HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

44 - 2008

Kokousaika	15.12.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Marjaniemen Purjehtijat ry:n lainan lyhennysten lykkääminen

3

4

Rakennushankkeiden seurantaraportti ja suhdannekatsaus

5

5

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksettava palkkio

7

6

Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna 2009

8

7

Metropolialueen kilpailukykystrategia

9

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Virkaan ottamisen vahvistaminen/Rakentamispalvelun toimitusjohtaja Mauri Suuperko

11

2

Pyhän Birgitan puisto, Puistosuunnitelman hyväksyminen, Länsisatama (nro 5458/1)

12

3

8.12.2008 pöydälle pantu asia Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ylimääräinen yhtiökokous

18

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Terveyskeskuksen kahden virkanimikkeen muutokset

19

2

Selvitys sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuodelta 2007

20

3

Terveyskeskuslääkärin viran perustaminen

23

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Kaupungin edustajan valitseminen Helsingin Taidehallin säätiön hallitukseen

24

2

Tilintarkastajan nimeäminen Helsingin Teatterisäätiöön

25

3

Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n kanssa tehtävät järjestelyt Kulttuurikeskus Korjaamon toiminnan jatkamisen varmistamiseksi

26

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Ns. Linnunlaulun alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11863)

30

2

Oulunkylän tontin 28025/8 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11856)

32

3

Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä suunnitteilla olevassa kiinteistökaupassa Kallvikissa

35

4

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n syysyhtiökokous

38

5

Vt Ulla-Marja Urhon toivomusponsi: Vanhojen kaupunginosien viihtyisyydestä, siivouksesta ja kunnossapidosta huolehtiminen laadukkaan asumisen toimintaohjelmaa toteutettaessa

41

6

Vt Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi: Vanhusten yksityisten palvelutalojen tonttitarpeen selvittäminen

45

7

Vt Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi: Kohtuuhintaisten vanhusten palveluasuntojen rakentaminen uusiin kaupunginosiin

49

8

Vt Arja Karhuvaaran toivomusponsi: Asuinalueiden ja pihapiirien suunnitteleminen liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä aktivoiviksi

52

9

Vt Arja Karhuvaaran toivomusponsi: Sukupolvirakentamisen mahdollistaminen täydennysrakentamisessa

55

10

Vt Maria Björnberg-Enckellin toivomusponsi: Asunnoiksi rakennetun muussa käytössä olevan keskustan asuntokannan koon selvittäminen

58

11

Svenska Normallyceumin kellarin kosteuskorjausten hankesuunnitelman hyväksyminen

61

12

Mannerheimintien toimistotontin varaaminen pientoimistotalon suunnittelua varten

64

13

Salmisaaresta Technopolis Oyj:lle teknologiakeskuksen suunnittelua varten varattujen kahden toimistotontin varausajan jatkaminen

68

14

Ruoholahteen suunniteltavan hotellitontin ja Salmisaarenkadun yläpuolisen alueen varaaminen hotellilaajennusta varten

74

15

Eräiden virkojen perustaminen rakennusvalvontavirastoon

78

16

8.12.2008 pöydälle pantu asia Osaomistusasuntojen toteuttaminen kaupungin asuntotuotannossa

80

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lehtipuun (varalla Hellström) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

MARJANIEMEN PURJEHTIJAT RY:N LAINAN LYHENNYSTEN LYKKÄÄMINEN

Khs 2008-2256

Marjaniemen Purjehtijat ry anoo (16.10.2008) kahta lyhennysvapaata vuotta kaupungin myöntämälle lainalle. Lyhennysvapaus koskisi marraskuun 2008, kevään ja syksyn 2009 sekä kevään 2010 lyhennyseriä. Samalla lainan lyhennysohjelma siirtyisi kahdella vuodella eteenpäin.
Yhdistys toteaa mm., että kustannusten ja lainakorkojen nousu kuluvana vuonna on ylittänyt noin 6 000 eurolla budjetissa arvioimamme. Jäsenistön maksuja nostetaan heti ensi vuodeksi, mutta koska päätökset vaikuttavat viiveellä, yhdistys joutuu etsimään rahoitusratkaisuja seuraavan kahden vuoden ajalle.

Liikuntalautakunta toteaa (18.11.2008), että Khs on myöntänyt 13.8.2001, 1025 § urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Marjaniemen Purjehtijat ry:lle 600 000 markan suuruisen lainan (100 912,76 euroa) huoltorakennuksen rakentamisen rahoittamiseen.

Marjaniemen Purjehtijoilla on paljon aktiivista junioritoimintaa, joka on tuottanut kansainvälisesti menestyneitä urheilijoita.

Lautakunta esittää, että Marjaniemen Purjehtijat ry:n lainalle numero 2100000119 myönnetään kahden vuoden lyhennysvapaus (erät marraskuu 2008, kevät ja syksy 2009 sekä kevät 2010) ja, että laina-aikaa pidennetään kahdella vuodella.

Kj pitää liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten Marjaniemen Purjehtijat ry:n lainan (2100000119) lyhennysten lykkäämistä perusteltuna. Lainan pääoma on 65 992,76 euroa ja lykättävien lyhennysten yhteismäärä 15 520 euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 13.8.2001, 1025 § tekemäänsä päätöstä lainan myöntämisestä Marjaniemen Purjehtijat ry:lle, lykätä lainan 30.11.2008 – 31.5.2010 erääntyvät lyhennykset maksettaviksi voimassa olevan laina-ajan jälkeen, jolloin laina-aika pitenee 30.11.2018 saakka.

Pöytäkirjanote hakijalle, liikuntalautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

4

RAKENNUSHANKKEIDEN SEURANTARAPORTTI JA SUHDANNEKATSAUS

Khs 2008-1372

Kj toteaa, että johtajiston nimeämä rakennushankkeiden seurantaryhmä on raportoinut hankkeiden etenemisestä aina kahdesti vuodessa, toukokuun ja marraskuun tilanteesta.

./. HKR-Rakennuttaja ja seurantaryhmä ovat koonneet liitteenä 1 olevan rakennushankkeiden seurantaraportin marraskuun 2008 tilanteesta. Mukaan on otettu kaupungin suunnitteilla ja rakenteilla olleista hankkeista ne, joiden kustannusarvio ylittää 0,5 milj. euroa. Näitä hankkeita on 335 kpl. Toukokuun 2008 jälkeen on valmistunut kolmisen kymmentä hanketta ja ne on lueteltu raportin alkuosassa.

Raportissa on verrattu nykyhetken tietoja (”Nykytilanne”) sekä edelliseen, toukokuun 2008 tilanteesta laadittuun seurantaraporttiin (”Ed.raportti”), että taloussuunnitelmaan 2009 – 2013 (”TS 09-13”).

Mikäli hankkeen laajuus tai kustannukset ovat merkittävästi muuttuneet taloussuunnitelmasta ja/tai edellisestä raportista, muutoksen syitä on selitetty tekstikohdassa. Selitys on myös hankkeilla, joiden valmistumisajankohta on siirtynyt vähintään 3 kk edellisessä raportissa mainitusta.

Raporttiin sisältyy HKR - Rakennuttajan laatima rakentamisen suhdannekatsaus. Talonrakentamisen hintataso on noussut tarjoushintaindeksillä mitattuna vuoden 2007 aikana 5,7 %. Vastaavasti lokakuusta 2007 lokakuuhun 2008 on tarjoushintaindeksi noussut 5,0 %. Tarjoustaso on viime aikoina lähtenyt lievään laskuun, jonka ennustetaan jatkuvan ensi vuonnakin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi rakennushankkeiden seurantaraportin ja suhdannekatsauksen, tilanne 30.11.2008 (liite 1).

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Turunen Anu, suunnitteluinsinööri, puhelin 310 25712

LIITE

Rakennushankkeiden seurantaraportti ja suhdannekatsaus, tilanne 30.11.2008

5

KESKUSVAALILAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJALLE MAKSETTAVA PALKKIO

Khs 2008-2565

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertola pyytää (11.11.2008), että hänelle suoritetaan 26.10.2008 toimitettuihin kunnallisvaaleihin liittyneiden tehtävien hoitamisesta 4 350 euroa luottamushenkilöiden palkkiosäännön 7 § 2 momentin nojalla.

KJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa maksettavaksi 4 350 euroa palkkiona keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertolalle kunnallisvaalien yhteydessä hoitamistaan tehtävistä talousarvion luvulta 1 01 (Vaalit, keskusvaalilautakunnan käytettäväksi).

Pöytäkirjanote Juha Viertolalle, keskusvaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

6

KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUSAJAT VUONNA 2009

Khs 2008-2179

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että se kokoontuu vuonna 2009 varsinaisiin kokouksiinsa kaupungintalossa maanantaisin kello 16.00 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Ensimmäinen kokous pidetään poikkeuksellisesti keskiviikkona 7.1.2009 klo 16.00.

Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 22.6.2009 ja syyskauden ensimmäinen kokous 3.8.2009. Viikolla 16 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 14.4.2009.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

- että kaupunginhallituksen kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä yleisesti nähtävänä ja

- että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan sanomalehdissä ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä lisäksi hankintakeskukselle kehotuksin huolehtia kuulutusten julkaisemisesta.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

7

METROPOLIALUEEN KILPAILUKYKYSTRATEGIA

Khs 2008-2604

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen vuonna 2006 hyväksymän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä elinkeinoryhmä sai tehtävän huolehtia, että pääkaupunkiseudun elinkeinostrategian (2005) hankkeet sisältyvät kaupunkien strategioihin. Käsitellessään työryhmän loppuraporttia pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajakokous antoi keväällä 2007 pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmälle jatkotoimeksiannon laatia metropolialueen kilpailukykystrategia.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 25.11.2008 omalta osaltaan metropolialueen kilpailukykystrategian painopisteet ja kehittämislinjaukset kaupunginhallitusten hyväksyttäväksi. Ehdotus metropolialueen kilpailukykystrategian painopisteiksi ja kehittämislinjauksiksi on liitteenä.

Ehdotuksen mukaan kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät kehittämisen painopisteet ja kehittämislinjaukset.

Metropolialueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan kaupunkien kykyä ja taitoa yhdessä rakentaa muutostilanteessa pitkäjänteisesti kehitys- ja toimintaympäristöjä, jotka houkuttelevat ja sitovat metropolialueelle uusia omilla markkinoillaan kilpailukykyisiä yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä. Ydinkysymyksenä on metropolialueen houkuttelevuus ja kiinnostavuus sekä yksilöiden että yritysten näkökulmasta sekä toimet, joilla ihmiset, yritykset ja investoinnit saadaan juurtumaan alueelle. Strategia tähtää merkittävien, korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen perustuvien ulkomaisten investointien, kansainvälisten yritysten ja uusien työpaikkojen tuntuvaan lisäämiseen metropolialueella. Strategiassa keskitytään syventämään erityisesti kaupunkien roolia metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Strategian painopisteiksi on valittu sellaiset lisäarvoa tuottavat teemat ja toimenpiteet, jotka eivät sisälly riittävässä määrin olemassa oleviin muihin strategioihin ja ohjelmiin (mm. MAL). Strategian painopisteet ovat:

- huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

- hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen

- käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julkisten hankintojen kehittäminen

- metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin.

Kj toteaa, että strategia luo perustan valtion ja metropolialueen kuntien sopimusperusteiselle yhteistyölle kilpailukyvyn kehittämiseksi yhtenä metropolipolitiikan kärkihankkeena. Sitä tullaan käyttämään hyväksi myös valmisteltaessa uuden valtuustokauden uutta kaupunkistrategiaa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä metropolialueen kilpailukykystrategian.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITE

Metropolialueen kilpailukykystrategia

1

VIRKAAN OTTAMISEN VAHVISTAMINEN/RAKENTAMISPALVELUN TOIMITUSJOHTAJA MAURI SUUPERKO

Khs 2008-1761

Kvsto päätti 12.11.2008 § 252 ottaa diplomi-insinööri Mauri Suuperkon rakentamispalvelun toimitusjohtajan virkaan 1.1.2009 lukien.

