HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

YRJÖ HAKASEN OIKAISUVAATIMUS TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJA KOSKEVAN KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN PITÄMISESTÄ VOIMASSA

Khs 2008-1429

Kj toteaa että Khs päätti 9.6.2008 ( § 854) antaa sosialidemokraattisen valtuustoryhmän 4.6.2008 tekemään Kvston työjärjestyksen 23 §:ssä tarkoitettuun, kaupungin sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista ja kaupungin elimissä esiintyvistä pyrkimyksistä korottaa päivähoito -, terveyskeskus - ja muita maksuja koskevaan välikysymykseen seuraavan vastauksen:

”Khs toteaa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen lausuntoihin viitaten, että sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa ei ole viime vuosina toteutettu palvelujen saatavuutta heikentäviä säästötoimenpiteitä. Kokonaisuutena voidaan siis todeta, että palveluiden saatavuus on varsin hyvällä tasolla, ja että palvelun saannin kriteerit eivät ole viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden tiukentuneet.

Virastojen tekemät asiakastyytyväisyyskyselyt ja laatumittaukset eivät myöskään viittaa siihen, että palveluiden saatavuus tai niiden laatu

olisi heikentynyt. Esim. vanhustenhuollon laitosten henkilökuntatilanteenosalta terveyskeskus on toiminut aktiivisesti mm. rekrytointitapahtumissa, työssä jaksamisen tukemista koskevissa projekteissa sekä henkilökunnan kouluttamisessa sekä työn sisällön kehittämisessä.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen vanhustenhuollon hoitoketjun parantamiseen liittyen on lisätty sekä laitoshuollon ostopalveluita että parannettu henkilökuntamitoitusta kotihoidossa, palvelutaloissa, vanhustenkeskuksissa ja akuuttisairaaloissa.

Kaupungilla noudatetaan kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti tehtävien vaativuuden arviointia ja siihen perustuvaa palkkauksen määrittelyä. Merkittävä osa järjestelyerästä kohdistettiin juuri päättyneellä järjestelyeräkierroksella erityisesti sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen ammattiryhmiin.

Khs toteaa edelleen päättäneensä 14.2.2000, §197, terveydenhuollon potilasmaksuja koskevina linjauksina, että potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja asetusten mukaisten enimmäismäärien suuruisina. Terveyslautakunta on tehnyt linjauksen mukaiset päätökset asiakasmaksuistaan.

Sosiaalitoimen osalta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asetuksessa on säännökset lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta, maksukaton ylittävästä laitoshoidosta perittävästä maksusta ja lasten päivähoidosta perittävästä maksusta. Sosiaalilautakunta on päättänyt, että edellä mainituista palveluista peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset enimmäismaksut.

Päivähoidon maksuista kaupunginhallitus toteaa, että PKS-alueella on tarkoitus määritellä maantieteelliset kuntarajat ylittävät päivähoidon yhteiskäyttöalueet ja samalla yhtenäistää asiakasmaksut. Espoo ja Vantaa ovat jo päättäneet enimmäismaksujen käyttöönotosta. Samansisältöinen päätösehdotus on myös Helsingin sosiaalilautakunnan käsiteltävänä 17.6.2008.

Muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että valtionosuusjärjestelmässä maksujen korotukset on otettu huomioon kuntien valtionosuuksia vähentävinä, kuluvana vuonna vähennys on valtakunnallisesti 25 milj. euroa ja vuonna 2009 vähennys on 35 milj. euroa. Nämä tulojen vähennykset tapahtuvat riippumatta kuntien päätöksistä maksujen korottamisesta. Vuoden 2009 talousarvion raamin valmistelussa sosiaali- ja terveystoimessa on huomioitu 3,5 milj. euron maksutulojen lisäys, joka vastaa arvioitua valtionosuustulojen vähennystä.

Mainittakoon vielä, että huhtikuun lopun henkilöstöraportin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä on kasvanut noin 2,5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja palkkasumma on kasvanut lähes 9 %. Osa em. kasvusta johtuu toteutetuista organisaatiomuutoksista. Koko kaupungin vastaavat luvut olivat keskimäärin 1,7 % ja 7,6 %.

Sosiaali- ja terveystoimen merkitys kaupungin tuottamissa palveluissa on keskeinen ja tulee korostumaan väestön ikääntymisen vuoksi. Kaupungin tavoitteena on tarjota kuntalaisille määrällisesti riittävät, tehokkaasti tuotetut ja laadultaan korkeatasoiset palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat jatkossakin kaupungin toimintojen kehittämisen painopiste ja tämä tullaan ottamaan huomioon myös uuden strategiaohjelman valmistelussa.

Vielä Khs toteaa, että vuoden 2009 budjetin valmistelu on kesken. Khs tekee oman talousarvioesityksensä 27.10. ja valtuusto käsittelee vuoden 2009 talousarviota 5. ja 12.11.

Khs katsoo yllä olevan riittäväksi vastaukseksi kysymykseen.

Khs toteaa vielä, että Kvston työjärjestyksen 23 §:n mukaan Khn on annettava vastaus välikysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka yhden kuukauden kuluttua välikysymyksen jättämisestä ensiksi pidetään. Välikysymys ja siihen annettu vastaus on otettava kokouksen esityslistalle.

Välikysymykseen annettu vastaus on merkittävä tiedoksi, ellei valtuusto päätä palauttaa asiaa kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa keskuudestaan tarkastusvaliokuntaa tutkimaan välikysymyksessä kosketeltua asiaa ja tekemään siitä valtuustolle ehdotusta. Muuta päätöstä välikysymystä ja siihen annettua vastausta käsiteltäessä ei saa tehdä.

Jos valtuusto on päättänyt palauttaa asian Khlle uudelleen valmisteltavaksi, on uusi vastaus annettava samassa ajassa palautuspäätöksestä lukien, kuin edellä välikysymykseen vastaamisesta määrätään.

Työjärjestyksen 38 §:n mukaan, milloin valtuusto on päättänyt asettaa keskuudestaan tilapäisen valiokunnan, on kysymys valiokunnan kokoonpanosta ja valinnasta pantava pöydälle käsiteltäväksi seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Khn vähemmistön (Kantola, Malinen, Lindeman, Pajamäki ja Vehviläinen) mielestä Khn olisi tullut kumota 14.2.2000, § 197, tekemänsä päätös ja samalla päättää että jatkossa Khs päättää sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista”.

Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 18.6.2008 (§164) kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi vastauksen välikysymykseen. Valtuutettu Yrjö Hakanen esitti päätökseen eriävän mielipiteen.

./. Kaupunginhallituksen alussa mainittua päätöstä 9.6.2008 (§ 174) koskeva pöytäkirjanote on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1.

Yrjö Hakanen on (30.6.2008) tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 9.6.2008 (§ 854) tekemästä päätöksestä.

Hakija vaatii, että kaupunginhallitus kumoaa 9.6.2008 pidetyn kokouksen pykälässä 854 tehdyn päätöksen siltä osin kuin se koskee terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan kaupunginhallituksen 14.2.2000 § 197 tekemän päätöksen pitämistä voimassa ja päättää, että mainitut asiakasmaksut otetaan kaupunginhallituksen käsittelyyn ja valmistelee niistä esityksen valtuuston päätettäväksi. Lisäksi hakija vaatii, että kaupunginhallitus antaa terveyskeskukselle ohjeen siitä, että lain sallimia maksujen korotuksia ei oteta käyttöön ilman valtuuston tai kaupunginhallituksen erikseen asiasta tekemää päätöstä.

Oikaisuvaatimuksen perustelut:

Kuntalain 13 § mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan palveluista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Valtuuston on lain 27 § mukaan pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lain mukaan asukkailla tulee olla myös mahdollisuus esittää

oikaisuvaatimus päätökseen, jota pitävät virheellisenä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 § kohdan 12 mukaan kaupunginhallitus päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän terveydenhuollon potilasmaksun käyttöön ottamisesta tai tällaisen maksun käytöstä luopumisesta.

Terveystoimen johtosäännön 1 § mukaan terveyslautakunta ja sen alainen terveyskeskus huolehtivat terveystoimesta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Johtosäännön 6 § mukaan lautakunta päättää potilasmaksuista kaupunginhallituksen tarvittaessa erikseen antamien ohjeiden mukaisesti sekä hyväksyy perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Kaupunginhallitus on 14.2.2000 antanut terveyslautakunnalle ohjeen, että terveydenhuollon potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja asetusten mukaisten enimmäismäärien suuruisena. Päätöksen mukaan mitään potilasryhmää ei vapauteta potilasmaksuista. Terveyskeskusmaksun käyttöön ottamisesta päättäminen tuotiin tuolloinkin kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Tämän kaupunginhallituksen ohjeen jälkeen terveydenhuollon potilasmaksuja koskeva laki on muuttunut neljä kertaa. Kaupunginhallitus ei ole kuitenkaan antanut uusia ohjeita terveydenhuollon maksuista vuoden 2000 helmikuun jälkeen.

Uuteen 1.8.2008 voimaan tulevaan lakiin sisältyy periaatteellisesi tärkeä muutos, jolla maksut on sidottu indeksiin. Lain 2 § mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää palvelusta perittävän maksun tarkistamisesta indeksin muutosten mukaisesti. Kyseisen pykälän mukaan maksuilla voidaan ryhtyä perimään jopa kokonaisuudessaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi maksuja ja maksujärjestelmiä koskevaan lainsäädäntöön oli jo tätä ennen - helmikuun 2000 ohjeen jälkeen - tullut muita muutoksia, jotka ovat muun muassa lisänneet asiakkaiden maksujen ja omavastuiden osuutta.

Kun eduskunta hyväksyi elokuun alussa 2008 voimaan tulevan lain mm. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, se kirjasi lain perusteluihin seuraavaa: "Koska kuitenkaan kaikki asiakkaat eivät ole hyötyneet esimerkiksi viime vuosina tapahtuneesta ansiotulojen myönteisestä kehityksestä, maksujen korotukset voivat lisätä tarvetta harkita maksuvapautusten myöntämistä tai maksujen alentamista." Tällaisen harkinnan tarvetta korostaa Helsingissä se, että esimerkiksi Euroopan unionin virallisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on kasvanut viime vuosina.

Ennen kaupunginhallituksen 9.6.2006 pitämää kokousta oli mm. kaupunginvaltuustossa ja terveyslautakunnassa selvinnyt, että 1.8.2008

voimaan tulevat maksujen korotukset ja maksujen indeksisidonnaisuus aiotaan ottaa käyttöön ilman eri päätöstä. Terveyslautakunnan sihteeri ja terveyskeskuksen lakimies ilmoittivat tulkintanaan, että asiassa ei tarvita edes viranhaltijan päätöstä (sähköpostiviestit 29.5.2008 /lautakunnan sihteeri Leena Moisander ja 5.6.2008/hallintolakimies Juhani Räsänen, joiden perusteella hakija vaati jo 4.6.2008 valtuustossa selvitystä siitä, miten terveyspalvelujen maksuista päätetään.)

Hakija katsoo, että tällainen menettely on kuntalain, kaupunginhallituksen johtosäännön ja terveystoimen johtosäännön vastainen.

- Kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt missään vaiheessa perusteista, joissa olisi hyväksytty tai annettu valtuutus hyväksyä sellaiset potilasmaksut, jotka on sidottu indeksiin ja joiden tarkistamisesta indeksin mukaan valtioneuvosto voi päättää asetuksella. Uuden indeksisidonnaisen maksujärjestelmän käyttöön ottaminen ja maksujen sitominen valtioneuvoston päättämiin indeksitarkistuksiin on kuitenkin periaatteellisesti merkittävä uudenlaisen maksun käyttöönotto, josta valtuuston tai ainakin kaupunginhallituksen pitäisi johtosäännön mukaan päättää.

- Kaupunginhallitus on laiminlyönyt johtosääntöjen mukaisen tehtävän antaa tarvittaessa ohjeita potilasmaksuista, vaikka maksuja koskeva lainsäädäntö ja maksujärjestelmät ovat muuttuneet.

- Uudet korotetut ja indeksisidonnaiset maksut aiotaan ottaa käyttöön terveystoimen johtosäännön 6§ 3 momentin vastaisesti ilman, että terveyslautakunta päättää perusteista, joiden mukaan viranhaltija päättää niistä ja ilman, että viranhaltija edes päättää korotettujen maksujen ja indeksisidonnaisuuden käyttöönotosta.

- Uudenlaisia, indeksiin sidottuja maksuja käyttöön otettaessa ei ole tehty uuden lain perusteluissa eräiden - myönteisestä tulokehityksestä osattomaksi jääneiden - väestöryhmien osalta tarpeelliseksi mainittua harkintaa siitä, onko tarve maksujen alentamiseen tai maksuista vapauttamiseen lisääntynyt. Korotusten ja indeksisidonnaisuuden vaikutuksia ei ole selvitetty, vaikka niillä voidaan olettaa olevan vaikutusta mm. terveyskeskuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetun väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämisen ja kaupungin strategioissa keskeiseksi asetetun syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Mitään selvityksiä ei ole esitetty myöskään uusien, indeksin mukaan kohoavien maksujen vaikutuksista toimeentulotuen tarpeeseen.

- Asukkaille ja palvelujen käyttäjille ei ole annettu mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin ratkaisuihin uudenlaisten maksujen käyttöönotosta. Heillä ei ole mahdollisuutta saada tietoa päätöksestä ja sen perusteista eikä myöskään esittää oikaisuvaatimusta, kun asiasta ei tehdä päätöstä kaupungin elinten eikä virkamiesten toimesta.

Hakija katsoo, että kaupunginhallituksen olisi edellä mainituista syistä pitänyt käyttää otto-oikeutta terveydenhuollon maksuista päättämiseen ja kumota 14.2.2000 § 197:ssä tekemänsä päätös.

