HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

10 - 2008

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

10.3.2008 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Finestlink Oy:n varsinainen yhtiökokous

3

 

4

Ärende bordlagt 25.2.2008 och 3.3.2008
Utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen
25.2.2008 ja 3.3.2008 pöydälle pantu asia
Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen

4

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Oy Gardenia-Helsinki Ab:n varsinainen yhtiökokous

18

 

2

Valtuutettu Mika Ebelingin toivomusponsi: Poikittaisjoukkoliikenteen kuljetusosuudet

20

 

3

Valtuutettu Otto Lehtipuun toivomusponsi: Joukkoliikenteen nopeuttamistoimet

26

 

4

3.3.2008 pöydälle pantu asia
Hankintastrategia ja hankintojen kehittäminen

34

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Valtuutettu Otto Lehtipuun toivomusponsi: sosiaalilautakunnan jaostojen tehtävät ja toimivalta

38

 

2

Lausunto oikeusministeriölle sähköistä valvontaa koskevasta työryhmämietinnöstä

40

 

3

Terveysasemien johtajan sijaisen määrääminen

42

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Vartiokylän tontin 45296/14 asemakaavan muuttaminen (nro 11738)

44

 

2

Gymnasiet Lärkanin ja Haga lågstadieskolanin julkisivujen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

47

 

3

Kiinteistö Oy Sepeteuksentie 35:n varsinainen yhtiökokous

49

 

4

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous

50

 

5

Kiinteistö Oy Intiankatu 31:n varsinainen yhtiökokous

51

 

6

Kiinteistö Oy Helsinki Niittylänpolku 10:n poikkeamishakemus

52

 

7

3.3.2008 pöydälle pantu asia
VT Otto Lehtipuun toivomusponsi: Neuvottelujen kiirehtiminen valtion kanssa maanvaihdoista liittyen Sipoonkorpeen

55

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                 Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

3

FINESTLINK OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2008-530

 

Finestlink Oy ilmoittaa, että yhtiön varsinainen yhtiökokous on tiistaina 18.3.2008 klo 10.30 alkaen Pohjola Voiman pääkonttorissa osoitteessa Töölönkatu 4, Helsinki.

 

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös, tili - ja vastuuvapauden myöntäminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta).

 

Kj toteaa, että Finestlink Oy on perustettu vuonna 2004. Yhtiön pääasiallisena tehtävänä on omistaa ja hallita Suomen ja Viron välisen tasasähkökaapeliyhteyden rakentamiseen ja omistamiseen perustetun virolaisen yhtiön, AS Nordic Energy Linkin (NEL) osakkeita. Kaupungin omistusosuus Finestlink Oy:stä on 40 %.

 

Kaupungilla on osakassopimuksen mukaan oikeus nimetä Finestlink Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä. Viisijäsenisessä hallituksessa ovat olleet kaupungin edustajina Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Pekka Manninen.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Energiaa edustamaan kaupunkia Finestlink Oy:n 18.3.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa, hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä ehdottamaan, että yhtiön hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi valitaan Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Pekka Manninen.

 

                                                                 Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen Helsingin Energialle, nimetyille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

4

Ärende bordlagt 25.2.2008 och 3.3.2008

UTVECKLANDE AV SERVICEN PÅ SVENSKA I HUVUDSTADSREGIONEN

25.2.2008 ja 3.3.2008 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

 

Stn/Khs 2007-2014

 

Stadsdirektören konstaterar att för de samarbetsprojekt och beredningsåtgärder som föreslås i samarbetsavtalet för huvud­stadsregionen, som stadsfullmäktige i huvudstadsregionen godkände 22.5.2006, har det tillsatts 14 arbetsgrupper. Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i regionen (arbetsgrupp 14) hade till uppgift att utgående från en utredning och resultaten av en medborgarenkät utarbeta förslag till hur servicen kunde förbättras såväl inom städerna som över kommungränserna i huvudstadsregionen.

 

Delegationen för huvudstadsregionen beslöt 4.9.2007 sända arbetsgruppens förslag till städerna för fortsatt behandling. Delega­tionen beslöt samtidigt att ta upp ärendet på nytt efter behandlingen i respektive städer.

 

Arbetsgruppens förslag till utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen

 

Arbetsgruppens rapport går ut på en gemensamt fastslagen vision, en utredning och en enkät med svar samt utvecklingsförslag utifrån resultat­en.

 

Enligt visionen i rapporten verkar Helsingfors, Esbo, Vanda och Gran­kulla aktivt för att kommuninvånaren ska kunna använda svenska och få svenskspråkig service oberoende av kommungränser.

 

Arbetsgruppens tio förslag med åtgärdsförslag är grupperade enligt målgrupperna invånarna, personalen och förvaltningen.

 

För invånarna

 

1.                   Svenskspråkig medborgarservice - samlad telefon-, invånar- och internetservice - för huvudstadsregionens svenskspråkiga befolkning.

 

2.                   Den svenskspråkiga befolkningen kan efter eget val anmäla sig till huvudstadsregionens social- och hälsovård. Skola och dagvård sammanförs i varje stad till en språklig förvaltningsenhet för att stöda en svensk närmiljö.

 

3.                   Mindre grupper med uttalat behov av att få tala svenska säkras tillgång till svensk service genom att koncentrera den i huvudstads­regionen, bl.a. handikappvård, mentalvård, barnskydd, missbrukarvård och utbildning för handikappade.

 

4.                   Respektive stad har sektorsvisa kontaktpersoner för den svenskspråkiga befolkningen.

 

För personalen

 

5.                   SEURE samarbetar aktivt och resultatinriktat med städerna för rekrytering av vikarier till en gemensam svenskspråkig personalpool i huvudstadsregionen.

 

6.                   Gemensam målgruppsrelaterad språkundervisning i svenska på arbetstid för att säkra betjäningen på svenska.

 

7.                   I huvudstadsregionen betalas ett kännbart språkbrukstillägg enligt stadsvisa, klart definierade kriterier.

 

För förvaltningen

 

8.                   Permanent samarbetsorgan som bl.a. initierar till, planerar, utvärderar och följer upp utvecklandet av servicen på svenska i hela huvudstadsregionen.

 

9.                   Fungerande svenskspråkig beslutsfattning och förvaltningsstruktur, en svensk kommitté, i respektive stad.

 

10.                Kontinuerlig självutvärdering av servicens språkliga kvalitet.

 

./.                   För arbetsgruppens förslag med åtgärdsförslag redogörs närmare i rapporten som utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

 

Utlåtanden om åtgärdsförslagen

 

./.                   Arbetsgruppens åtgärdsförslag sändes till alla förvaltningar för utlåtande senast 22.10.2007. Utlåtandena och meddelandena med anledning av begäran om utlåtande utgör bilagorna 2-33 till detta ärende på föredragningslistan.

 

Stadsdirektören konstaterar att den svenska servicen har konsekvent utvecklats i stadens egen verksamhet, och utvecklandet har varit aktuellt också i samarbetet i huvudstadsregionen allt sedan delegation­en för huvudstadsregionen inledde sin verksamhet.

 

Utvecklande av den svenska servicen ingår också i Helsingfors genom­förandeplan och huvudstadsregionens stadsregionplan, vilka hör till kommun- och servicestrukturreformen och vilka godkändes av stadsfullmäktige 19.6.2007.

 

Avsikten är att efter behandlingen i delegationen för huvudstads­regionen ska utvecklingsförslagen föreläggas städerna för beslut enligt instruktion­erna och beslutsfattandesystemet i respektive städer. Städ­erna ska sinsemellan komma överens om hur eventuell samservice anordnas och om principer för hur service ska kunna användas gemen­samt samt om kostnadsfördelningen i sammanhanget.

 

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen (22.5.2006) hyväksymässä pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksessa esitettyjä yhteistyöhankkeita ja valmistelutoimenpiteitä varten asetettiin 14 työryhmää. Seudullisen ruotsinkielisen palvelun kehittämistyöryhmän (työryhmä 14) tehtävänä oli selvityksen ja kansalaiskyselyn pohjalta laatia ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen parantamiseksi joko kunnan sisäisinä ja/tai kuntarajat ylittävinä. 

 

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti (4.9.2007) lähettää työryhmän ehdotukset kaupunkien jatkokäsittelyyn. Samalla neuvottelukunta päätti, että asia tuodaan uudelleen neuvottelukunnan käsiteltäväksi kaupunkikohtaisten käsittelyjen jälkeen.

 

                      Työryhmän ehdotukset ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi

 

Työryhmän raportti sisältää yhteisesti määritellyn vision, laaditun selvityksen ja kyselyn vastauksineen sekä niiden tuloksiin perustuvat kehittämisehdotukset.

 

Työryhmän raporttiin sisältyvän vision mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti niin, että kuntalainen asuinkunnasta riippumatta saa ruotsinkielisiä palveluja ja voi asioida ruotsin kielellä.

 

Työryhmän kymmenen ehdotusta on ryhmitelty kohderyhmän mukaan asukkaalle, henkilöstölle ja hallinnolle osoitettuihin toimenpide-ehdotuksiin.

 

Asukkaita koskevat ehdotukset

 

1.                   Pääkaupunkiseudulla on yhteinen ruotsinkielinen kuntalaispalvelu, joka toimii puhelimitse, yhteispalvelupisteissä ja internetissä.

 

2.                   Kuntalainen voi rekisteröityä vapaasti pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Koulu ja päivähoito yhdistetään kaupunkikohtaisesti ruotsinkieliseksi hallintoyksiköksi ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi.

 

3.                   Keskitetään pienen, omakielisistä palveluista erityisen riippuvaisen käyttäjäkunnan sosiaali- ja terveyspalveluja mm. vammaispalvelut, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja vammaisten opetus.

 

4.                   Toimialakohtaisia yhteyshenkilöitä ruotsinkielisten palvelujen tarvitsijoille.

 

Henkilöstöä koskevat ehdotukset

 

5.                   SEURE tekee aktiivisesti ja tavoitteellisesti rekrytointiyhteistyötä kaupunkien kanssa ruotsinkielisen henkilöstörenkaan perustamiseksi.

 

6.                   Yhteinen kohderyhmäkohtainen, työajalla toteutettu kieliopetus, jotta henkilöstöllä olisi valmiuksia palvella ruotsiksi.

 

7.                   Pääkaupunkiseudulla maksetaan tuntuva kielilisä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

 

Hallintoa koskevat ehdotukset

 

8.                   Pysyvä yhteistyöelin, joka mm. tekee aloitteita, suunnittelee, arvioi ja seuraa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä.

 

9.                   Kaupungeissa on toimiva ruotsinkielisten palvelujen päätöksenteko ja hallintorakenne, ruotsinkielinen neuvottelukunta.

 

10.                Palvelun kielellisen laadun jatkuva itsearviointi.

 

./.                   Työryhmän ehdotuksia ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia on selostettu tarkemmin raportissa, joka on tämän asian liitteenä 1.

 

Toimenpide-ehdotuksista saadut lausunnot

 

./.                   Työryhmän toimenpide-ehdotuksista on pyydetty lausunnot kaikilta hallintokunnilta 22.10.2007 mennessä. Saadut lausunnot ja ilmoitukset lausuntopyynnön johdosta ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2-33.