Samalla Kvsto päätti, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Ryj toteaa, että Mauri Suuperko on 26.11.2008 työterveyskeskuksen antamalla todistuksella osoittanut olevansa terveytensä puolesta sopiva virkaan.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa kaupunginvaltuuston 12.11.2008 tekemän päätöksen diplomi-insinööri Mauri Suuperkon ottamisesta rakentamispalvelun toimitusjohtajan virkaan 1.1.2009 lukien.

Pöytäkirjanote rakentamispalvelulle ja Mauri Suuperkolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

2

PYHÄN BIRGITAN PUISTO, PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, LÄNSISATAMA (NRO 5458/1)

Khs 2008-1107

Yleisten töiden lautakunta esittää (23.10.2008) seuraavaa:

Suunnittelualue

Pyhän Birgitan puisto sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, uuden Eiranrannan korttelialueen eteläpuolella Munkkisaaressa. Puisto rajoittuu pohjoisessa ja idässä Eiranranta-katuun, etelässä avomereen ja lännessä Hernesaarenranta-katuun. Hernesaaren ranta on rajattu asemakaavan mukaisesta puistosta suunnittelualueen ulkopuolelle.

Puisto on nykyisin pysäköintialueena käytetty täyttöalue. Alueen itäpuolelta alkavat Ursininkallion puiston luonnonkalliot. Puisto sijoittuu Helsingin niemellä kohtaan, josta on suora yhteys ja näkymät avomerelle. Rantaan ohjautuvat tyrskyt voivat olla korkeimmillaan viisi metriä.

Suunnittelualue on 13.2.2004 hyväksytyssä asemakaavassa nro 10800 puistoa.

Pyhän Birgitan puisto liittyy Eiranrannan ja Merisataman puisto- ja virkistysaluekokonaisuuteen.

Suunnittelun lähtökohdat

Pyhän Birgitan puiston perusratkaisut on esitetty Eiranrannan katu- ja puistoalueiden yleissuunnitelmassa vuonna 2003. Suunnitelma on laadittu katu- ja viherosastojen toimeksiannosta ja käsitelty yleisten

töiden lautakunnassa19.2.2004. Se on myös tonttien rakentajien kanssa tehdyn sopimuksen liitteenä (kiinteistölautakunnan päätös, 30.3.2004,170 §).

Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma on valmistunut vuonna 2007. Puistoympäristösuunnitelma on kaupunkikuvallinen suunnitelma, joka toteutussuunnittelua ohjaavana on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Puistoympäristösuunnitelmaa on esitelty työn aikana yleisten töiden lautakunnalle 25.1.2007 ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle 11.10.2007.

Puistosuunnitelma on laadittu asemakaavan, yleissuunnitelman ja puistoympäristösuunnitelman pohjalta.

Suunnitelman sisältö

Pyhän Birgitan puisto on korkeatasoinen, julkinen viheralue. Puisto muodostaa yhdessä sen pohjoispuolella olevan Pyhiinvaeltajanpuiston kanssa rannan kaupunkikuvallisen kohokohdan, joka houkuttelee kävelyyn ja oleskeluun meren lähelle. Puiston kautta kulkee Helsingin niemeä kiertävä tärkeä virkistysreitti.

Puistossa jatkuu Pyhiinvaeltajan puiston allasteema graniittisilla meriportailla, jotka johtavat hiekkarannalle. Niiden yläpäässä on oleskelualue penkkeineen. Meriportaiden betonikivetty rantakäytävä jatkuu tukimuurilla tuettuna, suorana tasanteena etelään ja laskee hiekkarannalle idässä. Hiekkarannan poukama on muotoilu kaavan mukaisesti nykyistä täyttöä laajemmaksi.

Puiston tukimuurilinja seuraa Pyhiinvaeltajanpuiston altaan reunalinjaa ja tukimuurin vieressä kulkeva rannan pääkävelyreitti yhdistyy luontevasti Pyhiinvaeltajanpuiston reitteihin. Tukimuurilla tuetulla rannan osalla kulkee kaksi reittiä. Toinen reitti kulkee korkeustasossa + 2.4 ja toinen reitti on laiturimainen yhteys puiston eteläreunasta hiekkarannalle. Se kulkee lähellä veden pintaa korkeustasossa +1.1.

Rantakäytävää myöten kulkija pääsee lähelle vettä ja myös liikuntaesteisen on mahdollista päästä lähelle veden rajaa. Kävelyreittien rakentaminen lähelle veden pintaa on ollut myös asemakaavan tarkoitus, jonka viitesuunnitelmassa reittien koroiksi on osoitettu +2.2 ja +1.2. Avomeren kovan aallokon takia rannanreitit on tuettava muureilla.

Pystytukimuurien suuntaisesti samalla rannalla kulkee olemassa oleva paineviemäri Lauttasaaresta pohjoiseen. Se voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan. Rannan rakentaminen luiskaksi siten, että paineviemäri voidaan säilyttää paikallaan, siirtää puiston ja veden rajaa idemmäksi. Se pienentäisi hiekkarantaa, eikä olisi asemakaavan tarkoittaman vesialueen laajuuden mukainen.

Pyhän Birgitan puiston keskeinen viheralue on asemakaavan mukainen, dyynimäisesti muotoiltu nurmialue. Rannassa nurmi rajautuu kaarevaan muuriin ja raittiin, jolla on penkkejä ja graniittipaasia istumista varten. Rantaraitilta pääsee portaita pitkin idässä laituritasanteelle ja lännessä veteen. Raitti päällystetään asfaltilla ja oleskelualueet noppakivellä kestämään rankkoja sääolosuhteita. Rantaluiska rakennetaan luonnon pyörökivillä ja se on pääosin nykyisen täytön mukainen. Nurmialuetta halkoo lännestä, Hernesaaren rannasta jatkuva kivituhkapintainen käytävä, joka yhdistyy luonnonkallioiden jälkeen Ursininkallion puiston kivituhkakäytäviin tai kääntyy jo aikaisemmin Hernesaaren- ja Eiranranta-kadun kulmaan.

Puiston pohjoisosassa on esitetty asemakaavan mukainen puurivi, joka täydentää Eiranranta-kadun pyörätien ja jalkakäytävän viereen suunnitellun pienten puiden istutuksen kolmiriviseksi kujanteeksi. Puiston länsiosaan, Hernesaarenranta-kadun puolelle, on suunniteltu pieniä puita käytävien reunaan ja rajaamaan puiston nurmialuetta kadusta. Nurmialueelle on suunniteltu pienten puiden ryhmiä aluetta halkovan käytävän reunaan. Lisäksi yksi iso lehtipuu on puiston läntisen osan aukiolla ja muutamia puita puiston itäreunalla ennen luonnonkallioita. Pensaat ja laajat heinäistutukset elävöittävät rantaraitin muuria ja meriportaiden ympäristöä. Eiranranta-kadun vieressä ne antavat yhdessä muotoilun nurmen kanssa suojaa hiekkarantaan liittyvälle oleskelulle.

Pyhän Birgitan puiston kivirakenteet ovat punaista graniittia. Noppakiveykset ja nupukivireunukset ovat sekaväristä luonnonkiveä. Betonikivipinnat ovat mustaa patinoitua betonikiveä. Asfalttipinnat ovat kivituhkan väristä ja -tyyppistä sirotepintaa. Puiston kiveyksien värisävyt noudattavat korttelin sisäisille katualueille määriteltyjä sävyjä.

Puistoon sijoittuu taiteilija Jussi Heikkilän kolmeosaisesta taideteoksesta kaksi teosta. Yksi teos sijaitsee puiston rantareitin vieressä ja toinen teos meriportaiden koillispuolella.

Puiston yleisvalaistukseen käytetään puistovalaisinpylväiltä. Rantaraitin muurin valaistukseen käytetään pollarivalaisimia. Rannan penkit ja taideteokset valaistaan led-valolla, jolla luodaan tunnelmaa puistoon.

Suunnittelualueella sijaitsee Sea Star Groupin sukellustukikohta, jolle kiinteistövirasto on vuonna 1995 vuokrannut 20 m²:n suuruisen alueen toistaiseksi, kahden viikon irtisanomisajalla. Vuokra-alue on Pyhän Birgitan puiston suunnittelualueella meriportaiden vieressä eikä sen toiminta nykyisessä paikassa ole mahdollista enää jatkossa. Vuokraajan kanssa on sovittu uudesta vuokra-alueesta puiston Hernesaarenranta-kadun puolelta. Kiinteistöviraston tonttiosasto siirtää vuokrauksen 1.1.2009 alkaen rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle.

Suunnitteluprosessi

Pyhän Birgitan puiston suunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta Ramboll Finland Oy alikonsulttinaan Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy.

Puiston suunnittelu on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Eiran ja Merisatamanrannan virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelmaa on esitelty asukkaille yleisötilaisuudessa 1.2.2007.

Pyhän Birgitan puiston puistosuunnitelman luonnos on ollut nähtävillä rakennusviraston asiakaspalvelussa 6. - 16.6.2008 sekä rakennusviraston internet-sivuilla.

Kommentteja suunnitelmaluonnokseen on saatu Eteläiset kaupunginosat ry:ltä, Pro Eira ry:ltä, Marja Johansonilta, Riitta Kaajalta ja Oiva Takalalta. Kommenteissa toivottiin puistosta luonnonmukaisempaa. Rannan suoraviivainen muotoilu ja kovien pintamateriaalien käyttö puistossa todettiin alueen luonteelle vieraaksi. Hiekkarannalle toivottiin lisää portaita ja nykyisten meriportaiden muotoilua siten, etteivät ne vie liikaa tilaa rannalta. Länsiosan rantaraitin graniittipaasien sijaan haluttiin enemmän tavallisia penkkejä sekä alueelle lisää roska-astioita.

Istutuksia toivottiin lisää ja kasvilajeista esitettiin toivomuksia. Toisaalta osassa kommenteista haluttiin suunnitelmassa ehdotetut pienet puut avoimella nurmialueella pois merinäkymän edestä.

Saatujen kommenttien perusteella puiston kaavan mukaisia, suoraviivaisia linjoja on muutettu luonnonmukaisemmiksi rakentamalla osa rannasta kivillä verhoiluksi luiskaksi ja osa hiekkarannaksi. Puiston kivituhkapintaisia käytäviä on lisätty ja ne liittyvät reitiksi Ursininkallion puiston kivituhkakäytävien kautta Meripuiston kivituhkakäytäviin. Hiekkaranta ei ole virallinen uimaranta, joten rannan meriportaisiin ei tehty muutoksia. Hiekkarannalle ei esitetä lisää portaita, sillä rannalle pääsee myös betonikivettyä rantakäytävää pitkin. Meriportaat on tarkoitettu oleskeluun meren äärellä. Rantaraitin länsiosassa on säilytetty graniittipaadet istumista varten, sillä ne kestävät rajujakin luonnon olosuhteita. Puistoon on lisätty pensasistutuksia ja syväkeräyssäiliöitä roskia varten.

Kasvillisuuden jatkosuunnittelussa kommentit otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Kustannukset ja aikataulu

Pyhän Birgitan puiston suunnittelualueen pinta-ala on 21 800 m². Puiston hoitoluokka on käyttöviheralue A2.

Puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 4 600 000 euroa eli 211 euroa m².

Rantarakenteet kuten portaat ja rannan tukimuuri sekä rakennettu hiekkaranta ovat puiston kalleimmat osa-alueet.

Puiston rantarakenteet ovat yksinkertaisemmat kuin vuonna 2003 laaditussa yleissuunnitelmassa, jonka yleisten töiden lautakunta käsitteli vuonna 2004 evästyksenä Eiranrannan jatkosuunnittelulle. Ranta on puistosuunnitelmassa tuettu pystytukimuurilla vain yhdeltä sivulta, kun se yleissuunnitelmassa oli esitetty tuettavaksi koko ranta-alueelta. Puistosuunnitelmassa on myös luovuttu padon muodostamasta vesialtaasta ja pumppaamosta sekä sillasta. Osa puiston kivetyistä päällysteistä on muutettu kivituhkapäällysteiksi.

