ELSA -yleissuunnitelman mukaiseen maastokäytävään sovitettu rata nopeustasolle 200 km/h

Ve 2B kuten ve 2A, mutta ratalinjaus on Espoon ja Lohjan välisellä osuudella E18 - moottoritien maastokäytävässä (Vihdin rata)

Ve 2C kuten 2A, mutta ratayhteys on linjattu Lohjalta Helsinki Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan

Ve 3 kuten 2A, mutta rata on suuniteltu nopeudelle (300 km/h).

Raporttiluonnoksessa on kuvattu vaihtoehtojen muodostamisen perusteet, vaihtoehtojen ominaisuudet sekä vaihtoehtojen yhteiskuntataloudelliset ja muut vaikutukset.

Työryhmän johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi laaditaan nyt tehdyn esiselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella toukokuun 2006 loppuun mennessä.

Ratahallintokeskus pyytää lausuntoanne kirjallisesti ja sähköisessä muodossa laaditusta raporttiluonnoksesta, siinä esitetyistä vaihtoehdoista ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Lausuntoa laadittaessa on huomioitava, että yhteiskuntataloudelliset laskelmat eivät ota huomioon kaikkia ratayhteyksistä koituvia vaikutuksia. Toivomme, että otatte lausunnossanne kantaa erityisesti seuraaviin asioihin:

• ovatko tarkastellut vaihtoehdot riittäviä ja ovatko ne sisällöllisesti riittävän monipuolisia eri näkökulmien esille tulemiseksi

• ovatko vaihtoehtojen laatimisessa käytetyt oletukset maankäytön kehittymisestä ja liikennöintimalleista realistisia ja onko niihin liittyvä epävarmuus ja herkkyystarkastelu otettu riittävästi huomioon

• mitä vaikutuksia tai vaihtoehtojen ominaisuuksia jatkotoimenpiteistä päätettäessä tulisi painottaa

• minkä vaihtoehdon pohjalta mahdollisia jatkotoimenpiteitä tulee selvittää.

Lisätietoja antavat Ratahallintokeskuksen liikennejärjestelmäosastolta Markku Pyy (0958405124) ja raportin esipuheessa mainitut työryhmän sekä seuranta- ja ohjausryhmän jäsenet.

./. Ratahallintokeskuksen lausuntopyyntö on esityslistan tämän asian
liitteenä 1.

./. Helsinki–Turku-rautatieyhteys ym. ‑raporttiluonnos on esityslistan
tämän asian liitteenä 2.

./. Asiasta pyydetyt kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 3–5.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Ratahallintokeskukselle Helsinki–Turku -rautatieyhteyden esiselvitys ja vaikutusten arviointi ‑raporttiluonnoksesta seuraavan sisältöisen lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa ensinnäkin, että Helsingissä raporttiluonnos on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, osoite: Kansakoulukatu 3 ja kansalaispalaute asiassa on pyydetty antamaan suoraan ratahallintokeskukselle sen antamaan osoitteeseen.

Raporttiluonnoksen keskeinen sisältö

Esiselvitys liittyy valtioneuvoston maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaan vuonna 2000 päättämiin valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin. Nykyisin Helsingin ja Turun välillä kulkee kaukojunia tunnin välein lähes koko päivän. Helsinki–Turku-rata kuuluu nopean liikenteen tavoiteverkkoon, mutta rantaradan tekninen taso ei mahdollista nykyisen junakaluston ominaisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Lisäksi rantaradan liikennöitävyyden säilyttäminen nykytasolla edellyttää korvausinvestointeja lähimmän kymmenen vuoden aikana.

Suunnittelualueen kuntien maankäytön kehittämishankkeiden ja pitkän aikavälin kehittämissuuntien määrittäminen edellyttää kannanottoa Helsingin seudun ja Turun välisen raideliikenteen järjestämisestä pitkällä aikavälillä. Tarve on noussut ajankohtaiseksi erityisesti Uudellamaalla, jossa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluvien Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin asukasmäärät kasvavat vauhdilla. Tässä esiselvitystyössä on kyseessä todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä toteutuva liikennehanke, joten tarkasteluvuotena käytetään vuotta 2050. Kaupunginhallitus toteaa, että samaa ajankohtaa pidetään tavoitevuotena myös laadittaessa maankäytön, asumisen ja liikenteen visiota 14 kunnan alueelle eli nk. Suur-Helsingin metropolialueen maankäytön ja liikenteen tulevaisuutta suunniteltaessa.

Raporttiluonnoksessa arvioidaan, millaiset tarpeet ja edellytykset Helsingin ja Turun välillä on nopeille ja huippunopeille rautatieyhteyksille. Mitoitusnopeudella 200 km/h työryhmän kartoittamia vaihtoehtoja ovat nykyisen rantaradan nopeuttaminen (VE 1) tai oikoratalinjaus Lohjan seudun kautta vanhan ELSA – yleissuunnitelman mukaisessa maastokäytävässä (VE 2A), Vihdin ja Lohjan seudun kautta nykyisen moottoritien maastokäytävässä (VE 2B) tai Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Lohjan seudun kautta (VE 2C). Vaihtoehdossa 3 toteutetaan Helsinki–Turku-oikoratayhteys yksiraiteisena mitoitusnopeudella 300 km/h vanhan ELSA - yleissuunnitelman maastokäytävään.

Vaihtoehtojen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ja kustannustehokkuus (ei sisällä Helsingin seudun sisäisiä liikennevirtoja)

	VE 1	VE 2	VE 2B	VE 2C	VE 3
Matka-aika välillä Helsinki–Turku (nykyinen 1h 45 min)	1 h 35 min	1 h 22 min	1 h 24 min	1 h 28 min	1 h 11 min
Investointikustannus milj. euroa	275	715	745	930	745 (Turku–lentoasema)
Hyötykustannussuhde (Herkkyystarkastelut)	0,24 0,80	0,14 0,40	0,13 0,47	0,05 0,25	0,06 0,33)
Yhden vuoden tuottoaste %	1,35	0,68	0,58	0,05	0,06

Mikään vaihtoehdoista ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja vaihtoehtojen 2C ja 3 hyötykustannussuhteet ovat vain niukasti positiivisia.

Rahamääräisesti tarkasteltavia vaikutuksia ovat joukkoliikenteen käyttökustannukset, aikakustannukset (palvelutasotekijät huomioiden), ajoneuvokustannukset, onnettomuuskustannukset, polttoaineen käytön ympäristökustannukset sekä ylläpitokustannukset. Maankäyttöennusteisiin, toimintaympäristön muutoksiin ja laskentamenetelmään liittyvien oletusten epävarmuuden merkityksen selvittämiseksi on lisäksi tehty herkkyystarkasteluja.

Rahamääräisen tarkastelun ulkopuolelle jäävät kokonaan mm. vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maisemaan, luonnonympäristöön, kaupunkiympäristöön sekä maa-alan käyttöön (lunastuskustannukset mukana). Eräät vaikutukset sisältyvät osin rahamääräisiin vaikutuksiin, mutta jäävät osin niiden ulkopuolelle. Näitä ovat mm. vaikutukset ihmisten terveyteen, ilmastomuutoksiin, kasvi- ja eläinkuntaan, luonnonvarojen käyttöön sekä elinkeinoelämään.

Tarkastellut rata- ja maankäyttövaihtoehdot

Tutkittujen Helsinki–Turku-kaukoliikenneradan nopeuttamisvaihtoehtojen kustannustehokkuudet ovat vaatimattomia. Kustannustehokkaimmalta ratkaisulta vaikuttaa vaihtoehto 1, nykyisen Helsinki–Turku kaukoliikenneradan kehittäminen, ja kaukoliikenteen maltillinen lisääminen.

Lohjan kautta linjatut oikoratavaihtoehdot 2A ja 2B tukevat Hiiden seudun asemaa Etelä-Suomen aluerakenteessa ja parantavat työssäkäyntimahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla Saloa myöten, mutta niiden kannattavuus edellyttäisi ennustettua suurempaa maankäytön keskittymistä radan vaikutuspiiriin.

Vaihtoehdossa 2A rata ei kulje Lohjan keskustan kautta, vaan kulkee tunnelissa Lohjanharjun läpi ja ohittaa keskustan pohjoispuolitse.

Vaihtoehto 2B painottaa maankäytön kehittymistä taajamajunaliikenteen varassa sekä Lohja/Nummela vyöhykkeellä, Kirkkonummi–Karjaa että Salo–Turku-väleillä. Lohjan liikenteessä taajamajuna ulottuu Espoon keskuksesta, Histan, Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjan keskustaan.

Työssäkäyntiliikenteen siirtyminen juniin parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi oikoratavaihtoehdoissa liikenteen päästöjen kokonaismäärä vähenee. Toisaalta oikoradan rakentamisen vaikutukset ympäristöön ovat merkittävät.

Kaukojunaliikenteen matka-ajan lyhentäminen rakentamalla Helsinki–Salo–Turku oikorata yksiraiteisena ja nostamalla sen mitoitusnopeus 200:sta 300 kilometriin tunnissa sekä jättämällä junan pysähtyminen Lohjan seudulla pois vaihtoehdon 3 mukaisesti huonontaa kannattavuutta. Tässä vaihtoehdossa ei sallita myöskään tavara- eikä taajamajunaliikennettä. Tavaraliikenne toimii nykyisen rantaradan ja Karjaan kautta Hanko-Hyvinkää-radalle. Herkkyystarkasteluna tulisi vielä selvittää junan pysähtymisen merkitys Lohjan seudulla.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta linjatun Helsinki–Turku oikoratavaihtoehdon 2C ja oikoratavaihtoehtojen 2A sekä 2B matka-ajoissa Helsingin ja Turun välillä ei ole oleellista eroa, mutta Espoon ja Turun väliset matka-ajat ovat lentoaseman kautta kulkevassa vaihtoehdossa 2C oleellisesti muita oikoratavaihtoehtoja heikommat, mikä huonontaa sen kustannustehokkuutta.

Raportin mukaan vaihtoehdossa 2B ihmisten liikkumismahdollisuudet kokonaisuutena paranisivat ehkä eniten. Vaihtoehdolla on suurimmat myönteiset vaikutukset elinkeinoelämään ja se tarjoaa joustavimmat vaihtoehdot maankäytön kehittämiseen. Liikenneturvallisuudessa vaihtoehto on toiseksi parhaalla sijalla. Vaihtoehtoon liittyvät kuitenkin suurimmat meluhaitat. Kaikissa oikoratavaihtoehdoissa vaikutukset luonnonympäristöön ovat merkittävät. Vaihtoehto A:n kustannusarvio on 575–615 milj. euroa, B:n 605–650 milj. euroa ja C:n 790–835 milj. euroa.

Kaukojunaliikenteen radan johtaminen lentokentän kautta antaisi mahdollisuuden hoitaa matkustajaliikenne tehokkaasti junalla Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä sekä lentoaseman ja muun Suomen välillä lyhyiden kotimaisten lentomatkojen vähentämiseksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on nykyisin noin 11 miljoonaa matkustajaa vuodessa, josta koti-maan liikenteen matkustajia on noin 25 %. Lentoaseman matkustajamäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.

Seuraavaksi olisikin perusteltua laatia tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys pääradan ja itäsuunnan ratojen linjaamisesta lentoaseman kautta, koska nekin sisältyvät Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäyksen visioihin.

Kaupungin maanomistus linjausten vaikutuspiirissä

Kaupunki omistaa Kirkkonummen Kauhalassa noin 248 hehtaarin suuruisen alueen, joka sijaitsee linjausvaihtoehtojen 2A (aikaisempi ELSA-linjaus) ja 2B (Helsinki - Lohja-moottoritien linjaus) välisellä alueella. Linjauksilla ei ole merkitystä kaupungin maanomistuksen kannalta.

Jatkotoimenpiteet

Hyötykustannussuhteen parantaminen edellyttää ennustettua suurempaa maankäytön keskittämistä radan vaikutuspiiriin. Maankäytön tiivistyminen asemien ympärille edistää taajamien kehittymistä omavaraisiksi ja eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä parantaa saavutettavuutta ja lisää vuorovaikutusta. Maankäytön ja keskusten kehittymistä asemiin tukeutuen ja yhteyksiä asemille eri kulkutavoilla tulisi edistää. Mahdollisuuksia maankäytön voimakkaampaan kehittämiseen asemiin tukeutuen tulisi ensisijaisesti tarkastella vaihtoehtojen 1 (rantaradan kehittäminen) ja 2B pohjalta.

Voimakkaasti kasvavalla pääkaupunkiseudulla on edullista kehittää lähi- ja taajamajunaliikennettä sekä siihen tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta. Pääkeskuksen ja aluekeskusten sekä maankäytön kehittyminen metro- ja rautatieverkkoon tukeutuen parantaa joukkoliikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta myös kevyellä liikenteellä sekä vähentää tarvetta auton käyttöön. Liikkumistarpeen kannalta edulliset maankäytön kehittämiskohteet sijaitsevat suhteellisen lähellä Helsinkiä.

Helsinki–Turku-rautatieyhteydestä tehdyn selvityksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämistyössä (PLJ), valmisteltavan raidevisiotarkastelun tausta-aineistona. Raidevisiossa tullaan esittämään tavoitteellinen raskaan raideliikenteen verkko (lähiliikennejunat ja metroliikenne), jonka pohjalta tehdään rataverkon kehittämisen tilavaraukset ja lopulta hankesuunnitelmat.