 

Kj toteaa, että ruotsinkielisiä palveluja on johdonmukaisesti kehitetty kaupungin omassa toiminnassa ja kehittäminen on ollut vireillä myös pääkaupunkiseudun yhteistyössä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä lähtien.

 

Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen sisältyy myös kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen mukaisiin kaupunginvaltuuston 19.6.2007 hyväksymiin Helsingin toteuttamissuunnitelmaan ja pääkaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelmaan.

 

Tarkoituksena on, että kehittämisehdotukset tulevat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan käsittelyn jälkeen päätettäviksi kussakin kaupungissa niiden johtosääntöjen ja päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Mahdollisten yhteispalvelujen järjestämisestä ja palvelujen yhteiskäyttöä koskevista järjestämisperiaatteista sekä niihin liittyvästä kustannusten jaosta tulee sopia kaupunkien kesken. 

 

KJ                                      Stadsstyrelsen torde besluta konstatera följande som ställningstagande till förslagen till utvecklande av servicen på svenska i huvudstads­regionen:

 

I huvudstadsregionen bor en femtedel av landets svenskspråkiga befolkning, sammanlagt ca 64 000 personer. Tvåspråkigheten är en väsentlig del av Helsingfors identitet, historia och nutid. Det är viktigt att medborgarservicen för de svenskspråkiga i Helsingfors och hela huvudstadsregionen fungerar här och nu.

 

Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i huvudstads­region­en har på ett övergripande och förtjänstfullt sätt utrett behoven att utveckla den svenska servicen och granskat möjligheterna för de olika sektorerna i städerna att samarbeta på stads- och regionnivå. Utredningen är en god grund för en gemensam bedömning av service­utvecklingen.

 

Av arbetsgruppens rapport framgår att utvecklingen av den svenska servicen utgår allmänt från att en koncentration av servicen i hela huvudstadsregionen bättre tryggar servicen för de svenskspråkiga, som bor spridda i regionen.

 

Stadsstyrelsen konstaterar att då staden tillhandahåller och utvecklar service följer den språklagen och de språkliga rättigheterna enligt speciallagstiftningen. Utgångspunkten är att Helsingfors stads svenska service fortsättningsvis ska utvecklas som en del av den allmänna utvecklingen av stadens service och servicenät. Stadens förvaltningar ska genomföra utvecklingsprojekten med svensk service inom ramen för budgeten.

 

Städerna i huvudstadsregionen främjar stegvis en gemensam använd­ning av service i enlighet med redan fastslagna gemensamma planer och beslut. Utnytt­jandet av service över kommungränserna måste ske utifrån fullt kost­nads­ansvar.

 

Stadsstyrelsen konstaterar att arbetsgruppens rapport har sänts för utlåtande till alla förvaltningar inom Helsingfors stad. Utifrån utlåt­ande­na anser stadsstyrelsen att i den fortsatta behandlingen av arbets­grupp­ens tio åtgärdsförslag ska följande beaktas:

 

Förslagen beträffande invånarna

 

För närvarande kan man få service på svenska i huvudstadsregionen på samserviceställen, telefonrådgivning och städernas webbsidor. Den för huvudstadsregionen gemensamma hälsorådgivningstelefonen betjänar klienterna på finska och svenska.

 

Det är inte ändamålsenligt att skapa en helt separat svenskspråkig medborgarservice för hela huvudstadsregionen. Det kan leda till överlappande funktioner och ge problem med uppdatering och informationsgången. Att koncentrera kundtjänst enbart på språklig grund kan orsaka svårigheter också för innehållet och kunnandet.

 

Ett viktigt mål är att utveckla den elektroniska kommunikationen i regionen på finska och svenska. Först ska den nuvarande gemen­samma regionportalen utvecklas så att den betjänar invånarna i huvudstadsregionen allt bättre. Telefonteknikens möjligheter bör utnyttjas så väl som möjligt i det fortsatta arbetet på bättre rådgivnings- och jourtjänster.

 

Social- och hälsovårdstjänsterna fungerar i första hand utifrån principen om närservice. Helsingfors har koncentrerat den svenska servicen till tre hälsostationer och en svensk socialservicebyrå. Erfarenheterna av att svenskspråkiga fritt får välja serviceställe och frivilligt anmäla sig till centraliserad service har så till vida varit goda. Rätten att söka sig till service efter eget val ska bedömas funktion för funktion. Svensk­språk­igas rätt att efter eget val anmäla sig till social- och hälsovård i huvud­stadsregionen kan ändå innebära ett behov att utöka den sven­ska servicen i Helsingfors, vilket i den föreslagna omfattningen inte är möjligt i dagens resurs- och rekryteringsläge.

 

Förslaget att tillhandahålla specialservice inom social- och hälsovården (bl.a. handikappomsorg, rehabilitering, barnskydd, missbrukarvård, mentalvård i tillämpliga delar) centraliserat som samarbete i huvud­stads­regionen ska understödas. Handlingsmodeller för specialservicen har utvecklats i samråd mellan tjänsteinnehavare i huvudstadsregion­en, och ett förslag utarbetas för närvarande. Beslut fattas separat om ett gemen­­samt tillhandahållande av service utifrån förslaget, och samtidigt ska kostnadsansvaret fördelas.

 

En administrativ sammanslagning av den svenska undervisningen och dagvården började utredas hösten 2007, och utredningen slutförs i mars 2008. Efter det fattas beslut om eventuella fortsatta åtgärder i Helsingfors.

 

                                            Förslagen beträffande personalen

 

Enligt förvaltningsstadgan ska både den finskspråkiga och den svensk­språkiga befolkningens behov beaktas rättvist i stadens verksamhet. Stadens service ska ordnas så att invånarna kan få service på vartdera språket inom stadens alla arbetsfält. I samband med rekrytering och genom utbildning ser förvaltningarna och affärsverken som arbets­givare till att det finns tillräckligt med personal som kan svenska.

 

Språkkurser för yrkesgrupper och arbetsenheter främjar tillgången till svensk service. Svenska arbetarinstitutet svarar särskilt för utbudet av svenskkurser för personalen. Att ordna en gemensam språkutbildning i huvudstadsregionen för personalen kräver att kostnaderna för utbild­ningen och samordningen fördelas. 

 

Av förvaltningarnas och affärsverkens språkplaner framgår det servicebehov utifrån vilket en persons språkkunskaper och användning av språk beaktas i lönen. År 2007 omarbetades principerna för språk­tillägg inom staden och enligt dem beaktas språkkunskaperna antingen i den uppgiftsrelaterade lönen eller som personligt tillägg.

 

I december 2007 började förvaltningarna och affärsverken verkställa beslutet om att språkkunskaper ska beaktas i lönen. Dessutom pågår beredningen av ett för huvudstadsregionen gemensamt förfarande med tillägg för användning av språk.

 

SEURE Oy stöder ägarkommunernas språkpolicy i sin verksamhet. Huvudstadsregionen är gemensamt rekryteringsområde, där satsningar ska göras på tillgången på språkkunnig personal. Städerna samarbetar för att ständigt harmonisera personalpolicyn.

 

                                            Förslagen beträffade förvaltningen

 

Delegationen för huvudstadsregionen medverkar till välfärden och en effektivare service för invånarna i regionen i enlighet med städernas gemensamma vision och strategi och i olika samarbetsformer. Att utveckla den svenska servicen har varit ett av samprojekten inom delegationen allt sedan den inledde sin verksamhet.

 

Det är inte ändamålsenligt att tillsätta nya, separata stadsvisa eller regionala samarbetsorgan och organisationer för svensk kommunal service. Stadens nämnder och direktioner svarar var och en för sin förvaltnings strategiska, operativa och ekonomiska linjedragningar.

 

Att utse sektorsvisa kontakt­personer eller för huvudstadsregionen gemensamma kontakt­personer när det gäller svensk service kan vara ett bra sätt att göra samarbetet smidigare och förbättra samordningen. Förvalt­ning­arna kan vända sig till dem vid behov.

 

Servicen och servicestrukturen kan fås att fungera bättre genom att verksamheten kontinuerligt utvärderas och auditeras. I Helsingfors utvärderar förvaltningarna och affärsverken själva sin verksamhet. Utvärdering är ett redskap att höja kvaliteten och det används redan nu i allt större utsträckning. Det är möjligt att kontinuerligt utvärdera servicens språkliga kvalitet tack vare självutvärdering vid verksam­hetsen­het­­erna, som börjar i Helsingfors senast 2009. Förvaltningarna och affärsverken kan använda en självutvärderingsmanual som utarbetats i region­sam­arbetet, då de i fortsättningen utvärderar den svenska servicen.

 

                                            Skrivelse till delegationen för huvudstadsregionen

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kannanottonaan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämisehdotuksista seuraavaa:

 

Pääkaupunkiseudulla asuu viidennes koko maamme ruotsinkielisestä väestöstä, yhteensä noin 64 000 henkeä. Kaksikielisyys on olennainen osa Helsingin identiteettiä, historiaa ja nykypäivää. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen kuntalaispalvelun toimivuus ja ajantasaisuus on tärkeää.

 

Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistyöryhmä on kokonaisvaltaisesti ja ansiokkaasti selvittänyt ruotsinkielisten palvelujen kehittämistarpeita ja tarkastellut kaupunkien eri toimialojen mahdollisuuksia yhteistyöhön kaupunkikohtaisesti ja seudullisesti. Selvitys muodostaa hyvän pohjan palvelujen kehittämisen yhteiselle arvioinnille.

 

Työryhmän raportin mukaan ruotsinkielisten palvelujen kehittämisessä lähtökohtana yleisellä tasolla on, että keskittämällä palveluja koko pääkaupunkiseudulla pystytään paremmin turvaamaan hajallaan asuvan ruotsinkielisen väestön palvelut.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä noudatetaan kielilakia ja erityislainsäädännössä määriteltyjen kielellisten oikeuksien toteutumista.  Lähtökohtana on, että Helsingin kaupungin ruotsinkielisiä palveluja tulee kehittää edelleen osana kaupungin yleistä palvelujen ja palveluverkon kehittämistä. Kaupungin eri hallintokuntien tulee toteuttaa ruotsinkielisten palvelujen kehittämishankkeet talousarvion puitteissa. 

 

Pääkaupunkiseudun kaupungit edistävät vaiheittain palvelujen yhteiskäyttöä tehtyjen yhteisten suunnitelmien ja päätösten mukaan. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen edellyttää, että se tapahtuu täyden kustannusvastuun perusteella.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän raportista on pyydetty Helsingissä kaikkien hallintokuntien lausunnot. Saatujen lausuntojen pohjalta kaupunginhallitus katsoo, että työryhmän esittämien kymmenen toimenpide-ehdotuksen osalta jatkokäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

 

Asukkaita koskevat ehdotukset

 

                                            Tällä hetkellä ruotsinkielistä palvelua on saatavissa pääkaupunkiseudun eri yhteispalvelupisteissä, puhelinneuvonnassa ja kaupunkien verkkosivuilla. Pääkaupunkiseudun yhteinen terveysneuvontapuhelin palvelee suomen- ja ruotsinkielellä.