Puiston vuosittaiset arvonlisäverottomat kunnossapitokustannukset ovat 29 200 euroa.

Pyhän Birgitan puiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2009 investointiohjelmaan. Hanke rahoitetaan tähän tarkoitukseen talousarviossa erikseen osoitetusta määrärahasta ”Eiranrannan puistot”.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Pyhän Birgitan puiston puistosuunnitelman nro 5458/1 hyväksymistä.

./. Puistosuunnitelmapiirustus ja suunnitelmaselostus ovat liitteinä 1 ja 2. Rakennusviraston saamat kommentit suunnitelmaluonnoksesta ovat liitteinä 3 – 7.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (1.12.2008), että puistosuunnitelma perustuu Eiranrannan asemakaavaan, alueen katu- ja puistoalueiden yleissuunnitelmaan sekä Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelmaan vuodelta 2007.

Puiston laajuus on 2,2 hehtaaria ja arvonlisäverottomat rakennuskustannukset 4,6 milj. euroa eli 211 euroa/m2. Rantamuurien ja portaiden osuus kustannuksista on yli puolet. Korkeatasoista puistoa voidaan tällä paikalla pitää perusteltuna.

Puiston rakentaminen rahoitetaan vuoden 2009 talousarvion kohdasta ”Eiranrannan puistot.”

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa puistosuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Ryj toteaa, että Eiranrannan alueen puistot toteutetaan Eiranrannan asemakaavan, alueen puisto- ja katualueiden yleissuunnitelman ja puistoympäristösuunnitelman mukaisesti korkeatasoisina.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pyhän Birgitan puiston puistosuunnitelman nro 5458/1 yleisten töiden lautakunnan esityksen mukaisena.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Puistosuunnitelmapiirustus nro 5458/1
	Liite 2	Suunnitelmaselostus nro 5458/1
	Liite 3	Eteläiset kaupunginosat ry:n kirje 10.6.2008
	Liite 4	Pro Eira ry:n kirje 15.6.2008
	Liite 5	XXXX XXXX:n sähköposti 10.6.2008
	Liite 6	XXXX XXXX:n kirje 13.6.2008
	Liite 7	XXXX XXXX:n kirje

3

8.12.2008 pöydälle pantu asia

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-2493

Ryj toteaa, että Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 18.12.2008 klo 8.00HUS:n tiloissa. Yhtiökokouksessa valitaan hallituksen jäsenet. Kvsto on 4.6.2008 päättänyt Helsingin Tekstiilipalvelun yhdistämisestä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:öön 1.1.2009 lukien.

Yhtiöjärjestyksen mukaan Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n hallituksessa on vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Osakassopimuksen mukaan Helsingin kaupunki valitsee Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä ja HUS nimeää 4 – 5 jäsentä. HUS nimeää hallitukseen puheenjohtajan ja Helsinki varapuheenjohtajan.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 18.12.2008 klo 9.00 sekä ehdottamaan yhtiön hallitukseen nimettäväksi:

joista varapuheenjohtajaksi ehdotetaan ________________ .

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä nimetyille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Kokouskutsu

1

TERVEYSKESKUKSEN KAHDEN VIRKANIMIKKEEN MUUTOKSET

Khs 2008-2203

Terveyskeskus esittää (15.10.2008 ja 18.11.2008) kahta virkanimikkeen muutosta ja toteaa mm., että kotihoitoon on siirretty sosiaalivirastosta kaksi palvelutalon johtajan virkaa. Virat tarvitaan kotihoidon lähipalvelualueilla esimiestyössä.

Terveyskeskuksen kotihoidossa esimiestehtävissä toimivien tehtäviin kuuluu muun muassa muutoksenhakukelpoinen päätöksenteko kotipalvelujen antamisesta ja asiakasmaksuista. Tehtävä edellyttää virkasuhdetta. Käytössä oleva virkanimike on kotihoidon ohjaaja, tehtäväkohtainen palkka 2549,48 euroa kuukaudessa. Palvelutalon johtajien virat tulisi muuttaa kotihoidon ohjaajan viroiksi. Muutoksesta ei aiheudu kustannusvaikutuksia. Toinen viroista on avoin. Toisen viran vakinainen haltija on antanut suostumuksensa nimikkeen muuttamiseen.

Stj katsoo, että terveyskeskuksen esittämät nimikemuutokset on tarpeen tehdä päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

STJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 1.1.2009 lukien seuraavien virkojen nimikkeet palkan pysyessä samana:

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike
010106	palvelutalon johtaja	2549,48	kotihoidon ohjaaja
083194	palvelutalon johtaja	2549,48	kotihoidon ohjaaja

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

2

SELVITYS SOSIAALIASIAMIESTEN TOIMINNASTA VUODELTA 2007

Khs

./. Sosiaaliasiamiesten selvitys toiminnastaan vuonna 2007 on saapunut hallintokeskukseen 30.9.2008 sosiaaliasiamies Lilli Autin allekirjoittamana. Selvitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Selvityksen, kaupunginhallitukselle osoitetussa luvussa todetaan mm. seuraavaa:

Helsingissä on vuosittain annetuissa sosiaaliasiamiesten selvityksissä nostettu esille myös sosiaalivirastolle suunnattujen määrärahojen riittämättömyys esiintyvään palvelujen tarpeeseen nähden ja huoli näiden vaikutuksesta asiakkaan oikeuksien toteutumiseen ja aseman heikkenemiseen.

Vuonna 2007 ja vuoden 2008 alkupuoliskon aikana määrärahojen niukkuus on näkynyt sosiaalivirastossa jatkuvana palvelujen ja henkilöstön sopeuttamisvaatimuksina. Sosiaaliviraston eri vastuualueiden kokousmuistioiden kautta syntyy selkeä kuva siitä, miten asiakkaiden aseman kehitys ei ole parantumassa niukkojen määrärahojen ja sitä kautta ohjautuvan sisäisen toimintakulttuurin vuoksi.

Perustuslain 19 § ja 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kuntalain 65 §:n mukaan talousarvio ja ‑suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Eduskunnan oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan talousarvion valmistelijat ja päättäjät rikkovat julkiselle vallalle asetetun velvollisuuden turvata ja edistää riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, jos kunta talousarviota päättäessään mitoittaa määrärahansa tietoisesti tiedossa olevaa tarvetta vähäisemmäksi.

Muun muassa toimeentulotuen täydentävän osan ja ehkäisevän toimeentulotuen osuudet ovat alle valtakunnallisen suositustason, vaikka tuen avulla voitaisiin tehokkaasti lisätä köyhien henkilöiden ja perheiden sosiaalista turvallisuutta ja arjessa selviytymistä. Vanhusten pitkäaikaiseen hoitoon tarvittavia palveluasuntoja ja vanhainkotipaikkoja ei ole lisätty riittävästi vuosia tiedossa olleeseen tarpeeseen nähden. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on aiheuttanut ongelmia useiden vuosien ajan vaikeavammaisille käyttäjilleen. Sosiaaliviraston vaihtuva henkilökunta ei kykene vastaamaan kaikilta osin asiakkaiden palvelutarpeisiin niin kuin asiakaslaki ja erityislait edellyttäisivät.

Sosiaalilautakunta toteaa (18.11.2008) mm., että asiakkaiden yhteydenotot sosiaaliasiamiehiin ovat tärkeä osa asiakaslain toteuttamista ja asiakkaiden aseman vahvistamista. Samalla asiakkaiden yhteydenotoista kertyvä tieto asiakkaan asemasta ja palvelujen sujuvuudesta on tärkeää palautetietoa sosiaalivirastolle toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta.

Selvityksessä sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuodelta 2007 ei esitetä lainkaan konkreettisia tilastotietoja asiakkaista tai yhteydenottojen määrästä tai aiheista. Asiakkaan asemaan ja kohtaamiseen liittyvien kehittämistarpeiden lisäksi sosiaaliasiamiesten selvityksessä esitetään osin perusteltuja oletuksia taustalla olevista syistä, mutta toisaalta on vaikea tehdä yleistyksiä ongelmien laajuudesta Helsingissä, koska tilastotiedot puuttuvat.

Sosiaalilautakunnan lausunnossa kaupunginhallitukselle keskitytään vain asiakaslain tarkoittamiin ja vuotta 2007 koskeviin kysymyksiin eikä siinä käsitellä selvitykseen sisältyviä vuotta 2008 koskevia tai muita yleisluontoisia kannanottoja.

Sosiaalilautakunta on aiemmissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota erityisesti raportoinnin oikea-aikaisuuteen ja sosiaaliasiamiesten selvityksen sisällön parantamiseen.

Sosiaaliasiamiesten toimintaa koskevan selvityksen olisi hyvä valmistua samassa aikataulussa kuin muutkin edellistä vuotta koskevat arvioinnit ja selvitykset eli seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tällöin sosiaaliasiamiehen selvitys saataisiin käsittelyyn ennen sosiaalilautakunnan talousarvioehdotuksen käsittelyä ja sosiaalilautakunnalla olisi mahdollisuus arvioida, mitä selvityksen esille nostamia aiheita tulisi ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarvioehdotuksessa. Tämä parantaisi sosiaaliviraston ja sosiaaliasiamiestoiminnan keskinäistä vuorovaikutusta, jonka kehittämistä sosiaalilautakunta pitää erittäin tärkeänä.

Selvityksestä tulisi ilmetä keskeiset sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia koskevat ongelmat sekä sosiaalipalvelujen järjestämisen organisointiin ja kehittämiseen liittyvät tarpeet kunnassa.

Sosiaalilautakunta painottaa sosiaaliasiamiestoiminnan tilastoinnin merkitystä ja sen yhdenmukaistamista kehittämistyöryhmän esittämällä tavalla. Koottujen tietojen tulisi olla valtakunnallisesti vertailukelpoisia, jotta niitä voitaisiin pitää lähtökohtana mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Lopuksi sosiaalilautakunta haluaa todeta, että se pitää sosiaaliasiamiestoimintaa tärkeänä, koska sen avulla voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tarkoittamalla tavalla.

Lisäksi sosiaalilautakunta edellyttää, että sosiaalivirasto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sosiaaliasiamiesten vuoden 2008 raportin valmistumiseksi maaliskuun 2009 loppuun mennessä.

Päätös syntyi yksimielisesti varapuheenjohtaja Rädyn ehdotettua jäsen Mäen kannattamana, että lausunnon loppuun viimeiseksi kappaleeksi lisätään seuraava teksti: ”Lisäksi sosiaalilautakunta edellyttää, että sosiaalivirasto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sosiaaliasiamiesten vuoden 2008 raportin valmistumiseksi maaliskuun 2009 loppuun mennessä.”

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin sosiaaliasiamiesten selvityksen toiminnastaan vuonna 2007.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle ja sosiaaliasiamiehille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Selvitys sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuodelta 2007
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 18.11.2008

3

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VIRAN PERUSTAMINEN

Khs 2008-2578

Terveyskeskus esittää (1.12.2008), että Sipoon kuntaliitoksen johdosta terveyskeskuksen terveydenhuoltopalvelujen piiriin tulee noin 2000 asukkaan väestö 1.1.2009 lukien. Palveluista huolehtii Itäkeskuksen terveysasema, jonka nykyinen lääkärimäärä ei riitä uuden väestövastuualueen lääkäripalvelujen tuottamiseen, vaan tarvitaan yhden terveyskeskuslääkärin lisäys. Terveyskeskuksen vuoden 2009 talousarvioon sisältyy palkkausmäärärahat terveyskeskuslääkärin palkkaamiseen. Terveyskeskuslääkärin palkkaus määräytyy joko yleislääkärin tai erikoislääkärin hinnoittelukohdan mukaan lääkärin koulutuksesta riippuen.

Terveyskeskus esittää, että kaupunginhallitus perustaisi 1.1.2009 lukien terveysasemat-osastoon yhden uuden terveyskeskuslääkärin viran, tehtäväkohtainen palkka 3072,00 - 3491,84 euroa kuukaudessa.