Yli kahdeksan vuotta vanhaa ohjetta ei voida pitää sellaisena, jonka nojalla voidaan toimia muuttuneen lainsäädännön, uudentyyppisten maksujen ja myös palvelujen tarvitsijoiden tilanteessa tapahtuneiden monien muutosten oloissa. Ei voida pitää myöskään kuntalain ja johtosääntöjen mukaisena, kunnallista demokratiaa ja itsehallintoa vastaavana menettelynä sitä, että yli kahdeksan vuotta sitten tehdyn päätöksen nojalla sidottaisiin kunnalliset terveydenhuollon asiakasmaksut ikään kuin avoimella valtakirjalla, ilman erikseen tapahtuvaa harkintaa mihin tahansa eduskunnan ja valtioneuvoston päätökseen maksujen korotuksista, indeksisidonnaisuudesta ja indeksien tarkistamisista.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa määritellään nimenomaan kuntien perimien maksujen enimmäismäärät, on lainsäätäjän tarkoituksena selvästi se, että maksut perustuvat kunnissa tehtävään harkintaan ja erilliseen päätökseen. Kaupunginhallitus on päätöksellään 9.6.2008 kuitenkin estänyt tällaisen harkinnan ja päättämisen. Samoin terveyslautakuntaa on estetty tekemästä laissa tarkoitettua harkintaa ja siihen perustuvaa päätöstä.

Kaupunginhallituksen 9.6.2008 päätöksen perusteluihin sisältyvä toteamus siitä, että vuoden 2009 budjetin valmistelu on kesken, ei anna mitään perusteita ottaa 1.8.2008 käyttöön uusia korotettuja ja indeksiin sidottuja maksuja. Tämän vuoden talousarvion yhteydessä ei kyseisiä korotuksia ole luonnollisestikaan voitu ottaa huomioon, koska niistä ei ollut mitään konkreettista tietoa kun talousarvio hyväksyttiin. Kaupungin talousarvion toteutumisen ja seuraavan talousarvion valmistelun kannalta terveyspalvelujen maksujen korottamiseen ei ole tarvetta. Kaupungin talous on huomattavan ylijäämäinen - viime vuoden tulos oli 363 miljoonaa liikelaitokset mukaan lukien ja ylijäämäinen myös ilman liikelaitoksia - ja maksujen korotusten tuoma lisätulo (tai mahdollinen tulonmenetys) olisi esitettyjen arvioiden mukaan vain miljoonan luokkaa.

Delegointi tai valtuutus ei voi olla luonteeltaan peruuttamaton tai toistaiseksi tahi ikuisesti voimassa oleva. Terveyspalvelujen asiakasmaksuissa on kyse lain mukaan kunnan harkintaan perustuvasta maksusta, jonka muutokset edellyttävät erillisen päätöksen, koska laki asettaa maksuille vain enimmäisrajat. Delegointia ei saa tehdä myöskään epäasiallisessa tarkoituksessa, jossa maksujen päättämisestä vastuussa

olevat poliittiset päätöksentekijät - valtuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet tai lautakunta - yrittäisivät välttää vaalien alla poliittista vastuutaan menemällä kasvottomaksi, ikuiseksi tai vain valtiovallan toimenpiteiksi esitetyn delegoinnin taakse. Tässä asiassa ei ole kyse myöskään asian valmistelusta, vaan valtuutuksen ja ohjeen voimassa pitäminen

ovat varsinainen päätös, jolla on ratkaistu korotusten tuleminen voimaan enimmäismääräisinä ilman muuta erillistä päätöstä, johon asukkailla, valtuustolla tai lautakunnalla olisi mahdollisuus vaikuttaa.

./. Jäljennös oikaisuvaatimuksesta on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (4.7.2008) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Kaupunginhallituksen päätös 9.6.2008, 854 §, koskee kaupunginhallituksen vastausta sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tekemään välikysymykseen, joka liittyy kaupungin sosiaali- ja terveystoimen voimavaroja ja kaupungin elimissä esiintyviä pyrkimyksiä korottaa päivähoito-, terveyskeskus- ja muita maksuja. Hakasella on ollut oikeus kunnan jäsenenä tehdä oikaisuvaatimus.

Kuntalain 89 §:n mukaan oikaisuvaatimus kunnanhallituksen päätöksestä tulee osoittaa kunnanhallitukselle. Hakanen on osoittanut oikaisuvaatimuksensa oikealle taholle.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 95 §:n mukaan asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaupunginhallituksen 9.6.2008 pitämän kokouksen pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 17.6.2008. Hakasen oikaisuvaatimus on saapunut hallintokeskuksen kirjaamoon 30.6.2008. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa.

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei kuitenkaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Oikaisuvaatimuksen voi siis tehdä vain kunnan viranomaisen lopullisesta päätöksestä. Kunnan viranomaisen toiselle kunnan viranomaiselle tekemä esitys on asian valmistelua, joten sitä ei voida vaatia oikaistavaksi. Jos asiaa käsitellään ensin lautakunnassa ja/tai kaupunginhallituksessa ennen valtuustokäsittelyä, vain valtuuston päätös on valituskelpoinen. Jos oikaisuvaatimus tehdään valmistelu- tai täytäntöönpanopäätöksestä, se tulee jättää tutkimatta.

Hakanen on tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä 9.6.2008, 854 §, jossa on kyse sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tekemän välikysymyksen käsittelystä ennen asian lopullista käsittelyä kaupunginvaltuustossa 18.6.2008. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 §:n mukaan vähintään 17 valtuutettua voi tehdä kaupunginhallitukselle välikysymyksen kaupungin hallintoa koskevasta asiasta. Työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitus antaa vastauksensa välikysymykseen valtuuston kokouksessa. Edelleen työjärjestyksen mukaan välikysymykseen annettu vastaus on merkittävä tiedoksi valtuuston kokouksessa, ellei valtuusto päätä palauttaa asiaa kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa keskuudestaan tarkastusvaliokuntaa tutkimaan välikysymyksessä kosketeltua asiaa ja tekemään siitä valtuustolle ehdotusta. Muuta päätöstä välikysymystä ja siihen annettua vastausta käsiteltäessä ei työjärjestyksen mukaan saa tehdä.

Välikysymyksen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2008 on ollut asian valmistelua asian valtuustokäsittelyä varten. Tästä syystä kaupunginhallituksen päätöksestä 9.6.2008, 854 §, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta. Oikeuspalvelut toteaa, että Hakasen tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

Lisäksi oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen päätöksessä 9.6.2008, 854 §, ei ole ollut kyse siitä, että kaupunginhallitus olisi päättänyt terveydenhuollon potilasmaksujen perusteesta tai suuruudesta tai siitä, että se olisi päättänyt pitää voimassa terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan kaupunginhallituksen päätöksen 14.2.2000, 197 §, vaan välikysymykseen annettavan vastauksen valmistelusta kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen vastauksessa välikysymykseen todetaan nimenomaisesti, että muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan palveluista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Valtuusto voi päättää maksujen yleisistä perusteista esimerkiksi talousarvion yhteydessä.

Säännöksen sanamuoto antaa valtuustolle mahdollisuuden siirtää toimivaltaansa maksujen yksityiskohtaisemmasta hinnoittelussa ja määräämisessä alemmille viranomaisille.

Joissain tapauksissa maksujen yleisistä perusteista on säädetty lain tasolla erityislailla. Kun perittävien maksujen perusteista on säädetty erityislailla, eikä kyseisessä erityislaissa ole otettu kantaa siihen, mikä kunnan viranomainen määrää maksun yksityiskohtaiset perusteet ja määrän, käyttää kunnan päätösvaltaa lähtökohtaisesti valtuusto, ellei se ole delegoinut päätösvaltaansa eteenpäin.

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n kohdan 12 mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden sosiaalihuollon asiakasmaksun tai terveydenhuollon potilasmaksun käyttöön ottamisesta tai tällaisen maksun käytöstä luopumisesta. Muissa tapauksissa maksujen käyttöön ottamisesta tai maksun käytöstä luopumisesta päättävät delegointisääntöjen perusteella terveyslautakunta tai sosiaalilautakunta. Terveystoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 mukaan terveyslautakunnan tehtävänä on nimittäin päättää potilasmaksuista kaupunginhallituksen tarvittaessa erikseen antamien ohjeiden mukaisesti sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista. Sosiaalitoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 mukaan sosiaalilautakunnan tehtävänä on puolestaan päättää hinnoista ja maksuista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perusteista säädetään erityislaissa eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasetuksessa puolestaan säädetään kyseisten maksujen enimmäismääristä. Kunkin kunnan päätettäväksi tällöin jää, periikö se maksua sosiaali- ja terveydenhuollon antamista palvelusta vaiko ei, ja jos maksua peritään, maksun suuruus.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 12 kohdan nojalla kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa mainittujen asiakasmaksujen käyttöönotosta silloin, kun kyseessä on ollut taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden maksun käyttöön ottamisesta tai maksun käytöstä luopumisesta. Terveystoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 nojalla terveyslautakunta on puolestaan päättänyt kaupunginhallituksen linjauspäätökseen 14.2.2000, 197 §, perustuen, että terveydenhuollon potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain- ja asetuksen enimmäismäärien suuruisena. Myös sosiaalilautakunta on sosiaalitoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 nojalla tehnyt päätöksen, jonka mukaan sosiaalihuollon palvelujen asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain- ja asetuksen enimmäismäärien suuruisena.

Kunta voi päättää perimiensä maksujen perusteista ja maksujen suuruudesta esimerkiksi siten, että kunta toimivaltaisen elimensä päätöksellä sitoo veloittamansa maksut erityislaissa määriteltyihin maksujen enimmäismääriin, jolloin erityislaissa säänneltyjen maksujen enimmäismäärien muuttuessa muuttuvat myös kunnan perimien maksujen määrät vastaavasti. Kunnan toimivaltaisen elimen ei siis tarvitse tehdä erillistä päätöstä perimiensä maksujen muutoksesta aina kuin erityislain säännökset maksujen enimmäismääristä muuttuvat. Myöskään indeksiehdon ottaminen erityislakiin maksujen suuruutta määriteltäessä ei välttämättä edellytä erillisen päätöksen tekemistä maksujen suuruudesta. Kaupunginhallitus on 9.6.2008 todennut, että muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

Kaikki asiassa tehdyt päätökset ovat lain säännösten ja johtosääntömääräysten mukaisia.

./. Jäljennös oikeuspalveluiden lausunnosta on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 3.

Kj toteaa, että kuntalain 94 §:n mukaan päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, on liitettävä ilmoitus muutoksenhakukiellosta. Khn 9.6.2008 kokouksesta laaditussa pöytäkirjassa on merkintä, ettei oikaisuvaatimusta saa tehdä mm. nyt kyseessä olevaa asiaa koskevasta päätöksestä. Pöytäkirja asetettiin yleisesti nähtäville 17.6.2008.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn osalta Yrjö Hakaselta ei ole pyydetty vastaselitystä oikeuspalveluiden lausunnon johdosta eikä muutakaan selvitystä, koska hallintolain 34 §:n mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana.

Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon, jonka mukaan Hakasen tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta, koska

kaupungin sosiaali- ja terveystoimen maksuja ym. koskevan välikysymykseen annettavan vastauksen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2008 on ollut asian valmistelua valtuustokäsittelyä varten eikä tällaisesta päätöksestä saa tehdä oikaisuvaatimusta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon jättää tutkimatta Yrjö Hakasen oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 9.6.2008 (§ 854) tekemästä päätöksestä koskien vastausta sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän välikysymykseen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista ja kaupungin elimissä esiintyvistä pyrkimyksistä korottaa päivähoito-, terveyskeskus- ja muita maksuja koskevasta päätöksestä.

Pöytäkirjanote Yrjö Hakaselle muutoksenhakuosoituksin ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen päätös 9.6.2008
	Liite 2	Yrjö Hakasen oikaisuvaatimus
	Liite 3	Oikeuspalveluiden lausunto Yrjö Hakasen oikaisuvaatimuksen johdosta

LAINAN MYÖNTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE

Khs 2008-1287

Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö hakee (19.5.2008) koulukiinteistön perusparannuksiin 500 000 euron suuruista lainaa. Lainasumma muodostuu seuraavien hankkeiden kustannuksista:

Urheilutalon allastilan peruskorjaus	285 000 e
Ulkovalaistuksen uusiminen/lisääminen	35 000 e
Piha-alueiden sadevesiviemäröinti ja asfaltointi	75 000 e
Koulurakennuksen lattiapinnoitteiden uusiminen	105 000 e
Yhteensä	500 000 e

Opetuslautakunta toteaa (17.6.2008) mm. seuraavaa:

Lautakunta on todennut lausunnossaan 2.12.2007 (§ 252), että Lauttasaaren yhteiskoulun ja Suomalaisen Yhteiskoulun uimahallien perusparannukset olisi mahdollista rahoittaa sovelletuin koululainatyyppisin järjestelyin, koska uimahallit ovat kiinteä osa koulurakennusta ja koulun oppilaat käyttävät uimahallia koulun toiminnassa. Lautakunta totesi myös lausunnossaan 12.12.2006 mm., että Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön ja Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:n koulukiinteistöissä on uimahallit, joiden käyttökustannuksia liikuntavirasto tukee. Kaupungin edustajat ovat tehneet kuntotarkastuksen uimahalleihin ja todenneet ne huonokuntoisiksi.

Suomalaisen Yhteiskoulun uimahallin perusparannukseen on myönnetty lainaa 1 120 000 euroa (Khs 6.8.2007).

Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön mukaan lainatarve on syntynyt uimahallin alas lasketun sisäkaton uusinnasta. Työ ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan ja uusimiseen on päädytty turvallisuussyistä. Työ on kilpailutettu ja sen hinnaksi tulee 285 000 euroa. Piha-alueelle uusitaan sadevesiviemäröinti ja asfaltointi sekä valaistus. Pihan kunnostus maksaa yhteensä 110 000 euroa. Lisäksi koulurakennuksen lattiapinnoitteita kunnostetaan 105 000 eurolla.