Rautateiden taajama-, tavara- ja kaukoliikenteen raideratkaisut eriytyvät aste asteelta Helsingin seudun lähijunaliikenteen väylistä. Kaukoliikenteen kehittämislinjaukset liittyvät jatkossa nykyistä enemmän vaihto- ja liityntäasemien olosuhteiden kehittämiseen niin, että lähiliikenteen ja kaukoliikenteen yhteistyö toimii esteettä. Helsingin seudun lippu- ja tariffijärjestelmän laajentaminen kattamaan koko toiminnallinen kaupunkiseutu laajentaa lähiliikennettä ja sen vaihtoyhteystarpeita kaukoliikenteen kanssa.

Lähijunaliikenteen on ratkaistava monia taloudelliseen edullisuuteen ja toiminnalliseen varmuuteen liittyviä asioita kilpaillakseen menestyksellisesti osuudestaan Helsingin seudun henkilöliikennemarkkinoilla.

Kaupunginhallitus pitää laadittua esiselvitystä hyvänä pohjana jatkotyölle. Samalla se korostaa, että kaikkien tutkittujen Helsinki–Turku-kaukoliikenneradan nopeuttamisvaihtoehtojen kustannustehokkuudet ovat varsin vaatimattomia ja ne ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Laskelmat eivät kuitenkaan sisällä Helsingin seudun sisäisiä liikennevirtoja.

Hyötykustannussuhteen parantaminen edellyttäisi ennustettua suurempaa maankäytön keskittämistä radan vaikutuspiiriin. Tähän olisi mahdollisuuksia taajamajunaliikenteen varassa erityisesti rantaradan nykyisen linjauksen sekä Espoon keskuksesta, Histan, Veikkolan, Nummelan ja Lohjan keskustan kautta kulkevan vaihtoehdon vaikutuspiirissä. Kaupunginhallitus toteaa kuitenkin, että radan mahdollinen toteuttaminen ei saa hidastaa Helsingin keskustan ja Helsinki - Vantaan lentoaseman välisen raideliikenneyhteyden toteuttamista eikä muutoinkaan viivästyttää PLJ:ssä mainittujen raideliikennehankkeiden toteuttamista, jotka kaikki ovat huomattavasti kannattavampia kuin raportissa tutkitut hankkeet.

Kirje Ratahallintokeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Ratahallintokeskuksen lausuntopyyntö 20.12.2005
	Liite 2	Raporttiluonnos 15.12.2005
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 9.2.2006
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan lausunto 24.1.2006
	Liite 5	Joukkoliikennelautakunnan lausunto 16.2.2006

4

RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-174

Rakennusosakeyhtiö Hartela pyytää poikkeamislupaa 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32037 tonteille nro 14, 15 ja 19 (osoite Ajomiehentie 1, 9 ja 11) tontilla nro 19 sijaitsevan varastotilan muuttamiseksi liiketilaksi sekä tonttien nro 14 ja 15 käyttämiseksi em. liiketilojen pysäköintiin poiketen voimassa olevan asemakaavan teollisuus- ja varastorakennusten käyttötarkoituksesta. Toimenpiteet ovat yksi hankekokonaisuus.

Hanketta perustellaan sillä, että alueelle tarpeellinen palvelutaso säilytetään ja sitä parannetaan sekä että olemassa olevaa rakennusta käytetään ja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.1.2006) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut alueella voimaan 23.12.2004) tontit Ajomiehentien pohjoispuolella kuuluvat työpaikka-alueeseen. Aluetta kehitetään tuotannon ja varastoinnin, palvelu- ja toimisto- sekä satamatoimintojen käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Ajomiehentien eteläpuoli on osoitettu kerrostalovaltaiseen rakentamiseen asuntoja ja toimitiloja varten.

Tontilla 32037/19 on voimassa 2.6.1990 vahvistettu asemakaava nro 9748. Asemakaavan mukaan tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus on 12 788 k-m². Osalla rakennusalaa on enimmäiskorkeus 11 metriä ja osalla rakennusalaa 30 metriä.

Tonteilla 32037/14 ja 15 on voimassa 6.11.1962 vahvistettu asemakaava nro 5151. Tontit ovat yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV). Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e=1,0 mukainen. Enimmäiskorkeus on enintään kaksi kerrosta ja 9 metriä.

Nykytilanteessa tontilla 19 on Oy Hartwall Ab:n korkeavarasto ja lähettämörakennus, joissa tontin rakennusoikeudesta (12 788 k-m²) on käytetty 10 576 k-m².

Tontilla 14 on kaksikerroksinen 1960-luvulla rakennettu teollisuus- ja toimistorakennus, tontti 15 on rakentamaton.

Ajomiehentien eteläpuolella on Hartwallin entisen juomatehtaan rakennus, joka on yhdistetty korkeavarastoon Ajomiehentien yli menevällä kuljetin- ja huoltosillalla. Korttelin 32037 Kyttäläntien puolella on pienempiä teollisuus- ja varastotontteja, joilla on yksi- ja kaksikerroksisia 1960-luvulla rakennettuja työpaikkarakennuksia. Korttelin itäpuolella on Vihdintien varressa samoin teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueen länsipuolella on Konalantien toisella puolella Riihipellontien vanha ostoskeskus ja kerrostaloalue.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontilla 19 olevaan korkeavarastoon kellaritilaan autopaikkoja sekä ensimmäiseen kerrokseen liike- ja myymälätilaa yhteensä 2 579 k-m². Liiketilasta pääosan käyttäisi päivittäistavarakauppa, mutta yksikön koko olisi kuitenkin enintään 2 000 m².

Tontilla 14 oleva rakennus puretaan ja tontti samoin kuin tontti 15 käytetään maantasopysäköintiin kaupallisia tiloja varten.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan käyttötarkoituksesta.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Uudenmaan ympäristökeskus on ilmoittanut kantanaan, että asemakaava on sopiva väline tämän tapaisten hankkeiden toteuttamiseen. MRL 172 § 2 momentissa on, ettei poikkeusta saa myöntää, jos se johtaa merkittävään rakentamiseen. Joka tapauksessa poikkeamispäätöstä varten on tehtävä asemakaavatasoiset selvitykset vaikutuksista. Toimivalta Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan olisi kaupungilla.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on antanut hakemuksesta seuraavan lausunnon:

"Uudenmaan tiepiiri ja Helsingin kaupunki ovat laatineet Vihdintien kehittämisselvityksen keväällä 2004. Nyt käynnissä on Vihdintien joukkoliikenteen olosuhteita parantavan tiesuunnitelman laatiminen. Kehittämisselvityksen mukaan Ristipellontien kohdalla voi tulevaisuudessa olla valo-ohjattu nelihaaraliittymä.

Päivittäistavaramyymälän liikennetuotoksen ja lähiliittymien toimivuutta tulee simuloida jatkosuunnittelun yhteydessä. Uudenmaan tiepiirin näkemyksen mukaan huoltoliikenteen ohjaaminen Ristipellontielle lähellä Vihdintieltä tulevaa ja sinne menevää liikennevirtaa ei ole suotavaa. Ristipellontien liittymien toimivuus ja kevyen liikenteen reitit tulee varmistaa erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmasta."

Vantaan kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa:

"Kysymyksessä on jo olemassa oleva rakennus, joten on kestävän kehityksen mukaista saada tilat mahdollisimman nopeasti käyttöön lähipalveluiden turvaamiseksi. Tärkeätä on kuitenkin varmistaa, että tarvittavat liikenne- ja kaupalliset selvitykset tehdään myös poikkeamista harkittaessa. Konalan kaupallisen kehittämisen periaatteita -nimisessä muistiossa ei ole riittävästi huomioitu Myyrmäen täydennysrakentamista, joten väestönkehitys tulee tarkistaa. Lisäksi Kaivokselaan Vanhan Kaarelantien varteen suunnitellaan lisää kaupallisia palvelu- ja liikerakentamista.

Poikkeamismenettelyn kuluessa tulee huolehtia siitä, että vantaalaiset saavat riittävästi tietoa hankkeesta. Vantaan kaupunkisuunnitteluun on tullut kyselyjä Konalan hankkeesta em. kaavamuutoksen yhteydessä.

Tässä yhteydessä on hyvä saattaa tietoon, että tulevaisuudessa rajapinnan hankkeista tiedottaminen helpottuu mm. nk. Kansalaiskanava-hankkeen myötä, johon Vantaan lisäksi osallistuvat myös Helsinki ja Espoo".

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikkö on esittänyt seuraavan kannanoton:

"Asialla on merkitystä Espoon kannalta, koska suunniteltu Painiityn kaava-alue toteutuu palveluiden osalta osittain Konalan tarjontaan. Päivittäistavarakaupan palvelutarjonta Konalassa on viime vuosina uhannut heikentyä vanhan ostoskeskuksen toiminnan hiipumisen myötä. Uudet päivittäistavarakaupat korvaavat tätä menetystä ja palvelevat siten myös tulevia espoolaisia. Tässä suhteessa hakemukseen ei ole huomauttamista. Jos palvelutarjontaa on tarkoitus laajentaa olennaisesti, tulisi asiasta tehdä laajempi vaikutusselvitys kaavamuutoksen yhteydessä".

Kiinteistövirasto on selvittänyt hakemuksen mukaisen toimenpiteen vaikutusta kiinteistön arvon nousuun ja ilmoittaa, että varsinaiset neuvottelut on tarpeen käydä vasta tontille vireillä olevan asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä.

Helsingin Energia toteaa, että heillä on muuntamotila tontilla 14 sijaitsevassa rakennuksessa. Muuntamo palvelee ko. tontin sähkönjakelun lisäksi poikkeamisalueen ulkopuolisten tonttien sähkönjakelua. Sähkönjakelun turvaamiseksi korvaavalle muuntamolle on järjestettävä määräala (esimerkiksi havainnekuvan viheralueelta tontin 19 luoteisnurkkauksesta). Lisäksi Helsingin Energian sähkönjakelu vaatii noin yhden metrin levyisen johtorasitealueen tontin 14 läpi Ajomiehentieltä Ristipellonkujalle. Helsingin Energialla ei ole poikkeamisasiaan muuta huomautettavaa.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (21.11.2005) ja kuulutuksella paikallislehdessä 30.11.2005 (Helsingin Uutiset). Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen.

Huomautukset:

Korttelin 32037 tonttien 1, 2, 3, 4 ja 16 kiinteistöjen omistajat ovat jättäneet seuraavan yhteisen muistutuksen:

"Nykyinen kaava on vanhentunut ja estää alueen kehittämistä niin elinkeinotoiminnan kuin lähialueiden asumisenkin kannalta. Siten on hyvin perusteltua, että Hartela Oy on jättänyt vireille asemakaavan muutoshakemuksen, joka mahdollistaa tonttien rakentamisen liikerakennuskäyttöön. Alueen kehittämisen kannalta on kuitenkin toivottavaa, että kaavoitus tapahtuu kokonaisvaltaisesti koko korttelia ja mielellään koko aluetta koskevana eikä yksittäisesti tontti tontilta.

Siksi esitämme, että myös allekirjoittaneiden tonttien omistajat pääsisivät mukaan kehittämään ja nykyaikaistamaan korttelin kaavaa kokonaisuudellaan. Kokonaistarkastelun lisäksi se turvaisi tonttien tasapuolisen kohtelun uudistustyössä."

Xxxxxx Xxxx esittää muistutuksessaan seuraavaa:

"En näe missään nimessä järkevänä ideana rakentaa Hartwallin korkeavarastoon päivittäistavaramyymälää seuraavista syistä.

1) Vihdintien toisella puolella on olemassa S-market, jonka palvelut Konalalaiset käyttävät. Samalla on olemassa ALEPA, SIWA ja SESTO erittäin lähellä Hartwallin korkeavarastoa. 2) Konalantiellä on jo paljon liikennettä. Uusi kaupan myötä liikennemäärä kasvaisi huomattavasti ja sen seurauksena kouluikäisten lasten turvallisuus heikkenisi koulumatkalla. 3) Kauppakeskuksen myötä tulevaa liikennettä aiheuttaisi lisää melua, ruuhkia (erityisesti iltaisin)".

Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee tonteille 14, 15 ja 19 asemakaavan muutosta, jossa koko nykyinen korkeavarasto- ja lähettämörakennus muutettaisiin liike- ja palvelukäyttöön. Muutos mahdollistaisi poikkeamishakemuksen mukaisen myymälätilan myöhemmän laajentamisen sekä urheilu- ja monitoimitilan rakentamisen. Kaavamuutokseen sisältyy Ajomiehentien eteläpuolella Hartwallin entisen tehtaan tontin muuttaminen asuntorakentamiseen (noin 50 000 k-m²), mikä merkitsee noin 1 200 uutta asukasta välittömästi palvelujen viereen. Kaavamuutokseen sisältyy lisäksi Vihdintien ja Ristipellontien väliseen kulmaukseen varattava Lidl myymälä. Kokonaisuus tulee muodostamaan lähikeskustasoisen palvelukeskittymän.

Poikkeamismenettelyllä halutaan edesauttaa palvelujen toteutumista mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisenä vaihe on osa tavoitteena olevaa kaavamuutoksen jälkeen toteutuvaa kokonaisuutta.