Stj toteaa, että terveyskeskuslääkärin viran perustaminen esityksen mukaisesti on tarpeen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.1.2009 lukien terveyskeskuksen terveysasemat-osastoon yhden uuden terveyskeskuslääkärin viran, tehtäväkohtainen palkka 3072,00 - 3491,84 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

1

KAUPUNGIN EDUSTAJAN VALITSEMINEN HELSINGIN TAIDEHALLIN SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN

Khs 2008-2457

Helsingin Taidehallin Säätiö toteaa (19.11.2008), että kaupungin edustajan Leena Mickwitzin ja hänen varajäsenensä kulttuuriasiainkeskuksen vastaavan kuvataideopettajan Erja Mehdon kolmivuotiskausi säätiön hallituksessa päättyy vuoden 2008 lopussa.

Säätiö pyytää kaupunkia valitsemaan edustajansa ja tämän varamiehen säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2009 – 2011. Säätiön sääntöjen mukaan entiset edustajat voidaan valita uudelleen.

Sj toteaa, että kaupungin lisäksi edustajansa hallitukseen valitsevat 11 eri taidealan yhteisöä. Tarkoituksenmukaista olis valita tehtävään kaupungin nykyiset edustajat, jolloin kaupungin yhteydenpito Taidehallin kanssa jatkuisi edelleen joustavasti.

SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin Taidehallin Säätiön hallituksen jäseneksi toimikaudeksi 2009 – 2011 kaupunginsihteeri Leena Mickwitzin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen kulttuuriasiainkeskuksen vastaava kuvataideopettajan Erja Mehdon.

Pöytäkirjanote Helsingin Taidehallin Säätiölle, valituille, kaupungin taidemuseolle, kulttuuriasiainkeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

2

TILINTARKASTAJAN NIMEÄMINEN HELSINGIN TEATTERISÄÄTIÖÖN

Khs 2008-2304

Helsingin teatterisäätiö pyytää (30.10.2008) Khta valitsemaan säätiölle säätiön sääntöjen 6 §:n mukaisesti kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa toimikaudelle 2009.

Sj mainitsee, että tilintarkastajiksi päätösehdotuksessa esitetyt ovat tarkastuslautakunnan 12.11.2008 esittämiä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin teatterisäätiön tilintarkastajiksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja KHT Heidi Vierroksen sekä varatilintarkastajiksi KHT Jari Nurmen ja KHT Outi Hiedan tarkastamaan säätiön vuoden 2009 tilejä ja hallintoa.

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, Helsingin teatterisäätiölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

3

KULTTUURITEHDAS KORJAAMO OY:N KANSSA TEHTÄVÄT JÄRJESTELYT KULTTUURIKESKUS KORJAAMON TOIMINNAN JATKAMISEN VARMISTAMISEKSI

Khs

Sj toteaa, että kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsitteli kokouksessaan 9.12.2008 Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n kanssa tehtäviä järjestelyjä, joiden tarkoituksena on turvata Töölössä toimivan kulttuurikeskuksen toiminnan jatkuminen. Lautakunnan esityslistateksti tämän asian osalta kuului seuraavasti:

”Töölön kulttuurikeskus Korjaamo Helsingin kaupunginmuseon, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen ja Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n yhteistyöhanke. Keskus avattiin yleisölle keväällä vuonna 2008 yhteisnimellä Kulttuurikeskus Korjaamo.

Kulttuurikeskus Korjaamo toimii kahdessa eri tilassa, Museorakennuksessa (Töölönkatu 51 a) ja Korjaamorakennuksessa (Töölönkatu 51 b). Helsingin kaupungin tilakeskus on vuokrannut Museorakennuksen kaupunkiorganisaation sisäisesti Kaupunginmuseolle, joka vastaa tilavuokrasta tilakeskukselle. Kulttuuritehdas Korjaamo Oy ja Helsingin kulttuuriasiainkeskus maksavat kaupunginmuseolle osan tästä vuokrasta erilliseen yhteistyösopimukseen perustuen. Korjaamorakennus on kaupungin tilakeskuksen suoraan Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:lle vuokraama rakennus piha-alueineen.

Kulttuuritehdas Korjaamo Oy on toiminut Korjaamorakennuksessa vuodesta 2004. Kulttuuritehdas Korjaamo Oy, Helsingin kaupunginmuseo ja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus sopivat nykyisestä laajennetusta yhteistyöstä yhteistyösopimuksella.

Yhteistyösopimus valmisteltiin siten, että kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsitteli asiaa 24.5.2007 ja sopimus hyväksyttiin 13.6.2007. Kaupunginmuseon johtokunta hyväksyi osaltaan sopimuksen 11.6.2007. Sopimus allekirjoitettiin 20.11.2007.

Yhteistyösopimuksessa on sovittu yhtäältä Museorakennuksen toimitiloja koskevat ehdot ja toisaalta yhteistyön eri muodot osapuolten kesken.

Toimitilojen osalta yhteistyösopimus koskee Raitioliikennemuseon ja Kulttuurikeskus Korjaamon yhteiskäytössä olevan 1 436 m²:n kokonaisuuden jaettua käyttöä. Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka, ja sisältää 10 vuoden jatko-option. Kaupunki on peruskorjannut museorakennuksen kulttuuri- ja museokäyttöön. Korjaustöiden osana museorakennuksen keskelle on rakennettu noin 300-paikkainen teatteri, ja parvelle on tehty vaihtuvien näyttelyiden tila. Yhteistyöhön liittyvien muutostöiden jälkeen tilakeskuksen perimässä vuokrassa on otettu huomioon tehdyt muutostyöt. Tästä vuokran lisäosuudesta Kulttuuritehdas Korjaamo Oy maksaa kaupunginmuseolle 42,1 % ja kulttuuriasiankeskus osaltaan 57,9 %. Lisävuokran kokonaiskatto on 142 452 euroa. Kulttuuriasiainkeskuksen vuokra-osuus, 87 000 euroa, on osa lautakunnan hyväksymää vuoden 2008 budjettia.

Yhteistyösopimuksen mukaisesti Kulttuurikeskus Korjaamo toimii kiinteistön uudenlaisena poikkikulttuurisena ja monimuotoisena näyttely- ja tapahtumakeskuksena. Kulttuuritehdas Korjaamo Oy vastaa kulttuurikeskuksen ohjelmatoiminnan kokonaisuudesta, talon päivittäisestä operoinnista ja markkinoinnista ja kantaa siitä taloudellisen vastuun. Kaupunginmuseo puolestaan vastaa Ratikkamuseon perusnäyttelystä ja vaihtuvista näyttelyistä.

Tämän lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta voi myöntää erillisiin hakemuksiin perustuvia harkinnanvaraisia avustuksia Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:lle. Lautakunta on myöntänyt yritykselle toiminta-avustusta 50 000 euroa vuodelle 2008 ja 90 000 euroa vuodelle 2009. Lautakunta on lisäksi tehnyt yrityksen kanssa kolmivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka perusteella yritykselle on myönnetty sopimuskauden ensimmäistä vuotta koskeva 30 000 euron projektiavustus.

Osapuolet kehittävät keskuksen tarjontaa yhteisen ohjausryhmän kautta. Yhtiö toimittaa kaupungille tilinpäätöstietonsa, sitoutuu kävijämäärien seurantaan sekä muun asiakaspalautteen hankkimiseen.

Kulttuurikeskus Korjaamosta on muodostettu uudenlainen kulttuurikeskus, joka tarjoaa raja-aidat rikkovia esityksiä, erityisalanaan teatteri, musiikki ja kuvataide. Korjaamossa toimii uusi, kirjoihin, elokuviin, musiikkiin ja käyttödesigniin erikoistunut Korjaamo kauppa, konsertti- ja teatteritoimintaan tarkoitettu näyttämö sekä Korjaamo Café. Korjaamo on itsenäisten kulttuurikeskusten eurooppalaisen verkoston Trans European Hallesin jäsen.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on osallistunut hankkeeseen, koska se edistää hallintokuntien välistä yhteistyötä ja on uudenlainen julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyön muoto.

Kulttuuritehdas Korjaamo Oy on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja toiminnan jatkaminen nykymallilla ei ole mahdollista. Tehdyn remontin yhteydessä lähtökohtana oli, että Kulttuuritehdas Korjaamo Oy huolehtii teatteritekniikan hankinnasta kiinteistöön. Jälkikäteen arvioiden tämä vastuunjako oli väärä. Kaupungin intressissä on kiinteistön omistajana, että kulttuuritarkoitukseen korjatut tilat muodostavat käyttökelpoisen kokonaisuuden, joka toimii tuottajaoperaattorista riippumatta.

Kulttuuritehdas Korjaamon Oy:n toimintaan suunniteltu budjetti vuodelle 2008 ei ole ollut realistinen. Ongelmaan ovat osaltaan vaikuttaneet arvioidusta kaksinkertaistuneet investoinnit. Yritys ei ole suunnittelusta huolimatta pystynyt ehkäisemään ylityksiä.

Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on perusteltua, että kaupunki hankkii omistukseensa kiinteistöön suunnitellun teknisen laitteiston katsomoineen.

Edellisen lisäksi yritys on maksanut ja maksaa toisesta kiinteistöön kuuluvasta rakennuksesta (ravintola-kahvila ja toimistotilat) tilakeskuksen kanssa sovitun normaalivuokran, jota on tämän kokonaisjärjestelyn osalta tarkistettu.

Kulttuuriasiainkeskuksen talousarviossa ei ole varauduttu nyt esitettävään hankintaan. Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n taloudellinen tilanne on kuitenkin sen kaltainen, että järjestely tulee toteuttaa vielä joulukuun aikana.”

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti omasta puolestaan hyväksyä esityslistalla tarkoitetun teknisen laitteiston ja katsomon hankkimisen kaupungille ja valtuutti kulttuuritoimenjohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät asiakirjat edellyttäen, että Kulttuuritehdas Korjaamo täyttää järjestelyyn liittyvät velvoitteensa. Tähän liittyen kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti myös vastaavan ylitysesityksen tekemisestä kulttuuriasiainkeskuksen vuoden 2008 talousarvion perushankintamäärärahaan.

Sj toteaa, että teatterikatsomon ja teknisen laitteiston siirtyminen kaupungin omistukseen on syntyneessä tilanteessa tarkoituksenmukaista. Hankinnalle määritelty hinta on selvästi alempi kuin tekniikan ja katsomoiden hankintahinta, ja vastaa niiden käypää arvoa. Ko. laitteiston ja katsomon siirtyminen kaupungin omistukseen on osa järjestelyä, jossa muutenkin tarkistetaan Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n, kaupunginmuseon ja kulttuuriasiainkeskuksen välistä yhteistyösopimusta, ja jonka tavoitteena kulttuurikeskuksen nykyisen kaltaisen toiminnan turvaaminen. Katsomon ja teknisen laitteiston siirtyminen kaupungin omistukseen vahvistaa kaupungin asemaa tilojen vuokraajana. Järjestelyyn liittyvässä lisäpöytäkirjassa täsmennetään ne velvoitteet, joihin Kulttuuritehdas Korjaamo Oy sitoutuu taloutensa ja sen seurannan tehostamiseksi.

./. Luonnos lisäpöytäkirjaksi on liitteenä 1.

Koska kulttuuriasiainkeskuksen talousarviossa ei ole varattu määrärahaa mainitun järjestelyn toteuttamiseksi, sisältyy kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätökseen esitys ylitysoikeuden myöntämisestä. Määrärahan tarve jää vielä riippumaan sopimusjärjestelyjen kokonaisuuden toteutumisesta, ja siitä, että Kulttuuritehdas Korjaamo Oy antaa ne vakuudet, joita siltä osana järjestelyjä edellytetään. Sj mainitsee, että yhtiöltä perittävän vuokran tarkistaminen on käsiteltävä kiinteistölautakunnassa. Siten ylitysesitys tulee käsiteltäväksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Sj pitää kuitenkin tärkeänä, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa Khs ilmoittaisi, että sen tarkoituksena on tehdä sopimusjärjestelyjen mukainen ylitysesitys, mikäli järjestelyn muut edellytykset täyttyvät.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa, että sen tarkoituksena on, mikäli kulttuuri- ja kirjastoimen esityslistassa kuvatun sopimusjärjestelyn edellytykset täyttyvät ja sen osana oleva hankinta toteutuu, tehdä kaupunginvaltuustolle ko. hankintaa vastaava 480 000 euron ylitysesitys kulttuuriasiainkeskuksen vuoden 2008 talousarvion irtaimen omaisuuden perushankinnan määrärahaan.