 

Kokonaan erillisen pääkaupunkiseudun yhteisen ruotsinkielisen kuntalaispalvelun luominen ei ole tarkoituksenmukaista. Se voisi johtaa toimintojen päällekkäisyyteen ja aiheuttaa päivitys- ja tiedonkulkuongelmia. Asiakaspalvelun keskittäminen yksinomaan kielellisin perustein voi tuottaa myös sisältöosaamisen näkökulmasta vaikeuksia.

 

Sähköisten palvelujen kehittäminen seudullisena palveluna sekä suomen- että ruotsinkielellä on tärkeä tavoite. Ensisijaisena toimenpiteenä tulee olla nykyisen yhteisen seutuportaalin kehittäminen yhä paremmin pääkaupunkiseudun asukkaita palvelevaksi. Puhelinteknologian mahdollisuuksia tulisi myös hyödyntää neuvonta- ja päivystyspalvelujen jatkokehitystyössä mahdollisimman hyvin.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat ensisijaisesti lähipalvelun periaatteella. Helsinki on keskittänyt ruotsinkielisiä palveluja kolmelle terveysasemalle ja ruotsinkieliseen sosiaalipalvelutoimistoon. Kokemukset vapaasta asiointipaikan valinnasta ja vapaaehtoisesta listautumista keskitettyjen palvelujen piiriin ovat tältä osin olleet onnistuneita. Vapaa palveluihin hakeutumisoikeus on arvioitava toimintokohtaisesti.  Ruotsinkielisen väestön vapaa hakeutuminen pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveyshuoltoon saattaisi kuitenkin merkitä tarvetta lisätä Helsingissä ruotsinkielistä palvelutoimintaa, mihin ei ole ehdotetussa laajuudessa mahdollisuutta kaupungin nykyisessä resurssi- ja rekrytointitilanteessa.

 

Ehdotus ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyshuollon erityispalvelujen

(mm. vammais- tai kuntoutuspalvelut, lastensuojelu, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut soveltuvin osin) järjestämisestä keskitetysti pääkaupunkiseudun yhteistyönä on kannatettava. Erityispalvelujen toimintamalleja on kehitetty pääkaupunkiseudun viranhaltijayhteistyössä ja esitystä valmistellaan parhaillaan. Palvelujen yhteisestä järjestämisestä päätetään tämän pohjalta erikseen ja samassa yhteydessä tulee myös päättää kustannusvastuun jakautumisesta.

 

Ruotsinkielisen opetustoimen ja päivähoidon toimintojen hallinnollista yhdistämistä koskeva selvitystyö on käynnistetty syksyllä 2007 ja se valmistuu maaliskuussa 2008. Tämän jälkeen Helsingissä päätetään erikseen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

 

                                            Henkilöstöä koskevat ehdotukset

 

Hallintosäännön mukaan kaupungin toimintojen järjestämisessä on tasapuolisesti otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisen

väestön tarpeet ja järjestettävä palvelut niin, että asukkaita voidaan

palvella kaksikielisesti kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Kaupungin virastot ja liikelaitokset huolehtivat rekrytointien yhteydessä ja koulutuksen avulla työnantajina siitä, että ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa on riittävästi.

 

Henkilöstön ammattiryhmä- ja työyksikkökohtaisella kieliopetuksella edistetään ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta. Henkilöstön ruotsinkielen opetustarjonnasta vastaa erityisesti ruotsinkielinen työväenopisto. Henkilöstölle suunnatun pääkaupunkiseudun yhteisen kielikoulutuksen järjestäminen edellyttää koulutuksesta ja sen koordinoinnista aiheutuvien kustannusten jakamista.

 

Virastojen ja liikelaitosten kielisuunnitelmissa on määritelty se palvelutarve, jonka perusteella henkilön kielitaito ja kielten käyttäminen otetaan huomioon palkkauksessa. Kaupunkitasolla on vuonna 2007 uusittu kielilisää koskevat periaatteet, joiden mukaan kielitaito otetaan huomioon joko tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisena lisänä.

 

Kielitaidon huomioon ottamisesta palkkauksessa koskevan päätöksen täytäntöönpano on alkanut virastoissa ja liikelaitoksissa joulukuussa 2007. Lisäksi on vireillä pääkaupunkiseudun yhteisen kielenkäyttölisämenettelyn valmistelu.

 

SEURE Oy tukee omistajakuntiensa omaksumaa kielipolitiikkaa toiminnassaan. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhteisen rekrytointialueen, jossa kielitaitoisen henkilöstön saatavuuteen tulee panostaa. Kaupunkien yhteistyöllä lisätään jatkuvasti henkilöstöpolitiikan harmonisointia.

 

                                            Hallintoa koskevat ehdotukset

 

                                            Neuvottelukunta edistää omalta osaltaan kaupunkien yhteisen vision ja strategian mukaisesti seudun asukkaiden hyvinvointia ja palvelutoiminnan tehostamista erilaisilla yhteistoimintamuodoilla. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen on ollut yksi pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteishankkeista neuvottelukunnan toiminnan käynnistymisestä lähtien.

 

                                            Uusia, erillisiä kaupunkikohtaisia tai seudullisia yhteistyöelimiä ja organisaatioita ei ole tarkoituksenmukaista perustaa ruotsinkielisiä kuntapalveluja varten. Kaupungin lauta- ja johtokunnat vastaavat kukin omien hallintokuntiensa strategisista, toiminnallisista ja taloudellista linjauksista.

 

                                            Ruotsinkielisten palvelujen toimialakohtaisen yhdyshenkilöiden tai pääkaupunkiseudun yhteisten yhdyshenkilöiden nimeäminen voi olla hyvä keino parantaa yhteistyön sujuvuutta ja koordinointia, jonka hallintokunnat voivat ottaa käyttöön tarvittaessa.

 

Palveluja ja palvelurakenteen toimivuutta voidaan kehittää arvioimalla ja auditoimalla säännöllisesti toimintaa. Helsingissä jokainen virasto ja liikelaitos arvioi itse omaa toimintaansa ja itsearvioinnit ovat laadun kehittämisen työvälineinä jo nyt yhä enenevässä määrin käytössä. Palvelujen kielellisen laadun jatkuva arviointi on mahdollistaa toteuttaa Helsingissä vuoteen 2009 mennessä käyttöön otettavan toimintayksiköiden itsearviointimenettelyn avulla. Seutuyhteistyössä laadittua itsearvioinnin käsikirjaa virastot ja laitokset voivat hyödyntää jatkossa ruotsinkielisten palvelujen arvioinnissa. 

 

                                            Kirje pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle

 

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

 

LIITTEET

Liite 1

Service på svenska i huvudstadsregionen -arbetsgruppens rapport (arbetsgrupp 14) - Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut -työryhmän raportti (työryhmä 14)

 

Liite 2

Direktionen för djurgården, utlåtande 9.10.2007 - Eläintarhan johtokunnan lausunto 9.10.2007

 

Liite 3

Byggnadsnämnden, utlåtande 9.10.2007 - Rakennuslautakunnan lausunto 9.10.2007

 

Liite 4

Finska arbetarinstitutet, utlåtande 9.10.2007 - Suomenkielisen työväenopiston lausunto 9.10.2007

 

Liite 5

Yrkeshögskolan Stadia, utlåtande 15.10.2007 - Ammattikorkeakoulu Stadian lausunto 15.10.2007

 

Liite 6

Fastighetsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Kiinteistölautakunnan lausunto 16.10.2007

 

Liite 7

Räddningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Pelastuslautakunnan lausunto 16.10.2007

 

Liite 8

Direktionen för konstmuseet, utlåtande 16.10.2007 - Taidemuseon johtokunnan lausunto 16.10.2007

 

Liite 9

Kultur- och biblioteksnämnden, utlåtande 17.10.2007 - Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 17.10.2007

 

Liite 10

Förvaltningscentralen, utlåtande 16.10.2007 - Hallintokeskuksen lausunto 16.10.2007

 

Liite 11

Utbildningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Opetuslautakunnan lausunto 16.10.2007

 

Liite 12

Stadsplaneringsnämnden, utlåtande 18.10.2007 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 18.10.2007

 

Liite 13

Nämnden för allmänna arbeten, utlåtande 18.10.2007 - Yleisten töiden lautakunnan lausunto 18.10.2007

 

Liite 14

Helsingfors Arbis, utlåtande 19.10.2007 - Helsingfors Arbis 19.10.2007

 

Liite 15

Bostadsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Asuntolautakunnan lausunto 23.10.2007

 

Liite 16

Affärstjänstnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Liikennepalvelulautakunnan lausunto 23.10.2007

 

Liite 17

Hamnnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Satamalautakunnan lausunto 23.10.2007

 

Liite 18

Hälsovårdsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Terveyslautakunnan lausunto 23.10.2007

 

Liite 19

Miljönämnden, utlåtande 23.10.2007 - Ympäristölautakunnan lausunto 23.10.2007

 

Liite 20

Stadsorkestern, utlåtande 23.10.2007 - Kaupunginorkesterin lausunto 23.10.2007

 

Liite 21

Tekniska nämnden, utlåtande 25.10.2007 - Teknisen lautakunnan lausunto 25.10.2007

 

Liite 22

Ungdomsnämnden, utlåtande 25.10.2007 - Nuorisolautakunnan lausunto 25.10.2007

 

Liite 23

Direktionen för stadsmuseet, utlåtande 30.10.2007 - Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto 30.10.2007

 

Liite 24

Idrottsnämnden, utlåtande 30.10.2007 - Liikuntalautakunnan lausunto 30.10.2007

 

Liite 25

Ekonomi- och planeringscentralen, utlåtande 30.10.2007 - Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 30.10.2007

 

Liite 26

Faktacentralen, utlåtande 31.10.2007 - Tietokeskuksen lausunto 31.10.2007

 

Liite 27

Socialnämnden, utlåtande 13.11.2007 - Sosiaalilautakunnan lausunto 13.11.2007

 

Liite 28

Revisionskontoret, skrivelse 22.11.2007 - Tarkastusviraston kirje 22.11.2007

 

Liite 29

Bostadsproduktionsbyrån, utlåtande 22.11.2007 - Asuntotuotantotoimiston lausunto 22.11.2007

 

Liite 30

Centralvalnämndens sekreterare, meddelande 26.11.2007 - Keskusvaalilautakunnan sihteerin ilmoitus 26.11.2007

 

Liite 31

Personalcentralen, utlåtande 26.11.2007 - Henkilöstökeskuksen lausunto 26.11.2007

 

Liite 32

Kollektivtrafiknämnden, utlåtande 13.12.2007 - Joukkoliikennelautakunnan lausunto 13.12.2007

 

Liite 33

Företagshälsovårdscentralen, utlåtande 21.12.2007 - Työterveyskeskuksen lausunto 21.12.2007

 

 

 

 

1

OY GARDENIA-HELSINKI AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2008-437

 

Ryj toteaa, että yhtiön toimialana on ylläpitää Helsinki-Gardeniaan kuuluvia viher- ja ympäristötietokeskusta, talvipuutarhaa ja luontokoulua, toimia korkealaatuisena viheralan näyttely-, esittely- ja myyntikeskuksena sekä vuokrata tiloja.

 

Yhtiön hallituksen jäseninä ovat toimineet Pörrö Sahlberg, tutkimusinsinööri Terttu Peltonen, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ympäristökeskuksesta ja lehtori Ulla Tiainen opetusvirastosta.