Opetus- ja liikuntaviraston edustajat ovat tutustuneet paikan päällä peruskorjauksiin ja saaneet selvityksen ko. hankkeista ja ne katsottiin tarpeelliseksi turvallisuuden lisäämiseksi ja kiinteistöjen tulevien korjaustarpeiden minimoimiseksi.

Kaupunginvaltuuston 12.12.2007 hyväksymän sopimuksen perusteella koulun ylläpitäjä on velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta.

Lautakunta toteaa, että hyväksytyssä vuoden 2008 talousarviossa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle on varattu 559 000 euroa
uimahallin perusparannusta varten.

Opetuslautakunta puoltaa enintään 500 000 euron lainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle vuoden 2008 talousarvion rahoitusosaan varatuista lainamäärärahoista.

Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle perusteltuna. Koululainoihin varattua määrärahaa on käytettävissä 2 162 000 euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2008 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle 500 000 euron suuruisen korottoman lainan koulun perusparannustöiden rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

HAKEMUS PIRTTIMÄEN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Khs 2008-74

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (1096/1996) 24 §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa muun luonnonsuojelualueen alueelle, joka täyttää luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Ympäristölautakunta päätti (8.1.2008) lähettää hakemuksen Pirttimäen luonnonsuojelualueen perustamiseksi kaupunginhallitukselle ja edelleen esitettäväksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

Asiakirjoja on päivitetty 15.5.2008.

Ryj toteaa, että ympäristölautakunta lähetti 15.11.2006 rauhoitusesityksen lausuntoa varten kiinteistö-, liikunta- ja yleisten töiden lautakunnalle sekä Suomen Suunnistusliitto ry:lle, Suomen Latu ry:lle ja Suomen Luonnonsuojeluliitto ry:lle. Pyydetyt lausunnot saatiin muilta paitsi Suomen Ladulta.

./. Tiivistelmät saaduista lausunnoista sekä niistä annetut ympäristölautakunnan vastineet on luettavissa tämän asian liitteenä olevasta ympäristölautakunnan esityksestä. Suomen Suunnistusliitto ry:n lausunto on kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä.

Perustettava luonnonsuojelualue

Perustettava noin 37 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue sijaitsee Espoossa Pirttimäen ulkoilualueella. Rauhoitettavan, kaupungin omistaman alueen sisälle jää pieni yhteisomistuksessa oleva alue, jonka rauhoittaminen ei ole Helsingin kaupungin omalla päätöksellä mahdollista.

Perustettava luonnonsuojelualue on osa Natura 2000 -verkoston aluetta Nuuksio (FI0100040), jonka kokonaispinta-ala on 5643 hehtaaria. Nuuksion alue on sekä SAC- että SPA-alue, eli se on valittu Natura-alueeksi sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella.

./. Alueen sijainti ilmenee karttaliitteestä. Natura-alueen mukainen kartta laaditaan rauhoituspäätöksen liitteeksi Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Pirttimäen ulkoilualueen hankinta Helsingin kaupungin hallintaan on alkanut jo v. 1946. Nykyisin Pirttimäen ulkoilualueen laajuus on yhteensä 430 hehtaaria.

Perustettava luonnonsuojelualue kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan, jonka valtioneuvosto vahvisti 27.6.1996. Natura 2000 -ohjelmaan se valittiin valtioneuvoston päätöksellä 25.3.1999. Molemmat suojeluohjelmat ovat tällä alueella toteutettavissa vain luonnonsuojelulain mukaisella rauhoituksella.

Alueen luonnonsuojelumerkitys

Nuuksio on eteläisimmässä Suomessa suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon, erityisesti metsien, suojelualue. Suuri osa alueen metsistä on ollut talouskäytössä jo pitkään, mutta alueella on myös luonnontilaisia metsiä, ja rauhoituksen jälkeen metsien luonnollinen kehitys voi edetä ja alueen merkitys metsäluonnon suojelualueena tulee edelleen kasvamaan.

Nuuksiossa elää kaikkiaan viitisenkymmentä Suomessa uhanalaista eläin- ja kasvilajia ja yli kolmekymmentä EU:n luonto- ja lintudirektiivien lajia. Lajisto on luonnollisestikin painottunut metsälajistoon. Suuren kokonaislajilukumäärän lisäksi yksittäisten lajien yksilö- ja parimäärät ovat usein huomattavia. Esim. kanalintujen ja liito-oravan kannat ovat uusmaalaisittain suuria.

Rauhoitettavan alueen huomionarvoisia eläinlajeja ovat esim. vaarantunut liito-orava ja linnuista palokärki, pikkusieppo ja pyy (lintudirektiivin liitteen I lajeja), pähkinähakki ja kanahaukka. Kasvilajistoltaan arvokkain osa on Mullkärretin lettoräme, jolla kasvaa vaateliaita ja uhanalaisia suokasveja, kuten suovalkku ja lettovilla.

Rauhoitettavan alueen luontotyyppejä ovat puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät (priorisoituja Natura-luontotyyppejä) sekä letot, kasvipeitteiset silikaattikalliot ja boreaaliset lehdot.

Alueen merkitys virkistysalueena

Pirttimäen ulkoilualue, josta rauhoitettava alue muodostaa 9 %, on vilkkaassa ulkoilukäytössä. Vuoden 1998 kävijätutkimuksessa sen kävijämääräksi arvioitiin 70 000 henkeä vuodessa. Määrän voi olettaa tästä vielä nousseen. Huomattava osa kävijöistä liikkuu myös rauhoitettavalla alueella, koska se sijaitsee aivan ulkoilumajan ja palveluiden tuntumassa.

Pirttimäen alueella on järjestetty säännöllisesti suunnistuskilpailuja ja muita maastotapahtumia, ajoittain myös rauhoitettavalla alueella, joka sijaitsee liikenteellisesti edullisessa paikassa. Niillä on maastoa kuluttava vaikutus, joka kuitenkin Pirttimäessä aiheuttaa pienemmän osan kokonaiskulutuksesta kuin ns. jokamieskäyttö.

Osa edellisvuotisista rastipaikoista on näkyvissä vielä seuraavana kesänä. Etenkin kalliomaastossa rasti voi näkyä pitempään, mutta rastien sijoittelu on viime vuosina parantunut siten, että pitkäaikaisia kulumajälkiä jää vähemmän. Kasvistoltaan arvokas ja kulumisarka Mullkärretin letto on jo pitkään ollut suunnistustapahtumien järjestäjien epävirallisen rauhoituksen piirissä. Maastotapahtumien ja jokamieskäytön osuutta kulumisjälkien synnystä ei voi eritellä, koska suunnistajat, marjastajat ja muut kulkijat käyttävät samoja polkuja.

Kevään ja alkukesän aikana maastossa liikkuminen voi häiritä eläinten lisääntymistä. Pirttimäen alueella häirinnälle arka, maassa pesivä lintulaji on pyy. Marjojen ja sienten poiminta ajoittuu loppukesään pesimäkauden jo mentyä ohi.

Rauhoitussäännökset eivät rajoita jokamiehenoikeuksia lukuun ottamatta

1) telttailua, joka on jo ennestään ulkoilualueella rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevilla telttapaikoille;

2) kukkien poimintaa;

3) selkärangattomien eläinten keräilyä;

4) pyöräilyä ulkoiluteiden ulkopuolella; ja

5) ratsastusta.

Hoidon ja käytön suunnittelu

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu jatkuu edelleen vuonna 2008 ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

Vuoden 2007 pesimälinnuston reviiritiedot ovat keskeinen uusi aineisto. Rakennusvirasto on tilannut Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:ltä selvityksen alueen harvalukuisista lajeista vuodelta 2007. Selvitys liittyy laajempaan IBA-alueiden selvitykseen, jossa Tringa päivittää kansainvälisesti arvokkaiden linnustoalueiden lintutietoja. Tringa ry:n selvitys Hakjärven, Luukkaan ja Pirttimäen perustettavien suojelualueiden lintuarvoista vuosina 2005-2007 on valmistunut alkuvuonna 2008.

Pirttimäen ja kahden muun läheisen Natura-alueen (Luukki ja Hakjärvi) merkitys kuntosuunnistus- ja muiden maastotapahtumien järjestämisalueena herätti vilkkaan julkisen keskustelun alkuvuodesta 2005. Ympäristökeskus on jatkanut keskusteluja maastotapahtumien ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta näillä alueilla sekä koko Nuuksion Natura-alueella yhtenäisestä käytännöstä suunnistusjärjestöjen, Suomen Ladun ja Suomen luonnonsuojeluliiton sekä ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon ympäristökeskuksen ja Nuuksion kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen kanssa.

Keskusteluissa on todettu se, että Natura-alueet tulee rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla ja laatia niille rauhoitussäännökset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka turvaavat luontoarvot mutta eivät tarpeettomasti rajoita käyttöä. Alueiden runsaan käytön vuoksi nopealla rauhoittamisella on tarpeen turvata niiden keskeiset luontoarvot, vaikka yksityiskohtainen käytön säätely hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla on vielä kesken.

Ympäristölautakunta esittää, että ympäristökeskus valmistelee hoito- ja käyttösuunnitelman yhteistyössä rakennusviraston kanssa sekä asiasta lausuneita järjestöjä kuullen. Suunnitelma sisältää mm. maastotapahtumien järjestämiseen vaikuttavat herkkien alueiden rajaukset sekä maastonkäyttölupien myöntämismenettelyn. Hoito- ja käyttösuunnitelma astuu voimaan Uudenmaan ympäristökeskuksen tehtyä siitä hyväksymispäätöksen.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

1. Suojeltavaa aluetta koskevat kiinteistötiedot

Kunta: Espoo/49

Kylä: Oittaa/443

Kiinteistö: Pirttimäen ulkoilualue I Rno 1:35

Lainhuuto: 13.8.1963/541 Helsingin kaupunki

2. Rauhoituksen tarkoitus

Perustettava luonnonsuojelualue sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoehdotuksen kohteeseen Nuuksio (FI0100040).

Pirttimäen luonnonsuojelualue on pääasiallisesti luonnontilaisesti kehittynyt, maisemallisesti näyttävä kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia luontotyyppejä.

Pirttimäen luonnonsuojelualue on vahvistetussa Pohjois-Espoon yleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi (SL1) ja virkistysalueeksi (V1).

3. Suojeltavan alueen luonne

Pääasiallinen luontotyyppi on metsä.

Lyhyt kuvaus alueesta:

Alueen luonnossa vaihtelevat kalliot, rinteiden kangasmaat sekä laaksojen pienet suot, soistumat ja puronvarsilehdot. Alueen ydin on 11 hehtaarin laajuinen, luonnontilaisen kaltainen aarnialue. Myös kallioiden lakimänniköt ovat vanhaa metsää. Vanhat pellot ja niityt ovat metsittymässä. Linnusto on erityisen runsas. Lajistosta mainittakoon pähkinähakki, kanahaukka ja pikkusieppo. Mullkärretin lettoräme on kasvillisuudeltaan arvokas, mm. lettovillan ja suovalkun kasvupaikka.

4. Alueen sijainti ja karttatiedot

./. Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

5. Selvitys hakijan omistusoikeudesta

./. Lainhuutotodistus.

6. Esitys rauhoitusmääräyksiksi

6.1 Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;

- maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;

- ojittaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;

- metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet;

- sienten, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen

- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen;

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;

- koirien irtipitäminen läpi vuoden;

- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen.

6.2 Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvoilla;

- pyöräily;

- ratsastus;

6.3 Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

- marjojen ja hyötysienten poimiminen;

- pyöräily aluetta reunustavilla ulkoiluteillä;

- moottoriajoneuvon käyttö alueen huoltotöissä;

6.4 Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua.

6.5 Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi, luonnonsuojelualueilla tarvittavien reittien ja rakenteiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä maastotapahtumien lupamenettelyksi.

Maastotapahtumilta kielletyiksi alueiksi voidaan rajata:

- sellaiset uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintulajien reviirit, joilla pesintä vaarantuu häiriöstä

- sellaiset luontodirektiivin luontotyypit, joiden luontoarvot vahingoittuvat kulutuksesta

- sellaiset uhanalaisten tai luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien esiintymispaikat, jotka vahingoittuvat kulutuksesta tai häiriöstä.

Rajaus on kussakin tapauksessa voimassa vain sen määräajan, jonka kunkin lajin tai luontotyypin suojelu vaatii.

7. Korvausmenettely

Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

8. Rauhoituksen merkitseminen maastoon

Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä.

9. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi

Pirttimäen luonnonsuojelualue.

Sovelletut oikeusohjeet

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 13 §, 18 §, 19 §, 21 §, 24 §, 65 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 41 §

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se perustaa Pirttimäen luonnonsuojelualueen liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 8.1.2008 esityksen ja esityslistan liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ote ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 8.1.2008 (7 §)
	Liite 2	Suomen suunnistusliitto ry:n lausunto 30.1.2007
	Liite 3	Pirttimäen luonnonsuojelualue - esitys muutetussa muodossaan
	Liite 4	Pirttimäen luonnonsuojelualueen rajaus (karttaliite)
	Liite 5	Lainhuutotodistus

HAKEMUS HAKJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Khs 2008-73

Ympäristölautakunta päätti (8.1.2008) lähettää täydennetyn hakemuksen Hakjärven luonnonsuojelualueen perustamiseksi kaupunginhallitukselle ja edelleen esitettäväksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

Asiakirjoja on päivitetty 15.5.2008.