Korttelin 32047 tonttien 1, 2, 3, 4 ja 16 kiinteistönomistajien esittämän muistutuksen mukaisesti tontit tullaan liittämään mukaan vireillä olevaan kaavamuutoksen valmisteluun.

Helsingin Energian esittämät varaukset muuntamotilaa ja johtokujaa varten tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt esitetyn hankkeen vaikutuksia osana vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukaista kokonaisuutta:

Konalan kaupallisten palvelujen kehittämistä on selvitetty Konalan suunnittelun kuluessa vuodesta 2001 lähtien. Tänä aikana päivittäistavaramyymälät ovat vähentyneet niin, että Vihdintien länsipuolella on jäljellä yksi myymälä. Kiinteistön, jossa myymälä sijaitsee, lisärakentamista on harkittu ja olisi mahdollista, että 4 800 asukkaan alue jäisi vaille päivittäistavaramyymälää.

Konalan kehittämisen tavoitteena on parantaa kaupallista tarjontaa pyrkimällä saamaan sinne uusi nykyaikainen päivittäistavaramyymälä sekä keskittämään samaan yhteyteen muita Konalan julkisia tai kaupallisia palveluja.

Konalan kaupallisten palvelujen viitealueena on selvitetty Myyrmäen ja Leppävaaran välistä aluetta, missä asuu noin 85 000 asukasta. Huomattavaa väestön lisäystä ei alueella kokonaisuutena tule olemaan vuoteen 2015 mennessä. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestöennusteiden mukaan, väestömäärä kasvaa tarkastelualueella yhteensä vain 3 400 asukkaalla. Olennaiselle kaupallisen kysynnän kasvulle ei siten alueella ole pohjaa. Sen sijaan alueellisia muutoksia on lähitulevaisuudessa melko paljon.

Viitealueella tapahtuu väestömäärän painopisteen siirtymistä. Kun väestömäärä vähenee kerrostaloalueilla ja pientaloasutusta lisätään, kaupallista asiointia siirtyy autoiluun muiden kulkumuotojen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen puolelta.

Vanhoilta kerrostaloalueilta, missä erikoiskaupat vähenevät eivätkä päivittäistavarakaupat ole uudenaikaisia, asiointia siirtyy muualle, ellei kaupan palveluita uudisteta näillä alueilla.

Päivittäistavarakauppa

Konalassa väestömäärän ennustetaan kasvavan yli tuhannella asukkaalla. Sen sijaan läheisillä alueilla Reimarlassa, Malminkartanossa ja Kannelmäessä väestömäärä vähenee selvästi.

Espoon puolella väestömäärä kasvaa selvästi Leppävaaran pohjoispuoleisilla alueilla, varsinkin Uusmäessä Konalan vieressä. Kokonaisuudessaan kasvu Espoon puolella on noin 2 500 asukasta. Toisaalta Leppävaarassa väestömäärä kääntyy laskuun.

Väestömäärän lisäys on 1 200 metrin säteellä noin 2 800 asukasta, mikä vastaa noin 600 neliön lisäystä päivittäistavarakaupan pinta-alan tarpeessa. Tällöin luvussa on mukana myös Espoon Uusmäen puoleinen uusi asutus.

Konalan ja Uusmäen asukasluvun, 8 400 asukasta vuonna 2005, päivittäistavarakaupan kerrosalan tarve on vuonna 2015 noin 2 500 kerrosneliömetriä.

Mikäli Konalaan rakennetaan paikallis- tai lähikeskus, sen toissijainen vaikutusalue ulottuu Konalaa laajemmalle alueelle lähiympäristöön. Viidenneksen (20 %) ostovoimaosuudella ja 24 000 asukaspohjalla lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan mitoitustarve on 1 600 kerrosneliötä.

Päivittäistavaroiden mitoitus olisi yhteensä 4 100 kerrosneliötä.

Erikoiskauppa

Aluekeskusten, Leppävaaran ja Myyrmäen läheisyys merkitsee, että monilla tavanomaisilla keskuksien toimialoilla ei ole edellytyksiä sijoittua Konalaan. Sen sijaan volyymikaupan aloille Konalan sijainti on mahdollinen. Lisäksi samaan yhteyteen voidaan sijoittaa muita tavanomaisia palveluita kuten posti, kioski, kahvila, ravintola, pitseria sekä muita pienehköjä palvelupisteitä. Näiden mitoitus on suunnilleen 1 000 kerrosneliömetriä.

Volyymikaupan tai vastaavan aluekeskuksia täydentävän erikoiskaupan mitoitusta ei voida laskea Konalan paikallisen palvelujen kysynnän perusteella.

Liikenteellisten vaikutusten osalta voidaan todeta seuraavaa:

Liikennemäärät Vihdintiellä ovat nykyisellään noin 40 200 ajon./vrk, Ristipellontiellä 6 200 ajon./vrk, Ajonmiehentien alkupäässä 1 600 ajon./vrk ja Konalantiellä noin 10 000 ajon./vrk. Päivittäistavarakauppa ja Lidl tuottavat ympäröivään katuverkkoon lisää liikennettä 3 300 ajon./vrk ja asuinalue 1 900 ajon./vrk.

Päivittäistavarakaupan huippuliikenne ajoittuu perjantaille kello 16.30–17.30 tai lauantaille 12.30–13.30, jolloin liikennemäärät ovat 1,5 x pysäköintipaikkojen määrä molempiin suuntiin. Poikkeamishakemuksen mukaisen päivittäistavarakaupan pysäköintipaikkojen määrä on 315 ja Lidl:n 80, mikä aiheuttaa näin ollen alueelle ruuhkahuipputuntina 1 200 ajoneuvon liikenteen.

Ristipellontien ja Vihdintien liittymän toimivuuden mitoittaa perjantain huipputuntiliikenne kello 16.30–17.30, jolloin päivittäistavarakaupan ja asuinalueelle palaavien asukkaiden tuottama liikenne kuormittaa suurimmillaan liittymää.

Oletettavasti noin puolet asukkaista sekä henkilöautolla kaupanpalveluihin tulevista tulee Vihdintien ja Ristipellontien liittymän kautta, mikä merkitsee noin 680 ajoneuvon liikennemäärän lisäystä Ristipellontielle perjantain ruuhkahuipputuntina. Valo-ohjatun liittymän nykyiset järjestelyt välittävät kasvavan liikenteen myös tänä aikana. Ainoastaan Ristipellontieltä Vihdintien kautta pohjoiseen menevien osalta liittymän välityskyky on huono. Tämä ongelma saadaan korjattua, kun Ristipellontielle rakennetaan kaksi vasemmalle pohjoiseen kääntyvää kaistaa.

Tulevan päivittäistavarakaupan huoltoliikenne on 20 ajon./vrk ja Hartwallin jakeluliikenne tällä hetkellä 65 ajon./vrk. Hartwallin jakeluliikenne poistuu kokonaan, kun toiminta saa uudet toimitilat muualta. Alustavasti huoltoliikenteen on suunniteltu ajavan sisään Ristipellonkujan kautta ja poistuvan lastausalueelta Ristipellontielle. Huoltoliikenne toimii alueella pääsääntöisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella, joten huoltoliikenteen ei oleteta häiritsevän liittymän toimivuutta eikä liikenneturvallisuutta. Tarkemmassa suunnittelussa selvitellään vielä vaihtoehtoja huoltoliikenteen järjestelyille.

Konalantien liikenne lisääntyy noin 2 600 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla suojateille uusia keskisaarekkeita sekä erilliset jalankulku- ja pyörätiet molemmin puolin katua. Konalantien ajonopeuksia pyritään hillitsemään rakentamalla kiertoliittymät Vanhan Hämeenkyläntien ja Kyttäläntien liittymiin.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaiseksi käyttämiseksi ja hyödyntämiseksi. Hankkeen toteuttaminen ei vaikuta haitallisesti kaupallisten palvelujen asemaan laajemmalla alueella ja hankkeen liikenteelliset vaikutukset lähialueella on hoidettavissa tuottamatta erityistä haittaa liikenteen sujuvuudelle tai liikenneturvallisuudelle.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen ja parantaminen sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

Vs. Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema asemakaavan muutosluonnos tonteille nro 14, 15 ja 19 on parhaillaan nähtävänä ja mielipiteitä saa esittää 15.3.2006 saakka. Muutosehdotus saataneen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi huhti-toukokuussa.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-174/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos nro 2006-174/526 (Konalan tontit 32037/14, 15 ja 19)
	Liite 2	Ympäristökartta (Konala tontit 32037/14, 15 ja 19)
	Liite 3	Asemapiirustus 10.11.2005 (Konala tontit 32037/14, 15 ja 19)
	Liite 4	Tontinkäyttöluonnos 10.11.2005 (Konala tontit 32037/14, 15 ja 19)

5

6.3.2006 pöydälle pantu asia

ETELÄ-HERMANNIN PYSÄKÖINNIN TOTEUTTAMINEN JA TONTTIEN VARAAMINEN

Khs 2006-274

21. kaupunginosa (Hermanni); Hämeentie, Ristikkokatu, Sörnäistenkatu

Kiinteistölautakunta toteaa (24.1.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Asuntotuotantotoimikunta esittää Etelä-Hermannin pysäköinnin toteuttamista niin, että asuntotuotantotoimisto perustaa yhtiön, joka rakennuttaa alueen alle pysäköintiluolan noin 400 autoa varten. Luolan rakentamiskustannukset noin 13,7 milj. euroa peritään liittymismaksuina alueen tonteilta. Liittymismaksu on noin 32 000 euroa/autopaikka eli noin 275 euroa asuntoneliölle. Edelleen asuntotuotantotoimikunta esittää, että asuntotuotantotoimisto rakennuttaa alueella kaupungin omistamat tontit.

Kiinteistölautakunta puoltaa asuntotuotantotoimikunnan esitystä kuitenkin niin, että vapaarahoitteiset ilman hitas-ehtoja rakennettavat tontit luovutettaisiin tarjouskilpailulla. Alueelle tulisi noin 150 vuokra-asuntoa, noin 160 ikääntyville tarkoitettua vuokra-asuntoa, joista 138 rakennuttaa Kuntien Eläkevakuutus, noin 410 hitas-omistus-asuntoa sekä noin 120 korkealaatuista omistusasuntoa ilman hitas-ehtoja. Alueella oleville valtion tonteille rakennetaan lisäksi noin 320 vapaarahoitteista omistusasuntoa.

Asuntotuotantotoimikunnan kirje

Asuntotuotantotoimikunta on lähettänyt kiinteistölautakunnalle Etelä-Hermannin pysäköinnin toteuttamisesta seuraavan kirjeen:

”Kiinteistölautakunta on varannut 21.12.2004 Etelä-Hermannin alueen tontit asuntotuotantotoimikunnalle alueen kehittämisohjelman laatimista ja pysäköinnin toteutuksen suunnittelua varten. Tarkoituksena on, että asuntotuotantotoimisto perustaa pysäköinnin järjestämistä varten pysäköintiyhtiön.

Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 11.9.2002 hyväksymä ase-makaava nro 10900, joka on tullut lainvoimaiseksi 25.10.2002. Asema-kaavan mukaisesti pysäköinti on tarkoitus järjestää alueen alle rakennettavaan pysäköintiluolaan sekä erillisille maantasoisille LPA-tonteille.

Asuntotuotantotoimikunta päätti kokouksessaan 23.11.2005 hyväksyä Etelä-Hermannin pysäköinnin toteuttamisohjelman ja esittää sen kiinteistölautakunnalle hyväksyttäväksi sekä esittää kiinteistölautakunnalle seuraavaa:

- Pysäköinnin omarahoitusosuuden perusteena oleva koko-naishinta-arvio on kustannustasossa 9/2005 (RI=112,5) 13 728 000 euroa. Keskimääräinen autopaikan hinta on 32 000 euroa / autopaikka.

- Tontin omarahoitusosuus eli autopaikoituksen liittymismaksu on 32 000 euroa / asemakaavan mukainen autopaikka. Autopaikkamäärä tarkistetaan rakennusluvasta.

- Tonttikohtaiset liittymismaksut tarkistetaan sen rakennuskustannusindeksin mukaiseksi, joka on tiedossa tontin vuokrauspäätöstä tai myyntipäätöstä tehtäessä.

Lisäksi asuntotuotantotoimikunta esittää kiinteistölautakunnalle, että se tontteja luovuttaessaan sisällyttäisi tonttien luovutusehtoihin velvoitteet pysäköintiyhtiöön liittymisestä ja että kiinteistölautakunta ryhtyisi toimenpiteisiin sopimusjärjestelyjen aikaansaamiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa sen omistamien tonttien velvoittamiseksi kuvattuun pysäköintijärjestelmään ja liittymiseksi pysäköintiyhtiöön.

Lisäksi asuntotuotantotoimikunta esittää kiinteistölautakunnalle, että se varaisi Etelä-Hermannin asuntotontit asuntotuotantotoimikunnalle pääasiassa vapaarahoitteiseen Hitas-omistusasuntotuotantoon toteuttamisohjelmassa esitetyllä tavalla.”

Kirjeen liitteenä on asuntotuotantotoimiston laatima seikkaperäinen toteuttamisohjelma Etelä-Hermannin pysäköinnin järjestämisestä sekä tonttien varaamisesta.