 

Tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajana KHT Juha Tuomala.

 

Tilintarkastajien osalta päätösehdotus on tarkastuslautakunnan ehdottaman (24.10.2007) mukainen.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Oy Gardenia-Helsinki Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.2008 klo 10.00 ja esittämään yhtiön hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

 

_______________________

_______________________

 

Pekka Sauri

apulaiskaupunginjohtaja

 

Pekka Kansanen

ympäristöjohtaja

 

Ulla Tiainen

lehtori

 

sekä varsinaiseksi tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomala.

 

Pöytäkirjanote hallitukseen nimetyille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

 

 

 

2

VALTUUTETTU MIKA EBELINGIN TOIVOMUSPONSI: POIKITTAISJOUKKOLIIKENTEEN KULJETUSOSUUDET

 

Khs 2007-2500

 

Ryj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.1.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008 - 2010 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen kiinnittävän erityistä huomiota poikittaisjoukkoliikenteen kuljetusosuuden kehittymiseen, jotta valtuuston hyväksymä tavoite vuodelle 2012  17 %:n kulkumuoto-osuudesta saavutetaan. Mikäli tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtuustolta uusia päätöksiä asian suhteen, asiat tulee viivytyksettä tuoda valtuuston käsittelyyn." (Mika Ebeling, äänin 81-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (14.2.2007), että poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on ollut strategia­päätösten mukaisesti liikennelaitoksen painopistealueena. Valtaosa joukkoliikenteen tarjonnan lisäyksistä on viime vuosina kohdistettu parantamaan poikittaisliikennettä, jonka matkustajamäärä on saatu kasvamaan yli neljänneksellä viimeisen kolmen vuoden aikana (kuva). Poikittaisen joukkoliikenteen tarjontaa on vuoden 2004 jälkeen jo lisätty yli 35 %. Henkilöautoliikenteen voimakas kasvu on kuitenkin johtanut siihen, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus poikittaisessa liikenteessä on vastaavana aikana laskenut 13,0 %:sta 10,8 %:iin. Kaupunginvaltuuston kokouksessaan 25.9.2005 hyväksymä strateginen tavoite poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudeksi vuodelle 2012 on 17 %.

 

 

Maankäytön hajaantuminen sekä henkilöautoliikenteen edellytysten paraneminen ovat asettaneet joukkoliikenteen ison haasteen eteen. Mikäli nykyistä kehityssuuntaa ei saada merkittävästi muutettua, tavoitetta ei saavuteta vuoteen 2012 mennessä. Voimakkaalla panostuksella poikittaisen joukkoliikenteen tarjontaan ja liikenneolosuhteisiin tavoite on mahdollista saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät toimet, joiden avulla poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus saadaan nousuun kohti tavoitetta.

 

Jokeri II linjan (Vuosaari – Kontula – Malmi – Paloheinä – Kuninkaantammi – Myyrmäki) liikenteen käynnistäminen on tehokkain yksittäinen toimenpide, jolla vaikutetaan poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen. Liikennemallitarkastelun perusteella linjan aiheuttama liikennöintikustannusten kasvu on noin 0,8 milj. euroa vuodessa, kun vastaavasti matkustajien aika- ja palvelutasohyödyt ovat noin 3,8 milj. euroa vuodessa. Linja parantaisi olennaisesti poikittaisen joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna. Linjan toteuttaminen edellyttää 1,5 km:n pituisen bussiliikennetunnelin rakentamista keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen. Tunnelin suunnittelu on käynnistetty ja kaavoitus kuulemisineen ajoittuu ajalle keväästä 2008 syksyyn 2009. Hankesuunnitelmaa valmistellaan ja hankepäätös tunnelista tulisi tehdä kaupunginvaltuustossa kevään 2008 aikana. Hankesuunnitelman valmistelu tehdään liikennelaitoksen, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja liikuntaviraston yhteistyönä. Rakennusviraston tulisi varata investointisuunnitelmassaan varoja tunnelin rakentamiseen vuosille 2010 – 2011, jolloin liikenne linjalla voisi alkaa parhaassa tapauksessa vuoden 2011 lopulla.

 

Suuren suosion saavuttaneen ja kapasiteettinsa rajoilla operoivan Jokeri-linjan (550) siirtämistä raiteille tulee kiirehtiä. Jos suunnittelu ja toteutus etenevät viipeittä, Raide-Jokerin liikennöinti voisi alkaa vuonna 2015. Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma laaditaan vuoden 2008 aikana kaupunkisuunnitteluviraston, liikennelaitoksen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen, YTV:n ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä.

 

Liikennelaitoksella valmistui poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma syksyllä 2007. Suunnitelman mukaan uusi poikittaislinja 56 (Kannelmäki – Haaga – Käpylä – Kumpula – Kalasatama(M) ), joka tuo joukkoliikennetarjontaa myös Metsäläntien poikittaistasolle, tulisi perustaa vuoden 2009 aikana. Lisäksi linja 57 on tarkoituksenmukaista jatkaa Viikistä Kontulaan heti Kehä I:n Kivikon eritasoliittymän valmistuttua ja linja 77A kannattaa jatkaa Vantaalle Tikkurilaan.

 

Poikittaisen liikkumisen kasvusta suurin osa tulee ohjata joukkoliikenteeseen. Ruuhka­maksu on mm. PLJ-työn yhteydessä tehtyjen mallinnusten perusteella tehokas keino ohjata kulkumuodon valintaa. Mikäli ruuhkamaksu toteutetaan, se tulisi toteuttaa älykkään, esim. satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän avulla, jolloin liikenteen hinnoittelulla voidaan haluttaessa vaikuttaa juuri sinne, jossa ongelmat tai haitat ovat pahimpia. Tämä tarkoittaa sitä, että ruuhkamaksujen avulla tulisi säädellä erityisesti poikittaisen liikenteen määrää, koska juuri poikittaisessa liikenteessä liikennejärjestelmän toimivuusongelmat korostuvat.

 

Ruuhkamaksujen toteuttamisen edellytyksenä tulee olla joukkoliikenteen tarjonnan kehittäminen etupainotteisesti, kuten Tukholmassa tehtiin. Jos ruuhkamaksu otettaisiin käyttöön vuonna 2015, olisi tätä ennen vielä mahdollista toteuttaa mm. Jokeri II –linja, Raide-Jokeri, Länsimetro, Kehärata ja poikittaisen bussilinjaston vahvistaminen. Tämä edellyttää voimakasta poliittista sitoutumista niin kunnilta kuin valtiolta.

 

Joukkoliikennettä nopeuttavat toimenpiteet ovat olennainen keino kilpailussa henkilöauton kanssa. Joukkoliikennekaistat tulisi järjestää Kehä I:n ja Kehä III:n koko pituudelle. Joukkoliikennekaistojen käyttöaikaa tulisi laajentaa ja joukkoliikennekaistojen valvontaa tulee tehostaa. Joukkoliikenteelle tulisi myös järjestää voimakkaammat liikennevaloetuudet erityisesti ruuhka-aikoina ja liikennevaloetuudet tulee laajentaa kattamaan kaikki linjat.

 

Edellä mainitut toimenpiteet edellyttävät joukkoliikenteeseen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien kasvattamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008) seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä

 

Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä oli 10,8 % vuonna 2007 ja 11,4 % vuonna 2006. Poikittaisen bussiliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet sisäisessä liikenteessä ja seutulinjoilla. Kulkutapaosuuden heikko kehitys johtuu henkilöautoliikenteen voimakkaasta kasvusta.

 

Poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen valtuuston tavoitteiden mukaisesti edellyttää merkittäviä lisäyksiä ja parannuksia nykyiseen joukkoliikennetarjontaan.

 

Liikennesuunnitteluosasto selvittää tarkemmin bussikaistojen voimassaoloaikojen muutosten vaikutuksia sekä joukkoliikenteen että muun liikenteen sujuvuuteen ja tekee selvityksen pohjalta tarvittavat esitykset linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muuttamiseksi.

 

Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen ei kuitenkaan pelkästään riitä tavoitteen saavuttamiseen, vaan siihen tarvitaan lisäksi henkilöautoliikenteen rajoittamistoimenpiteitä. Näitä voisivat olla esimerkiksi pysäköintipaikkatarjonnan voimakas rajoittaminen myös esikaupunkialueilla ja muulla seudulla ja/tai tienkäyttömaksujen toteuttaminen koko seudulla. Helsingin seudun tienkäyttömaksujen selvitys on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Selvityksen tulosten on määrä olla käytettävissä kesään 2009 mennessä.

 

Lausunto     Liikenne kasvaa voimakkaimmin poikittaisessa liikkumisessa. Helsingin kaupunginvaltuusto on 25.9.2005 asettanut tavoitteen joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi poikittaisessa liikenteessä 13:sta 17 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla oli 10,8 % vuonna 2007, kun tavoitteena oli yli 12,4 %. Vuoden 2006 toteuma oli 11,4 %.

 

Poikittaista joukkoliikennetarjontaa on viime vuosina lisätty ja poikittaisen bussiliikenteen matkustajamäärät ovat selvästi kasvaneet sisäisessä liikenteessä ja seutulinjoilla (esimerkiksi Jokeri). Kulkutapaosuuden heikko kehitys johtuu henkilöautoliikenteen voimakkaammasta kasvusta.

 

Liikennelaitos on lisännyt kaupungin sisäisen poikittaisen bussiliikenteen tarjontaa vuodesta 2004 vuoteen 2008 n. 35 %:lla. Syksyllä 2007 valmistuneen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelman mukaan tarjontaa lisätään vahvasti tavoitteina mm. kokonaan uuden poikittaislinjan 56 perustaminen sekä sisäisen linjan 78 muuttaminen seudulliseksi Jokeri II -linjaksi jatkamalla linjaa Malmilta Paloheinän kautta Myyrmäkeen.

 

Solmupisteet ovat tärkeitä poikittaisessa liikkumisessa. Käyttäjämääriltään suurimpia ovat ne solmupisteet, joissa tapahtuu vaihtoja liityntälinjoilta säteittäiseen raideliikenteeseen tai Jokeri-linjaan. Aikataulujen yhteensopivuutta ja terminaaleissa tarjottavia muita palveluja kehitetään. Poikittaisliikenteessä on tärkeää erityisesti ajantasainen tieto jatkoyhteyksistä.

 

Liikennevaloetuuksia tuotetaan HELMI-palvelussa, jossa on mukana noin 200 liikennevaloristeystä, 100 raitiovaunua ja 170 bussia. Uusi HELMI (HELMI-2) on toimintakonseptiltaan keskitetty. Järjestelmän kulmakivinä ovat ohjauspalvelin sekä kaupallinen langaton tiedonsiirtoverkko. Bussilaitteiston hinta on nykyistä halvempi, jonka ansiosta kynnys laitteiston asentamiseen myös kauko- ja lähiliikenteen busseihin alenee.

 

Liikennesuunnitteluosasto selvittää tarkemmin bussikaistojen voimassaoloaikojen muutosten vaikutuksia sekä joukkoliikenteen että muun liikenteen sujuvuuteen ja tekee selvityksen pohjalta tarvittavat esitykset linja-autokaistojen voimassaoloaikojen muuttamiseksi.