Perustettava luonnonsuojelualue

Perustettava 73 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue sijaitsee Espoossa Pirttimäen ulkoilualueella. Se kuuluu 58 hehtaarin osaltaan Natura 2000 -verkostoehdotuksen alueeseen Nuuksio (FI0100040), jonka kokonaispinta-ala on 5 643 hehtaaria. Nuuksion alue on sekä SAC- että SPA-alue, eli sitä esitetään Natura-alueeksi sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella.

Hakjärven aarnialueesta on jo aikaisemmin tehty rauhoitusesitys (Khs 11.2.2001, 211 §). Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Helsingin kaupungin ympäristökeskus on täydentänyt hakemusta siten, että rauhoitettavaan alueeseen liitetään Natura-alueen ulkopuolelta jo suojeltavana luontotyyppinä rajattu Lajalammen pähkinäpensaslehto (1,8 ha) ja Lajalampea ympäröivä suoalue sekä lammen koillispuolinen kallioselänne ja rinne (yhteensä n. 13 ha), ja samalla rauhoitussäännökset tarkistetaan vastaamaan nykyistä muotoa.

./. Alueen sijainti ilmenee karttaliitteestä. Virallinen kartta laaditaan rauhoituspäätöksen liitteeksi Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Perustettavan luonnonsuojelualueen 58 hehtaarin laajuinen pääosa kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan, jonka valtioneuvosto vahvisti 27.6.1996. Natura 2000 -ohjelmaan se valittiin valtioneuvoston päätöksellä 25.3.1999. Molemmat suojeluohjelmat ovat tällä alueella toteutettavissa vain luonnonsuojelulain mukaisella rauhoituksella.

Luonnonsuojelulailla rauhoitettavaksi esitetään Natura-alueen länsipuolelta myös Lajalampea ympäröivää suoaluetta ja sen koillispuolista kallioselännettä ja rinnettä. Perustettavaan suojelualueeseen liitetään sen luoteisosassa suojeltavana luontotyyppinä jo rajattu Lajalammen pähkinäpensaslehto (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös LUO 344 6.3.2000). Tehty rajauspäätös turvaisi sinänsä alueen luontoarvot, mutta erillisrajaus tuottaa tarpeetonta hankaluutta alueen hoito- ja käyttösuunnitteluun sekä suojelusta tiedottamiseen.

Sekä Natura-alue että luonnonsuojelualueen lisäosa ovat Pohjois-Espoon yleiskaavassa luonnonsuojelualuetta (SL1), pieneltä osin myös virkistysaluetta (V).

Alueen luonnonsuojelumerkitys

Nuuksio on eteläisimmässä Suomessa suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon, erityisesti metsien, suojelualue. Suuri osa alueen metsistä on ollut talouskäytössä jo pitkään, mutta alueella on myös luonnontilaisia metsiä ja rauhoituksen jälkeen metsien luonnollinen kehitys voi edetä ja alueen merkitys metsäluonnon suojelualueena tulee edelleen kasvamaan.

Rauhoitettavan alueen huomionarvoisia eläinlajeja ovat liito-orava sekä lintudirektiivin liitteen I lajit palokärki, metso, teeri ja pikkusieppo. Alueelta on myös löydetty vanhoille metsille luonteenomaisia kovakuoriaisia.

Rauhoitettavan alueen luontotyyppejä ovat puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät (priorisoituja Natura-luontotyyppejä), pähkinäpensaslehdot (luonnonsuojelulain mukainen suojeltava luontotyyppi) sekä humuspitoiset järvet ja lammet, pikkujoet ja purot, vaihettumissuot ja rantasuot sekä kasvipeitteiset silikaattikalliot.

Alueen merkitys virkistysalueena

Hakjärven luonnonsuojelualue sijaitsee Pirttimäen ulkoilualueen lounaisosassa, Espoon kaupungin omistaman Nuuksion ulkoilumajan lähistöllä. Se on kuitenkin Helsingin omistamista kolmesta Espoon Natura-alueesta sijainniltaan syrjäisin ja pienimmän kulutuspaineen alainen. Kuitenkin myös Hakjärvellä maaston kulumista tulee seurata ja siihen hoito- ja käyttösuunnittelulla tarvittaessa puuttua. Alueen pääasiallisia käyttäjiä ovat marjastajat, sienestäjät ja luontoharrastajat. Suunnistajia ja hiihtäjiä on selvästi vähemmän kuin Luukin tai Pirttimäen perustettavilla luonnonsuojelualueilla.

Rauhoitussäännökset eivät muutoin rajoita jokamiehenoikeuksia lukuun ottamatta

1) telttailua, joka on jo ennestään ulkoilualueella rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevilla telttapaikoille;

2) kukkien poimintaa;

3) selkärangattomien eläinten keräilyä;

4) pyöräilyä ja ratsastusta.

Myöskään nykyiseen kalastuskäytäntöön osakaskunnan hallitsemilla yhteisillä vesialueilla ei ehdoteta muutoksia.

Maaston kuluneisuus on voimakkainta lampien rannoilla. Kevään ja alkukesän aikana maastossa liikkuminen voi häiritä eläinten lisääntymistä. Hakjärven alueella häirinnälle arkoja, maassa pesiviä lintuja ovat etenkin metso ja teeri. Marjojen ja sienten poiminta ajoittuu loppukesään pesimäkauden jo mentyä ohi.

Hoidon ja käytön suunnittelu

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu jatkuu edelleen vuonna 2008 ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

Vuoden 2007 pesimälinnuston reviiritiedot ovat keskeinen uusi aineisto.

Rakennusvirasto on tilannut Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:ltä selvityksen alueen harvalukuisista lajeista vuodelta 2007. Selvitys liittyy laajempaan IBA-alueiden selvitykseen, jossa Tringa päivittää kansainvälisesti arvokkaiden linnustoalueiden lintutietoja. Tringa ry:n selvitys Hakjärven, Luukkaan ja Pirttimäen perustettavien suojelualueiden lintuarvoista vuosina 2005-2007 on valmistunut alkuvuonna 2008.

Hakjärven ja kahden muun läheisen Natura-alueen (Luukki ja Pirttimäki) merkitys kuntosuunnistus- ja muiden maastotapahtumien järjestämisalueena herätti vilkkaan julkisen keskustelun alkuvuodesta 2005. Ympäristökeskus on vuosina 2005–06 jatkanut keskusteluja maastotapahtumien ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta näillä alueilla sekä yhtenäisestä käytännöstä koko Nuuksion Natura-alueella suunnistusjärjestöjen, Suomen Ladun ja Suomen luonnonsuojeluliiton, rakennusviraston, liikuntaviraston sekä ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon ympäristökeskuksen ja Nuuksion kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen kanssa.

Keskusteluissa on todettu mm. se, että Natura-alueet on syytä rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla ja laatia niille rauhoitussäännökset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka turvaavat luontoarvot mutta eivät tarpeettomasti rajoita käyttöä. Alueiden runsaan käytön vuoksi nopealla rauhoittamisella on tarpeen turvata niiden keskeiset luontoarvot, vaikka yksityiskohtainen käytön säätely hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla on vielä kesken.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

10. Suojeltavaa aluetta koskevat kiinteistötiedot

Kunta: Espoo/49

Kylä: Nuuksio/441

Kiinteistö: Lajalampi Rno 8:133

Lainhuuto: 9.12.1992/872 Helsingin kaupunki

Kylä: Bemböle/402

Kiinteistö: Pirttimäen ulkoilualue II Rno 2:169

Lainhuuto: 13.8.1963/541 Helsingin kaupunki

Kunta: Espoo/49

Kylä: Oittaa/443

Kiinteistö: Pirttimäen ulkoilualue I Rno 1:35

Lainhuuto: 13.8.1963/541 Helsingin kaupunki

11. Rauhoituksen tarkoitus

Perustettavan luonnonsuojelualueen pääosa sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoehdotuksen kohteeseen Nuuksio (FI0100040).

Hakjärven Natura-alue on pääasiallisesti luonnontilaisesti kehittynyt, maisemallisesti näyttävä kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia luontotyyppejä. Samassa yhteydessä rauhoitetaan Lajalammen pähkinäpensaslehto, joka on jo aiemmin rajattu suojeltavana luontotyyppinä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä, Lajalampea ympäröivä suo ja sen koillispuolinen kallioselänne ja rinne. Lammen vesialue jää rauhoituksen ulkopuolelle.

Hakjärven alue ympäristöineen on vahvistetussa Pohjois-Espoon yleiskaavassa varattu pääosin luonnonsuojelualueeksi (SL1).

12. Suojeltavan alueen luonne

Pääasiallinen luontotyyppi on metsä.

Lyhyt kuvaus alueesta:

Hakjärven aarnialue sijaitsee Espoossa Nuuksion järviylängön eteläosassa Hakjärven ja Sorlampien välissä. Alue edustaa tyypillistä Nuuksiota kallioselänteineen, rotkoineen, lampineen ja soineen. Korkeuserot ovat suuria. Kaksi rotkolaaksoa halkoo aarnialueen pohjois-eteläsuunnassa. Alueella on karuja kaliometsiä sekä kuivahkon ja tuoreen kankaan notkelmia. Alueella on myös runsaasti pienialaisia soita. Lajalampi on kaunis, laajalti nevareunuksinen lampi. Siitä laskevan puron varressa on pähkinäpensaslehto, joka edustaa luonnonsuojelulain mukaista suojeltavaa luontotyyppiä. Aarnialueella tavataan mm. liito-orava, harmaapäätikka, mehiläishaukka, metso, teeri ja pikkusieppo.

13. Alueen sijainti ja karttatiedot

./. Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

14. Selvitys hakijan omistusoikeudesta

./. Lainhuutotodistus.

15. Esitys rauhoitusmääräyksiksi

15.1 Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;

- maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;

- ojittaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;

- metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet;

- sienten, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen;

- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen;

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;

- koirien irtipitäminen läpi vuoden;

- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen.

15.2 Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvoilla;

- pyöräily;

- ratsastus;

15.3 Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

- luonnonsuojelualueen eteläosassa Hakjärven rannassa kulkevan yksityistien (Hakjärventie) käyttö ja kunnossapito;

- marjojen ja hyötysienten poimiminen;

- moottoriajoneuvon käyttö alueen huoltotöissä;

15.4 Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua.

15.5 Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi sekä luonnonsuojelualueilla tarvittavien reittien ja rakenteiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Maastotapahtumilta kielletyiksi alueiksi voidaan rajata:

- sellaiset uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintulajien reviirit, joilla pesintä vaarantuu häiriöstä

- sellaiset luontodirektiivin luontotyypit, joiden luontoarvot vahingoittuvat kulutuksesta

- sellaiset uhanalaisten tai luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien esiintymispaikat, jotka vahingoittuvat kulutuksesta tai häiriöstä.

Rajaus on kussakin tapauksessa voimassa vain sen määräajan, jonka kunkin lajin tai luontotyypin suojelu vaatii.

16. Korvausmenettely

Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

17. Rauhoituksen merkitseminen maastoon

Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon Uudenmaan ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä.

18. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi

Hakjärven luonnonsuojelualue.

Sovelletut oikeusohjeet

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 13 §, 18 §, 19 §, 21 §, 24 §, 65 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 41 §

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se perustaa Hakjärven luonnonsuojelualueen liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 8.1.2008 esityksen ja esityslistan liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ote ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 8.1.2008 (6 §)
	Liite 2	Suomen Suunnistusliitto ry:n lausunto 30.1.2007
	Liite 3	Hakjärven luonnonsuojelualue - esitys muutetussa muodossaan
	Liite 4	Hakjärven luonnonsuojelualue (karttaliite)
	Liite 5	Lainhuutotodistukset

HAKEMUS LUUKIN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Khs 2008-72

Ympäristölautakunta päätti (8.1.2008) lähettää täydennetyn hakemuksen Luukin luonnonsuojelualueen perustamiseksi kaupunginhallitukselle ja edelleen esitettäväksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

Asiakirjoja on päivitetty 15.5.2008.

./. Tiivistelmät saaduista lausunnoista sekä niistä annetut ympäristölautakunnan vastineet on luettavissa tämän asian liitteenä olevasta ympäristölautakunnan esityksestä. Suomen Suunnistusliitto ry:n, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry:n sekä ympäristöministeriön lausunnot ovat kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä.

Perustettava luonnonsuojelualue

Perustettava 170 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue sijaitsee Espoossa Luukkaan ulkoilualueella Vihdintien pohjoispuolella. Se on osa Natura 2000 -verkoston aluetta Nuuksio (FI0100040), jonka kokonaispinta-ala 5 643 hehtaaria. Nuuksio on sekä SAC- että SPA-alue, eli se on valittu Natura-alueeksi sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella.

./. Alueen sijainti ilmenee karttaliitteestä. Natura-alueen mukainen kartta laaditaan rauhoituspäätöksen liitteeksi Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Alueen sisälle jäävien kolmen lammen vesialue on osakaskunnan omistuksessa, eikä rauhoitusesitys koske sitä.

Luukkaan ulkoilualue on tullut Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1961, jolloin kaupunki osti Luukkaan kartanon metsineen. Sijaintinsa vuoksi se on suosituimpia Helsingin ulkokunnissa omistamista ulkoilualueista. Alue on tällä hetkellä liikuntaviraston hallinnassa.

Alueen luonnonsuojelumerkitys

Nuuksio on eteläisimmässä Suomessa suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon, erityisesti metsien, suojelualue. Suuri osa alueen metsistä on ollut talouskäytössä jo pitkään, mutta alueella on myös luonnontilaisia metsiä ja rauhoituksen jälkeen metsien luonnollinen kehitys voi edetä ja alueen merkitys metsäluonnon suojelualueena tulee edelleen kasvamaan. Luukin Natura-alue on luontoarvoiltaan Nuuksion parhaita osia.