Pöytäkirjanote kulttuuri- kirjastolautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunginmuseolle sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Lisäpöytäkirjaluonnos

1

NS. LINNUNLAULUN ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11863)

Khs 2008-2556

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008) mm., että Kvsto päätti 15.1.1997, että 11. kaupunginosan (Kallion) ns. Linnunlaulun alueen asemakaavaa muutetaan. Samalla Kvsto päätti määrätä alueen rakennuskieltoon. Khs on jatkanut viimeksi 8.1.2007 rakennuskieltoa 15.1.2009 asti.

Suunnittelutilanne Linnunlaulu, lukuun ottamatta rata-aluetta, on Uudenmaan maakuntakaavan virkistysaluetta sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Alue on Helsingin yleiskaavan mukaista kaupunkipuistoa sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Radan länsipuolella ja osin rautatiealueella on voimassa asemakaava nro 447 ja radan itäpuolella ja osin rautatiealueella asemakaava nro 5958. Asemakaavoissa ei ole osoitettu nykyisiä rakennuksia.

Radan itäpuoli on kaupungin omistamaa puistoaluetta. Radan länsipuoli on Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta, joka on kaupungin hallinnassa.

Huvilat ovat yksityisessä omistuksessa ja kaupunki on tehnyt maanvuokrasopimukset huviloiden omistajien kanssa. Linnunlaulun kaakkoisosassa oleva huvila nro 14 on kaupungin omistama.

Helsinki–Huopalahti–Leppävaara-kaupunkirata on rakennettu Linnunlaulun kohdalla Kvston 11.2.1998 tekemän päätöksen mukaisesti.

Museovirasto ja kaupunginmuseo ovat antaneet Linnunlaulun alueen ja huviloiden säilyttämistä koskevat lausunnot.

Khs hyväksyi 26.8.1996 Linnunlauluun Töölönlahden puistoalueiden maisema-arkkitehtuurikilpailua varten kaupunkisuunnittelulliset lähtökohdat. Kilpailun tulos julkistettiin 13.1.1998.

Asemakaavan laatiminen ja rakennuskielto

Linnunlaulun alueelle on tarkoitus laatia hyväksyttyjen tavoitteiden mukainen asemakaavan muutos. Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaan Linnunlaulun asemakaavoitus alkaa vuonna 2010.

Jotta asemakaavan muuttamiselle ja toteuttamiselle luotaisiin edellytykset, tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11863/27.11.2008 ilmenevän em. ns. Linnunlaulun alueen rakennuskieltoa jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 15.1.2011 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11863/27.11.2008 ilmenevän 11. kaupunginosan ns. Linnunlaulun alueen rakennuskieltoaikaa 15.1.2011 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11863 (Linnunlaulun alue)

2

OULUNKYLÄN TONTIN 28025/8 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11856)

Khs 2008-2555

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.11.2008) mm., että Khs päätti 21.2.2005 määrätä 28. kaupunginosan (Oulunkylän) korttelin nro 28025 tontin nro 8 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontin suojeluarvot otetaan huomioon. Tontti on yksityisessä omistuksessa. Khs päätti 8.1.2007 pidentää tontin rakennuskieltoaikaa 21.2.2009 saakka.

Taustaa Oulunkylän alueella on vielä jäljellä muutamia vanhoja huvilarakennuksia, joista yksi sijaitsee Pellavapellontie 5:ssä. Rakennus on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1927. Talon runko on tiettävästi peräisin Neitsytpolulla sijainneesta huvilasta ja rakennettu ruotsalaisen tyyppipiirustuksen mukaan. Ullakko on muutettu asuinkäyttöön ilmeisesti 1930-luvulla. Vuonna 1984 talossa tehtiin perusteellinen korjaus, jossa kellarikerros muutettiin saunaosastoksi ja aputiloiksi. Tontin luoteisnurkassa on vuonna 1971 rakennettu autosuoja. Huvilalle haettiin purkulupaa 13.10.2004. Silloinen omistaja perusteli hakemustaan sillä, että tontin rakennusoikeuden täysimääräinen käyttö vaati rakennuksen purkamisen.

Kaupunginmuseo antoi purkamislupahakemuksesta lausunnon 11.11.2004 todeten, että vaikka Pellavapellontie 5:n asuintalo ei edustakaan varsinaista oulunkyläläistä huvilarakennusta, liittyy rakennus väljine tontteineen kuitenkin historiallisesti edelleen kyseiseen aikakauteen. Kaupunginmuseo piti tärkeänä, että kaikki vielä säilyneet Oulunkylän huvilayhdyskunnan aikaiset ja siihen historiallisesti liittyvät rakennukset säilytetään myös tuleville polville. Kaupunginmuseo esitti, että Pellavapellontie 5:ssä sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan asuintalon purkamisesta pidättäydytään ja etsitään edelleen säilyttäviä vaihtoehtoja tontin täydennysrakentamiselle.

Suunnittelutilanne Tontilla on voimassa 5.3.1987 vahvistettu asemakaava nro 9073, jonka mukaan tontti (1 899 m²) on erillispientalojen korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja tontin tehokkuus e = 0.4. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/5 tontin pinta-alasta. Tontin kerrosalasta on varattava vähintään 20 m²/asunto autosuojaa tai -katosta varten ja 5 m²/asunto varastoa varten. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti ja lisäksi saa rakentaa yhden asunnon seuraavaa alkavaa 400 tontti-m² kohti eli tässä tapauksessa viisi asuntoa.

Rakennuskieltopäätöksen jälkeen tontille tutkittiin tonttijakovaihtoehtoja käyttämättömän rakennusoikeuden hyödyntämiseksi vanhaa huvilaa kunnioittaen. Tontin muodon ja maaston kaltevuuden vuoksi rakennusoikeuden täysimääräinen hyödyntäminen tontilla nykyinen rakennus säilyttämällä todettiin vaikeaksi mutta ei mahdottomaksi. Tontin eteläreunaan on muodostettu lähes symmetriset määräalat (á 567 m²), joilla on omat liittymät Pellavapellontielle. Erotettaville tonteille on vuonna 2007 poikkeusluvin rakennettu omakotitalot (199 k-m² ja 201 k-m²) siten, että huvilarakennukselle jää niiden välistä näkymä etelään. Omakotitalojen autosuojat ja -katokset on rakennettu pohjoispuolelle kiinni määräalojen rajoihin ja osittain rinteeseen upotettuina. Huvilatontin eteläreunaan on rakennettu tukimuuri.

Rakennusten suunnittelu on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä kaavoittajan kanssa tulevan asemakaavan muutoksen mukaisesti. Määräalojen ja huvilatontin rakennusoikeudet noudattavat voimassa olevan kaavan tonttitehokkuutta e = 0.4. Kerrosalasta on varattava autosuojaa tai katosta varten 20 m²/asunto ja varastotilaa 5 m²/asunto. Kaavamuutoksessa huvilarakennukselle osoitetaan lisäksi suojelumerkintä (sr-2), jolla turvataan rakennuksen säilyminen. Huvilalle erotettavalle tontille jää nykyisten rakennusten (huvila 196 k-m² ja autosuoja 40 k-m²) lisäksi vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta 70 k-m².

Rakennuskielto Asemakaavan muutostyön keskeneräisyyden vuoksi tontin rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella eli 21.2.2011 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11856/20.11.2008).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 28. kaupunginosan korttelin nro 28025 tontin nro 8 rakennuskieltoaikaa 21.2.2011 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11856 (Oulunkylän tontti 28025/8)

3

ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ SUUNNITTEILLA OLEVASSA KIINTEISTÖKAUPASSA KALLVIKISSA

Khs 2008-2580

Vuosaaren kylän tilat RN:o 4:75 ja 4:91; Leppäniementie 17

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008) seuraavaa:

Realia Group Oy ja sen tytäryhtiö Huoneistokeskus Oy pyytävät kirjeellään 25.11.2008 ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa, jossa ostajana on Realia Groupin yksi omistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Lausuntopyynnön mukaan tarkoituksena on realisoida kiinteistön arvo, kuitenkin siten, että myyjä sitoutuu vuokraamaan kiinteistöt vähintään kymmenen vuoden vuokrasopimuksella viiden vuoden jatkosopimusoptioilla.

./. Kirje on esityslistan liitteenä 1.

Ennakkolausunto ja päätöksenteon delegointi tonttiosaston osasto-
päällikölle

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön-luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

Etuostolain 21 §:n mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnan-hallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi.

Kaupunginhallitus on 3.12.2007 (1558 §) päättänyt oikeuttaa kiinteistö-viraston tonttiosaston osastopäällikön ratkaisemaan kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä koskevat asiat, mikäli kaupunginhallitus on etuostolain 8 §:n mukaisesti antanut ennakkolausunnon, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan ja kauppa myöhemmin on toteutunut ennakkolausunnon mukaisena.

Kaupan kohde ja kaavatilanne

Suunnitteilla olevan kiinteistökaupan kohteena on Vuosaaren kylässä sijaitseva Merinokka-niminen tila RN:o 4:75 sillä sijaitsevine rakennuksineen sekä Merinokka I -niminen tila RN:o 4:91. Myytävien kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä 5 331 m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan kiinteistöllä 4:75 sijaitsee 280 k-m²:n suuruinen asuinrakennus ja 27 k-m²:n ja 30 k-m²:n suuruiset talousrakennukset, jotka ovat valmistuneet vuonna 1965 sekä vuonna 1930 valmistunut 68 k-m²:n suuruinen saunarakennus.

Kiinteistöt sijaitsevat alueella, jossa asemakaavan laatiminen on vireillä. Alueen kaavoittajalta saadun tiedon mukaan kaavaluonnoksen mukaan kiinteistöt kuuluvat huvilamaiseen asumiseen ja virkistyskäyttöön varattavaan alueeseen, jolla maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on säilytettävä.

./. Kartat kaupan kohteesta ovat esityslistan liitteinä 2 - 3.

Kauppahinta ja kauppaehdot

Kokonaiskauppahinta 1 700 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 319 euroa/m² ja noin 4 198 euroa/rakennettu k-m².

Ostaja ja myyjä allekirjoittavat kaupanteon yhteydessä vuokrasopimuksen, jolla myyjä vuokraa kaupan kohteena olevat kiinteistöt vuoden 2018 loppuun saakka.

Kauppaan liittyvät muut ehdot on esitetty kauppakirjaluonnoksessa.

Koska kiinteistö on rakennettu, se laadittavan asemakaavan mukaan tullaan varaamaan edelleen huvilamaiseen käyttöön sekä myyjä tulee edelleen hallitsemaan kiinteistöä vuokrasopimuksen perusteella, lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaisi etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa.

Kaj toteaa vielä, että suunnitellun kaupan ostaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Realia Group Oy:n merkittävä omistaja ja Realia Group Oy puolestaan omistaa myyjän Huoneistokeskus Oy:n. Etuosto-oikeuden käyttämistä olisi siten pidettävä ilmeisen kohtuuttomana ottaen huomioon ostajan ja myyjän välinen suhde ja luovutuksen ehdot.

Mikäli kauppa myöhemmin toteutuu, kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikkö on oikeutettu ratkaisemaan kysymyksen etuosto‑oikeuden käyttämättä jättämisestä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Huoneistokeskus Oy:lle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Huoneistokeskus Oy ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan Vuosaaren kylän tiloista Merinokka RN:o 4:75 (435-4-75) ja Merinokka I RN:o 4:91 (435-4-91).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Huoneistokeskus Oy:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Ennakkolausuntopyyntö
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta myytävästä alueesta

4

OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N SYYSYHTIÖKOKOUS

Khs 2008-327

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab toteaa (13.11.2008) mm., että yhtiön syysyhtiökokous pidetään 17.12.2008 klo 14. Yhtiöjärjestyksen mukaan syysyhtiökokous on pidettävä joulukuun loppuun mennessä. Syysyhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:ssä määrätyt asiat:

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden
määrääminen

- talousarvion vahvistaminen

- hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien
ja varatilintarkastajien valinta.