 

Poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen valtuuston tavoitteiden mukaisesti edellyttää merkittäviä lisäyksiä ja parannuksia nykyiseen joukkoliikennetarjontaan. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen ei kuitenkaan pelkästään riitä tavoitteen saavuttamiseen, vaan siihen tarvitaan lisäksi henkilöautoliikenteen rajoittamistoimenpiteitä. Näitä voisivat olla esimerkiksi pysäköintipaikkatarjonnan voimakas rajoittaminen myös esikaupunkialueilla ja muulla seudulla ja/tai tienkäyttömaksujen toteuttaminen koko seudulla. Helsingin seudun tienkäyttömaksujen selvitys on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Selvityksen tulosten on määrä olla käytettävissä kesään 2009 mennessä.

 

Ryj toteaa, että Kvston vuonna 2005 asettama 17 %:n joukkoliikenneosuus ajoneuvoliikenteessä vuonna 2012 on luonteeltaan pitkän aikavälin strateginen tavoite. Kuljetusosuuden nostaminen edellyttää laajan keinovalikoiman käyttöä, joista osa voidaan toteuttaa kaupungin omin keinoin, osa kaupungin ulkopuolisten tahojen toimenpitein. Vireillä on monia hankkeita, joilla tavoitteen saavuttamista pyritään edistämään.

 

Keskeiset tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle asetetaan vuosittain talousarviossa. Vuoden 2008 talousarviossa liikennelaitoksen eräänä sitovana toiminnallisena tavoitteena on kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla > 12,5 % (11,3 % vuonna 2006). Raportointi tavoitteiden toteutumisesta tapahtuu vuosittain tilipäätöksen yhteydessä.

 

Vuoden 2009 talousarvion valmistelua varten Khs on 25.2.2008 hyväksynyt valmistelua ohjaavana kannanottona liikennelaitoksen osalta, että liikennelaitos nopeuttaa joukkoliikennettä joukkoliikenne-etuisuuksia rakentamalla ja lisää joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta erityisesti poikittaisliikenteessä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Mika Ebeling) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Mika Egelingille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

 

 

 

3

VALTUUTETTU OTTO LEHTIPUUN TOIVOMUSPONSI: JOUKKOLIIKENTEEN NOPEUTTAMISTOIMET

 

Khs 2007-2493

 

Ryj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008 - 2010 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sille tuodaan selvitys valtuuston hyväksymien joukkoliikenteen nopeuttamistoimien toteuttamisesta." (Otto Lehtipuu, äänin 83-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (14.2.2008), että Kvsto on 25.9.2005 asettanut strategisen tavoitteen, jonka mukaisesti raitiovaunuliikenteen tulee nopeutua 4 % ja bussiliikenteen 6 % vuoteen 2012 mennessä. Nopeuksien kehitys ei ole ollut tavoitteiden mukaista. Raitiovaunuliikenteen nopeus on vuodesta 2004 vuoteen 2007 säilynyt ennallaan ja bussiliikenteen nopeus on laskenut 1,2 % (kuva).

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä ovat seuraavat taulukot värillisinä.

 

 

Epäsuotuisaan kehitykseen ovat vaikuttaneet mm. henkilöautoliikenteen määrän kasvun aiheuttama ruuhkautuminen ja kaupungin erilaisten rakennustöiden aiheuttamat häiriöt. Ruuhkan aiheuttaman viiveen kustannukset liikennelaitokselle (liikennöintikustannukset) ja matkustajille (aikakustannukset) ovat bussilinjojen osalta Helsingissä vuositasolla n. 6,6 milj. euroa (kuva).

 

 

Joukkoliikenteen kannalta nopeus on ratkaisevimpia tekijöitä kilpailtaessa henkilöauton kanssa. Liikenteen nopeutuminen pienentää liikenteen hoidon kustannuksia ja tuo matkustajille merkittäviä matka-aika­säästöjä. Linjan nopeutuminen johtaa pääsääntöisesti myös luotettavuuden kasvuun. Nopeus ja luotettavuus ovat tutkimusten mukaan kaksi selvästi tärkeintä tekijää houkuteltaessa henkilöautoilijoita joukkoliikenteeseen.

 

Joukkoliikenteen nopeuden kehitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että viime vuosina HELMI-liikennevaloetuusjärjestelmää on laajennettu useilla linjoilla vuosittain. Tällä hetkellä koko raitiovaunuliikenne ja 15 bussilinjaa ovat sen piirissä. HELMI onkin tärkein, muttei ainakaan toistaiseksi kuitenkaan riittävä joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpide.

 

Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmien mukaan uusi HELMI2-liikennevaloetuusjärjestelmä on tarkoitus vuosien 2008 – 2010 aikana laajentaa koskemaan kaikkia Helsingin bussilinjoja. Tämä tarkoittaa liikennevaloetuuksien laajentamisnopeuden moninkertaistamista. Tämä edellyttää voimakasta resursointia sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa että liikennelaitoksella.

 

Liikennevaloetuuksien laajentamisen lisäksi joukko­liikenteelle tulisi järjestää entistä voimakkaammat liikennevaloetuudet erityisesti ruuhka-aikoina. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että tärkeä joukkoliikennelinja saisi ajaa risteysten läpi pysähtymättä, vaikka tästä aiheutuisi henkilöautoliikenteelle nykyistä enemmän viipeitä. Tällaisia etuuksia on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kokeiltu vuonna 2007. Vahvojen etuuksien laajentaminen edellyttää erityisesti poliittista joukkoliikennettä suosivaa tahtotilaa.

 

Liikennelaitos käynnistää yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa jatkuvan prosessin, jossa kartoitetaan joukkoliikenteen ruuhkaisia osuuksia ja pullonkauloja sekä pyritään poistamaan niitä erilaisin fyysisin toimenpitein (esim. joukkoliikennekadut ja –kaistat) tai liikennevalojärjestelyillä. Liikennettä nopeuttavia tärkeitä toimenpiteitä olisivat myös joukkoliikennekaistojen käyttöajan laajentaminen sekä kaistojen käytön kunnallinen videovalvonta.

 

Ruuhka­maksu on mm. PLJ-työn yhteydessä tehtyjen mallinnusten perusteella tehokas keino ohjata kulkumuodon valintaa. Henkilöautoliikenteen vähentyminen katuverkossa tehostaisi huomattavasti liikennejärjestelmän toimintaa, nopeuttaisi joukkoliikennettä ja toisi joukkoliikenteelle lisää matkustajia.

 

Mikäli ruuhkamaksu toteutetaan, se tulisi toteuttaa älykkään, esim. satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän avulla, jolloin liikenteen hinnoittelulla voidaan haluttaessa vaikuttaa juuri sinne, jossa ongelmat tai haitat ovat pahimpia. Tämä tarkoittaa sitä, että ruuhkamaksujen avulla tulisi säädellä erityisesti poikittaisen liikenteen määrää, koska juuri poikittaisessa liikenteessä liikennejärjestelmän toimivuusongelmat korostuvat.

 

Ruuhkamaksujen toteuttamisen edellytyksenä tulee olla joukkoliikenteen tarjonnan kehittäminen etupainotteisesti, kuten Tukholmassa tehtiin. Jos ruuhkamaksu otettaisiin käyttöön vuonna 2015, olisi tätä ennen vielä mahdollista toteuttaa mm. Jokeri II –linja, Raide-Jokeri, Länsimetro, Kehärata ja poikittaisen bussilinjaston vahvistaminen. Tämä edellyttää voimakasta poliittista sitoutumista niin kunnilta kuin valtiolta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008) seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä

 

Liikennevaloetuuksia tuotetaan HELMIssä, jossa on mukana 200 liikennevaloristeystä, 100 raitiovaunua ja 170 bussia. Ajantasaisia pysäkkitauluja on 30 pysäkillä. HELMI-2 on uuden tekniikan vuoksi halvempi ja siten nopeammin laajennettavissa.

 

Liikennevalojen nollaviive-etuudet on suunniteltu siten, että raitiovaunut eivät joudu pysähtymään liikennevaloihin paitsi poikkeustapauksissa. Etuudet on toteutettu kuuteen risteykseen ja toteutuksen alla on seitsemän risteystä. Järjestelyä on kokeiltu myös busseille.

 

Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä -teemahanke sisältää erillisiä toimenpiteitä. Teemahanke on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kärkihankkeiden joukossa.

 

Jatkossa selvitetään edelleen joukkoliikenteen nopeuttamismahdollisuuksia erilaisin kaista- ja muin liikennejärjestelyin. Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää tarkemmin bussikaistojen voimassaoloaikojen muutosten vaikutuksia sekä joukkoliikenteen että muun liikenteen sujuvuuteen ja tekee selvityksen pohjalta tarvittavat esitykset linja-autokaisto­jen voimassaoloaikojen muuttamiseksi.

 

Helsingin seudun tienkäyttömaksujen selvitys on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Selvityksen tulosten on määrä olla käytettävissä kesään 2009 mennessä. Selvitykset tulevat osoittamaan muun muassa, miten erilaiset maksujärjestelmät vaikuttavat joukkoliikenteen - erityisesti bussiliikenteen – sujuvuuteen vuorokauden eri aikoina.

 

Lausunto     Kvsto päätti Khn ehdotuksen mukaisesti 28.9.2005 hyväksyä joukkoliikenteen kehittämisen strategisiksi tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä, että raitioliikenteen nopeustaso on kasvanut vuoden 2004 tasosta +4 % ja Helsingin sisäisen bussiliikenteen +6 %. Tavoitteista huolimatta raitiovaunuliikenteen nopeus on vuodesta 2004 vuoteen 2007 säilynyt ennallaan ja sisäisen bussiliikenteen nopeus on laskenut 1,2 %. Tavoitteita ei ole saavutettu joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteistä huolimatta, koska henkilöautoliikenteen kasvu kantakaupungin ulkopuolella on lisännyt ruuhkautumista, ja erilaiset rakennustyöt ovat aiheuttaneet häiriöitä joukkoliikenteelle erityisesti kantakaupungissa.

 

Joukkoliikenteen nopeuttamistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuja ja käynnistettyjä toimenpiteitä ovat joukkoliikenteen HELMI-palvelu sekä sen uusinta ja laajennus, raitiovaunujen nollaviive-etuuksien toteuttaminen liikennevaloihin, raitiovaunujen kiskosuojateiden valo-ohjauk­sen kehittäminen, joukkoliikennettä nopeuttavat liikennejärjestelyt, Jokeri II:n tunneli- ja katujärjestelyjen suunnittelu sekä pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen selvittäminen.

 

Liikennevaloetuuksia tuotetaan HELMI-palvelussa, jossa on mukana noin 200 liikennevaloristeystä, 100 raitiovaunua ja 170 bussia. Uusi HELMI-2 on toimintakonseptiltaan keskitetty. Sen kulmakiviä ovat ohjauspalvelin ja kaupallinen langaton tiedonsiirtoverkko. Laitteiston hinta on halvempi ja se soveltuu myös kaukoliikenteen busseihin.