Nuuksiossa elää kaikkiaan viitisenkymmentä Suomessa uhanalaista eläin- ja kasvilajia ja yli kolmekymmentä EU:n luonto- ja lintudirektiivien lajia. Lajisto on luonnollisestikin painottunut metsälajistoon. Suuren kokonaislajilukumäärän lisäksi yksittäisten lajien yksilö- ja parimäärät ovat usein huomattavia. Esimerkiksi kanalintujen ja liito-oravan kannat ovat uusmaalaisittain suuria.

Rauhoitettavan alueen huomionarvoisia eläinlajeja ovat mm. vaarantunut liito-orava sekä silmälläpidettävät kaakkuri, kehrääjä, metso, teeri, pohjantikka ja pikkusieppo, jotka kaikki ovat myös lintudirektiivin liitteen I lajeja. Kasvi- ja sienilajeista esimerkkejä ovat vaarantuneet haapariippusammal ja takkuhankajäkälä sekä silmälläpidettävä korpiludekääpä.

Rauhoitettavan alueen luontotyyppejä ovat puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät (priorisoituja Natura-luontotyyppejä) sekä humuspitoiset järvet ja lammet, pikkujoet ja purot, vaihettumissuot ja rantasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot sekä boreaaliset lehdot.

Alueen merkitys virkistysalueena

Luukkaan ulkoilualue, josta rauhoitettava alue muodostaa 31 %, on erittäin vilkkaassa ulkoilukäytössä. Vuonna 1998 julkaistussa kävijätutkimuksessa sen kävijämääräksi arvioitiin 274 000 henkeä vuonna 1997. Määrän voi olettaa tästä vielä nousseen. Hyvien polkujen ansiosta huomattava osa kävijöistä liikkuu myös rauhoitettavalla alueella. Rauhoitettavan alueen lähistöllä Vihdintien eteläpuolella on Luukkaan ulkoilumaja ja leirintäalue sekä Kaitalammin golfkenttä. Vihdintien pohjoispuoli on säilytetty erämaisempana. Siellä on tarjolla ulkoiluteitä ja latupohjia sekä uima- ja kalastuspaikkoja, mutta yksittäisiä tulikatoksia lukuun ottamatta niukasti palvelurakenteita. Rauhoitettavalla alueella ei ole ollut luvallisia telttailu- tai nuotiopaikkoja.

Vilkas ulkoilukäyttö voi aiheuttaa haittaa suojelutavoitteille lähinnä kahdella tavalla: kasvillisuus kuluu ja muuttuu paljon käytetyissä maastonkohdissa, ja loppukevääseen ja alkukesään ajoittuva maastossa liikkuminen voi häiritä etenkin nisäkkäiden ja lintujen lisääntymistä.

Luukissa on järjestetty säännöllisesti suunnistuskilpailuja ja muita maastotapahtumia, ajoittain myös rauhoitettavalla alueella, joka sijaitsee liikenteellisesti edullisessa paikassa. Niillä on oma maastoa kuluttava vaikutuksensa, joka kuitenkin Luukissa aiheuttaa pienemmän osan kokonaiskulutuksesta kuin ns. jokamieskäyttö. Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maasto on voimakkaimmin kulunutta oleskeluun käytetyillä lampien kalliorannoilla.

Varsinkin rauhoitettavan alueen eteläosassa maastoon on jatkuvasti syntymässä uusia polkuja. Osa edellisvuotisista rastipaikoista on näkyvissä vielä seuraavana kesänä. Etenkin kalliomaastossa rasti voi näkyä pitempään, mutta rastien sijoittelu on viime vuosina parantunut siten, että pitkäaikaisia kulumajälkiä jää vähemmän. Kuluneesta eteläosasta on vaikea erottaa, mikä osa kulumisesta on kertynyt vuosikymmenten aikana ja mikä on tuoreempaa. Samoin maastotapahtumien ja jokamieskäytön osuutta polkujen synnystä ei voi eritellä, koska suunnistajat, marjastajat ja muut kulkijat käyttävät samoja polkuja.

Kevään ja alkukesän aikana maastossa liikkuminen voi häiritä eläinten lisääntymistä. Luukin alueella häirinnälle arkoja, maassa pesiviä lintuja ovat etenkin kaakkuri, metso, teeri ja kehrääjä. Marjojen ja sienten poiminta ajoittuu loppukesään pesimäkauden jo mentyä ohi. Myös kasvillisuus kestää tuolloin tallausta paremmin kuin alkukesällä.

Esitettävät rauhoitussäännökset eivät rajoita jokamiehenoikeuksia lukuun ottamatta

1) telttailua, joka on jo ennestään ulkoilualueella rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolelle sijaitseville telttapaikoille;

2) kukkien poimintaa;

3) selkärangattomien eläinten keräilyä;

4) pyöräilyä ja ratsastusta.

Myöskään nykyiseen kalastuskäytäntöön osakaskunnan hallitsemilla yhteisillä vesialueilla ei ehdoteta muutoksia.

Hoidon ja käytön suunnittelun tilanne

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu jatkuu edelleen vuonna 2008 ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

Luukin ja kahden muun läheisen Natura-alueen (Hakjärvi ja Pirttimäki) merkitys kuntosuunnistus- ja muiden maastotapahtumien järjestämisalueena herätti vilkkaan julkisen keskustelun alkuvuodesta 2005. Ympäristökeskus on vuosina 2005–06 jatkanut keskusteluja maastotapahtumien ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta näillä alueilla sekä yhtenäisestä käytännöstä koko Nuuksion Natura-alueella suunnistusjärjestöjen, Suomen Ladun ja Suomen luonnonsuojeluliiton, rakennusviraston, liikuntaviraston sekä ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon ympäristökeskuksen ja Nuuksion kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen kanssa.

Keskusteluissa on todettu mm. se, että Natura-alueet on syytä rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla ja laatia niille rauhoitussäännökset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka turvaavat luontoarvot mutta eivät tarpeettomasti rajoita käyttöä. Alueiden runsaan käytön vuoksi rauhoittamisella on tarpeen turvata niiden keskeiset luontoarvot, vaikka yksityiskohtainen käytön säätely hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla on vielä kesken.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

1. Suojeltavaa aluetta koskevat kiinteistötiedot

Kunta: Espoo

Kylä: Luukki

Kiinteistö: Luukkaanmetsä RN:o 1:130

2. Rauhoituksen tarkoitus

Perustettava luonnonsuojelualue sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkoston kohteeseen Nuuksio (FI0100040).

Luukin luonnonsuojelualue on pääasiallisesti luonnontilaisesti kehittynyt, maisemallisesti näyttävä kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia luontotyyppejä.

Luukin luonnonsuojelualue on vahvistetussa Pohjois-Espoon yleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi (SL1) ja pieneltä osin virkistysalueeksi (V1).

3. Suojeltavan alueen luonne

Pääasiallinen luontotyyppi on metsä.

Lyhyt kuvaus alueesta:

Alueelle on luonteenomaista muullekin Nuuksion järviylängölle ominainen kalliomänniköiden ja -jyrkänteiden sekä rehevien purolaaksojen ja kapeiden soiden ja lampien vuorottelu. Metsätyypit vaihtelevat karuista kalliojäkäliköistä tuoreisiin ja lehtomaisiin, kuusivaltaisiin kankaisiin. Alueen pohjoisosassa on laajemmin lehtoa. Eliölajisto on runsas ja siihen kuuluu useita uhanalaisia ja harvinaisia vanhan metsän lajeja. Alueen metsät ovat olleet pitkään tarkoituksellisesti niukalla hoidolla, ja siitä on kehittynyt ja edelleen kehittymässä merkittävä vanhan metsän suojelukohde.

4. Alueen sijainti ja karttatiedot

./. Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

5. Selvitys hakijan omistusoikeudesta

./. Lainhuutotodistus.

6. Esitys rauhoitusmääräyksiksi

6.1 Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;

- maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;

- ojittaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;

- metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet;

- sienten, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen;

- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen;

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;

- koirien irtipitäminen;

- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen.

6.2 Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvoilla;

- pyöräily;

- ratsastus;

6.3 Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

- marjojen ja hyötysienten poimiminen;

- pyöräily alueen ulkoiluteillä;

- moottoriajoneuvon käyttö alueen huoltotöissä;

6.4 Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua.

6.5 Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi sekä luonnonsuojelualueilla tarvittavien reittien ja rakenteiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Maastotapahtumilta kielletyiksi alueiksi voidaan rajata:

- sellaiset uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintulajien reviirit, joilla pesintä vaarantuu häiriöstä

- sellaiset luontodirektiivin luontotyypit, joiden luontoarvot vahingoittuvat kulutuksesta

- sellaiset uhanalaisten tai luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien esiintymispaikat, jotka vahingoittuvat kulutuksesta tai häiriöstä.

Rajaus on kussakin tapauksessa voimassa vain sen määräajan, jonka kunkin lajin tai luontotyypin suojelu vaatii.

7. Korvausmenettely

Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

8. Rauhoituksen merkitseminen maastoon

Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon Uudenmaan ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä.

9. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi

Luukin luonnonsuojelualue.

Sovelletut oikeusohjeet

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 13 §, 18 §, 19 §, 21 §, 24 §, 65 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 41 §

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se perustaa Luukin luonnonsuojelualueen liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 8.1.2008 esityksen ja esityslistan liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ote ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 8.1.2008 (5 §)
	Liite 2	Suomen suunnistusliitto ry:n lausunto 30.1.2007
	Liite 3	Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry:n lausunto 31.1.2007
	Liite 4	Ympäristöministeriön lausunto 3.2.2006
	Liite 5	Luukin luonnonsuojelualue - esitys muutetussa muodossaan
	Liite 6	Luukin luonnonsuojelualue (karttaliite)
	Liite 7	Lainhuutotodistus

VALTUUTETTU LOUKOILAN TOIVOMUSPONSI: KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIEN TURVALLISUUS

Khs 2007-2520

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 14.11.2007 vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008–2010 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että varataan riittävät resurssit kevyen liikenteen väylien tutkimiseen, selvitetään niiden käyttö ja turvallisuus sekä laaditaan liikennesuunnitelma, jolla turvataan turvallisempi liikkuminen kevyen liikenteen väylillä.” (Eija Loukoila, äänin 44–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Yleisten töiden lautakunta (7.2.2008) ja kaupunkisuunnittelulautakunta (3.4.2008) toteavat vastauksenaan mm. seuraavaa:

Kevyen liikenteen väyliä ja ihmisten toiveita niiden suhteen on tutkittu eri yhteyksissä melko paljon muun muassa kaupungin ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n) toimesta. Myös kevyen liikenteen väylien käyttäjämääriä on seurattu ja seurataan jatkossakin säännöllisesti. Tutkimusten ja seurantojen tulokset on otettu huomioon suunnitteluohjeiden päivityksissä.

Ajantasaisista suunnitteluohjeista huolimatta kevyen liikenteen väylillä on paikoitellen erilaisia turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen vaikuttavia puutteita. Näitä ovat muiden muassa päällystevauriot ja epätasaiset päällysteet, näkemäongelmat, liikennemerkki- ym. pylväät kulkutilassa sekä epäselvät tai muuten puutteelliset liikennejärjestelyt.

Rakennusvirasto on pyrkinyt tehostamaan pikkupuutteiden korjaamista parantamalla palautteenantomahdollisuuksia sekä kehittämällä seuranta- ja palautejärjestelmiään. Aiempien paperisten palautelomakkeiden sijasta ihmiset voivat nyt antaa helposti suoraan kartalle merkittyä palautetta YTV:n kevyen liikenteen reittioppaan kautta. Sieltä palaute ohjataan rakennusviraston palautejärjestelmään ja edelleen viraston asianomaisille henkilöille ja seurantajärjestelmään tai asian mukaan muihin hallintokuntiin, kuten kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle.

Rakennusvirastossa kerätään lisäksi käyttäjäpalautetta katu- ja puistoalueiden kunnosta, turvallisuudesta ja esteettömyydestä kaupunginosittain laadittavien aluesuunnitelmien yhteydessä. Aluesuunnitelmien laadintaan sisältyy myös asiantuntijan tekemä yleisten alueiden kunto- ja tarvekartoitus.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on puolestaan sopinut saavansa Helsingin Polkupyöräilijät ry:ltä listan heidän pahimmiksi kokemistaan ongelmapaikoista kevyen liikenteen väylillä.

Eri virastojen välisen työnjaon mukaan kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston tehtävä on kehittää ja suunnitella Helsingin liikennejärjestelmää. Rakennusvirasto vastaa Helsingin katujen ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä pysäköinninvalvonnasta. Katualueet pidetään liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Tilanpuutteen ja kustannusten vuoksi kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja rakentamisessa joudutaan tekemään kompromisseja. Helppoon ja turvalliseen liikkumiseen tulisi kuitenkin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Turvallisuutta kevyen liikenteen väylillä voidaan parantaa huomattavasti rakentamalla väylät riittävän leveiksi ja erottamalla kävely- ja polkupyöräliikenne toisistaan vähintään kiviraidalla tai maaliviivalla. Kevyen liikenteen erottaminen ajoradasta vähintään yhden metrin leveällä erotuskaistalla lisää väylän käytön turvallisuutta. Kevyen liikenteen väylän ja ajoradan liittymisen turvallisuutta voidaan parantaa muun muassa lisäämällä pysähtymisnäkemää eli avartamalla risteysaluetta. Erittäin tärkeää on myös päällysteiden ja reunakivien kunnon jatkuva seuranta ja toimenpiteiden nopeus tarpeen vaatiessa. Liikennemerkkien, opasteiden, roska-astioiden, valaisimien, pollareiden, kaiteiden, mainosrakenteiden ja muun vastaavan esineistön sijoittamisessa katualueelle ja kevyen liikenteen väylille tulee aina ottaa huomioon turvallisuuden näkökulma.