Päätösvalta on kaupunginhallituksella

Asuntotuotantoalueiden keskitetyistä pysäköintijärjestelyistä ja rahoittamisesta on päätetty kaupunginhallituksessa. Myös tonttien varaaminen rakentamiseen on siirtynyt kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Asuntotuotantotoimikunta on osoittanut kirjeensä kiinteistölautakunnalle, koska lautakunta oli 21.12.2004 varannut Etelä-Hermannin alueen tontit asuntotuotantotoimikunnalle kehittämisohjelman laatimista ja pysäköinnin toteutuksen suunnittelua varten. Kiinteistölautakunnan kirjeessä on lausunnon lisäksi esityksiä tonttien varausehdoiksi.

Esitystä pysäköintijärjestelmästä puolletaan

Esitys pysäköintijärjestelmästä on laadittu asuntotuotantotoimiston johdolla yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston edustajien kanssa.

Lautakunta pitää esitystä perusteellisena ja toteutuskelpoisena, vaikkakin pysäköintikustannukset muodostuvat poikkeuksellisen kalliiksi. Kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 13,7 milj. euroa. Liittymismaksuksi arvioidaan 32 000 euroa/autopaikka ja noin 230 euroa/k-m² eli 275 euroa/as-m².

Tutkittu toinen vaihtoehto, jossa pysäköintipaikat olisi sijoitettu piha-kansien ja rakennusten alle ei olisi nähtävästi ollut olennaisesti halvempi. Halvempaan ratkaisuun olisi päästy vain toisenlaisella kaava-ratkaisulla, jossa asuntokerrosala olisi ollut selvästi pienempi, katualueita olisi ollut enemmän ja pysäköinti sijoitettu maan päälle.

Kallis pysäköintiratkaisu vaikuttanee alentavasti asuntotonttien vuokriin ja myyntihintoihin, koska rakennuttajien on otettava huomioon asunnoista tällä paikalla saatavissa oleva hinta ja talorakentamisen kustannukset.

Miltei kaikki kaupungin tontit varattaisiin asuntotuotantotoimistolle

Kirjeessään ja toteutusohjelmassaan asuntotuotantotoimikunta esittää, että alueen tontit toteutettaisiin pääasiassa asuntotuotantotoimiston toimesta vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona hitas I -ehdoin. Kaupungin tontit, jotka eivät liity pysäköintiyhtiöön, esitetään toteutettavaksi valtion tukemana tai muuna vuokra-asuntotuotantona.

Asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaan koko alueen tontit jakaantuisivat seuraavasti. Mukana ovat siis kaupungin, valtion ja yksityiset tontit.

Valtion tukemat tai muut vuokra-asunnot	12 720 k-m^2	13 %	(150 as.)
Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot	8 000 k-m^2	8 %	(138 as.)
Hitas-omistusasunnot	51 450 k-m^2	55 %	(528 as.)
Vapaarahoitteiset omistusasunnot	22 860 k-m^2	24 %	(319 as.)
Yhteensä	95 030 k-m^2	100 %	(1135 as.)

Kiinteistölautakunta pitää tuotantojakaumaa olosuhteet ja asunto-ohjelman tavoitteet huomioon ottaen pääosin perusteltuna. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja alueelle ei pystytä pysäköintikustannusten takia sijoittamaan useammalle tontille. Hitas-omistusasuntotuotannosta on tavoitteeseen verrattuna merkittävä vajaus. Asuntotuotantotoimiston osuus omistusasuntotuotannossa ylittyy, mutta asunto-ohjelma-päätöksen mukaan se on alueellisista syistä mahdollista ja tässä kohteessa perusteltua. Vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja olevaa tuotantoa ei asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaan kaupungin tonteille tulisi lainkaan. Osa tonteista olisi kuitenkin syytä käyttää korkealaatuiseen omistusasuntotuotantoon, koska se on eräs asunto-ohjelman tavoitteista.

Vuokra-asuntotuotantoon esitetään varattavaksi asuntotuotantotoimi-kunnalle tontit 21005/3 ja 4 sekä 21274/8. Omistusasuntotuotantoon
hitas-1-ehdoin esitetään varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle
korttelit nro 21008, 21009 (pääosin), 21011, 21012 sekä korttelin nro 21007 tontit 4 ja 5. On mahdollista, että tontin 21274/8 asemakaavaa muutetaan niin, että tonttia voidaan käyttää toimitilarakentamiseen, kuten sen eteläpuolella olevaa tonttia 21274/7. Asian tutkiminen on kuitenkin vielä kesken, joten tontin varaaminen on tässä vaiheessa perusteltua.

Yksi kortteli korkealaatuiseen asuntotuotantoon

Korttelin nro 21010 tontit olisi syytä varata myytäväksi korkealaatuiseen omistusasuntotuotantoon tarjouskilpailulla. Tontit ovat alueen korkeimmalla kohdalla, joten asunnoista on hyvät näköalat. Näiden tonttien asuntorakennusoikeus on yhteensä 11 600 k-m² eli hieman yli sata asuntoa. Tonteille on laadittu viitesuunnitelma, jota on syytä käyttää tarjouskilpailussa määrittelemään vaadittua laatutasoa.

Hakemus vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista ikääntyville venäjänkielisille

Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y. on esittänyt, että yhdistykselle varattaisiin Etelä-Hermannista tontti 21008/4 tai vastaava kerrosala korttelista nro 21009.

Vuonna 1872 perustettu yhdistys omistaa Hämeentien ja Lautatarhan-kadun kulmassa kiinteistön, jossa on 84-paikkainen Helenan vanhainkoti, sen yhteydessä oleva ortodoksinen kotikirkko ja Pääskylä-niminen lasten päiväkoti.

Yhdistyksen tarkoituksena on rakennuttaa tontille asuintalo, jonka asunnot vuokrattaisiin ensisijassa seniori-ikäisille ortodokseille ja venäjänkielisille sekä Helenan vanhainkodin henkilökunnalle. Yhdistyksen tarkoituksena on rahoittaa hanketta mm. myymällä muualla hajallaan olevia omistukseensa tulleita asuntoja.

Yhdistys perustelee hakemustaan mm. sillä, että rakennettavan talon asukkaat voisivat käyttää Helenan vanhainkodin palveluja, kuten ruokailua, kuntoutustiloja ja kirkkoa.

Asuntotuotantotoimisto esittää, että mahdollinen yhdistyksen varaus kohdistettaisiin kortteliin nro 21009. Yhdistys on valmis ostamaan tai vuokraamaan tontin. Tontin osto on ensisijainen vaihtoehto. Asuntotuotantotoimisto voisi hoitaa hankkeen rakennuttamisen, mikäli siitä päästään sopimukseen yhdistyksen kanssa.

Yhdistyksen esittämä varaus on tarkoituksenmukainen ja perusteltu, koska ortodoksisten ja venäjänkielisten vanhusten määrä tulee lisääntymään. Koska asuntotuotantotoimisto vastaa pääosasta alueen tonttien rakentamisesta, olisi se sopiva rakennuttajakonsultti myös tälle tontille. Yhdistykselle varattaisiin korttelin nro 21009 kerrosalasta noin 1 300 k-m² eli noin 22 vapaarahoitteisen etupäässä ikääntyville tarkoitetun vuokra-asunnon rakennuttamista varten. Hanke vaatinee asema-kaavan muutoksen, koska koko kortteli on nyt yhtä tonttia.

Varausehdot ja varausaika

Asuntotuotantotoimiston toteutusohjelman kartan mukaan alueen viimeisiä tontteja voidaan alkaa rakentaa vuonna 2007, joten varauksen päättymisajaksi olisi syytä päättää 31.12.2007.

Vapaarahoitteisessa hitas-tuotannossa noudatettaneen tämän kirjeen liitteenä olevia ehtoja sekä kaupunginvaltuuston asettamaa 75 as-m²:n keskipinta-alatavoitetta. Vuokra-asuntotuotannossa tavoite voitaneen saavuttaa myös mahdollistamalla asuntojen yhdistäminen myöhemmin.

Vakioehtona esitetään varauksensaajille tiedoksi toimintaohjetta kaivettavista ja louhittavista massoista ja kaadettavista puista.

Ikääntyville tarkoitetun kohteen ehdoissa voitaneen soveltaa sosiaaliviraston kanssa sovittuja ehtoja paitsi, että työsuhdeasuntojen osalta 65 vuoden ikäehto on tarpeeton.

Viime aikoina on usein käytetty ehtoa arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä, mutta asia voitaneen tällä kertaa jättää asuntotuotantotoimikunnan harkintaan. Asuntotuotantotoimisto käyttää muutoinkin useimmissa kohteissa tätä menettelyä, mutta aivan joka tontilla ei liene tarpeen järjestää kilpailua, ja hyviä suunnitelmia voi olla ”varastossa”.

Varausehtoihin ja myöhemmin tonttien luovutusperusteisiin tulee pysäköintiyhtiön toiminta-alueella liittää ehto velvollisuudesta liittyä pysäköintiyhtiöön sekä maksaa liittymismaksu tontin vuokrauksen tai myynnin yhteydessä.

Lautakunnalle olisi syytä myöntää oikeus päättää varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisista lisäehdoista.

Asuntotuotantotoimikunnan esitystä puolletaan

On perusteltua, että asuntotuotantotoimisto rakennuttaa pääosan alueella olevista kaupungin tonteista, koska asuntotuotantotoimisto vastaa myös koko alueen pysäköintijärjestelmän toteuttamisesta.

Kiinteistölautakunta puoltaa myös asuntotuotantotoimikunnan ohjelman mukaista ratkaisua alueen pysäköinnin järjestämisessä, rahoittamisessa ja tonttien varaamisessa.

Vs. Kaj:n mielestä on perusteltua, että korttelin nro 21010 tontit vapaarahoitteiseen säätelemättömään asuntorakentamiseen myydään tarjouskilpailun perusteella. Menettely on asunto-ohjelman kaupungin tontinluovutusperiaatteiden mukaista. Pysäköintijärjestelmän kokonaiskustannukset 13,7 miljoonaa euroa (32 000 euroa/autopaikka) perustuvat arvioon. Lopulliset kustannukset selviävät kesä–heinäkuussa 2006, kun hankkeen toteuttamiseksi tehdyt tarjoukset ovat tiedossa. Perustettavalla pysäköintiyhtiöllä tulisi olla oikeus tarvittaessa tarkistaa (nostaa tai laskea) liittymismaksua todellisia kustannuksia vastaavaksi.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että asuntotuotantotoimikunnan rakennutettavaksi varataan 31.12.2007 saakka vuokra-asunto-tuotantoon 21. kaupunginosan korttelin nro 21005 tontit nro 3 ja 4 sekä korttelin nro 21274 tontti nro 8.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että asuntotuotantotoimikunnan rakennutettavaksi varataan 31.12.2007 saakka omistusasuntotuotantoon korttelit nro 21008, 21009 (pääosin), 21011, 21012 sekä korttelin nro 21007 tontit nro 4 ja 5 seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajan on laadittava yhteistoiminnassa kaupungin nimeämän yhteistyöryhmän kanssa varattavalle alueelle rakennettavia rakennuksia sekä piha- ja istutusjärjestelyjä koskevat suunnitelmat. Suunnitelmien on perustuttava kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiin lähiympäristön suunnitteluohjeisiin. Suunnitelmista on saatava Hitas-työryhmän lausunto.

2 Varattavaa aluetta hallitsemaan on perustettava asunto-osakeyhtiö ja kaupungille on varattava tilaisuus tulla yhtiön perustajaosakkaaksi tai merkitä haluamiinsa huoneistoihin oikeuttavat osakkeet.

3 Varattavaa aluetta hallitsemaan perustettavan yhtiön yhtiö-järjestykselle on saatava kiinteistölautakunnan hyväksyminen eikä yhtiöjärjestystä saa kiinteistölautakunnan suostumuksetta muuttaa.

4 Yhtiöjärjestykseen on sisällytettävä hitas-ehdot.

5 Varauksensaajan on ennen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemistä esitettävä kiinteistölautakunnalle selvitys siitä, että yhtiön yhtiöjärjestykseen on sisällytetty hitas-ehdot.

Varauksessa, joka on tehty hitas I -ehdoin, tulee lisäksi esittää selvitys siitä, että Helsingin kaupunki on otettu yhtiön osakkaaksi.

6 Varattavalle alueelle rakennettavan rakennuksen piirustukset on sen lisäksi, mitä rakennuslupa-asiakirjojen käsittelystä on erikseen määrätty, esitettävä asuntolautakunnan hyväksyttäviksi. Suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava niitä Hitas-työryhmän hyväksymiä laatutasoa koskevia suunnitelmia, jotka ovat hinnan määrittelyn perusteena.

Varauksensaajan on piirustusten ohella esitettävä asunto-lautakunnalle Hitas-työryhmän lausunto rakennushankkeen laadusta.

7 Asuntojen lopullinen myyntihinta määräytyy asuntolauta-kunnan ennen varatun alueen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemistä hyväksymän hinnan perusteella.

Asunnot on luovutettava asunnontarvitsijoille hinnasta, joka vastaa asuntolautakunnan hyväksymiä todellisia rakentamiskustannuksia, näihin luettuna rakennusaikaiset hallinto‑, pääoma- ja markkinointikustannukset.

Hyväksyttävän hinnan määrittelyn perusteena ovat urakka-kilpailun pohjalta määräytyvät rakennuskustannukset. Kiinteistölautakunnalla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus osoittaa enintään kaksi rakentajaa, joille urakkatarjous-pyynnöt myös on osoitettava.