Yhtiön hallitus pyytää Khta päättämään kaupungin edustuksesta syysyhtiökokouksessa ja nimeämään hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä antamaan ohjeet heidän palkkioidensa määräämisestä. Yhtiöjärjestyksen 7 §:n mukaan yhtiön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaan yhtiössä on yksi tilikaudeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Yhtiössä on noudatettu samaa palkkiokäytäntöä kuin kaupungin kiinteistöyhtiöissä. Tytäryhtiöissä on maksettu kaikkien yhtiöiden osalta
yksi yhteinen palkkio, mikäli kokoukset on pidetty peräkkäin.

Koska tytäryhtiöiden yhtiökokoukset pidetään myöhemmin tilinpäätösten hyväksymisen yhteydessä, niihin valitaan hallituksen jäsenet tuolloin. Emoyhtiön Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallitus tulee valitsemaan tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Yhtiö antaa hallintokeskuksen oikeuspalveluille valtakirjan toimiohjein, että yhtiökokous valitsee hallituksiin emoyhtiön hallituksen ehdottamat jäsenet. Osakeyhtiölain mukaisesti tytäryhtiöihin valitaan samat tilintarkastajat kuin emoyhtiöön.

Kaj toteaa, että kaupungin kokonaan omistaman emoyhtiön hallituksessa ovat toimineet kasvatustieteen maisteri Riku Malinen, ekonomisti Pirkko Miikkulainen, filosofian maisteri Katri Pacek, yhteiskuntatieteiden maisteri Tarja Parviainen, toimitusjohtaja Olli Saarinen, kiinteistöneuvos Veikko Vermilä ja toimitusjohtaja Göran Åhman.

Yhtiöllä on kuusi tytäryhtiötä: As Oy Mannerheimintie 54 Helsinki, As Oy Pieni Villasaarentie 2, As Oy Helsingin Keijukaistenpolku 4, As Oy Helsingin Puusuutarintie 2–4, Kiinteistö Oy Tinasepäntie 48 ja As Oy Markkinatie 10.

Yhtiö poikkeaa yhtiöjärjestykseltään kaupungin yhtiöiden yleisesti käyttämistä siinä, että se pitää varsinaisen yhtiökokouksen kahdesti vuodessa, jolloin joulukuun loppuun mennessä pidettävässä syysyhtiökokouksessa käsitellään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden määrääminen, talousarvion vahvistaminen ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta. Kevätyhtiökokouksessa taas, joka on pidettävä loppuun mennessä, vahvistetaan yhtiön tilikauden, 1.1. - 31.12., tulos ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä.

Helsingin kaupungin tytäryhteisöjen hallituksen jäsenehdokkaiden nimeämisessä tulee noudattaa naisten ja miesten välisestä tasa‑arvosta annettua lakia.

Tarkastuslautakunta on 27.11.2008 nimennyt Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle ja sen tytäryhtiöille päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat vuodelle 2009.

Kaj toteaa, että vuosille 2008–2017 hyväksytyn maankäytön ja asumisen toteutusohjelman täytäntöönpanosta päättäessään Khs mm. edellytti asetettavaksi työryhmän selvittämään kaupungin asuntohankintayhtiön asemaa, tehtäviä, uusien hankintojen tarpeellisuutta sekä yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallinnan ja tarkoituksenmukaisen käytön kehittämismahdollisuuksia.

Koska työryhmän työ on vielä kesken ja kaupungin tytäryhtiöiden yhtiöjärjestyksiä on muutoinkin tarkoitus keväällä pidettävissä yhtiökokouksissa tarkistaa ja yhdenmukaistaa, on tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista valita hallitukseen jäsenet kevätyhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi. Tuolloin on käytettävissä mainitun työryhmän tulos samoin kuin tieto siitä, miten yhtiöjärjestyksiä mahdollisesti tulee muuttaa, jolloin voidaan tarvittavin tavoin ohjeistaa yhtiötä jatkomenettelyn suhteen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspal-veluita

- edustamaan kaupunkia Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n 19.12.2007 pidettävässä syysyhtiökokouksessa,

- ehdottamaan yhtiökokouksessa, että Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallitukseen valitaan kaupungin edustajiksi yhtiön seuraavaan kevätyhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi seuraavat jäsenet:

-

-

-

-

-

-

-

ja että

- Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n ja sen tytäryhtiöiden tilintarkastajiksi yhtiö valitsee tarkastuslautakunnan nimeäminä PricewaterhouseCoopers Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Henrik Sormunen) vuodeksi 2009.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:tä valtuuttamaan hallintokeskuksen oikeuspalvelut toimimaan Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n tytäryhtiöiden yhtiökokouksissa siten, että tytäryhtiöiden hallituksen jäseniksi valitaan emoyhtiön hallituksen valitsemat jäsenet.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, tilintarkastajille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

5

VT ULLA-MARJA URHON TOIVOMUSPONSI: VANHOJEN KAUPUNGINOSIEN VIIHTYISYYDESTÄ, SIIVOUKSESTA JA KUNNOSSAPIDOSTA HUOLEHTIMINEN LAADUKKAAN ASUMISEN TOIMINTAOHJELMAA TOTEUTETTAESSA

Khs 2008-430

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että laadukkaan asumisen toimintaohjelmaa toteutettaessa huolehditaan myös kaupunkimme vanhojen kaupunginosien viihtyisyydestä, siivouksesta ja kunnossapidosta.” (Ulla-Marja Urho, äänin
64–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.10.2008) vastauksenaan seuraavaa:

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 tavoitteena on tarjota asukkaille laadukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Tavoitteet koskevat sekä uusia että vanhoja kaupunginosia. Yhtenä ohjelman keskeisistä päämääristä on vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen. Olemassa olevaa asuntokantaa ylläpidetään kestävän kehityksen mukaisesti.

Vanhoissa kaupunginosissa kaavoituksella vaikutetaan viihtyisyyteen asemakaavan muutoksilla, joiden yhteydessä alueen mahdollisia epäkohtia voidaan korjata ja laatutasoa parantaa. Suojelukaavat ovat suuri osa jo kaavoitettujen alueiden uudelleenkaavoitustyötä. Niiden yhteydessä aluetta tarkastellaan paitsi suojelun myös uusien määräysten ja laatutason suhteen. Kaupunginosien elinvoimaisuutta vahvistetaan, ja niitä monipuolistetaan täydennysrakentamishankkeilla, joiden yhteydessä voidaan samalla parantaa ympäristön laatua ja palveluita. Ullakkorakentamishankkeiden toteuttamisen yhteydessä edellytetään asumispalveluiden ja kerrostalopihojen parantamista. Vanhojen kaupunginosien turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan myös liikennesuunnittelun avulla.

Vanhoille alueille laaditaan myös alueellisia rakennustapaohjeita, joiden päämääränä on nostaa asukkaiden ja rakentajien tietoisuutta alueen ominaispiirteistä, arvoista ja mahdollisuuksista sekä esittää konkreettisia ohjeita rakennusten korjaamisesta ja ympäristön parantamisesta. Esimerkkeinä näistä mainittakoon Roihuvuoren, Ruskeasuon ja Maunulan rakennustapaohjeet.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (16.10.2008) vastauksenaan mm. seuraavaa:

Rakennusviraston vastuulla ovat kaavassa katu- ja puistoalueiksi varattujen yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Katu- ja puisto-osaston visiona on luoda turvallista, terveellistä, viihtyisää ja kestävää kaupunkiympäristöä kaikissa kaupunki-infran elinkaaren vaiheissa.

Katu- ja puisto-osaston suunnittelutoimisto laatii aluesuunnitelmat, joilla ohjataan olemassa olevien asuinalueiden puistojen, metsien ja katujen hoitoa ja kehittämistä. Tavoitteet sovitaan yhteistyössä alueen asukkaiden ja alueella vaikuttavien sidosryhmien kanssa. Aluesuunnitelmien tavoite on tuoda nimenomaan vanhojen asuinalueiden kehittämis- ja korjaustarpeet esiin, jotta ne eivät unohdu, sekä varmistaa, että käytettävissä olevat määrärahat jakaantuvat tasaisesti eri puolilla kaupunkia vanhojen asuinalueiden ympäristöjen kunnostuksessa.

Investointitoimisto vastaa julkisen ulkotilan peruskorjaussuunnittelusta ja rakentamisesta. Peruskorjaus on rakentamisen jälkeen suurin yksittäinen alueeseen kohdistuva toimenpide ja siksi peruskorjaussuunnitteluun sisällytetään riittävä määrä kehittämisnäkökulmaa, jotta alueiden elinvoimaisuus lisääntyy, mutta identiteetti säilyy.

Ylläpitotoimisto huolehtii katu- ja viheralueiden päivittäisen hoidon ja kunnossapidon järjestämisestä sekä aluesuunnitelmiin kirjattujen pienten korjausten, kunnossapitotarpeiden sekä hoitotasomuutosten toteuttamisesta ylläpitoon käytettävien määrärahojen rajoissa. Korjaus- ja kunnostustarpeita tulee ilmi päivittäin. Ne johtuvat pääasiassa ilkivallasta sekä rakenteiden, varusteiden ja kalusteiden käytöstä johtuvasta loppuun kulumisesta. Alueet koetaan viihtyisiksi, kun ne ovat siistit, kalusteita ja varusteita on riittävästi ja ne ovat puhtaita ja käyttökelpoisia, kasvillisuus on elinvoimaista ja monimuotoista, olevat rakenteet ehjiä ja toimivia ja alueella on riittävä valaistus.

Katu- ja puisto-osastolle osoitetuista investointimäärärahoista on kolmen viime vuoden aikana käytetty vuosittain 30–40 % vanhojen alueiden peruskorjaukseen. Puhtaanapitoon on panostettu niin katu- kuin viherylläpidossa. Viikonloppusiivousta ja lisäpuhtaanpitoa on järjestetty keskusta-alueelle, mutta tarpeen mukaan sitä järjestään esikaupunki-alueille, mikäli asuinalueiden puistot ja muut yleiset alueet roskaantuvat. Vanhojen asuinalueiden puistoja on korjattu ja kunnostettu 500 000–700 000 eurolla vuosittain. Eniten on kunnostettu leikkialueita sekä uusittu puistojen kalusteita ja varusteita.

Jotta vanhoilla asuinalueilla voidaan ylläpitää säännöllinen ja riittävä hoidon ja kunnossapidon taso, on uusien entistä enemmän tekniikkaa sisältävien alueiden ylläpitomäärärahat turvattava. Uusien alueiden ylläpidon järjestäminen ei saa tapahtua vanhojen jo olemassa olevien alueiden kustannuksella.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto jatkaa turvallisen, viihtyisän ja kestävän kaupunkiympäristön toteuttamista edellä kuvatuin toimintatavoin. Katujen ja puistojen peruskorjaustaso säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Alueet vanhenevat ja peruskorjaustarpeet lisääntyvät. Tavoiteltavaa olisi käyttää 40 % vuosittain käytettävissä olevista investointimäärärahoista peruskorjauksiin. Katujen ja puistojen vuosikorjaustarpeet kartoitetaan ja korjaukset toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä käytettävien määrärahojen puitteissa.