Jalankulun liukastumis- ja kaatumistapaturmat aiheuttavat vuosittain merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Talvihoidon yhtenäisellä laatutasolla voidaan vaikuttaa liukastumisriskiin. Kantakaupungin ulkopuolella tonttien omistajien tehtävinä olevat jalkakäytävien talvihoito- ja puhtaanapitovastuut siirretään alue kerrallaan tontin omistajalta kaupungin vastuulle. Tällöin jalkakäytävien talvihoidon laatu yhtenäistyy, ja koettu kevyen liikenteen turvallisuuden tunne lisääntyy.

Rakennusvirastossa on aloitettu kevyen liikenteen väylien talvihoidon ylläpitoluokituksen tarkistaminen. Tavoitteena on pyöräliikenteen kaksinkertaistaminen. Kevyen liikenteen tarpeet, terveellisyys, liikenneturvallisuus ja esteettömyys arvioidaan ajoradasta erotettuna omana kokonaisuutenaan.

./. Yleisten töiden lautakunnan lausunto on tämän asian liitteenä nro 1 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto liitteenä nro 2.

Kaj yhtyy yleisten töiden lautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnoissa mainittuun.

Lisäksi Kaj toteaa, että pääkaupunkiseudulle on vuonna 2007 valmistunut YTV:n, sen jäsenkuntien, Tiehallinnon sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyössä laatima jalankulun ja pyöräilyn strategiasuunnitelma, jonka tavoitteena on kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen. Strategian painopistealueisiin kuuluu mm. liikenneturvallisuus, esteettömyys ja sosiaalinen turvallisuus sekä vanhentuneen infrastruktuurin parantaminen.

Vielä Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 14.6.2007 sekä 10.4.2008 käsitellyt kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkkosuunnitelmaa, joka ohjaa kantakaupungin pyörätieverkon kehittämistä. Myös pyörätieverkkosuunnitelmassa turvallisuusnäkökohdat huomioidaan oleellisena osana kantakaupungin pyöräilyolosuhteiden parantamista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Loukoila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Eija Loukoilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 7.2.2008 toivomusponnesta; kevyen liikenteen väylien turvallisuus
	Liite 2	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 3.4.2008 toivomusponnesta; kevyen liikenteen väylien turvallisuus

VALTUUTETTU KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN VÄHENTÄMINEN

Khs 2007-2509

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 14.11.2007 vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008–2010 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy yhteistyössä muiden tahojen kanssa nykyistä tehokkaampiin toimenpiteisiin liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Keinoina ovat mm. liikenteen sujuvoittaminen, liikennesuunnittelu, liikenteen ja pysäköinnin valvonnan tehostaminen sekä katutöiden nopeuttaminen ja niiden liikenteellisesti parempi järjestely.” (Kauko Koskinen, äänin 44–0)

Kaupunkisuunnittelulautakunta (27.3.2008) ja yleisten töiden lautakunta (6.3.2008) toteavat vastauksenaan mm. seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Liikenneturvallisuus on keskeinen kriteeri uusia alueita ja järjestelyjä suunniteltaessa sekä parannettaessa nykyisen liikenneympäristön ja -järjestelmän toimivuutta. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tekee liikenneturvallisuusasioissa jatkuvasti yhteistyötä muun muassa kaupungin muiden hallintokuntien, asukkaiden, Kuntaliiton, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n), Tiehallinnon, Liikenneturvan, liikenne- ja viestintäministeriön sekä poliisin kanssa. Helsingin kaupunki on toiminut Suomessa edelläkävijänä monien liikenneturvallisuutta edistävien toimenpiteiden käyttöönotossa. Liikennesuunnitteluosasto on tiiviisti mukana myös liikenneturvallisuusasioiden kansainvälisessä yhteistyössä.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on laadittu vuonna 1995 hyväksytyn Helsingin liikenneturvallisuusohjelman mukaisesti alueellisia liikenteenohjaus- ja liikenneturvallisuussuunnitelmia. Niissä selvitetään liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset paikat, tapahtuneet onnettomuudet sekä alueen ajonopeudet. Liikenneturvallisuussuunnitelmat esitellään myös alueen asukkaille, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Kaupunkisuunnittelu-lautakunta hyväksyy liikenteen ohjaus- ja liikenneturvallisuussuunnitelmat. Vuosittain tarkistettavaan investointiohjelmaan varataan rahoitus liikenneturvallisuushankkeiden toteuttamista varten.

Laajavaikutteisin toimenpide on viime vuosina ollut ajonopeuksien hillitseminen tiukentamalla nopeusrajoituksia asuntoalueilla ja liikekeskustassa sekä rakentamalla erityyppisiä hidasteita, kuten korotettuja suoja-teitä ja liittymiä, töyssyjä ja kiertoliittymiä. Helsinkiin on rakennettu vuodesta 1993 alkaen 50 kiertoliittymää. Kiertoliittymien on todettu vähentävän onnettomuuksia ja selkeyttävän liittymässä ajoa. Kyseisten liittymien kaikkien onnettomuuksien lukumäärä on pudonnut puoleen ja loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien kolmannekseen. Kiertoliittymiä rakennetaan 2–3 kappaletta vuosittain. Toteuttamista odottaa tällä hetkellä 20 hyväksyttyä kiertoliittymäsuunnitelmaa.

Liikenneturvallisuus ja erityisesti kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen on Helsingin turvallisuusstrategian (Khs 2006) yksi painopistealueista. Tavoitteena on, että liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärä vähenee vähintään 2 % vuodessa. Tämä tavoite on pystytty saavuttamaan. Onnettomuuksien uhrien määrä on poliisin tilastojen mukaan laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2006 883:sta 631:een eli runsaat 5 % vuodessa.

Liikenteen sujuvuus

Joukkoliikenteen sujuvuuden (kilpailukyvyn) turvaaminen ja kehittäminen on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää, koska joukkoliikenne on turvallisempaa kuin mikään muu kulkutapa. Seudullisen raideliikenneverkon laajentaminen näyttää muun muassa ilmastomuutoksen esiinnousun myötä saavan entistä suuremman painoarvon kuntien ja valtion päätöksenteossa. Myös kaupungin sisäisen joukkoliikennelinjaston täydentäminen ja sujuvoittaminen etenevät. Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien lisääminen on kaupungin omissa käsissä. Bussikaistojen tehokas valvonta edellyttää lainsäädännön muutoksia.

Henkilöautoliikenne ei ole juurikaan kasvanut Helsingin ydinkeskustassa kolmeenkymmeneen vuoteen. Monista tekijöistä johtuva autoilun lisääntyminen aiheuttaa kuitenkin yhä pahenevia ruuhkia esikaupunkien pääväylillä. Ruuhkautuminen saa aikaan hakeutumista ei-toivotuille reiteille ja myös muita liikenneturvallisuuden kannalta haitallisia ilmiöitä. Ruuhkautumisen jatkumista ei voida estää käytettävissä olevien resurssien ja muiden reunaehtojen puitteissa pelkästään rakentamalla uusia väyliä tai parantamalla nykyisten kapasiteettia.

Helsingin seudun ruuhkamaksujen selvitys on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Työssä on myös Helsingin kaupungin edustus. Selvityksen tulosten on määrä olla käytettävissä kesään 2009 mennessä. Selvitykset tulevat osoittamaan muun muassa, miten erilaiset maksujärjestelmät vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen vuorokauden eri aikoina.

Liikenteen valvonta

Tehokas liikenteen valvonta on liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta erittäin tärkeää. Helsingin kaupungin tavoitteena on pitkään ollut ylinopeuksien kunnallisen kameravalvonnan mahdollistava lainsäädäntö. Oikeusministeriön hiljattain asettama työryhmä selvittää 20.6.2008 mennessä keinoja lisätä kuntien osallistumista valvontaan. Työryhmän toimeksianto ei tiettävästi sisällä todelliseen haltijavastuuseen perustuvan kunnallisen valvonnan vaihtoehtoa. Työryhmässä ei ole Helsingin kaupungin edustajaa.

Helsingin kaupunki on hankkinut Kaivokadulle uusinta tekniikkaa olevan kameravalvontalaitteiston, joka toimittaa ylinopeutta ja punaista päin ajaneiden ajoneuvojen tunnistetiedot langattomasti poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Pasilaan. Kaivokadun kiinteä kameravalvontalaitteisto on paikallinen liikenneturvallisuustoimenpide Suomen vaarallisimmalla katujaksolla. Koko kaupungin kattavia vaikutuksia voitaisiin saavuttaa siirrettävillä kameroilla ennalta arvaamattomissa kohteissa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että havaittujen rikkeiden hallinnollinen käsittely saadaan nykyistä joustavammaksi.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimintasuunnitelmassa vuodelle 2008 on varattu ajoneuvojen nopeusnäyttöihin 100 000 euroa ja turvakameroihin 250 000 euroa.

Pysäköinti ja katutyöt

Pysäköinnin valvonnasta sekä katutöiden ja muiden rakennustöiden aiheuttamista tilapäisistä liikennejärjestelyistä vastaa rakennusvirasto. Liikennesuunnitteluosasto konsultoi liikennesuunnittelun asiantuntijana tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Pysäköinninvalvonnan tarkoituksena on omalta osaltaan turvata liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta vähentämällä kieltojen ja rajoitusten vastaista pysäköintiä katujen varsilla. Jalankulkua ja muuta kevyttä liikennettä turvataan valvomalla pysäköintiä jalkakäytävillä, pyöräteillä ja pihakaduilla.

Pysäköinnintarkastajien vakanssien määrä on 59 henkilöä ja vakanssit ovat tällä hetkellä täytettyinä. Tällä pysäköinnintarkastajien määrällä saadaan suhteellisen kattava pysäköinninvalvonta yleisillä katualueilla. Pysäköinninvalvontaan on haettu kuutta pysäköinnintarkastajan vakanssia erityisesti yksityisalueiden valvontaan. Nämä vakanssit vapauttaisivat resursseja myös yleisten alueiden valvontaan.

Pysäköinnintarkastajien työskentelyä tehostetaan ottamalla koekäyttöön tänä keväänä käsitietokoneet, joilla maksukehotus kirjoitetaan. Pysäköintivirhemaksukehotusten laatu paranee ja niiden käsittely toimistossa nopeutuu. Erityisillä teemaviikoilla tehostetaan valvontaa esimerkiksi jalkakäytävillä, suojateillä ja bussipysäkeillä. Lisäksi valvontaa suunnataan ongelmakohteisiin asiakaspalveluun tulleiden ilmoitusten perusteella.

Kaivutyömaiden turvallisuuden varmistaminen sekä työnsuorittajan että yleisen alueen muun käytön kannalta on aina luvan myöntämisen lähtökohta. Erilaisin tilapäisin liikenteenohjausjärjestelyin pyritään varmistamaan liikenteen sujuvuus, turvallisuus sekä esteettömyys. Järjestelyjen toteuttamisesta vastaa aina luvan saaja. Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston palvelutoimiston alueidenkäyttöyksikkö vastaa järjestelyjen toteuttamisen valvonnasta sekä merkittävien tilapäisten muutosten osalta myös tiedottamisesta.

Alueidenkäyttöyksikkö järjestää vuosittain kaivutyötä suorittaville tahoille suunnattua koulutusta. Koulutuksella pyritään parantamaan kaivusuoritusten lupaehtojen mukaista toteuttamista. Lisäksi alueidenkäyttöyksikkö on järjestänyt erikseen kaupungin omille toimijoille ja heidän kanssaan sopimussuhteisille urakoitsijoille suunnattuja informaatiotilaisuuksia. Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan yhteistyössä siten, että pysäköinnintarkastajat osallistuvat kokeiluajanjaksona yleisten alueiden työmaiden valvontaan ilmoittamalla havaitsemistaan suurimmista epäkohdista alueidenkäyttöyksikköön. Tällaisia olisivat esimerkiksi tilapäisten liikennejärjestelyjen puutteellinen merkintä (pysäköintikiellot, suojatiet, jalkakäytävät).

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on käynnistänyt vuoden 2007 aikana tilaajan ja tuottajan roolien selkeyttämiseen liittyvän kehityshankkeen yhdessä HKR-Ympäristötuotannon kanssa. Osana tätä kehittämishanketta on myös työmaista aiheutuvien haittojen ja häiriöiden vähentämisen edellyttämien toimenpiteiden kehittäminen. Katu- ja puisto-osasto vastaa kaivutöistä aiheutuvien häiriöiden ja haittojen vähentämiseen tähtäävästä kehittämistoiminnasta. Rakennusvirasto raportoi johtajistolle kehittämistoiminnan edistymisestä neljännesvuosittain kaupunginjohtajan päätöksen 29.3.2006 (34 §) mukaisesti.

Vuoden 2008 talousarvio sisältää merkittävimpiä kaivutöitä suorittavia toimijoita koskevan sitovan tavoitteen kaivutöiden suorittamisesta annettuja ohjeaikoja noudattaen.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto on tämän asian liitteenä nro 1 ja yleisten töiden lautakunnan lausunto liitteenä nro 2.

Kaj yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan lausunnoissa mainittuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 27.3.2008 toivomusponnesta: liikenneonnettomuuksien vähentäminen
	Liite 2	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 6.3.2008 toivomusponnesta: liikenneonnettomuuksien vähentäminen

KIINTEISTÖ OY KUPARITIE 2:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1444

Kiinteistö Oy Kuparitie 2 pyytää (8.5.2008) poikkeamislupaa 29. kaupunginosan (Haaga) korttelin nro 29184 tontille nro 1 (Kuparitie 2, Pohjois-Haaga). Hakijan tarkoituksena on muuttaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen (3 350 k-m²) käyttöä siten, että voimassa olevan asemakaavan mukainen liike- ja toimistokäytössä oleva tila (2 174 k-m²) muutetaan määräaikaisesti vanhusten hoivapalvelukodin käyttöön.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen toimistokerrokset ovat olleet vuosia tyhjillään eikä niille ole löytynyt vuokralaisia. Toimistotilat eivät korjattuinakaan täyttäisi nykyaikaiselle toimistolle asetettuja rakenteellisia vaatimuksia, mm. kerroskorkeus on liian matala.