8 Varauksensaajan on ennen tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemistä esitettävä asuntolautakunnalle rakennushankkeen kustannuksista laskelma, josta tulee ilmetä asuntojen keskimääräinen neliöhinta ja Hitas-työryhmän lausunto rakennushankkeen hinnasta.

9 Asuntojen luovutuksessa tulee etusijalle asettaa sellaiset asunnontarvitsijat, jotka itse tai joiden perheenjäsenet muuttavat asuntoihin asumaan. Perheasunnoiksi suunnitellut asunnot tulee osoittaa ensisijaisesti lapsiperheille.

Varauksensaajan on huolehdittava siitä, että yhtiön kaikille osakkaiksi tuleville tiedotetaan hinta- ja laatutason määräytymisperiaatteista sekä maanvuokrasopimuksen ehdoista.

Mikäli varatulle alueelle tulevia rakennuksia ei rakenneta valtion tuen turvin, yhtiön tuleville osakkaille on varattava mahdollisuus valita ainakin yksi jäsen yhtiön rakennusaikaiseen hallitukseen.

10 Kaikista asuntojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden kauppakirjoista on lähetettävä jäljennös kiinteistövirastoon.

11 Vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon varatun kohteen maanvuokraan ei myönnetä alennusta, vaikka kohde olisi haettu valtion arava- tai korkotukikelpoiseksi.

Maanvuokraan myönnettävät alennukset ovat mahdollisia vain valtion lainoittamaan tai korkotukemaan tuotantoon varatuissa kohteissa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:lle varataan 31.12.2007 saakka korttelin nro 21009 tontista nro 1 rakennusoikeudeltaan noin 1 300 k-m²:n suuruinen osa ikääntyville henkilöille ja yhdistyksen henkilökunnalle tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että kohteen rakennuttamisesta päästään sopimukseen asuntotuotantotoimiston kanssa sekä muutoin seuraavin ehdoin:

1 Hankkeesta ja sen suunnitelmasta tulee saada sosiaaliviraston puoltava lausunto ennen kuin tontti vuokrataan tai myydään varauksensaajalle.

2 Tuleva rakennus, asunnot ja pihapiiri tulee suunnitella huomioon ottaen asukkaiden erityistarpeet sekä mahdollinen palvelujen järjestäminen.

3 Senioritalon asunnoissa ainakin yhden asukkaan tulee olla vähintään 65 vuotta vanha, eläkkeellä tai tulee täyttää muu sosiaaliviraston hyväksymä peruste.

Tätä ikäehtoa ei kuitenkaan sovelleta, mikäli asuntoja käytetään vanhainkoti Helenan työsuhdeasuntoina.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että korttelin nro 21010 tontit varataan luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten korkealaatuisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa Asuntotuotantotoimikuntaa perustamaan pysäköintijärjestelyn toteuttamista varten tarvittavan pysäköintiyhtiön käyttäen yhtiöjärjestysmallina vastaavissa kaupungin perustamissa pysäköintiyhtiöissä käytettyä yhtiöjärjestystä ja merkitsemään yhtiön osakepääoman ja nimeämään jäsenet pysäköintiyhtiön rakennusaikaiseen hallitukseen.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että korttelien nro 21006, 21008, 21009, 21010, 21011, 21012, korttelin nro 21013 tontin nro 2 sekä korttelin nro 21007 tonttien nro 4 ja 5 varaajien tulee liittyä alueelle perustettavaan pysäköintiyhtiöön sekä maksaa liittymismaksuna tontin luovutuksen yhteydessä 32 000 euroa asemakaavan mukaiselta autopaikalta. Mikäli liittymismaksun suorittaminen viivästyy mainitusta ajankohdasta, korotetaan liittymismaksua 3,5 % vuotuista korkoa vastaavalla määrällä. Autopaikkojen tonttikohtainen määrä todetaan rakennusluvista. Liittymismaksua tarkistetaan rakennusluvan myöntämisajankohdan rakennuskustannusindeksin perusteella lähtökohtana kustannustaso 1/2006.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että pysäköintiyhtiön hallituksella on oikeus tarkistaa kustannusarvioon perustuvaa 32 000 euron liittymismaksua, mikäli hankkeen todelliset kustannukset muuttuvat kustannusarviosta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että kaikkien varaustensaajien on noudatettava seuraavia ehtoja:

1 Normaalissa asuntotuotannossa tavoitteena on 75 h-m²:n keskipinta-ala.

2 Kaupungin luovuttamien tonttien rakennuttajien tulee noudattaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 1.10.2004 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin sopimusjärjestelyjen aikaansaamiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa sen omistamien tonttien velvoittamiseksi kuvattuun pysäköintijärjestelmään ja liittymiseksi pysäköintiyhtiöön.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja tonttien varausaikojen mahdollisesta jatkamisesta sekä järjestämään korttelin nro 21010 tonteilla tarjouskilpailun.

Pöytäkirjanote Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y.:lle, kiinteistölautakunnalle, Asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Asuntotuotantotoimikunnan kirje ja toteuttamisohjelma
	Liite 2	Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y:n kirje tontin varaamisesta
	Liite 3	Hitas-ehdot

6

6.3.2006 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN OMISTAMIEN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN KIINTEISTÖSTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-281

Vs. Kaj toteaa, että Khs päätti 4.4.2005 kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden peruskorjauksen omistajaohjauksen järjestämisestä. Päätöksen yhteydessä Khs kehotti kiinteistölautakuntaa valmistelemaan Khn hyväksyttäväksi kiinteistöstrategian siten, että siinä on yksilöity ne asuinkiinteistöt joiden korjausaste on arvioitu olevan yli 50 % uustuotannon hankintahinnasta.

Kiinteistöstrategia on pitkän aikavälin suunnitelma, joka yleisesti sisältää kiinteistöjen omistamiseen, arvon säilyttämiseen, käyttöön ja ylläpitoon liittyvä tavoitteita. Konkreettisia tavoitteita voidaan asettaa mm. rakennusten peruskorjaukselle, asumiskustannusten tasolle ja asukastyytyväisyydelle. Kaupunki määrittää reunaehdot kiinteistöstrategialle konsernistrategioissaan kuten asunto-ohjelmassa. Kiinteistöstrategia tullaan jatkossa hyväksymään samassa rytmissä asunto-ohjelman kanssa jotta siihen saadaan sisällytetyksi asunto-ohjelmaan tulevat kiinteistöpoliittiset linjaukset.

Ensimmäinen alustava kiinteistöstrategia pyydettiin valmistelemaan jo 31.12.2005 mennessä. Kiinteistöstrategian hyväksymisen yhteydessä Khs antaa kaupungin omistajaohjausjärjestelmän edellyttämän etukäteishyväksynnän yhtiöissä tehtäville merkittäville peruskorjaushankkeille.

Khs on velvoittanut yhtiöiden hallituksia huolehtimaan siitä, että yksittäiset peruskorjaushankkeet suunnitellaan riittävän ajoissa ja että hankesuunnitelmat viedään asuntotuotantotoimikunnan tarkastettavaksi silloin kun korjausaste on vähintään 50 %. Jos lopullinen peruskorjauksen hankesuunnitelma poikkeaa oleellisesti hyväksytystä kiinteistöstrategiasta, tulee hankkeelle saada uusi omistajan suostumus kaupungin konserniohjeiden mukaisesti.

./. Kiinteistölautakunnan valmistelema ehdotus asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiaksi vuosille 2006–2008 on esityslistan liitteenä.

Kiinteistölautakunta esittää (24.1.2006) mm. seuraavaa:

Kaupunginhallitus päätti 4.4.2005 (466 ja 467 §) kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään päätöksissä mainittujen kaupungin arava-, työsuhdeasunto-, tukikoti-, korkotuki-, asumisoikeus- ym. kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden varsinaisissa yhtiökokouksissa vuonna 2005 niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista siten, että yhtiökokous kehottaa hallitusta laatimaan yhtiön omistamia kiinteistöjä ja asuntoja koskevat kaupungin omistajastrategiaan ja kaupungin arvoihin perustuvat yhtiön tilanteen ja pitkän aikavälin tavoitteet esittävät kiinteistöstrategiat 31.12.2005 mennessä sekä siitä eteenpäin laatimaan kiinteistöstrategiat aina kaupungin asunto-ohjelmasta päätettäessä.

Ne kaupungin omistamat asuinkiinteistöyhtiöt, joille kaupunki antoi kiinteistöstrategian laatimisesta kehotuksen varsinaisen yhtiökokouksen kautta, ovat laatineet kaupungin omistajastrategiaan ja kaupungin arvoihin perustuvat kiinteistöstrategiansa ajalle 2006–2008 eli nykyisen asunto-ohjelmakauden loppuun asti.

Yhtiöille annettiin ohjeet kiinteistöstrategian keskeisten tietojen toimittamisesta kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle, joka on annettujen tietojen pohjalta laatinut ehdotuksen kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden yhteiseksi kiinteistöstrategiaksi.

Kiinteistöstrategiassa on yksilöity yli 50 %:n korjausasteen kohteet, jotka esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi.

Uudet vuokra- ja asumisoikeustalojen perusparannushankkeet on säädetyin edellytyksin mahdollista lainoittaa korkotukilainoilla. Lainoitusosuus vuokrataloissa on tällöin enintään 80 % perusparannuskustannuksista, erityisestä syystä 95 %. Asumisoikeustaloissa lainoitusosuus on enintään 85 % perusparannuskustannuksista.

Lainan määrä on enintään asetuksella säädetty asuinneliömetriä kohden laskettu enimmäismäärä. Lainan myöntää luottolaitos, vakuutusyhtiö eläkelaitos tai kunta. Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Korkotuen maksaa Valtiokonttori lainanantajalle. Korkotuen myöntää valtion asuntorahasto.

Lainansaajan perusomavastuu koron osalta vuokrataloissa on 3,4 % ja asumisoikeustaloissa 3,5 %. Ylimenevästä osasta maksetaan korkotukena ensimmäisenä vuotena 95 %. Korkotuki alenee vuosittain 6 prosenttiyksikköä.

Valtion korkotuki tuo aina mukanaan käyttö- ja luovutusrajoituksia. Vuokrataloja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokra-asuntoina. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai kunnan nimeämälle säädettyyn hintaan. Rajoitukset päättyvät, kun lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi on kulunut 40 vuotta.

Asumisoikeusjärjestelmässä on pysyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset. Talon omistajalle on tulossa oikeus saada vapautus talon käyttö- ja luovutusrajoituksista, kun talojen käyttö asumisoikeusasuntoina lakkaa vähäisen kysynnän vuoksi. Valtion tukeman tuotannon osalta käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamista on haettava Valtion asuntorahastolta. Asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttävällä on varallisuusrajat muttei tulorajoja.

Kiinteistölautakunta esittää, että

1 liitteenä oleva Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategia 2006–2008 hyväksytään.

2 kaupunginhallitus myöntää omistajan ennakkosuostumuksen seuraaville korjausasteeltaan yli 50 %:n peruskorjaus- ja perusparannushankkeille:

Jakomäen Kiinteistöt Oy / Jakomäentie 6
Jakomäen Kiinteistöt Oy / Kankaretie 7
Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 8
Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 4
Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 1
Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 14
Vallilan Kiinteistöt Oy / Karstulantie 10
Itäkeskuksen palvelutalo / Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot
Kannelmäen palvelutalo, vaihe 3 / Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot.

3 kaupunginhallitus toimii sen puolesta, että Valtion asuntorahaston varoja voidaan käyttää peruskorjaus- ja perusparannushankkeisiin.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Varapuheenjohtaja Kalima ehdotti varajäsen Kantolan kannattamana, että ehdotukseen lisätään kohta 3. Äänestyksessä Kaliman muutosehdotus hyväksyttiin äänin 5–4. Vähemmistönä olivat Hagelberg, Kauti, Moisio ja Pätiälä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (17.2.2006) lausuntonaan, että kiinteistöstrategia luo puitteet kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden toiminnan kehittämiselle ja määrittelee kiinteistöjen hoidolle ja peruskorjausten suunnittelulle selkeät tavoitteet.

Khs on 4.4.2005 velvoittanut yhtiöitä tilaamaan niissä tapauksissa, joissa korjausaste on vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, asuntotuotantotoimistolta hankesuunnitelman tarkistamisen ja sen käsittelyn asuntotuotantotoimikunnassa.

Tämän strategian yhteydessä on tarkoitus myöntää omistajan ennakkohyväksyntä yhdeksälle peruskorjaushankkeelle, joiden korjausasteeksi on arvioitu ennen hankesuunnitelman tekoa yli 50 %. Hankesuunnitelman hyväksyy yhtiön hallitus.

Kiinteistövirasto on tekemässä tarkempia menettelyohjeita hankesuunnitelmien tarkistuttamisesta asuntotuotantotoimikunnassa. Ohjeessa tulisi täsmentää sitä, mitä ”oleellinen poikkeama” kiinteistöstrategiasta tarkoittaa esimerkiksi korjausasteen kohdalla. Miten omistajan suostumus ja hankesuunnitelman ennakkotarkistus hankitaan siinä tapauksessa, että korjausaste nousee siitä mitä on kaupunginhallitukselle kiinteistöstrategiassa esitetty?

Strategia on otettu huomioon uuden asunto-ohjelman 2007–2011 valmistelussa. Strategian seuraava päivitys on tarkoituksenmukaista tehdä vuoden 2007 aikana kaudelle 2008–2011, jolloin strategiassa voidaan ottaa huomioon vuoden 2007–11 asunto-ohjelmasta tehdyt päätökset ja linjaukset.