./. Yleisten töiden lautakunnan lausunto on asian liitteenä.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Urho) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Ulla-Marja Urholle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Yleisten töiden lautakunnan lausunto 16.10.2008

6

VT IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI: VANHUSTEN YKSITYISTEN PALVELUTALOJEN TONTTITARPEEN SELVITTÄMINEN

Khs 2008-429

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen selvittävän, onko tarvetta varata tontteja yksityisiä vanhusten palvelutaloja varten.” (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 43–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnesta on saatu lausunnot sosiaalilautakunnalta (21.10.2008) ja

./. kiinteistölautakunnalta (18.11.2008). Lausunnot ovat esityslistan liitteinä. Yhteenvetona lausunnoista todetaan seuraavaa:

Helsingissä palveluasuminen on määritelty sosiaalihuoltolain mukaiseksi sosiaalipalveluksi, johon kuuluu sekä asunto että asumiseen liittyvät jokapäiväisen suoriutumisen kannalta välttämättömät peruspalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Kaupungin järjestämiä omana ja ostopalveluna tuotettuja palveluasumisen paikkoja on tällä hetkellä noin 2 190 eli 5,7 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Paikoista noin 22 % on kevyempää palveluasumista tarvitsevien vanhusten käytössä.

Kaupungin järjestämien palvelujen lisäksi Helsingissä on runsaasti eriasteista yksityistä palveluasumista, jonka sisältö vaihtelee kevyistä palveluista ympärivuorokautiseen hoitoon. Vuonna 2008 kaupungin omistamien ja ostamien palvelutalopaikkojen lisäksi yksityisissä palvelutaloissa ja hoitokodeissa sekä palvelukeskusten yhteydessä olevissa senioritaloissa on yhteensä noin 2 350 palveluasuntopaikkaa. Yhdessä kaupungin omien palveluasuntopaikkojen kanssa palveluasumista on noin 12 %:lle 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vanhuspalveluohjelmassa on esitetty palvelutavoitteet vuosille 2006–2009. Vanhuspalveluohjelman mukaan ympärivuorokautisen hoidon rakennetta muutetaan. Palveluasumista kehitetään paljon palveluja ja/tai hoitoa tarvitseville.

Kaupungin oma palveluasumiskapasiteetti lisääntyy vuoteen 2012 mennessä 230 paikalla, jos perusparannushankkeet etenevät suunnitellusti. Mikäli ostopalvelupaikkojen määrä pidetään nykyisellä tasolla, on kaupungin omia ja ostopalvelupaikkoja vuonna 2012 yhteensä 2 400. Tuolloin palveluasumisen paikkoja on noin 6 %:lle 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämiseksi kaupunki osallistuu asukkaan perusmaksun ja palvelumaksun rahoittamiseen 1.3.2008 käyttöön otetulla palvelusetelillä. Tämä tulee lisäämään yksityisten paikkojen kysyntää.

Sosiaali- ja terveysministeriön 2008 julkaisemassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa linjataan tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa olevien vanhusten määräksi 5–6 % 75 vuotta täyttäneistä ja kotona asuvien osuudeksi 91–92 % 75 vuotta täyttäneistä. Tavoite olisi Helsingille suurkaupunkiympäristönä haastava ja edellyttäisi voimakkaita toimia tavoitteen saavuttamiseksi.

Laatusuosituksessa todetaan, että ikäihmiset vastaavat hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Tasapainoisen palvelurakenteen saavuttamiseksi asetetaan kotona asumista tukevat, toimintakykyä edistävät palvelut kehittämisessä etusijalle. Palvelurakenteen tavoitteellinen muuttaminen lisäämällä kotona asumista tukevia palveluja ja vähentämällä laitoshoitoa hillitsee toteutuessaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua.

Kaupungin toimesta vanhusten kotona asumista tulisi tukea toimenpitein, joilla varmistetaan asuntojen sisäinen toimivuus ja ulkoiset yhteydet. Erityisen raskaaksi vanhuksille on jo tullut suurten korjausten tarpeessa olevien taloikäluokkien välttämättömien peruskorjausten rahoittaminen, puhumattakaan perusparannuksista, joilla voitaisiin olennaisesti pidentää vanhusväestön kykyä asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tutkittua tietoa on myös siitä, että suomalaiset vanhukset itse priorisoivat kotona asumisen erityisasumisen edelle asumisen vaihtoehtoja valittaessa.

Kaupungin sisällä ikääntyneen väestön määrässä on suuria alueellisia eroja. Tällä hetkellä vanhusvoittoisimpia alueita (yli 22 % alueen väestöstä yli 65-vuotiaita) ovat Puotinharju, Vanha Munkkiniemi, Maunula, Kaivopuisto, Kontula ja Pohjois-Haaga. Väestöennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden määrä vähenee Etelä- ja Länsi-Helsingissä sen sijaan koillisella ja itäisellä alueella heidän määränsä tulee lisääntymään selvästi.

Lähivuosina suunnitteilla tai rakenteilla olevat yksityiset palvelutalot ja hoivakodit sijoittuvat pääasiassa alueille, joilla vanhusten osuus väestöstä on tällä hetkellä suuri ja joilla on erilaisen palvelu- ja hoiva-asumisen kysyntää, kuten läntisessä Helsingissä Haagan ja eteläisessä Helsingissä Lehtisaaren ja Lauttasaaren alueille. Koillisessa ja itäisessä Helsingissä yksityisiä palveluasuntoja on suunnitteilla Tapaninvainioon, Viikkiin, Itäkeskukseen ja Herttoniemeen. Näille alueille on valmistumassa vuosien 2009–2011 aikana arviolta noin 500 eriasteista palveluasuntoa sekä noin 250 ryhmäasumispaikkaa.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan tulisi mahdolliset uudet, itse maksaville asiakkaille suunnatut yksityiset palvelutalot kohdentaa tapauskohtaisesti alueille, joilla vanhusväestön määrä tulevaisuudessa kasvaa ja palvelutarjontaa suhteessa vanhusväestön määrään on keskimääräistä vähemmän.

Näyttää siltä, että maksukykyinen kysyntä on enenevässä määrin ohjautumassa valtion tukemiin palvelutaloihin, koska vastaavan laatutason sisältävää tarjontaa ei vapaarahoitteisten palvelutalojen ja vanhustentalojen puolella ole markkinoilla tarpeita vastaavasti.

Selvityksiä siitä, mikä on yksityisessä palveluasuntokannassa tällä hetkellä asuvien akuutti tarve asumismuotoon, johon kiinteästi on yhdistetty vanhuspalvelut, ei ole tehty. Kaupungin asukasvalinnan piiriin kuuluvissa asunnoissa kriteerit asumismuotoon pääsemiseksi ovat tiukahkot ja etupäässä lääketieteelliset. On mahdollista, että yksityisesti hallittujen asuntojen asukkaina on runsaasti myös sellaisia iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät ole akuutisti asunnon tarjoamien palveluiden tarpeessa ja joille tarvittavat palvelut voidaan palveluasumisen sijasta taloudellisesti edullisemmin tarjota kotiin toimitettuina normaaliasumisen yhteydessä.

Lyhyellä tähtäimellä olisi perusteltua ohjata tonttitarjontaa ensisijassa vapaarahoitteiseen korkealaatuiseen palveluasuntotuotantoon sillä puolella esiintyvän vajauksen kattamiseksi. Pitemmällä tähtäimellä on tuotantoa syytä ohjata enemmän yhteiskunnan tukemaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein toteutettavaan tuotantoon, koska määrällinen kysyntä tällä markkinasegmentillä tulee jatkossakin olemaan suurin.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun ja toteaa, että vanhusten asumiseen liittyvät kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia sillä vanhusväestön määrä ja väestöosuus kasvavat Helsingissä tulevan vuosikymmenen aikana merkittävästi. Palveluasumisen tarjonnan pitäminen nykyisellä tasolla ei todennäköisesti ole soveltuvan tonttitarjonnan puitteissa mahdollista. Näin ollen on tärkeää tukea ikäihmisten kotona asumista huolehtien muun muassa asuntojen ja rakennusten riittävästä esteettömyyden tasosta sekä asianmukaisten palvelujen saatavuudesta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Wallden-Paulig) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 21.10.2008
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 18.11.2008

7

VT SIRPA ASKO-SELJAVAARAN TOIVOMUSPONSI: KOHTUUHINTAISTEN VANHUSTEN PALVELUASUNTOJEN RAKENTAMINEN UUSIIN KAUPUNGINOSIIN

Khs 2008-431

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kohtuuhintaisia vanhusten palveluasuntoja rakennetaan tarpeellinen määrä uusiin kaupunginosiin.” (Sirpa Asko-Seljavaara, äänin
71–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnesta on saatu lausunto sosiaalilautakunnalta (4.11.2008) ja

./. talous- ja suunnittelukeskukselta (25.11.2008). Lausunnot ovat asian liitteinä. Yhteenvetona lausunnoista todetaan seuraavaa:

Kaupungin palvelutaloissa on 1 256 palveluasuntopaikkaa ja lisäksi kaupunki on ostopalveluna järjestänyt 952 palveluasuntopaikkaa. Yksityisissä palvelutaloissa, hoitokodeissa ja palvelukeskusten yhteydessä olevissa senioritaloissa on yhteensä 2 350 palveluasuntopaikkaa. Yksityisten järjestämä palveluasuminen vaihtelee runsaasti kevyistä palveluista aina ympärivuorokautiseen hoitoon. Palveluasumista on tällä hetkellä 12 %:lle 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysministeriön suositus on 5–6 prosenttia.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vanhuspalveluohjelman vuosille 2006–2009. Vanhuspalveluohjelman mukaisesti ympärivuoro-kautisen hoidon rakennetta ollaan muuttamassa ja palveluasuminen suunnataan paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille. Tavoitteeksi on asetettu erilaisin toimenpitein mahdollistaa entistä pidempi kotona asuminen.

Vanhustenhuollon periaatteena on laitosmaisen asumisen vähentäminen. Tämä edellyttää sekä lähiympäristöltä että asunnolta esteettömyyttä, jotta entistä huonompikuntoiset ikäihmiset pärjäävät kotonaan ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon vahvistamista. Uusien kaupungin-osien ja asuntojen esteettömyys mahdollistaa alueille muuttavien ikäihmisten asumisen pidempään kotona. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa on tavoitteiksi asetettu mm. kerrostalojen kehittäminen ja vanhan asuntokannan parantaminen. Kerrostalojen kehittämisen keskeisinä tavoitteina on asuinympäristöjen, asuinrakennusten ja asuntojen toiminnallisen laadun parantaminen ja esteettömyyden huomioiminen. Vanhan asuntokannan parantamisen keskeisenä tavoitteena on puuttuvien hissien rakentaminen.

Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa palveluasumisen kustannuksiin liittyvät lähinnä kaupungin omaan tuotantoon. Kaupungin omissa palveluasumisen yksiköissä noudatetaan omakustannusperiaatetta ja näin sekä vuokrat että palvelumaksut pysyvät kohtuullisina. Kaupungin oma palveluasumiskapasiteetti lisääntyy vuoteen 2012 mennessä 230 paikalla jos perusparannushankkeet etenevät suunnitellusti.

Ainoa kaupungin oma uudishanke tulee Kontulaan ja on osa Kontulan monipuolista vanhustenkeskusta. Kontulan palvelutalon lisäksi palveluasuntokapasiteettia saadaan Pohjois-Haagasta (97 paikkaa) sen jälkeen, kun taloa ei enää tarvita väistötilana. Virkamiesvalmistelussa on myös muita hankkeita. Uusiin kaupunginosiin ei ole suunnitteilla kaupungin omaa palveluasumista.

Sosiaaliviraston vanhuspalvelujen vastuualue on suositellut ns. hyvinvointikorttelien rakentamista uusille Jätkäsaaren ja Kalasataman alueille. Niihin toivotaan sijoittuvan monenlaisia kaupallisia ja julkisia palveluja, erilaista asumista (vuokra- ja omistusasuntoja) eri-ikäisten käyttäjäryhmien tarpeisiin, palveluasumista, asukastiloja ym. Järjestöjen ja yksityisten osuus palvelujen järjestäjänä ja uusien palvelumallien kehittäjinä on merkittävä. Kruunuvuorenrannan suunnittelussa on ollut esillä mahdollisuus vanhusten palvelutalotontille.