 

Liikennevalojen nollaviive-etuudet on suunniteltu siten, että raitiovaunut eivät joudu lainkaan pysähtymään liikennevaloihin paitsi poikkeustapauksissa. Nollaviive-etuudet on toteutettu kuuteen risteykseen ja niiden toteuttamista suunnitellaan seitsemään risteykseen. Jokerin liikennevaloristeyksissä on käytössä etuudet, joiden toiminta vastaa nollaviive-etuuksien toimintaa. Nollaviive-etuuksia on kokeiltu myös busseille Munkkiniemen aukiolla.

 

Raitiovaunujen kiskosuojateiden valo-ohjausta kehitetään. Uusilla kolmiosaisilla suojateillä raitiovaunujen risteämiskohdassa käytetty uusi liikennevalojen ohjausperiaate otetaan käyttöön Mannerheimintien ja Postikadun risteyksessä sekä Finlandia-talon pysäkkien liikennevaloissa.

 

Raitiovaunuliikennettä voidaan nopeuttaa vähentämällä suojatievaloja ja vahvistamalla radan fyysistä erottelua. Myös kuljettajarahastuksesta luopuminen nopeuttaisi raitioliikennettä.

 

Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä -teemahanke sisältää erillisiä toimenpiteitä neljällä sisääntuloväylällä. Teemahanke on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kärkihankkeiden joukossa. Hämeenlinnanväylän välin Kanneltie Kaivokselan liittymä bussikaistojen rakentaminen molemmissa suunnissa alkanee ensi vuonna. Hämeenlinnanväylän eteläpäähän välille Metsäläntie Mannerheimintie on rakenteilla keskustan suuntainen bussikaista.

 

Eritasojärjestelyjen rakentaminen Hakamäentielle Mannerheimintien, Ilmalankadun, Veturitien ja Ratapihantien liittymissä nopeuttaa poikittaista ja säteittäistä joukkoliikennettä. Hakamäentielle siirtyvän liikenteen seurauksena muun katuverkon liikennemäärät pienenevät, jolloin joukkoliikenne nopeutuu.

 

Lahdenväylältä Kustaa Vaasan tielle johtava bussikaista rakennetaan lähivuosina. Kampin alueen joukkoliikennekadut nopeuttavat alueen joukkoliikennettä.

 

Bussikaistoja valvotaan siirrettävien kameroiden avulla. Valvontaa on harvoin, jolloin väärinkäyttö lisääntyy valvontakertojen välillä. Oikeusministerin asettama työryhmä selvittää parhaillaan kunnan mahdollisuuksia avustaa poliisia nykyistä enemmän automaattivalvonnassa.

 

Katutöistä joukko- ja muullekin liikenteelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi selvitetään muun muassa ylimääräistä maksua urakoitsijalle, jos katutyön kesto ylittää sovitun ajan.

 

Jokeri II:n toteuttaminen edellyttää 1,5 km:n pituisen tunnelin rakentamista keskuspuistoon Paloheinästä Kuninkaantammeen. Tunnelin suunnittelu on käynnissä; kaavoitus ja kuuleminen tapahtuu kevään 2008 ja syksyn 2009 välisenä aikana. Myös muut tarvittavat liikennejärjestelyt Jokeri II:n totuttamiseksi selvitetään. Tavoitetilanteessa liikenne linjalla alkaa vuonna 2011.

 

Jatkossa selvitetään edelleen joukkoliikenteen nopeuttamismahdollisuuksia erilaisin kaista- ja muin liikennejärjestelyin. Liikennesuunnitteluosasto selvittää tarkemmin bussikaistojen voimassaoloaikojen muutosten vaikutuksia sekä joukkoliikenteen että muun liikenteen sujuvuuteen ja tekee selvityksen pohjalta tarvittavat esitykset linja-autokaisto­jen voimassaoloaikojen muuttamiseksi.

 

Helsingin seudun tienkäyttömaksujen selvitys on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Selvityksen tulosten on määrä olla käytettävissä kesään 2009 mennessä. Selvitykset tulevat osoittamaan muun muassa, miten erilaiset maksujärjestelmät vaikuttavat joukkoliikenteen - erityisesti bussiliikenteen – sujuvuuteen vuorokauden eri aikoina.

 

Ryj toteaa, että raitio- ja bussiliikenteelle Kvston päätöksessä 25.9.2005 asetetut nopeuttamistavoitteet ovat luonteeltaan pitkän aikavälin strategisia tavoitteita, joita liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto seuraavat. Vireillä on monia hankkeita, joilla nopeuttamistavoitteiden saavuttamista pyritään edistämään.

 

Joukkoliikenteen nopeuttaminen katuverkossa parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja taloutta ja tukee samalla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden säilyttämistä korkeana. Kvsto päättää joukkoliikenteen kuljetusosuustavoitteista taloussuunnittelun osana vuosittain ja seuranta tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä.

 

Vuoden 2009 talousarvion valmistelua varten Khs on 25.2.2008 hyväksynyt valmistelua ohjaavana kannanottona liikennelaitoksen osalta, että liikennelaitos nopeuttaa joukkoliikennettä joukkoliikenne-etuisuuksia rakentamalla ja lisää joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta erityisesti poikittaisliikenteessä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

 

Ryj katsoo, että nopeuttamistavoitteiden toteutumista voidaan sopivassa määrin selvittää kuljetusosuustavoitteen toteutumisen seurannan yhteydessä eikä erillistä selvitystä asiasta ole tarpeen laatia.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Otto Lehtipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Otto Lehtipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Taulukko aikataulunopeuksista sekä taulukko ruuhka-aikojen liikenteestä aiheutuvista kustannuksista

 

 

 

 

4

3.3.2008 pöydälle pantu asia

HANKINTASTRATEGIA JA HANKINTOJEN KEHITTÄMINEN

 

Khs 2007-936

 

Kj päätti 24.8.2005 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Helsingin hankintastrategia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuussa 2006.

 

Kj päätti johtajistokäsittelyssä 16.8.2006 § 60 merkitä tiedoksi hankintastrategiatyöryhmän 31.3.2006 päivätyn raportin sekä todeta työryhmän työn päättyneeksi.

 

Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta

 

-                                       valmistelemaan työryhmän raportin luvussa 5 esitetyn hankintastrategian sisällyttämistä osaksi toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmää ja ottamaan talousarvioehdotuksessa huomioon hankintoihin liittyvät kehittämistavoitteet

-                                       selvittämään yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa mahdollisuuksia siirtää hankintakeskuksen muita kuin hankintatoimintoja muualle kaupungin hallinnossa taikka hankkia ko. palvelut ulkoa

-                                       valmistelemaan yhteishankintatehtävien nykyistä laajempaa keskittämistä hankintakeskukselle

-                                       kehittämään kilpailuttamisen ja tilaaja-tuottaja -mallin käyttöön liittyviä periaatteita sekä uudistamaan kilpailun käytön periaatteet.

Lisäksi kaupunginjohtaja päätti kehottaa hankintakeskusta

 

-                                       kehittämään ja koordinoimaan kaupungin hankintoihin liittyvää osaamista ja hankintakäytäntöjä, huolehtimaan yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa hankintoihin liittyvän koulutuksen järjestämisestä sekä panostamaan, yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa, tietotekniikan hyödyntämiseen hankinnoissa

-                                       kehittämään koko kaupungin tason hankintojen raportointia sekä raportoimaan vuosittain koko kaupungin hankintatoiminnasta kaupungin johdolle vuodesta 2007 alkaen

-                                       valmistelemaan ehdotuksen yhteishankintaa koskevien päätösten tarkistamiseksi

-                                       luomaan pohjan hallintokuntakohtaisen hankintastrategian käyttöönotolle sekä tukemaan hallintokuntia hallintokuntakohtaisten hankintastrategioiden laatimisessa ja ylläpidossa sekä huolehtimaan kaupungin hankintastrategian valmistelusta

-                                       kehittämään tarvittaessa yhteistyössä hallintokuntien kanssa markkinoiden hallintaan tarkoitettuja toimintamalleja sekä hankintoihin liittyvää kustannuslaskentaa ja kustannustietoa

-                                       valmistelemaan ehdotuksen keskeisten hallintokuntien edustajista muodostettavasta hankintatoimen yhteistyöryhmästä sekä muodostamaan yhteistyössä hallintokuntien kanssa hallintokuntien hankintojen vastuuhenkilöverkoston

-                                       selvittämään yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa mahdollisuuksia seudullisen hankintayhteistyön lisäämiseen.

Vielä kaupunginjohtaja päätti lähettää hankintastrategiatyöryhmän raportin tiedoksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokuntia

 

-                                       osaltaan käynnistämään hallintokuntakohtaisen hankintastrategiatyön valmistelun hankintakeskuksen avustuksella siten, että hallintokuntien ensimmäinen hankintastrategia laaditaan vuoden 2007 aikana.

Ryj toteaa, että edellä Kjn päätöksessä mainittu työryhmän ehdotus hankintastrategiaksi (työryhmän raportin luku 5) oli seuraava:

 

Palvelujen hankinta

 

Palvelujen hankinnan lähtökohtana on, että kaupunki hoitaa itse ydintoimintonsa. Ydintoimintoja ovat tehtävät, joihin sisältyy palvelutuotannon jatkuvuuden turvaaminen ja sen edellyttämän osaamisen säilyminen. Niihin liittyviä tehtäviä voi hankkia ulkopuolelta silloin, kun se ei vaaranna palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta.

 

Kaupunki hankkii tukitoimintoja ulkopuolisilta organisaatioilta silloin, kun se on kaupungin kokonaistaloudellisuuden kannalta edullista. Kaupungin omien toimintojen saattamisesta kilpailutuksen piiriin päättää kaupunginvaltuusto.

 

Hallintokuntatason hankintojen kehittäminen

 

Kunkin hallintokunnan tulee talousarvioesitykseensä sisältyvissä strategioissaan määrittää se, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä hankitaan ulkopuolisilta tuottajilta.

Hallintokunta määrittää omassa hankintastrategiassaan, mitä hankintoja se itse kilpailuttaa niiden hankintojen osalta, joita yhteishankintaelin ei ole jo kilpailuttanut. Yhteishankintaelimen tekemät hankintapäätökset sitovat kaupungin virastoja ja laitoksia, ellei asiasta ole toisin päätetty.

 

Hankintojen johtaminen

 

Hankintojen johtaminen perustuu raportoinnin kautta tapahtuvaan tieto-ohjaukseen sekä hankintastrategian ja talousarvion kautta tapahtuvaan tavoitteidenasetteluun.

 

Organisoituminen

 

Hankintakeskuksen asemaa vahvistetaan keskittämällä kaupungin yhteishankinnat nykyistä laajemmin sen tehtäväksi. Myös kaupungin hankintastrategian valmistelu kuuluu jatkossa hankintakeskuksen tehtäviin. Hankintakeskus vastaa hankintojen tiedontuottamisesta ja raportoinnista.

 

Markkinoiden toimivuus

 

Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota toimivien markkinoiden ja terveen kilpailun ylläpitoon siten, että markkinoilla on riittävä määrä toimittajia.

 

Kehittämisen painopisteet

 

Hankintojen kehittämisen painopisteitä ovat sähköisen hankinnan kehittäminen, palvelujen hankintaprosessien kehittäminen, hankintoihin liittyvä koulutus sekä Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyön kehittäminen.