Vs. Kaj:n mielestä sen selvittäminen poikkeaako hankesuunnitelma oleellisesti hyväksytystä kiinteistöstrategiasta, olisi tarkoituksenmukaisinta tehdä samassa yhteydessä, kun hankesuunnitelma tulee tarkistettavaksi asuntotuotantotoimikuntaan. Jos asuntotuotantotoimikunnan mielestä hanke poikkeaa korjausasteen tai muun syyn johdosta oleellisesti hyväksytystä kiinteistöstrategiasta tulee hankkeelle hakea uusi omistajan ennakkosuostumus.

Vs. Kaj toteaa kiinteistölautakunnan esityksen 3. kohdasta, jonka mukaan Khn tulisi edesauttaa valtion asuntorahaston varojen käyttämistä peruskorjaus- ja perusparannushankkeisiin, että valtiolle on esitetty aravarahoituksen ehtojen parantamista, jotta kaupungin olisi nykyistä perustellumpaa ottaa valtion lainaa mm. asuntojen peruskorjaamiseen. Lainaehtojen parantamista on viimeksi esitetty valtiolle kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeesta annetussa pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan vastauksessa, jota Khs puolsi 13.2.2006.

Kvston 10.12.2003 hyväksymään asunto-ohjelmaan sisältyi kaupungin oman asuntorahoitusmallin kehittämistä koskeva selvitystehtävä. Työryhmän selvitys rahoitusmalleista valmistui 23.6.2005. Talous- ja suunnittelukeskus on valmistelemassa esitystä kaupungin asuntorahoituksen mallista. Asia tulee Khn ja Kvston päätettäväksi kevään aikana.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategian 2006–2008

Samalla kaupunginhallitus kehottaa kiinteistölautakuntaa tekemään 31.10.2007 mennessä esityksen kiinteistöstrategiaksi 2008–2011 siten, että strategiaan on sisällytetty uuden asunto-ohjelman kiinteistöpoliittiset linjaukset.

Vielä kaupunginhallitus päättänee myöntää omistajan ennakkosuostumuksen seuraaville korjausasteeltaan yli 50 %:n peruskorjaus- ja perusparannushankkeille:

Jakomäen Kiinteistöt Oy / Jakomäentie 6
Jakomäen Kiinteistöt Oy / Kankaretie 7
Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 8
Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 4
Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 1
Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 14
Vallilan Kiinteistöt Oy / Karstulantie 10
Itäkeskuksen palvelutalo / Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot
Kannelmäen palvelutalo, vaihe 3 / Kiinteistö Oy
Helsingin Palveluasunnot.

Lopuksi kaupunginhallitus kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa peruskorjaushankesuunnitelmia tarkastaessaan arvioimaan poikkeaako hankesuunnitelma oleellisesti hyväksytystä kiinteistöstrategiasta. Jos poikkeaminen tällöin katsotaan oleelliseksi, tulee hankkeelle pyytää uusi omistajan ennakkosuostumus kaupungin konserniohjeiden mukaisesti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kiinteistölautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle edelleen toimitettavaksi kaupungin asuinkiinteistöyhtiöille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategia 2006 - 2008

1

VT MIINA KAJOKSEN TOIVOMUSPONSI: ERITYISOPETUKSESSA OLEVIEN LASTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PARANTAMINEN

Khs 2005-2663

Vs. Sj ilmoittaa, että käsitellessään 14.12.2005 (asia 11) valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Aloite 22 "Kaupunginvaltuusto toivoo kaupungin pyrkivän parantamaan erityisopetuksessa olevien lasten iltapäivätoimintaa kaupungin tai kolmannen sektorin toimesta tasapuolisesti kaikissa kaupunginosissa." (Miina Kajos, äänin 49-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Opetuslautakunta (28.2.2006) ja sosiaalivirasto (27.2.2006) ovat antaneet asiassa lausuntonsa. Jäljennökset lausunnoista ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Vs. Sj toteaa, että sosiaalivirasto käsittelee lausunnossaan aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvä järjestelyjä laajasti ja mm. Khn tältä osin tekemiä päätöksiä.

Opetuslautakunta puolestaan toteaa mm., että vuonna 2005 kaikille iltapäivätoimintaa hakeneille erityisoppilaille pystyttiin osoittamaan hoitopaikka. Toimintaan otetuista 6 000 oppilaasta n. 12 % on erityisoppilaita. Oppilaiden vanhemmille on tarjottu erilaisia vaihtoehtoja hoitopaikaksi ja yhteistyössä perheiden kanssa on pyritty löytämään mahdollisimman sopiva paikka.

Iltapäivätoiminta perustuu laajaan yhteistyöhön, joka varsinkin erityisoppilaiden kohdalla on tärkeätä. Palveluja kehitetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa huolehtien samalla mahdollisimman tasapuolisen tarjonnan toteuttamisesta kaikissa kaupunginosissa.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2005 hyväksymän toivomusponnen (Miina Kajos) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen vt Miina Kajokselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Opetuslautakunnan ja sosiaaliviraston lausunnot vt Miina Kajoksen toivomusponnen johdosta

2

6.3.2006 pöydälle pantu asia

KORIPALLOAIHEISEN VEISTOKSEN SIJOITTAMINEN MUNKKINIEMEEN

Khs 2005-2556

Munkkiniemen Säätiö toteaa (28.11.2005), että ajatus koripallopatsaan hankkimisesta Munkkiniemeen on syntynyt vuonna 1997. Kuvataiteilija Juhana Blomstedt on suunnitellut patsaan vuonna 1999 ja toteutusta varten on perustettu patsastoimikunta varainhankintaa ja käytännön tehtäviä hoitamaan.

Säätiö on patsashankkeen virallinen asiakirjojen ja anomusten allekirjoittajayhteisö.

Luonnokset, kuvat ja pienoismalli ovat olleet tarkasteltavina taidemuseossa, rakennusvalvontavirastossa ja rakennusvirastossa. Patsaan paikaksi on yhteisesti hyväksytty Munkkiniemenpuisto. Vapaaheitto-niminen patsas on kuusi metriä korkea ja se valmistetaan teräksestä.

Säätiö toivoo, että aikanaan lahjakirjalla kaupungille luovutettava patsas saisi Khn hyväksynnän.

Säätiö ja patsastoimikunta ovat lähettäneet 2.1.2006 tarkentavan kirjaan patsaan sijoituspaikkaa koskevine asemapiirroksineen. Alkuperäinen kohde Munkkiniemen puistotien ja Laajalahdentien risteyksessä on jouduttu hylkäämään teknisten syiden vuoksi. Nyt ehdotettu sijainti olisi lähellä alueen ensimmäistä koripallotelinettä, vanhaa vedenpuhdistuslaitosta ja Nuottapolkua.

Taidemuseon johtokunta toteaa (17.1.2006), että aineisto on osin puutteellinen. Mm. teoksen suuntaus, tarkka sijoitus puistossa ja lähiympäristön luonne jäävät avoimeksi. Ehdotettu paikka on ilmeisen sovelias patsaalle, mutta asia vaatii jatkosuunnittelua lähiympäristön ja sijoituksen osalta.

Johtokunta katsoo, että lahjoituksen vastaanottamiselle ei ole estettä. Taidemuseo on myös omalta osaltaan mukana jatkotoimissa teoksen toteuttamisen tullessa ajankohtaiseksi, jos lahjoitus otetaan vastaan.

Rakennusvalvontavirasto mainitsee (2.2.2006), että kuvataiteilija Juhana Blomstedtin suunnittelema koripallopatsas (työnimi Vapaaheitto) haluttiin sijoittaa Munkinpuistoon. Hanketta on suunniteltu pitkään ja sitä on esitelty aiemmin mm. rakennusvalvontavirastossa. Nyt patsaan paikkaa on kuitenkin tarkistettu ja uusi sijainti olisi lähellä Nuottapolun risteystä.

Patsaalle tulee hakea rakennusvalvontavirastosta toimenpidelupa, jossa esitetään patsaan tarkka sijainti ja suuntaus, alustan pinnoitteet, valaistus ja mahdolliset ympäristön istutukset ja muut elementit. Lupaan on liitettävä rakennusviraston sijoituslupa. Patsas on tarkoitus lahjoittaa kaupungille. Hakija esittää, että kaupunki huolehtisi patsaan pystyttämisestä ja hoidosta. Niistä tulee sopia sijoitusluvan yhteydessä.

Virasto puoltaa hankkeen hyväksymistä.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt hanketta kokouksessaan 1.2.2006 ja katsoo, että suunnitelma täyttää luvan myöntämisen edellytykset em. yksityiskohtien tultua selvitetyiksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto mainitsee (14.2.2006), että po. katualueella ja puistoalueella on voimassa asemakaavat. Ehdotettu sijoituspaikka on Munkinpuisto-nimistä puistoaluetta ja vaihtoehtoinen sijoituspaikka Laajalahden aukio-nimistä katualuetta.

Laajalahden aukio ei sovellu näin suuren patsaan sijoittamiseen. Aukio on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä ja sillä on vilkas liikenne ja muita toimintoja. Kyseinen tilaa vievä patsas sopii paremmin avoimelle tasaiselle paikalle, kuten Munkinpuistoon.

Virasto katsoo, että patsas voidaan sijoittaa Munkinpuistoon Nuottapolun läheisyyteen.

Rakennusvirasto toteaa (16.2.2006), että Munkinpuisto on Vapaaheitto-veistoksen sijoituspaikkaehdotuksen kohdalla maisemallisesti avara, rauhallinen puistotila, joka on puiden ja metsien rajaamaa laajaa nurmikenttää. Ehdotetulla paikalla on vilkasta käyttöä. Munkinpuistossa harrastetaan frisbeetä, jota varten on rakennettu liitokiekkorata. Puistossa on myös vilkasta koirien agility - toimintaa.

Jos veistos halutaan sijoittaa Munkinpuistoon ja jos teos kestää puiston nykyiset toiminnot estämättä niitä, niin katu- ja puisto-osaston mielestä se voidaan sijoittaa ehdotettuun paikkaan. Sijoittelussa on otettava huomioon veistoksen terävä kärki. Puistossa voi olla huoltoajoa tai muita kuljetuksia, jotka ylittävät korkeudeltaan veistoksen kärjen tason.

Sj toteaa, että idean perusteena on munkkiniemeläisen koripallonpeluun pitkä menestystarina. Asiaa varten on perustettu patsastoimikunta. Hankkeen toteuttaminen on kohdannut vaikeuksia, jotka ovat viivästyttäneet sitä. Munkkiniemen Säätiö on tullut mukaan patsashankkeeseen ja toteuttamista on päätetty jatkaa.

Sj katsoo, että veistoksen sijoittaminen edellä selvitettyyn paikkaan olisi perusteltua.

./. Kuvat veistoksesta ja sijainnista ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee omasta puolestaan, että taiteilija Juhana Blomstedtin suunnittelema koripalloaiheinen veistos saadaan sijoittaa Munkinpuisto-nimiselle puistoalueelle Nuottapolun läheisyyteen.

Samalla kaupunginhallitus edellyttää, että hankkeen toteuttaja on ennen veistoksen lopullista pystyttämistä yhteydessä kaupungin taidemuseoon, rakennusvirastoon, rakennusvalvontavirastoon ja kaupunkisuunnitteluvirastoon veistoksen tarkan sijoituskohdan, suuntauksen ja muiden yksityiskohtien sopimiseksi.

Kirje Munkkiniemen Säätiölle ja patsastoimikunnalle sekä pöytäkirjanote taidemuseon johtokunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Veistoksen kuva ja sijoituspaikka Munkkiniemessä

1

VALTUUTETTU TEA VIKSTEDT-NYMANIN TOIVOMUSPONSI: KUMPULANTIE 1:N ESTEETTÖMYYS

Khs 2005-2481

Ryj toteaa, että käsitellessään 16.11.2005 Pasilan puistoalueen sekä Vallilan korttelin nrp 300 osan ym. alueiden (Teollisuuskatu välillä Sturenkatu – Ratapihantie) asemakaavan muuttamista (nro 11310) Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että samalla kun Teollisuuskatu kunnostetaan välillä Sturenkatu – Jämsänkatu, tehdään Kumpulantie 1:n kohdalla esteettömyyden vaatimat korjaukset. Kiinteistössä sijaitsee Invalidiliiton ja Invalidien Urheiluliiton tiloja. (Tea Vikstedt-Nyman, äänin 57-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti yleisten töiden lautakuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 28.2.2006 mennessä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (16.2.2006) seuraavaa:

Valtuuston hyväksymän asemakaavan muutoksen nro 11310 mukaisena Teollisuuskatu välillä Sturenkatu – Ratapihantie kunnostetaan 2+2 -kaistaiseksi pääkaduksi siten, että se alittaa 1+1 -kaistaisena Ratapihantien ja pääradan käyttäen nykyistä satamaradan tunnelia. Kadun molemmille reunoille tulee jalankulku- ja pyörätie sekä puurivi, joiden väliin merkitään pysäköintipaikkoja.