Muutoksella voidaan olemassa olevaa rakennusta hyödyntää paremmin ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kuparitien tilat soveltuvat hyvin hoivayrittäjien käyttöön. Tilat ovat valoisat. Sijainti lähellä juna-asemaa on erinomainen. Kuudennen kerroksen iso parveke ja piha-alue ovat parannuksen jälkeen hyödynnettävissä virkistyskäyttöön. Käyttötarkoituksen muutos hoivapalvelukäyttöön merkitsee sitä, että koko kohde saadaan vuokrattua.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.6.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 5.1.1990 vahvistettu asemakaava nro 9535. Asemakaavan mukaan tontti 29184/1 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tontille saa sijoittaa 650 m² asuinhuoneistojen kerrosalaa ja 2 550 m² liike- ja toimistohuoneistojen kerrosalaa. Toimisto- ja liiketiloja ei saa sijoittaa rakennuksen ylimpään kerrokseen.

Rakennus saa olla Kaupintien puoleiselta osaltaan korkeintaan seitsemän kerroksinen ja rautatien puoleiselta osaltaan korkeintaan kuusikerroksinen. Pihan puolelle on osoitettu yksikerroksinen rakennusala (mv), jolle saa rakentaa 150 m² myymälätilaa tai asukkaiden vapaa-aikaa palvelevaa tilaa. Rakennuksen enimmäiskorkeus on 4 m.

Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/105 m² asuinkerrosalaa ja 1 ap /60 m² toimisto- ja liikekerrosalaa. Tontin 29184/1 autopaikoista vähintään 30 % on sijoitettava korttelialueelle kellaritiloihin tai pihakannen alle. Loput autopaikoista saadaan sijoittaa kaavassa osoitetulle LPA-tontille 29186/5.

Nykytilanne

Rakennuksen kokonaiskerrosala on 3 350 k-m². Rakennus on 7-kerroksinen. Nykyisin rakennuksen 1. kerros on liiketilana. 2.–5. kerrokset ovat toimistokäytössä ja 6.–7. kerrokset ovat asuinkäytössä. 6. kerroksessa on myös sauna- ja kerhotiloja 114 m². Lisäksi kellarissa on 18 autohallipaikkaa ja tekniikka- ja varastotilaa. Läheisestä Lassinparkista (tontti 29186/5) on asemakaavan mukaisesti mahdollista vuokrata autopaikkoja (32 autopaikkaa).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen käyttöä siten, että rakennuksen 2.–5. kerrokset ja osa 6. kerroksesta muutetaan vanhusten hoivapalvelukodin käyttöön. Hoivapalvelutiloja vuokraamaan tulee kaksi yksityistä yrittäjää. 2.–5. kerrokset uusitaan kokonaan ja kerrosten lounaispäätyyn rakennetaan parvekkeet. Kerrosten päätyihin sijoitetaan yhteistiloja, joita aukotetaan. Rakennuksen pitkille sivuille tulee asuinhuoneita. Osa huoneista on kylpyhuoneellisia yhden hengen huoneita, osa huoneista jakaa kylpyhuoneen toisen huoneen kanssa ja osalla huoneista kylpyhuonetilat ovat käytävän varrelle. Lisäksi yksi huone on kahden hengen huone.

Myös 6. kerroksen saunaosasto ja kerhotila muutetaan hoivapalvelukodin käyttöön. Kerroksen iso parveke otetaan asiakkaiden virkistyskäyttöön.

Rakennuksen piha aidataan ulkopuolisilta ja uusitaan esteettömäksi luiskin. Piha varustetaan istutuksin, istuskeluryhmin ja leikkialueella.

Talon 1. kerroksen liiketilat, 6. ja 7. kerroksessa sijaitsevat asunnot ja kellarissa sijaitseva autohalli-, tekniikka- ja varastotila säilyvät entisellään.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että 2.–5. kerrosten toimistokäytössä olevat tilat muutetaan vanhusten hoivapalvelukodin käyttöön. Myös 6. kerroksessa sijaitsevat sauna- ja kerhotilat otetaan hoivapalvelukodin käyttöön.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (14.5.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupintien varteen Kehä I:lle jatkuvalle vyöhykkeelle on keskittynyt runsaasti toimistotilaa, yhteensä noin 200 000 k-m². Kortteli 29184 sijaitsee Pohjois-Haagan asemanseudulla, joka on kaavoitettu 1980-luvulla lähiliikenteen asemaan tukeutuvaksi työpaikka-alueeksi. Alueen sijainti ja saavutettavuus ovat hyvät sekä julkisella liikenteellä että autoliikenteellä.

Lähitonteilla on tehokkaasti rakennettuja liike- ja toimistorakennusten kortteleita ja joitakin asuntolatyyppisten rakennusten kortteleita. Piha-alueet ovat pieniä.

Toimistokortteli 29184 on valmistunut vuonna 1989. Rakennuksen toimistotiloille ei ole ollut kysyntää, vaan ne ovat olleet viimeiset kolme vuotta tyhjillään. Kysyntä vanhusten hoitokodeista ja palvelutaloista on jatkuva ja tulevaisuudessa myös kasvava ikääntyneiden määrän kasvusta johtuen.

Tontin 29184/1 käyttötarkoituksen muutos ei vähennä merkittävästi alueen toimistotiloja eikä se merkitse suurta muutosta alueen elinkeinoihin. Rakennus koetaan ilmeisesti toimistokäyttöön vanhentuneeksi, koska se ei ole saanut käyttäjiä. Kysyntä on kohdistunut etenkin laadukkaisiin ja uusiin toimistotiloihin.

Vanhusten hoivapalvelukodin autopaikkatarve on huomattavasti pienempi kuin toimisto- ja liiketilojen. Rakennuksen kellarissa olevat 18 autopaikkaa ja mahdollisesti läheisestä pysäköintilaitoksesta vuokrattavat autopaikat riittävät käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena ja rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevaa 7.5.2008 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla 30.6.2018 asti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1444/526 mukaisena 30.6.2018 asti edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 7.5.2008 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Haagan tontti 29184/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Haagan tontti 29184/1)
	Liite 3	Asemapiirros (Haagan tontti 29184/1)

ASUNTO OY ALEKSIS KIVENSIVUN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1278

Asunto Oy Aleksis Kivensivu pyytää (6.8.2004 ja 19.1.2005) poikkeamislupaa 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 376 tontille nro 56 (Aleksis Kiven katu 56). Yhtiö pyytää lupaa poiketa autohallin (noin 700 k-m²) käyttötarkoituksesta siten, että se muutettaisiin pysyvästi liikekäyttöön (mm. autopesula). Toimenpide poikkeaa vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja tonttitehokkuudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että olemassa olevia autonsäilytyspaikkoja ei varata tontin autopaikoiksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että autohalli on ollut nykymuotoisessa käytössä n. 20 vuotta. Autohallissa on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Korjaamotoimintaa ei enää ole. Autohallin sopivuus (käytettävyys) vain autojen säilytykseen on huono. Tila on sokkeloinen ja epätasainen. Käyttötarkoituksen muutoksella tilaa voidaan käyttää monipuolisemmin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.5.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 30.10.1985 vahvistettu asemakaava nro 8713. Asemakaavan mukaan tontti 12/376/56 kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on 2 220 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.6. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kuusi. Ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto-, julkisia palvelu- ja niihin verrattavia tiloja, mikäli sisäänkäynti kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Aleksis Kiven kadun puolelta rakennuksen ulkoseinän ja ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A).

Piha-alue on istutettava ja varattava leikki- ja oleskelualueeksi. Osalla piha-aluetta on alapuolella maanalainen autonsäilytystila. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön seuraavasti: 1 autopaikka / 175 m² asuntokerrosalaa, 1 autopaikka / 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka / 350 m² toimistokerrosalaa.

Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tulee rakennuslautakunnan asettaa luvan ehdoksi, että olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaisiksi autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi kuitenkaan ylittämättä tontin autopaikkojen enimmäismäärää.

Tontilla sijaitsee kaksi arkkitehti J.A. Viljasen vuonna 1928 suunnittelemaa asuinrakennusta. Kadunvarsirakennus on kuusikerroksinen ja piharakennus nelikerroksinen. Koko tontin suuruisessa kellarikerroksessa on kellarikomeroita, kolme porrashuonetta, varastotilaa ja autohallitilaa. Autohalli on sokkeloinen ja mitoitukseltaan ahdas aiheuttaen paikoitettaessa peltivauriovaaran. Tontin rakennettu kerrosala on 5 083 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 3.7. Rakennetun kerrosalan mukainen autopaikkavelvoite on 29 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on laillistaa autohallin käyttö liiketilana, jossa toimisi autopesula, taksien autopaikoitus (5 autoa, n. 200 m²) sekä vuokrata edelleen auto- ja moottoriharrastetiloja. Autopesulan toiminnalla on kysyntää alueella ja se työllistää yhden henkilön. Liiketoiminta autohallissa on alkanut n. 20 vuotta sitten, osittain jo aikaisemmin. Tänä aikana siellä on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Taloyhtiön asukkaille on tarjottu ja tarjotaan edelleen mahdollisuutta vuokrata autopaikkoja autohallista, mutta kysyntää ei ole juuri ollut.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden ja autopaikkojen sijoittamisen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.2.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autohallin muuttaminen liiketilaksi on asemakaavan vastaista. Vaikka autohalli on hankalan muotoinen ja ahdas mitoitukseltaan, sinne voidaan sijoittaa autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön (arvio noin 11 ap). Asemakaavassa edellytetään, että tontilla olemassa olevat autonsäilytyspaikat varataan kiinteistön autopaikoiksi. Jos autohalli muutettaisiin kokonaan liiketilaksi, tontin rakennettu kerrosala nousisi 5 783 k-m²:iin, mikä vastaisi tonttitehokkuutta e = 4.2. Alue on kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6 eikä tehokkuuden nostoon ole perusteita.

Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että esitettyä poikkeamista autohallin käyttämistä liiketilana ei voida myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 3.5.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Käsittelyn yhteydessä jäsen Helistö teki jäsen Alkun kannattamana ehdotuksen, että lautakunta käsityksenään kaupunginhallitukselle ilmoittaisi, että poikkeamishakemus olisi tullut esittää hyväksyttäväksi.

Ehdotus hylättiin äänin 5 (Palmroth-Leino, Puoskari, Välimäki, Peltomaa, Anttila) – 3 (Buttler, Helistö, Alku).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 31.5.2007 mennessä. Määräaikaa vastineen antamiseen jatkettiin 25.6.2007 asti.

Kaj toteaa, että hakijan asiamies SEL-Group Oy on 25.6.2007 toimittanut Helsingin kaupunginhallitukselle vastineen kaupunkisuunnitteluviraston 7.5.2007 antamaan lausuntoon. Yhtiö katsoo, toisin kuin kaupunkisuunnitteluvirasto, että autohallin käyttötarkoituksen muuttamiselle on erityisiä syitä. Erityinen syy on osoitettu hakemusasiakirjoissa sekä piirustuksissa. Poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole esteitä. Esteen muodostavat tulkintaerot. Vanhat määräykset ja lait antavat mahdollisuuden poikkeamiseen.

SEL-Group Oy esittää erityisiksi syiksi mm. autohallin sopimattomuuden pelkästään autojen pysäköintiin. Tila on sokkeloinen ja osin matala. Asunto Oy Aleksis Kivensivu on muodostanut kellarikerroksesta oman osakkeen n. vuonna 1955 ja myynyt sen ulkopuoliselle. Tästä vuodesta lähtien tila on ollut vaihtelevassa käytössä.

Yhtiön mukaan äänestys kaupunkisuunnittelusuunnitteluviraston käsittelyn yhteydessä antaa viitteitä siitä, että autohallin nykyiselle käytölle on tukea. Se elävöittää osaltaan ympäristöään ja tarjoaa harrastajille tiloja.

Erityiseksi syyksi SEL-Group Oy katsoo myös sen, että vastaavanlaisia tiloja on voitu muuttaa käyttötarkoituksen osalta pääosin samoin perustein.

Yhtiö toivoo, että käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ainakin osittain.

./. SEL-Group Oy:n vastine 22.6.2007 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaj toteaa, että SEL-Group Oy:n antaman vastineen jälkeen on tarkasteltu mahdollisuuksia autohallin muuttamiseksi liikekäyttöön hakijan esittämällä tavalla.

Kaj toteaa, että poikkeamishakemuksen rakennuspaikan läheisyyteen VR:n Pasilan konepaja-alueelle Aleksis Kiven kadulle on valmistumassa uusi asuinalue. Alueen tonttitehokkuudet vaihtelevat tonttikohtaisesti, ja tehokkuudet ovat e = 2.1 ja e = 2.5 välillä. Alue, jossa tontti 12376/56 sijaitsee, on puolestaan kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6. Mikäli poikkeamishakemuksen mukainen toimenpide hyväksyttäisiin, rakennuspaikan tonttitehokkuus vastaisi e = 4.2:a.

Kaj katsoo, että tonttitehokkuuden nostamiseen ei ole perusteita.

Edellä esitettyyn viitaten Kaj katsoo, että poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ja että poikkeusta ei tule myöntää.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2007-1278/526 mukaisesti myönnä poikkeusta Alppiharjun korttelin nro 376 tontille nro 56 haettuun toimenpiteeseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Alppiharjun tontti 376/56)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Pohjapiirustus (kellarikerros)
	Liite 5	Vastine 22.6.2007

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE AS OY HELSINGIN POHJOISKAARI 15:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1136

As Oy Helsingin Pohjoiskaari 15 pyytää (10.12.2007) poikkeamislupaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31011 tontille nro 3 (Pohjoiskaari 15). Hakijan tarkoituksena on muuttaa toimistorakennus (2 570 k-m²) asumiskäyttöön niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Haettu käyttötarkoitus on asemakaavan mukainen.