 

Ryj toteaa, että kokouksessa kuullaan hankintastrategiaa ja kehittämistoimenpiteitä koskeva tilannekatsaus. Hankintajohtaja Jorma Lamminmäki ja kehittämispäällikkö Kari Gröndahl hankintakeskuksesta esittelevät asian.

 

./.                   Liitteenä on hankintakeskuksen laatima raportti ’Helsingin kaupungin hankintojen kehittäminen ja mittaaminen’.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Raportti Helsingin kaupungin hankintöjen kehittäminen ja mittaaminen

 

 

 

 

1

VALTUUTETTU OTTO LEHTIPUUN TOIVOMUSPONSI: SOSIAALILAUTAKUNNAN JAOSTOJEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTA

 

Khs 2007-2630

 

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 28.11.2007 sosiaalijohtosäännön muuttamisen (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tämän vaalikauden aikana selvitetään sosiaalilautakunnan jaostojen tehtävien ja toimivallan tarkoituksenmukaisuus ja tehdään tarvittavat muutosesitykset sosiaalitoimien johtosääntöön." (Otto Lehtipuu, äänin 80-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Sosiaalilautakunta selostaa (12.2.2008) lausunnossaan lautakunnan jaostojen tehtäviä ja työmääriä.

 

Lautakunta toteaa, että se käsitteli jaostojen tehtäviä iltakoulussaan syksyllä 2006 ja piti tarpeellisena, että jaostojen tehtävät ja toimivalta arvioidaan nykyisestä jaostorakenteesta saatujen kokemusten perusteella ja ottaen huomioon lastensuojelulain uudistuksen aiheuttama muutos lapsi- ja perhejaoston työmäärässä.

 

Lisäksi sosiaalilautakunta edellytti, että sosiaaliviraston 1.1.2005 voimaan tullutta organisaatiouudistusta muutenkin arvioidaan ja tarvittaessa esitetään muutoksia johtosääntöön.

 

Sosiaalivirastossa laaditaan kevään aikana ehdotus johtosääntömuutokseksi siten, että muutosesitys ehditään käsitellä Kvstossa lokakuun loppuun mennessä.

 

./.                   Lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 28.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Otto Lehtipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Otto Lehtipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITE

Sosiaalilautakunnan lausunto 12.2.2008

 

 

 

 

2

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE SÄHKÖISTÄ VALVONTAA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

 

Khs 2008-57

 

Oikeusministeriö pyytää (20.12.2007) Helsingin kaupungin lausuntoa sähköistä valvontaa seuraamus- ja pakkokeinojärjestelmässä käsittelevästä työryhmämietinnöstä. Lausunnon määräaikaa on jatkettu 15.3.2008 asti.

 

Työryhmä ehdottaa uutta, vapaudessa toimeenpantavaa, teknisin laittein valvottavaa rikosoikeudellista seuraamusta, jonka nimeksi tulisi valvontarangaistus.

 

Valvontarangaistus olisi ehdottoman vankeuden sijasta tuomittava rangaistus silloin, kun yhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen olisi aikaisemmista yhdyskuntapalvelutuomioista tai muista painavista syistä aiheutuva este. Valvontarangaistus voitaisiin tuomita vähintään 14 vuorokauden ja enintään neljän kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta. Tuomitsemisen edellytyksenä olisi, että valvontarangaistus edistäisi rikoksentekijän sosiaalista selviytymistä ja ehkäisisi uusien rikosten tekemistä.

 

Valvontarangaistuksen sisältönä olisi tuomitulle asetettu velvollisuus pysyä kotona tai muussa asumiseen tarkoitetussa paikassa (olinpaikkavelvoite) kaikkina niinä aikoina, joina hänellä ei ole rangaistuksen toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvää toimintavelvoitetta tai muuta suunnitelman mukaista ohjelmaa. Muu asumiseen tarkoitettu paikka voisi olla esimerkiksi päihdekuntoutusta järjestävä laitos. Valvontarangaistukseen sisältyisi aina ehdoton päihteiden käyttökielto.

 

Kriminaalihuoltolaitos laatisi ennen valvontarangaistuksen tuomitsemista selvityksen valvontarangaistuksen suorittamisen edellytyksistä sekä rikoksesta epäillyn henkilökohtaisista olosuhteista. Ehdotuksen mukaan valvontarangaistuksen ehtojen vakava rikkominen johtaisi vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon.

 

./.                   Lausuntopyyntö ja työryhmämietintö ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

 

./.                   Sosiaalilautakunta (12.2.2008) sekä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto (15.2.2008) kannattavat valvontarangaistuksen käyttöön ottoa. Lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 3 ja 4.

 

Stj toteaa, että päätösehdotus perustuu pääosin em. lausuntoihin.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus kannattaa sähköisen valvonnan työryhmän ehdotusta uuden valvontarangaistuksen luomisesta. Huolellisesti harkiten käytettynä valvontarangaistus on hyvä vaihtoehto ehdottomalle vankeusrangaistukselle eikä muodosta turvallisuusuhkaa tai heikennä rangaistusten yleisestävyyttä.

 

Valvontarangaistus tukee rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemista. Täytäntöönpanoa koskevassa suunnitelmassa voidaan ottaa huomioon tuomitun perheenjäsenet ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen.

 

Valvontarangaistus voitaisiin tarvittaessa suorittaa päihdehuollon laitoksessa tai sosiaalitoimen asumispalveluyksikössä. Kunnille ei kuitenkaan saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia tai valvontavelvoitteita. Valvontarangaistukseen tuomittu olisi saman ohjelman ja kontrollin alaisena kuin muutkin päihdehuollon asiakkaat. Tällä hetkellä ohjaus vankiloista päihdehuollon laitoksiin on varsin vähäistä ja esimerkiksi Helsingissä tapausten määrä on alle kymmenen vuodessa. Vankeinhoidon ja kuntien sosiaalityöntekijöiden välistä yhteistyötä tulisi tiivistää vapautuvien vankien siviilielämän edellytysten turvaamiseksi.

 

Kirje oikeusministeriölle, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITTEET

Liite 1

Oikeusministeriön lausuntopyyntö

 

Liite 2

Opetusministeriön työryhmämietintö sähköisestä valvonnasta

 

Liite 3

Sosiaalilautakunnan lausunto 12.2.2008

 

Liite 4

Turvallisuus- ja valmiusosaston lausunto 15.2.2008

 

 

 

 

3

TERVEYSASEMIEN JOHTAJAN SIJAISEN MÄÄRÄÄMINEN

 

Khs 2007-2543

 

Kaupunginhallitus päätti 19.11.2007 § 1472 myöntää Outi Kupiaiselle eron terveyskeskuksen terveysasemien johtajan virasta 1.4.2008 lukien.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta julistamaan terveysasemien johtajan viran julkisesti haettavaksi terveystoimen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

 

Terveyslautakunta toteaa (19.2.2008) mm., että viran täyttöprosessi on meneillään, mutta päätös valinnasta voidaan tehdä aikaisintaan maaliskuussa ja viran vastaanottaminen saattaa lykkääntyä jopa alkusyksyyn valittavasta henkilöstä riippuen. Virkaan tulisi siten määrätä sijainen.

 

Laajasalon terveysaseman ylilääkäri Antti Iivanainen on useita vuosia toiminut terveysasemien johtajan ensimmäisenä sijaisena ja siksi hänen määräämisensä viran väliaikaiseksi hoitajaksi myös tässä tilanteessa on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu.

 

Terveyslautakunta esittää mm., että Khs määräisi ylilääkäri, lääketieteen tohtori Antti Iivanaisen hoitamaan terveyskeskuksen avoinna olevaa terveysasemat-osaston osastopäällikön, terveysasemien johtajan virkaa aikana 1.4.2008 lukien siihen saakka, kunnes virkaan valittu ryhtyy hoitamaan virkaansa kuitenkin kauintaan 31.8.2008 saakka viran mukaisin palkkaeduin.

 

Stj toteaa, että avoimen viran väliaikaisen hoitajan määrää viran täyttävä viranomainen, tässä tapauksessa kaupunginhallitus. Terveysasemien johtajan viran kokonaispalkka on 6 660 euroa kuukaudessa.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä ylilääkäri, lääketieteen tohtori  Antti Iivanaisen hoitamaan terveyskeskuksen avoinna olevaa terveysasemien johtajan virkaa 1.4.2008 lukien siihen saakka, kunnes virkaan valittu ryhtyy sitä hoitamaan kuitenkin kauintaan 31.8.2008 saakka viran mukaisin kokonaispalkkaeduin 6 660 euroa kuukaudessa.


 

Pöytäkirjanote Antti Iivanaiselle, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

 

 

 

1

VARTIOKYLÄN TONTIN 45296/14 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11738)

 

Khs 2008-146

 

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45296 tontin nro 14 asemakaavan muutosehdotus.

 

Raitamäentie 31

 

                                            Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.12.2007) mm., että em. tontin omistaja on hakenut 15.8.2007 tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

 

Asemakaavatilanne        Tontilla on voimassa vuonna 1994 vahvistettu asemakaava nro 10207. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja enintään 30 k-m2 asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Nykytilanne                      Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla ollut pohjakartassa vielä näkyvä rakennus on purettu. Viereisillä ja vastapäisellä naapuritonteilla on asuinrakennuksia.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille uudisrakennus.

 

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerros­ala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

 

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alaa täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.

 

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Katujen reunoihin on merkitty istutettavat alueen osat.

 

Tontin pinta-ala on 1 303 m2 ja kerrosala 326 m2.

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille rakennetaan uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 65 k-m2.

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 5.10.2007) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin yksi mielipide, jossa ei vastusteta muutosta, mutta kiinnitetään huomiota tulevasta rakennustyömaasta mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin.

 

                                            Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 1.–15.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

 

2                    muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b                    asuinpientalojen korttelialueen rakennus­oi­keutta lisätään vastaamaan enintään tehok­kuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (apu­tilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

 

3                    muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä

6                    muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7                    tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45296 tontin nro 14 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.12.2007 päivätyn piirustuksen nro 11738 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11738 (Vartiokylän tontti 45296/14)

 

 

 

 

2

GYMNASIET LÄRKANIN JA HAGA LÅGSTADIESKOLANIN JULKISIVUJEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2008-306

 

Kiinteistölautakunta toteaa (5.2.2008) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Gymnasiet Lärkanin ja Haga lågstadienin rakennuksen julkisivut ovat huonossa kunnossa, joten julkisivut joudutaan uusimaan, korjaamaan tai kunnostamaan lähes kauttaaltaan.

 

Gymnasiet Lärkanin ja Haga lågstadienin julkisivujen perusparannuksesta on laadittu 16.1.2008 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksessa.

 

Kustannukset                  Kiinteistöviraston laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat arvonlisäverottomana 902 850 euroa, arvonlisäverollisena 1 101 477 euroa kustannustasossa 6/2007 (RI 110,9; THI 150,4).

 

Rahoitus                           Hanke rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskukselle osoitetulla investointimäärärahalla talousarviokohdasta 8 02 02 01 opetustoimen korjaushankkeista.

 

Aikataulu                          Työt on tarkoitus aloittaa maalis-huhtikuussa 2008 ja saattaa päätökseen vuoden 2008 aikana.