Ensimmäisessä rakentamisvaiheessa Teollisuuskatu parannetaan välillä Sturenkatu - Jämsänkatu vuosien 2006 - 2007 kuluessa. Tässä vaiheessa Kumpulantie 1 - 3:n kiinteistöihin kulku säilyy nykyisellään Kuortaneenkadun kautta ja kiinteistöillä säilyy mahdollisuus käyttää Teollisuuskadun puolen autopaikkoja. Samoin säilyy nykyinen esteetön kevyen liikenteen kulkuyhteys Kuortaneenkatu 1:n tontilta Teollisuuskadun kevyen liikenteen väylälle. Kuortaneenkatu 1:n päädyssä olevaan, kiinteistön rakentamaan ja ylläpitämään portaaseen ei ole esitetty muutoksia.

Teollisuuskadun länsipään parantaminen Jämsänkadun ja Ratapihantien välillä on ajankohtainen Sompasaaren satamaradan liikenteen loppuessa vuoden 2008 jälkeen. Tässä rakentamisvaiheessa Teollisuuskadun pohjoispuolen nykyiset Kuortaneenkatu 1 – 3:n tonttiliittymät siirtyvät Kuortaneenkadulta Teollisuuskadulle ja muutetaan suuntaisliittymiksi. Kuortaneenkadun jatkeella ja Jämsänpuistikossa olevat nykyiset autopaikat poistuvat. Asemakaavassa Kuortaneenkatu 1:n länsipuolelle esitetyn Kuortaneenpolun rakentaminen on mahdollinen Teollisuuskadun länsipään muutosten yhteydessä. Kumpulantien ja Teollisuuskadun välisen suuren korkeuseron vuoksi Kuortaneenpolun toteuttaminen luiskattuna ei ole mahdollinen, vaan yhteys edellyttää portaan rakentamista.

Uuden, vuosien 2006 - 2007 aikana rakennettavan raitiotielinja 9 reitti tulee kulkemaan Teollisuuskadulta Jämsänkadun ja Kumpulantien kautta Itä-Pasilaan. Kumpulantielle Ratamestarinkadun ja Jämsänkadun välille on yleissuunnitelmassa esitetty sekä raitiotielinjan että bussien pysäkkiparia, jolloin Kumpulantie 1:n joukkoliikenneyhteydet paranevat.

Kumpulantien suunnittelun yhteydessä selvitetään myös pysähtymismahdollisuuden saamista Kumpulantie 1:n kohdalle.

Teollisuuskadun ja raitiotielinja 9:n suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan esteettömyyden vaatimukset myös Kumpulantie 1:n osalta. Ainoastaan Kuortaneenpolun esteettömyys ei toteudu, ja esteetön kulkeminen edellyttää korttelin kiertämistä Jämsänkadun kautta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Tea Vikstedt-Nyman) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tea Vikstedt-Nymaninlle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuu-tetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

2

6.3.2006 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: PALMIAN OMISTAJALINJAUKSET

Khs 2005-1261

Ryj toteaa, että käsitellessään 25.5.2005 tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämistä Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmialle laaditaan selvä omistajalinjaus ja tavoiteasetanta mahdollisimman nopeasti.” (Kauko Koskinen, äänin 61-1).

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti liikepalvelulautakuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 30.12.2005 mennessä ja talous- ja suunnittelukeskusta 20.2.2006 mennessä.

Liikepalvelulautakunta toteaa (20.12.2005) seuraavaa:

Kaupungin harjoittamasta omistajapolitiikasta vastaa kaupunginhallitus ja valmistelusta ensisijaisesti talous- ja suunnittelukeskus. Palmian edelliseen pohjautuvasta omistajaohjauksesta ja siihen kiinteästi liittyvästä tavoiteasetannasta vastaa liikepalvelulautakunta.

Palmian näkemyksen mukaan selvä omistajalinjaus ja tavoiteasetanta ovat Palmian osalta keskeinen menestystekijä kilpailun avautumisen myötä asteittain koventuvassa kilpailussa. Omistajapolitiikan kulmakivenä tulee olla omistaja-arvon kasvattaminen kasvuun tähtäävän toimintamallin avulla.

Palmian näkemyksen mukaan hyvän omistajapolitiikan tulee luoda Palmialle pysyvä kilpailuetu ja mahdollistaa Palmian toimialoille tasavertaiset kilpailuedellytykset muiden kilpailuihin osallistuvien yritysten (ISS, Amica, Sodexho, Securitas, Falck, L&T, YIT, SOL) kanssa.

Palmian kilpailijat pystyvät tekemään liiketoimintojaan koskevat päätökset huomattavasti nopeammin ja joustavammin. Palmia joutuu toimimaan mm. hankintalain ja asetuksen säädösten mukaisesti, joka hankintojen osalta asettaa sen eri asemaan kilpailijoihin verrattuna. Myös kilpailijoiden kustannusrakenne on edelleen Palmiaa tehokkaampi. Omistajapolitiikassa tulee löytää em. asioihin toimivat ratkaisumallit.

Omistajapolitiikan eräänä tavoitteena tulee olla myös sen varmistaminen, että palvelut saadaan ostettua markkinoilta toimivan hintakilpailun avulla. Tällöin omistaja joutuu huolehtimaan myös siitä, että markkinat eivät keskity liikaa Palmian toimialoilla.

Omistajapolitiikassa tulisi ottaa kantaa mm. seuraaviin asioihin

- kasvuun tähtäävään strategiaan

- kaupungin sisäiseen työnjakoon omistajaohjauksen ja siihen liittyvän tavoiteasetannan valmistelussa, ohjauksessa ja valvonnassa

- seudulliseen yhteistyöhön tukipalveluiden tuottamisessa

- tukitoimintojen keskittämiseen Helsingin sisällä

- kilpailukykyisen toimintamallin selvittämiseen (nykymuotoinen liikelaitos vs. osakeyhtiö)

- toiminta-alueeseen

- Palmian valmisteilla olevaan vuoden 2015 missioon, visioon, strategiakarttaan ja liiketoimintamalliin

- kaupungin ulkopuolisiin kilpailutuksiin osallistumiseen

- henkilöstöpolitiikkaan.

Omistajalinjaukset tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti, kuten ponnessa esitetään. Tätä edellyttää pelkästään jo tuleva koulujen ja oppilaitosten siivous- ja cateringpalvelujen kilpailuttaminen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.2.2006), että Kvsto päättää kaupungin liikelaitosten omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet vuosittain talousarvion yhteydessä. Lautakunnat päättävät alaistensa liikelaitosten yksityiskohtaisemmista tavoitteista talousarviossa oleviin linjauksiin perustuen. Kaupunginhallitus tekee tarpeen mukaan myös yksittäistä liikelaitosta koskevia omistajalinjauksia.

Kvston päättäessä Palmian tuottamien tukipalveluiden osittaisesta kilpailuttamisesta 25.5.2005, se samalla hyväksyi ponnen, jossa edellytetään, että kilpailutusta ohjataan ja seurataan keskitetysti. Kilpailuttamisen käynnistämiseen kuuluvia toimenpiteitä kaupungin hallinnossa koordinoi talous- ja suunnittelukeskus. Talous- ja suunnittelukeskus seuraa myös kilpailuttamisen vaikutuksia Palmian talouteen ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia kaupungin kannalta sekä kokoaa kilpailuttamisen onnistumisen arviontiraportin. Kokonaisarviointi tehdään vuoteen 2009 mennessä ja arvioinnin perusteella päätetään kilpailutuksen jatkosta.

Kaupunginhallitus päätti 27.6.2005, että Palmia voi osallistua sellaisiin kaupungin ulkopuolisiin tarjouskilpailuihin, jotka se pystyy hoitamaan olemassa olevan kapasiteettinsa puitteissa. Tuolloin kaupunginhallitus totesi, että Kvston päätöksen mukainen maltillinen kilpailuttaminen tuo vakautta Palmian toimintaan, ja että Palmian ensisijainen tehtävä parin seuraavan vuoden aikana on vahvistaa omaa kilpailukykyään. Samalla kaupunginhallitus päätti, että päätös siitä, ettei Palmian tule laajentaa osallistumistaan ulkopuolisiin kilpailuihin on voimassa siihen saakka, kunnes arviot Kvston 25.5.2005 mahdollistaman kilpailutuksen onnistumisesta on tehty. Khs päätti vielä, että päätös Palmian osallistumisesta ulkopuolisiin kilpailuihin otetaan uudelleen käsittelyyn samassa yhteydessä, kun päätetään kilpailutuksen mahdollisesta jatkamisesta, tai tätä aiemmin, mikäli asia tulee ajankohtaiseksi alueen kuntien tiivistyvän yhteistyön tuloksena.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on kannanotossaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen esittänyt lainsäädännöllisten puitteiden kehittämistä kuntayhteistyötä tukevaksi tuotannollisissa toiminnoissa, joihin Palmian tuottamat palvelutkin kuuluvat.

Päättäessään kilpailutuksen käynnistämisestä Kvsto päätti samalla kehottaa kaikkia hallintokuntia sekä Helsinki-konserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä siivous-, ruokapalvelu-, kiinteistönhuolto- ja turvapalveluita kilpailuttaessaan aina pyytämään tarjouksen myös Palmialta. Tällä pyritään tukemaan Palmian kasvumahdollisuuksia. Tähän liittyi myös Kvston päätös kehottaa sosiaalilautakuntaa kiirehtimään ruokapalvelutuotannon ja tilaajaorganisaation eriyttämistä, jonka selvittäminen on meneillään.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Palmian omistajapoliittisten linjausten arviointi tulee kytkeä kilpailuttamisen vaikutusten arviointiin.

Ryj viittaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 20.12.2005 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1

SELVITYS EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE ENSISUOJAPAIKKOJEN RIITTÄVYYDESTÄ

Khs 2006-385

./. Eduskunnan oikeusasiamies pyytää (16.2.2006) Khta antamaan selvityksen ensisuojapaikkojen riittävyydestä 30.3.2006 mennessä. Selvityspyyntö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Sosiaalivirasto on antanut 23.2.2006 selvityksen ensisuojapaikoista. Selvitys on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj toteaa, että päätösehdotus perustuu sosiaaliviraston antamaan selvitykseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa eduskunnan oikeusasiamiehelle seuraavan selvityksen ensisuojapaikkatilanteesta:

Kaupunginhallitus toteaa, että asunnottomien tilanne oli vuoden 2005 loppupuolella joinakin iltoina vaikea. Muutamalle henkilölle jouduttiin etsimään räätälöity yöpymisratkaisu ensisuojan sijasta. Ostopalveluina hankitut lisäpaikat kuitenkin helpottivat tilannetta eikä kuluvan vuoden puolella vastaavia vaikeita tilanteita ole enää syntynyt.

Herttoniemen asuntolassa on 50 ensisuojapaikkaa. Ensisuojan asukkaille on myös osoitettu sosiaaliviraston Koy Helsingin Pienasunnoilta vuokraama asuinkiinteistö Myllypurossa, johon Helsingin Diakonissalaitoksen Villa Väistö tuottaa ostopalveluna tukipalvelut. Yksikössä on 30 paikkaa. Edellisten lisäksi sosiaalivirastolla on Herttoniemessä ensisuojakäyttöön vuokrattu kiinteistö, jossa on 25 paikkaa ja johon tukipalvelut hankitaan Helsingin Vieraskoti ry:ltä. Naisille on Villa Väistön lisäksi kaksi ensisuojapaikkaa Kannelmäessä sijaitsevassa tukikodissa, joka viime keväänä muutettiin syrjäytyneimpien naisasiakkaiden asumispaikaksi. Helsinkiläisille asunnottomille on yhteensä 107 ensisuojapaikkaa.

Sosiaalijohtajan asettama työryhmä teki 31.1.2006 ehdotuksen asunnottomien palvelukeskuksen perustamiseksi. Työryhmä arvioi useiden eri kohteiden soveltuvuutta asunnottomien palvelukeskustoimintaan. Työryhmä totesi, että Hietaniemenkatu 5:ssä sijaitseva rakennus on sekä kaavoitukseltaan, kooltaan että sijainniltaan sopiva palvelukeskuskäyttöön. Kaupunginjohtaja on 15.2.2006 johtajistokäsittelyssä kehottanut kiinteistövirastoa ja sosiaalivirastoa välittömästi selvittämään Hietaniemenkatu 5:n soveltuvuuden asunnottomien palvelukeskustoi-mintaan sekä tekemään hankesuunnitelmaehdotuksen 15.4.2006 mennessä siten, että asunnottomien palvelukeskus voi aloittaa toimintansa viimeistään 1.8.2008.

Palvelukeskus, joka sisältää ensisuojan, asumispalveluja ja päiväkeskustoimintaa, suunnitellaan vastaamaan tämän päivän laatuvaatimuksia. Yksikkö tulee palvelemaan kaikkein syrjäytyneimpiä asunnottomia ja parantamaan heidän palveluidensa laatua merkittävästi.

Helsingin sosiaalivirastossa laaditaan vuoden 2006 aikana pitkän aikavälin suunnitelma asunnottomien asumispalvelujen ja asumisen tukipalvelujen kehittämiseksi ja parantamiseksi. Pääpaino suunnitelmassa tulee olemaan kaikkein syrjäytyneimpien asunnottomien tilanteen parantaminen. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että ko. asiakasryhmälle löydetään pysyviä asumisratkaisuja ja ensisuojasta tulee vastaanottoasuntola, jossa yövytään akuutissa tilanteessa. Jo nyt ensisuojassa on tehty syrjäytyneimpien asiakkaiden kohdalla suunnitelmallista sosiaalityötä, jonka tavoitteena on ohjata asukkaat pysyvämpien asumispalvelujen piiriin mahdollisimman nopeasti.

Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan asunnottomille alkoholisteille on järjestetty Helsingissä asianmukaiset ja riittävät ensisuojapalvelut. Kaupunginhallitus toteaa vielä, että kaupunki tulee edelleen aktiivisesti parantamaan asunnottomien asumisoloja tavoitteena pienentää ensisuojassa yöpyvien määrä mahdollisimman pieneksi.

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä pöytäkirjanote sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

2

VT LAURA RÄDYN TOIVOMUSPONSI: PÄIVÄHOITOVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Khs 2005-2458

Stj toteaa, että käsitellessään 16.11.2005 talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2006 – 2008 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

1 (1) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaalilautakunta laatii viipymättä pitkän aikavälin suunnitelman päivähoitoverkon kehittämisestä siten, että kustannustehokkuus ja kaupunkilaisten valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Samalla pyritään edelleen kohti viiden suurimman kaupungin keskiarvoista kustannustasoa.” (Laura Räty, äänin 77 – 1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (7.2.2006), että päivähoidon palveluverkkosuunnittelua on sosiaalivirastossa tehty vuodesta 1999 ja systemaattisemmin vuodesta 2003 alkaen. Päivähoidon vastuualueella palveluverkkosuunnittelua on kehitetty edelleen vuodesta 2004. Nykyisin se toimii tärkeänä välineenä päivähoidon toiminnan ja talouden suunnittelussa.

Pitkän tähtäimen palvelutarpeen arvioinnissa palveluverkkosuunnittelun perustana ovat Helsingin kaupungin tietokeskuksen laatimat ennusteet alle kouluikäisten lasten määrän kehittymisestä kymmenen vuotta eteenpäin. Palvelutarpeita tarkastellaan suurpiireittäin sekä päivähoitoalueiden ja koko kaupungin tasolla. Väestömuutoksiin perustuva palveluverkkosuunnittelu auttaa ennakoimaan tulevaa niin, että huomioon otetaan sekä olemassa olevan palvelun vähentämistarpeet että uusien tilahankkeiden suunnittelutarpeet. Palveluverkkosuunnitteluun kuuluu myös olemassa olevien toimipisteiden peruskorjausten tarpeiden arviointi viiden vuoden aikavälillä.

Laadittu suunnitelma perustuu sekä sosiaaliviraston strategisiin taloutta ja resursseja koskeviin päämääriin että päivähoidon vastuualueen asiakkaita ja vaikuttavuutta koskeviin päämääriin. Talouden näkökulmasta tavoitteena on joustava ja taloudellinen toimitilaverkko, palvelujen monipuoliset tuottamistavat sekä kustannustehokkuus. Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on hyvä kasvuympäristö sekä lasten ja perheiden elämäntilanteiseen sopivat päivähoitopalvelut.

Vuoden 2006 talousarviossa on em. päämääristä konkretisoitu tavoitteet, jotka ohjaavat myös päivähoidon palveluverkkosuunnittelua. Ne ovat päivähoidon tilojen käytön tarkistaminen, yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrän lisääntyminen vähintään 5 %:iin alle kouluikäisistä lapsista vuoden 2006 loppuun mennessä ja neuvonnan tehostaminen perheiden valintamahdollisuuksista.

Yhteistyö palveluverkkosuunnittelun kehittämisessä

Tavoitteellinen ja ennakoiva päivähoidon palveluverkkosuunnittelu edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Tilahankkeita koskevaa yhteistyötä palveluverkkosuunnittelussa kehitetään kiinteistöviraston kanssa. Tavoitteena on, että erityisesti uusien asuinalueiden palvelutuotannon suunnittelussa otetaan huomioon sosiaaliviraston strategioiden vaikutus mm. tonttivarauksissa.

Päivähoidon vastuualue on mukana Helsingin kaupungissa lasten ja nuorten käytössä olevien tilojen käytön tehostamiseen liittyvässä selvitystyössä. Selvitys on tehty vuonna 2005 yhteistyössä sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen vastuualueen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Päivähoidon vastuualue on osallistunut kaupunginkanslian selvitykseen koskien pääkaupunkiseudun kuntien rajoilla sijaitsevia päivähoidon toimipisteitä. Tavoitteena on ollut selvittää missä ja minkälaisia mahdollisuuksia olisi kuntien väliseen tilojen yhteiskäyttöön. Päivähoidon vastuualue on aktiivisesti yhteydessä naapurikuntiin kuntien rajoilla olevien sekä vapautuvien päivähoitotilojen että rakenteilla olevien alueiden ja siellä tarvittavien uusien tilatarpeiden osalta. Yhteistyössä on mukana myös kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalvelut

-yksikkö, joka käytännössä hoitaa kiinteistöjen vuokrauksen.

Jatkotyö palveluverkkosuunnittelun kehittämisessä

Toimiva ja tuloksellinen päivähoidon palveluverkkosuunnittelu edellyttää sekä pitkän aikavälin suunnittelua että tehtyjen suunnitelmien ajankohtaista päivitystä.

Sosiaalivirastossa tehdään pitkän aikavälin (5-10 vuotta) palveluverkkosuunnittelua strategiaan pohjautuen alustavien suunnitelmien tasolla. Palveluverkkosuunnitelmaa päivitettäessä otetaan huomioon väestömuutosten lisäksi perheiden valintaoikeuteen perustuva toteutunut palvelujen käyttö. Tällöin pidemmän aikavälin suunnitelmat tarkentuvat kahden seuraavan vuoden osalta.

Tämän lisäksi alueelliset palveluverkkosuunnitelmat päivitetään kahdesti vuodessa. Ne ovat keskeinen työväline päivähoitoverkon sovittamisessa ajankohtaiseen palvelutarpeeseen. Palveluverkko ja siitä johtuvat toimipisteiden toiminnan muutokset tuodaan sosiaalilautakuntaan kahdesti vuodessa.

Lähitulevaisuuden tavoitteena on, että tietoa vanhemmille eri päivähoitomuotojen valinnanmahdollisuuksista ja palveluverkosta lisätään mm. asukasfoorumien avulla. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on saada aikaan helsinkiläisten perheiden tarpeita hyvin palveleva päivähoitopalvelujen kokonaisuus sekä asiakkaiden että kaupungin talouden näkökulmasta.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Laura Räty) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Räty) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Rädylle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

3

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: SENIORILIIKUNNAN KEHITTÄMINEN

Khs 2005-2460

Stj toteaa, että käsitellessään 16.11.2005 talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2006 – 2008 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

3 (3) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen selvittävän, miten sosiaalitoimi voisi käytettävien määrärahojen puitteissa hankkia osana vanhusten avopalvelujen kehittämistä senioriliikunnan palveluja eri palvelujen tuottajilta.” (Maija Anttila, äänin 77 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (7.2.2006), että liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä. Liikuntaa lisäämällä on mahdollista parantaa merkittävästi väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä säästää julkisen hallinnon kustannuksia. Iäkkäillä ihmisillä liian vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä, itsenäisen arkitoiminnan rajoittumista sekä lisääntyvää ja ennenaikaista hoivan tarvetta. Liikuntaharjoittelulla on merkitystä monien sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon kannalta. Sillä näyttää olevan suotuisia vaikutuksia iäkkäiden ihmisten mielialaan ja mahdollisesti depressiivisiin oireisiin. Liikuntaharrastuksella on todettu olevan tärkeä merkitys myös iäkkäiden ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja sen tuomat mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tuntemuksiin ovat tärkeä tekijä iäkkäiden ihmisten elämänlaadun kannalta.

Sosiaaliviraston vanhuspalvelujen vastuualueen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on kirjattu: Asiakkaiden elämänedellytysten ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen ja parantaminen. Liikunnan järjestäminen on yksi keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Kotona asuville ikääntyneille järjestetään senioriliikunnan palveluja sosiaalitoimen avopalveluissa pääsääntöisesti vanhusten palvelu- ja virkistyskeskuksissa. Toimintakykyä ylläpitävää sekä kuntouttavaa toimintaa erilaisia liikkumismuotoja käyttäen tapahtuu myös vanhusten päivätoimintayksiköissä. Palvelukeskusten liikuntatoiminta on monipuolista ja ryhmät ovat suosittuja ja täynnä. Erilaisia liikuntaryhmiä on noin 100 eri puolilla kaupunkia, ja ryhmiin osallistuvia ikäihmisiä kaikkiaan noin 2 000. Yleisimmät liikuntamuodot ovat tuolijumppa, vesivoimistelu, kuntojumpat ja senioritanssit. Liikuntatoiminta on joko palvelukeskusten omaa tai sen on järjestänyt liikuntavirasto, työväenopisto tai vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Toiminta järjestetään joko omana tai ostopalveluna.

Valmisteilla olevassa vanhuspalveluohjelmassa vuosille 2006–2009 on yhdeksi kehittämistehtäväksi otettu asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Palvelukeskusten toimintaa kohdennetaan jatkossa entistä enemmän fyysiseltä, psyykkiseltä tai sosiaaliselta toimintakyvyltään alentuneille henkilöille. Palvelukeskuksissa lisätään kuntoutus- ja liikuntaryhmiä sekä psyykkistä ja sosiaalista tukea mm. erilaisten teemaryhmien muodossa.

Vanhusten päivätoiminnan kehittämissuunnitelmassa on mainittu, että asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman osaksi kirjataan aina yksilöllinen liikkumissuunnitelma.

Kaupunginjohtaja asetti vuonna 2005 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia toimenpidesuunnitelma ikääntyvän väestön liikuntamahdollisuuksien ja – aktiivisuuden edistämiseksi. Työryhmässä ovat edustettuina liikuntavirasto, sosiaalivirasto sekä terveyskeskus. Työryhmän ehdotus valmistuu alkuvuodesta 2006.

Työryhmä tulee esittämään senioriliikunnan palvelujen lisäämistä ja monipuolistamista. Lisäksi työryhmä ehdottaa lisäkoulutusta henkilökunnalle vanhusten liikuntatarpeiden havaitsemiseen sekä liikunnan järjestämiseen.

Sosiaaliviraston vanhuspalvelujen vastuualue tulee vuoden 2006 aikana järjestämään lisää liikuntaan liittyvää koulutusta päivätoimintayksiköiden sekä palvelu- ja virkistyskeskusten henkilökunnalle.

Sosiaaliviraston järjestämän liikuntatoiminnan lisäksi liikuntaryhmiä iäkkäille Helsingissä järjestävät liikuntavirasto, terveyskeskus, työväenopisto sekä erilaiset liikuntaseurat, eläkeläisjärjestöt ja yksityiset tahot.

Jatkossa liikuntatoimintaa tullaan lisäämään kaupunginjohtajan asettaman työryhmän ehdotusten mukaisesti.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Maija Anttila) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

4

VT PEKKA REINIKAISEN TOIVOMUSPONSI: LASTENSUOJELUN TEHOSTAMINEN

Khs 2005-2487

Stj toteaa, että käsitellessään 16.11.2005 talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2006 – 2008 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

9 (13) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten lastensuojelun toimintaa voitaisiin tehostaa.” (Pekka Reinikainen, äänin 66 – 1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (7.2.2006) mm., että lapsiperheiden palvelujen tarkoitus on ensisijaisesti turvata lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset. Lapsiperheiden palveluissa strategisina painopistealueina ovat erityisesti riskiolosuhteissa elävien lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen parantaminen. Tähän pyritään kehittämällä työmenetelmiä, mm. tapauskohtaisen arvioinnin menetelmiä, vahvistamalla henkilöstön osaamista sekä tehostamalla lapsilähtöisesti palveluprosessien laatua ja sujuvuutta.

Lastensuojelussa oli vuoden 2005 lokakuuhun mennessä keskimäärin 6712 asiakasta/kk, joista 5128 avohuollossa ja 1584 sijaishuollon asiakkaana. Avohuollon asiakkaiden määrä on laskeva; vuonna 2004 vastaavat luvut olivat 7177 asiakasta /kk, joista 5565 avo- ja 1612 sijaishuollon asiakkaana. Lasten määrä on laskeva Helsingin kaupungissa, mikä vaikuttaa osaltaan myös lastensuojelun asiakasmääriin.

Kiireellisten huostaanottojen määrä on sen sijaan kasvanut edelleen. Vuoden 2004 marraskuun lopussa kiireellisiä huostaanottoja oli tehty 303, ja vuoden 2005 marraskuun lopussa määrä oli jo 340. Erityisesti yli 13-vuotiaiden kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet huomattavasti.

Lautakunta selostaa toimenpiteitään lapsiperheille annettavan varhaisen tuen vahvistamiseksi, lastensuojelun vaikuttavuuden arviointia, lasten sijaishuoltoa ja lastensuojelun henkilöstörakennetta.

Kaiken kaikkiaan lastensuojelussa on meneillään varsin paljon sisällöllistä kehittämistyötä, jolla pyritään lisäämään toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Pääkaupunkisedun kunnat tekevät tätä työtä myös yhdessä. Kuntien yhteistyönä on suunnitteilla pääkaupunkiseudun lastensuojelun seutukehittämisyksikkö, jolle on haettu valtion rahoitusta.

./. Lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Pekka Reinikainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Pekka Reinikainen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Pekka Reinikaiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Sosiaalilautakunnan lausunto 7.2.2006