Lisäksi asemakaavan määräyksistä poiketaan siten, että viisikerroksisen rakennuksen kerrosluku poikkeaa kolme kerrosta sallitusta, tontilla sallittu rakennusten peittoala ylitetään 23 % (114 m²), sekä tontin kerrosala, joka on laskettu sallittujen kerrosluvun ja peittoalan mukaan, ylitetään 157 % (1 572 k-m²).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus halutaan säilyttää ja muuttaa se asumiskäyttöön. Hakija viittaa kaupunginmuseon lausuntoon, jossa esitetään rakennuksen säilyttämistä. Lisäksi hakija toteaa, että kapearunkoinen ja valoisa rakennus on helposti ja pienin julkisivumuutoksin muutettavissa asunnoiksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.4.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 2.5.1958 vahvistettu asemakaava nro 4381.

Asemakaavan mukaan kyseessä on tontti, jolle saadaan rakentaa enintään 2-kerroksisia ja enintään 8 m korkeita, ainakin palonarkaa luokkaa olevia asuinrakennuksia ja niitä varten tarpeellisia, enintään 4 m korkeita talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/5. Asuinrakennusten välimatkan tontilla tulee olla vähintään 12 m ja etäisyyden naapuritontin rajasta vähintään 6 m. Asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välimatka saa olla 9 m ja talousrakennusten välimatka 6 m. Talousrakennuksen etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 m. Maistraatti voi kuitenkin sallia, että talousrakennus rakennetaan naapuritontin talousrakennuksen kanssa yhteen tontin rajalla, kuitenkin niin, että rakennusten yhteinen ala ei saa ylittää 150 m². Tontille saa sijoittaa myös työhuoneita.

Tontin pinta-ala on 2 496 m². Sallittu kerrosala on enintään 998 k-m², joka saadaan, kun lasketaan 1/5 tontin pinta-alasta rakennettuna kaksikerroksisena.

Asemakaava on vanhentunut ja se tullaan uusimaan. Kaava ei ole ajanmukainen mm. rakennussuojelun kannalta, eikä siitä johtuen myöskään rakennusoikeuden suhteen. Asemakaavan muutosta koskeva tärkeä tavoite on suojella rakennus. Käyttötarkoituksen osalta on oleellista, että uuden käytön mahdollisesti edellyttämät julkisivuun tehtävät muutokset eivät heikennä suojeluarvoa eikä käyttö aiheuta ympäristöhäiriöitä.

Nykytilanne Tontilla on viisikerroksinen toimistorakennus. Alun perin teollisuusrakennukseksi rakennettu talo on valmistunut vuonna 1938. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Jäntti. Rakennus on hyväkuntoinen. Perusteellinen remontti on vastikään valmistunut. Rakennus on toimiva toimistotalo. Rekisteritietojen mukaan kerrosalaa on käytetty 2 570 k-m², joka vastaa tehokkuutta 1,0. Rakennuksen kummallakin puolella on asvaltoitua pysäköintialuetta. Tontin rannanpuoleisella osalla on kaupunkikuvan kannalta tärkeä koivikko. Koivujen lomitse pihalta samoin kuin viereisiltä tonteilta näkyy merelle. Rantapuisto tontin edustalla on kapeahko ja siinä on jokunen puu.

Rakennuksen suojeluarvo

Rakennus on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi kaupunginmuseon teettämässä inventoinnissa. Arvotuskriteereinä on todettu seuraavasti: Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassaolevaan rakennukseen. Lauttasaaren rakennusinventointi valmistui vuonna 2003 ja julkaistiin nimellä Helsingin rakennuskulttuuri Lauttasaaren rakennusinventointi, Kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003.

Poikkeamishakemus Hakijan tarkoituksena on rakennuksen muuttaminen asumiskäyttöön. Merkittävimmät muutokset nykytilanteeseen ovat seuraavat. Rakennukseen on suunniteltu 21 asuntoa. Sisätilat muutetaan porrashuonetta ja 1. kerroksen pienempää hissiaulaa lukuun ottamatta. Julkisivuihin on osoitettu uusia parvekkeita luoteissivuun ja olevien parvekkeiden laajennuksia. Ensimmäisen kerroksen ikkunoista on kaksi vaihtoehtoa: suurentaminen tai nykyinen koko. Liikuntaesteisiä varten on suunniteltu rakennettavaksi ramppi pääsisäänkäynnin eteen. Sen ja rakennuksen seinän väliin on suunniteltu yhtä asuntoa varten koko julkisivuosan pituinen terassi. Kellariin on osoitettu autopaikkoja ja sinne johtava luiska on loivennettu ja pidennetty. Luiskan yläpuolella oleva katos on suunniteltu purettavaksi. Pihalle on esitetty 18 autopaikan pysäköintialue. Oleskelupiha on suunniteltu tontin koillisosaan.

Hakija esittää hakemuksena kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, jotka on nimetty: ”Esteelliset ensimmäisen kerroksen asunnot” ja ”Esteettömät ensimmäisen kerroksen asunnot”. Erona vaihtoehdoissa on julkisivun osalta ikkunoiden suurentaminen. Vaihtoehdossa ”Esteelliset ensimmäisen kerroksen asunnot” on neljän asunnon lattiaa korotettu noin 50 cm, joka merkitsee, että porrashuoneessa on näihin kuljettaessa kolme porrasaskelmaa, ja ikkunoiden koko ei muutu. Vaihtoehdossa ”Esteettömät ensimmäisen kerroksen asunnot” on ensimmäisen kerroksen ikkunat suurennettu alaspäin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että viisikerroksisen rakennuksen kerrosluku poikkeaa kolmella kerroksella sallitusta kahdesta kerroksesta, rakennuksen pohjapinta-ala, joka on 613 m², ylittää 114 m²:llä (23 %) tontilla sallitun peittoalan, joka on 499 m², ja sallittujen kerrosluvun sekä peittoalan mukaan laskettu enimmäiskerrosala 998 k-m² ylitetään 1 572 k-m²:llä (157 %).

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo on antanut 1.8.2007 ennakkolausunnon Kiinteistö Oy Pohjoiskaari 15:n muuttamisesta asuinkäyttöön. Museo oli tutustunut 28.6.2007 päivättyihin alustaviin luonnoksiin. Kaupunginmuseon mukaan "Pohjoiskaari 15:n tulevaa suojelua ajatellen rakennuksen ulkoasun vaaliminen on eräs keskeisimpiä suojelutavoitteita. Rakennuksen luonteen kannalta olennaisia tekijöitä ovat rakennuksen hahmo ja massoittelu, selkeä julkisivujäsentely, alkuperäiset puuikkunat ja ulko-ovet sisäänkäyntikatoksineen sekä porrashuoneen ikkunaseinämät."

Kaupunginmuseo totesi myös mm., että "olemassa olevien parvekkeiden laajentamista voidaan tutkia sillä edellytyksellä että muutos on pieni ja noudattaa rakenteiltaan ja yksityiskohdiltaan alkuperäistä ratkaisua." Lausunnon antamisen jälkeen hakija on muokannut suunnitelmia monilta osin.

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt hanketta 22.8.2007, jolloin se päätti panna asian pöydälle. Neuvottelukunta totesi, että lausunnon antamiseksi tulee esittelymateriaalia täydentää selvityksellä rakennusoikeuden käytöstä, ikkunaselvityksillä ja -suunnitelmilla, valokuvilla sekä selkeällä listauksella suunnitelluista muutoksista.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Seuraavilla naapureilla ei ole huomautettavaa: Asunto Oy Pohjoiskaari 18 ja Tipeda Oy (tontti 31010/11), Asunto Oy Pohjoiskaari 20 (tontti 31010/10) ja Asunto Oy Pohjoiskaari 22 (tontti 31010/8).

Kiinteistöviraston tonttiosaston maanhankintatoimisto on 11.12.2007 todennut, ettei kaupungilla ole naapurina (tilat Lauttasaari RN:o 1:618 ja Drumsö RN:o 1:680) huomauttamista rakennuksen muuttamisesta teollisuus- ja toimistotilasta asemakaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Lisäksi päätöksessä todetaan, että, jos poikkeamislupahakemuksen yhteydessä ilmenee, että tontin omistajalle koituu hankkeesta kaupunginhallituksen 9.2.2004 (172 §) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, kiinteistöviraston tonttiosasto käy tontin omistajan kanssa asiaan kuuluvat neuvottelut.

Asunto Oy Pohjoiskaari 17 (tontti 31013/6) vastustaa parvekkeiden rakentamista rakennuksen pohjoispuolelle (luoteisjulkisivu). Yhtiö toteaa pysäköintitilanteen oleellisesti vaikeutuvan ja katuosuuden pysäköinnin kuormituksen olevan jo nyt liiallinen. Yhtiö ehdottaa asukaspysäköinnin järjestämistä Pohjoiskaarelle.

As. Oy Pohjoiskaaren Ranta (tontti 31011/2) toteaa 21.12.2007 huomautuksenaan mm. että Pohjoiskaari 15:stä on esteetön näköala kiinteistön asuntoihin, joten korkean rakennuksen ympärivuorokautinen käyttö lisää haittaa. Suunnitelman mukainen puiden poistaminen ja viheralueen supistaminen muuttaa maisemaa huomattavasti ja heikentää asumisviihtyvyyttä. Yhtiö edellyttää, että tonttien välissä säilytetään oleva aita sekä viherkaistale isoine puineen ja, että pihalle suunnitellut valot eivät saa olla häiritsevän kirkkaita.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa Asunto Oy Pohjoiskaari 17:n ja As. Oy Pohjoiskaaren Rannan huomautuksista, että rakennusten välinen etäisyys kummallakin puolella on riittävä ja, että parvekkeet parantavat asumisolosuhteita. Tontin autopaikat edellytetään rakennettaviksi tontille. Aita- ja pihavalokysymykset ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa rakennuslupavaiheessa. Puiden ja muun kasvillisuuden säilyttäminen tontilla mahdollisimman suuressa määrin on perusteltua.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksessa esitetty muutos on tontille laadittavan asemakaavan muutoksen tavoitteiden mukainen. Vaikka rakennuksen sisätilat joudutaan oleellisesti muuttamaan ja rakennus muuttaa luonnettaan, käyttötarkoitusta muutettaessa, sen julkisivut kertovat alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ja Lauttasaaren toiminnallisesti monipuolisesta paikallishistoriasta. Luoteissivun parvekkeiden tarvetta on vielä selvitettävä. Rakennus soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaan muutettavaksi asumiskäyttöön.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei ole tarkoituksenmukaista purkaa ja voimassa olevassa asemakaavassa sekä tontille laadittavassa asemakaavan muutoksessa tontin pääkäyttötarkoitus on asuminen.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdoilla, että

- rakennuksen ulkoinen hahmo ja julkisivujäsentely säilytetään,

- julkisivun korjaaminen toteutetaan alkuperäisratkaisun mukaisesti,

- rakennuksen alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet sisäänkäyntikatoksineen säilytetään,

- parvekkeet säilytetään korjaten alkuperäistoteutuksen mukaisesti, turvallisuusnäkökohdat huomioiden, meren puoleisen julkisivun parvekkeita mahdollisesti vähäisesti laajentaen merelle päin,

- asuntojen yhteyteen ei rakenneta pihaterasseja,

- pääporrashuone ikkunaseinämineen sekä pienempi sisäänkäyntiaula hisseineen säilytetään,

- julkisivujen ja porrashuoneiden uudet rakennusosat sekä piharakenteet, mukaan luettuna esteettömyyden edellyttämät rakennelmat, toteutetaan rakennuksen ominaisluonteeseen ja alkuperäiseen arkkitehtuuriin ja ympäristöön soveltuvalla tavalla niin että rakennustaiteelliset, kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot säilyvät,

- tontilla säilytetään puustoa mahdollisimman suuressa määrin,

- tontille on rakennettava vähintään ja enintään 27 autopaikkaa.

Kaj toteaa, että poikkeuslupahakemuksen mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten kiinteistöviraston tonttiosasto on käynyt kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut. Khs on 23.6.2008 oikeuttanut kiinteistölautakunnan tekemään As Oy Helsingin Pohjoiskaari 15:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan tontinomistaja suorittaa kaupungille korvausta osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Pohjoiskaari 15:lle haettuun toimenpiteeseen 31. kaupunginosan korttelin nro 31011 tontille nro 3 ehdoilla, että

- rakennuksen ulkoinen hahmo ja julkisivujäsentely säilytetään,

- julkisivun korjaaminen toteutetaan alkuperäisratkaisun mukaisesti,

- rakennuksen alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet sisäänkäyntikatoksineen säilytetään,

- asuntojen yhteyteen ei rakenneta pihaterasseja,

- pääporrashuone ikkunaseinämineen sekä pienempi sisäänkäyntiaula hisseineen säilytetään,

- tontilla säilytetään puustoa mahdollisimman suuressa määrin,

- tontille on rakennettava vähintään ja enintään 27 autopaikkaa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Lauttasaaren tontti 31011/3)
	Liite 2	Asemapiirros (Lauttasaaren tontti 31011/3)



Kokousaika	11.8.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

	Primäärilaina €
Vuosaaren Kiinteistöt Oy / Kaneli	79 271
Helsingin Asumisoikeus Oy / Jasmiini	60 635
Yhteensä	139 906

LIITTEET	Liite 1	Kansainvälisen koulun avustushakemus 11.3.2008
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto avustushakemuksesta 6.5.2008

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Konalan tontti 32042/17)
	Liite 2	Asemapiirros (Konalan tontti 32042/17)
	Liite 3	Ympäristökartta (Konalan tontti 32042/17)

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Suutarilan tontti 40061/13)
	Liite 2	Asemapiirros (Suutarilan tontti 40061/13)
	Liite 3	Ympäristökartta (Suutarilan tontti 40061/13)