 

Lautakunta esittää Gymnasiet Lärkanin ja Haga lågstadieskolanin julkisivujen perusparannustyön 16.1.2008 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat arvonlisäverottomana 902 850 euroa, arvonlisäverollisena 1 101 477 euroa kustannustasossa 6/2007 (RI 110,9; THI 150,4).

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (22.2.2008) hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat arvonlisäveroineen enintään 1 102 000 euroa kustannustasossa 6/2007 (THI 150.4).

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Gymnasiet Lärkanin ja Haga lågstadieskolanin julkisivujen peruskorjaustyön 16.1.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat enintään 1 102 000 euroa kustannustasossa 6/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hankesuunnitelma 16.1.2008

 

Liite 2

Kustannusarvio 17.1.2008

 

 

 

 

3

KIINTEISTÖ OY SEPETEUKSENTIE 35:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2008-444

 

Kiinteistö Oy Sepeteuksentie 35:n varsinainen yhtiökokous pidetään 13.3.2008 klo 9.00 kiinteistöviraston tilakeskuksen kokoustiloissa, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki.

 

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:ssä olevat asiat kuten tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaudesta päättäminen, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

 

Kaj toteaa, että yhtiön omistuksessa on asuintalo, jossa on kaikkiaan yhdeksän asuinhuoneistoa. Kaupunki omistaa 55,5 % yhtiön osakekannasta ja Puukeskus Oy 44,5 % yhtiön osakekannasta.

 

Kaupungin edustajina yhtiön hallitukseen vuonna 2007 ovat kuuluneet kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen ja asiakaspäällikkö Sisko von Behr.

 

Tarkastuslautakunta on 21.11.2007 nimennyt ehdolle yhtiön tilintarkastajaksi päätösehdotuksessa esitetyn.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Sepeteuksentie 35:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.3.2008 ja siellä esittämään yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttästä ja asiakaspäällikkö Sisko von Behriä sekä yhtiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi BDO FinnPartners Oy:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusta sekä varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpistä.

 

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, tilintarkastusyhteisölle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

 

 

 

4

ITÄ-PASILAN PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2008-446

 

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy ilmoittaa (27.2.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 18.3.2008 klo 13.00 Ravintola Nelmannin kabinetissa, Pasilan asema, 2. kerros, Ratapihantie 6, 00520 Helsinki.

 

Kokouksessa käsitellään hallituksen esityksen mukaisesti yhtiöjärjestyksen 16 §:ssä mainitut asiat, mm. tilinpäätös, vastuuvapaus, hallituksen ja tilintarkastajien valinta.

 

Kaj toteaa, että kaupunkia on edustanut yhtiön hallituksessa toimistopäällikkö Jaakko Stauffer kiinteistövirastosta.

 

Tarkastuslautakunta on 12.12.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n 18.3.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja siellä esittämään

 

-                     yhtiön hallitukseen kaupungin edustajaksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle kiinteistöviraston toimistopäällikkö Jaakko Staufferia ja

 

-                     yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi Tilintarkastustoimisto Selinheimo Oy:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Juhani Selinheimo) ja KHT Tapani Saastamoista sekä varatilintarkastajaksi KHT Per-Olof Söderlundia ja HTM Ilkka Vairimaata.

 

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, tilintarkastusyhteisölle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

 

 

 

5

KIINTEISTÖ OY INTIANKATU 31:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2008-443

 

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Intiankatu 31:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14.3.2008 klo 15.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, Sörnäistenkatu 1, 00530 Helsinki.

 

Yhtiöllä on omistuksessa yksi rakennus, jonka huoneistoala on 637 m2 ja jossa on neljä asuinhuoneistoa ja neljä liiketilaa. Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 75,6 %.

 

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 11 §:n mukaiset asiat kuten tilinpäätös, vastuuvapaudesta päättäminen, talousarvio ja hallituksen ja tilintarkastajien valinta.

 

Yhtiön hallituksessa oli vuonna 2007 Khn nimeämänä asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistövirastosta.

 

Tarkastuslautakunta on 21.11.2007 nimennyt vuodelle 2008 yhtiön tilintarkastajiksi päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Intiankatu 31:n 14.3.2008 pidettävässä yhtiökokouksessa ja siellä esittämään yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kiinteistöviraston tilakeskuksen asiakaspäällikkö Sisko von Behriä yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle ja tilintarkastajiksi BDO FinnPartners Oy:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusta.

 

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle, tarkastusvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

 

 

 

6

KIINTEISTÖ OY HELSINKI NIITTYLÄNPOLKU 10:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-350

 

Kiinteistö Oy Helsinki Niittylänpolku 10 pyytää (13.11.2007) poikkeamislupaa 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Metsälä) korttelin nro 28266 tontille nro 13 (osoite Niittylänpolku 10) vastaanottokeskuksen toiminnan jatkamiseksi entisessä teollisuusrakennuksessa. Hanke poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta. Lupaa haetaan määräaikaisena.

 

Hakija perustelee näkemystään sillä, että Metsälän teollisuusalueella osoitteessa Niittylänpolku 10 sijaitseva Metsälän vastaanottokeskus on osa työministeriön hallinnoimaa valtakunnallista turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusjärjestelmää. Vastaanottokeskus perustettiin ja se aloitti toimintansa vuoden 2004 lopussa toimintaa varten remontoidussa kiinteistössä. Metsälän vastaanottokeskus käsittää 46-paikkaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sekä alkuaan 30, mutta kesästä 2006 alkaen 40-paikkaisen Helsingin säilöönottoyksikön.

 

Metsälän vastaanottokeskuksen toiminnalla on normaalia laitostoimintaa suurempi yhteiskunnallinen merkitys, sen perustamiseen ja toimintaan on investoitu runsaasti yhteiskunnan varoja, kiinteistö on osoittautunut toimintaan hyvin soveltuvaksi ja sen sijainti on toiminnallisesti erinomainen. Vastaanottokeskuksen yhteiselo naapuruston kanssa on ollut asiallista ja se on sujunut ilman laitoksen toiminnan tai asukkaiden naapurustolle aiheuttamia häiriöitä. Alueen yleinen turvallisuustaso on vastaanottokeskuksen toiminnan myötä myös parantunut.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.2.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 13.5.1981 vahvistettu asemakaava nro 8249. Asemakaavan mukaan tontti 28266/13 (2 788 m2) on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Rakennusoikeus on e = 1,0 (2 788 k‑m2) ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.

 

Tontille on rakennettu vuonna 1984 kaksikerroksinen teollisuusrakennus (2 788 k-m2). Työministeriö on 9.4.2002 hakenut poikkeamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta rakennuksen muuttamiseksi ulkomaalaisten turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukseksi. Khs on päätöksellään 28.8.2002 suostunut hakemukseen määräaikaisena 31.12.2012 saakka. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt ko. päätöksestä tehdyn valituksen muutoin, mutta muuttanut päätöstä siten, että se on voimassa 31.12.2007 asti. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan 18.8.2003 hylännyt hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen tehdyn valituksen. Rakennus on muutettu ulkomaalaisten vastaanotto- ja säilöönottokeskukseksi, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2004 lopussa.

 

Hakijan tarkoituksena on jatkaa ulkomaalaisten vastaanottokeskuksen ja säilöönottoyksikön toimintaa entisessä teollisuusrakennuksessa.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja asukasyhdistykselle (Metsälä-seura) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä nro 14 (16.1.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa teollisuusrakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen jatkamista määräajaksi, jona aikana tehdään alueen asemakaavallinen kokonaistarkastelu.

 

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö määräaikaisesti.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 31.12.2017 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä mainituilla ehdoilla.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-350/526 mukaisena 31.12.2017 saakka.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Oulunkylän tontti 28266/13)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Oulunkylän tontti 28266/13)

 

Liite 3

Asemapiirros 9.11.2007

 

 

 

 

7

3.3.2008 pöydälle pantu asia

VT OTTO LEHTIPUUN TOIVOMUSPONSI: NEUVOTTELUJEN KIIREHTIMINEN VALTION KANSSA MAANVAIHDOISTA LIITTYEN SIPOONKORPEEN

 

Khs 2007-718

 

Kaj toteaa, että käsitellessään 14.3.2007 (asia 4) valtuutettu Otto Lehtipuun ja 43 muun valtuutetun aloitetta Sipoonkorven suojelua, laajentamista ja siihen liittyvää maanvaihtoa kaupungin ja valtion välillä Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kiirehtii aloitteessa esitettyjä neuvotteluja valtion kanssa, kun valtioneuvosto on käsitellyt esitykset alueliitokseksi.” (Otto Lehtipuu, äänin 76 – 0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimen­piteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaj toteaa, että kiinteistölautakunta antoi 29.5.2007 asiasta lausunnon, jossa mm. todettiin, että kiinteistötoimi tulee mahdollisuuksien mukaan jatkamaan neuvotteluja valtion kanssa sen jälkeen kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen osakuntaliitoksesta.

 

Valtioneuvoston päätös Sipoon lounaisosan liittämisestä Helsinkiin on 15.1.2008 saanut korkeimman hallinto-oikeuden vahvistuksen.  

 

Kiinteistövirastosta 8.2.2008 ja 22.2.2008 saatujen selvitysten mukaan kaupunki on edistänyt Sipoonkorven luonnonsuojelualueen muodostamista luovuttamalla aluevaihdossa valtiolle Vantaalta ja Sipoosta syksyllä 2000 noin 400 ha:n suuruiset Natura-alueet. Aiemmin kaupunki on luovuttanut valtiolle Sipoosta noin 600 ha:n suuruisen Hindsbyn metsän.

 

Kiinteistövirastolla on kiinteä neuvotteluyhteys Metsähallituksen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa Sipooonkorven luonnonsuojelualueen maanomistusjärjestelyistä. Kiinteistöviraston tonttiosasto käy parhaillaan maanvaihtoneuvotteluja Metsähallituksen ja Uudenmaan Ympäristökeskuksen kanssa valtion omistaman Tobbenin-nimisen saaren vaihtamisesta noin 50 ha alueisiin Sipoonkorvessa ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kanssa yhdistyksen omistamien Vuosaaren Kallahden niemen edustalla sijaitsevien Ahvensaaren ja Uimaluodon vaihtamisesta noin 10 ha alueisiin Sipoonkorvessa. Vaihtokohteet sijaitsevat nimenomaan ns. Sipoonkorven luonnonsuojelualueen ytimessä ja rajoittuvat valtion ja virkistysyhdistyksen ennestään omistamiin maihin ja Natura-alueisiin. Tällaisia lähes vastaavia mahdollisesti vaihdon kohteina olevia maita kaupunki omistaa luonnonsuojelualueeseen rajoittuen Hindsbyssä 223 ha ja Immersbyssä 351 ha eli kaikkiaan noin 575 ha.

 

Kaupunki jatkaa neuvotteluja valtion kanssa omistamiensa selvästi Sipoonkorpeen kuuluvien alueiden vaihtamisesta. Sipoonkorven eteläraja on vielä toistaiseksi epäselvä ja sen piirtyminen selviää maankäytön suunnittelun edetessä. 

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.3.2007 hyväksymän toivomusponnen (Otto Lehtipuu) johdos­ta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen Otto Lehtipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028