Satamilta vapautuvat uudet kaupunginosat rakentuvat hyvin pitkään. Palvelutalojen rakentamisen tarvetta tulee tarkentaa alueiden rakentumisen aikana uudelleen. Uusien asuntoalueiden keskeinen sijainti mahdollistaa palvelujen tukeutumisen myös jo rakennetuille lähialueille.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Asko-Seljavaara) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaralle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 4.11.2008
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 25.11.2008

8

VT ARJA KARHUVAARAN TOIVOMUSPONSI: ASUINALUEIDEN JA PIHAPIIRIEN SUUNNITTELEMINEN LIIKKUMISTA JA SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ AKTIVOIVIKSI

Khs 2008-424

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asuinalueiden pihapiirit ja lähialueet pyritään suunnittelemaan liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä aktivoiviksi.” (Arja Karhuvaara, äänin 79–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.10.2008) vastauksenaan seuraavaa:

Kaupunkiympäristössä pihalla on suuri merkitys ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Parhaimmillaan piha tarjoaa mahdollisuuden leikkiin ja yhdessä oloon, mutta toisaalta myös suojaisaan yksityiseen oleskeluun. Viihtyisä ja hyvin hoidettu piha lisää myös asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja parantaa asuinalueen imagoa.

Kerrostalopihojen ja lähiympäristön suunnittelu alkaa jo kaavoitusvaiheessa. Rakennusalat sijoitetaan tonteille ottamalla huomioon luonnonympäristö, puusto ja syntyvä pienilmasto. Tässä vaiheessa ratkaistaan myös pysäköintijärjestelyt, tontin liittyminen lähiympäristöön ja usein rakennuksen ensimmäisen kerroksen toimintojen liittyminen pihaan. Myös turvallisuuteen liittyvät asiat kuten pelastustiet tutkitaan kaavoitusvaiheessa. Tarkempia suunnitteluohjeita ja reunaehtoja annetaan rakentamistapaohjeissa ja lähiympäristön suunnitteluohjeissa.

Helsingin kerrostalorakentamista on kehitetty ja kehitetään parhaillaan kaupunkisuunnitteluviraston johtamassa laaja-alaisessa työryhmässä. Sen tehtävänä on analysoida kerrostalo- ja kerrostalopihasuunnittelun ja rakentamisen nykytilannetta, yksilöidä kehittämistarpeita ja kehittämismenetelmiä sekä käynnistää konkreettisia kehittämishankkeita. Kerrostalojen kehittämistyötä varten on tehty taustaselvityksinä yhdeksän raporttia. Pihoja käsitellään raportissa: Helsinkiläinen kerrostalopiha. Koko selvitys johtopäätöksineen on koottu raporttiin Kerrostalojen kehittäminen Helsingissä. Raportti sisältää luonnoksen Kehittyvä kerros-talo ‑ohjelmaksi. Koko aineisto on nähtävänä internetissä osoitteessa www.hel2.fi/ksv/kerrostalo.

Helsinkiläinen kerrostalopiha -raportti

Kerrostalojen kehittämistyötä varten tehdyn Helsinkiläinen kerrostalopiha -raportin tavoitteena on ollut etsiä keinoja, joilla pihoista saadaan nykyistä houkuttelevampia kaikille asukkaille. Raportti tarjoaa kehittämisehdotuksia pihojen ja lähiympäristön suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheisiin. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi nähtiin ohjeistuksen kehittäminen, pihan arvostuksen lisääminen mm. suunnittelukilpailuin ja ammattitaitoisten suunnittelijoiden mukana olo suunnittelun alusta pihojen kunnossapitoon.

Mahdollisuuksien piha! -kilpailu

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristöministeriö ovat järjestäneet Kuninkaantammen kerrostalopihojen suunnittelusta yleisen arkkitehtuurikilpailun, Mahdollisuuksien piha!, yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA), Maisema-arkkitehtiliiton (MARK) ja Viherympäristöliiton kanssa. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ideoita ja ratkaisuja kerrostalopihojen elävöittämiseksi erityisesti toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta painottaen. Lisäksi tavoitellaan toteuttamiskelpoista kokonaisideaa Kuninkaantammen kerrostalopihojen ja lähialueiden asemakaavoituksen ja toteutussuunnittelun pohjaksi. Kilpailussa esille tulevia uudenlaisia ratkaisuja ja ideoita hyödynnetään jatkossa niin uusien alueiden kuin täydennettävienkin alueiden pihojen suunnittelussa. Kilpailu päättyi 18.9 2008 ja kaikki 24 työtä ovat parhaillaan esillä kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturissa 1.11.2008 asti.

Kehittyvä kerrostalo -ohjelma

Kehittyvä kerrostalo -ohjelma sisältää kehittämisteemakortteja, joissa käydään läpi kaupungin strategialinjauksia, todetaan kaupungin ja käynnistettävän kehittämishankkeessa selvitettäväksi tulevat asiat, kohdennetaan hankkeet alueille, määritellään toteuttamistapa sekä seurataan toteutuvia ja toteutettuja hankkeita. Teemakorteista kolme käsittelee pihoja: Pihat ja yhteiskäyttöiset ulkotilat rakennuksissa, Piha-tilojen korvaaminen rakennuksissa sekä Pysäköintiratkaisut. Korteissa korostetaan pihan asemaa kodin luontevana jatkeena ja sosiaalisena kohtauspaikkana. Erityishuomiota on kiinnitetty tiivistyvän kaupunkirakentamisen pihalle asettamiin haasteisiin.

Kerrostalopihojen ja lähiympäristöjen kehittämistyö jatkuu edelleen. Pihojen ohjeistukseen liittyen on tekeillä mm. kerrostalopihojen suunnittelua koskevan rt-kortin (Rakennustietosäätiön ylläpitämä tietokorttisarja) uudistaminen vastaamaan nykyisiä tavoitteita ja tarpeita.

Kaj yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainittuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Karhuvaara) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Arja Karhuvaaralle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

9

VT ARJA KARHUVAARAN TOIVOMUSPONSI: SUKUPOLVIRAKENTAMISEN MAHDOLLISTAMINEN TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA

Khs 2008-425

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että täydennysrakentamisessa mahdollistetaan sukupolvirakentaminen.” (Arja Karhuvaara, äänin 81–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.10.2008) vastauksenaan seuraavaa:

Helsingin asuntoalueiden tulee vastata moniin erilaisiin asumistarpeisiin ja toiveisiin. Asuntokannan on tarjottava mahdollisuuksia sekä pitempiaikaiseen asumiseen että erilaisissa elämäntilanteissa joustavaan asumiseen. Suunniteltaville uusille aluekokonaisuuksille pyritään saamaan monipuolisia asuntoja mm. lapsiperheille, yksinäisille ja vanhuksille.

Eri kokoluokan asunnoilla on eri roolit. Ne vastaavat erilaisten väestö-ryhmien ja eri sukupolvien tarpeisiin. Pienet asunnot (alle 50 m²) vastaavat yksinasuvien, opiskelijoiden ja kaupunkiin muuttavan työvoiman tarpeisiin. Isot asunnot (100 m² ja suuremmat) vastaavat erityisesti perheiden asuntotarpeisiin.

Olemassa olevia alueita vahvistetaan ja monipuolistetaan täydennysrakentamisella. Paikallisen asuntokannan erityispiirteet pyritään ottamaan huomioon täydennysrakentamisen suunnittelussa. Asuntotarjonnan alueellisia vaihteluita ja erityispiirteitä selvitetään ja arvioidaan muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston esikaupunkien renessanssi
‑hankkeessa. Hankkeella tähdätään Helsingin nykyisten esikaupunki-alueiden määrätietoiseen kehittämiseen.

Täydennysrakentamisen yhteydessä voidaan korjata paikallisen asuntotarjonnan puutteita esimerkiksi suunnittelemalla isoja asuntoja sinne, mistä niitä puuttuu. Monipuolisen väestörakenteen saavuttamisen kannalta olennainen tieto on, että monilla Helsingin kerrostalovaltaisilla alueilla on suhteellista ylitarjontaa niin sanotun keskikokoluokan (50–99 m²) asunnoista. Siksi pyritään painottamaan erityisesti lapsiperheille suunnattavien suurehkojen asuntojen tarjontaa.

Vastaavasti vanhojen pientaloalueiden joukkoon tai lähettyville pyritään saamaan esteettömiä kerrostaloja, joissa on hissit. Monilla em. alueilla on käynnissä ”sukupolven vaihdos” ja vanhat asukkaat haluaisivat jäädä alueelle asumaan pienempiin ja esteettömiin asuntoihin.

Rakennuslautakunta toteaa (11.11.2008) vastauksenaan mm., että asuntosuunnittelussa tulisi pyrkiä sellaisiin luonteviin ratkaisuihin, joissa tekemättä erillisiä asuntoja voidaan asunnosta erottaa tai siihen jälleen yhdistää toimivia tilakokonaisuuksia. Tällaiset ratkaisut ovat aina mahdollisia ja niiden avulla vältytään synnyttämästä muutoin epätarkoituksenmukaisia pieniä asuntoja. Silloin kun asemakaava rajoittaa asuntojen lukumäärän esimerkiksi yhteen, joudutaan ratkaisemaan, onko poikkeaminen asuntojen lukumäärästä vähäinen vai tuleeko asia ratkaista poikkeamispäätöksellä. Tällaisen poikkeamispäätöksen ratkaisee kaupunginhallitus. Rakennuslautakunta ei näe esteitä toivomusponnen tarkoittamalle sukupolvirakentamiselle.

Rakennuslautakunnan lausunto on asian liitteenä.

Kaj yhtyy lausunnoissa mainittuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Karhuvaara) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Arja Karhuvaaralle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Rakennuslautakunnan lausunto 11.11.2008

10

VT MARIA BJÖRNBERG-ENCKELLIN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOIKSI RAKENNETUN MUUSSA KÄYTÖSSÄ OLEVAN KESKUSTAN ASUNTOKANNAN KOON SELVITTÄMINEN

Khs 2008-382

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asunnoiksi rakennettu, mutta rakennusluvan mukaisesti muussa käytössä oleva keskustan asuntokannan koko selvitetään.” (Maria Björnberg-Enckell, äänin 82–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Rakennuslautakunta toteaa (11.11.2008) vastauksenaan seuraavaa:

Rakennuslautakunta toteaa, että valmista selvitystä asunnoiksi rakennetusta, mutta rakennusluvan mukaisesti muussa käytössä olevasta keskustan asuntokannasta ei ole käytettävissä.

Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Rakennusvalvonnan tietojärjestelmästä on mahdollista etsiä esimerkiksi sanahaulla kohtalaisen luotettavasti 2000-luvulla myönnetyt rakennusluvat, jotka tällaisia muutoksia koskevat.

Ennen vuotta 2000 voimassa olleen rakennuslainsäädännön määräykset ovat olleet pääosin vastaavanlaiset, vaikka rakennusasetuksen mukaan käyttötarkoituksen olennainen muutos edellytti toimenpidelupaa. Vuonna 2000 on rakennus-valvonta siirtynyt nykyiseen tietojärjestelmään, ja tätä varhaisempien lupien tiedot on konvertoitu nykyiseen järjestelmään. Myös tästä vanhemmasta, pääosin 1990-luvun konvertoidusta aineistosta on mahdollista etsiä käyttötarkoitusmuutoksia koneellisesti, mutta haun onnistuminen on epävarmempaa.

Rakennusvalvontavirasto teki 1980-luvulla laajat piilokonttoritarkastukset aloitteessa tarkoitetulla alueella. Alue käsitti Helsingin niemen asuntokäytössä olevat alueet Ruskeasuon korkeudelle saakka. Tarkastuksissa havaittiin noin 900 luvattomasti muuhun käyttöön otettua asuinhuoneistoa, joiden palauttamiseksi asuinkäyttöön annettiin ensi vaiheessa kirjallinen kehotus. Pääosin nämä huoneistot palautettiin asuinkäyttöön, vaikka muutamia kymmeniä tapauksia jouduttiin sitä ennen käsittelemään hallintopakkoasioina rakennuslautakunnassa. Joukkoon kuului kuitenkin melko useita tapauksia, joissa käyttötarkoituksen muutos oli kaavan sallima ja joille sittemmin myönnettiin käyttötarkoituksen muutoslupa. Näiden tapausten määrä on selvitettävissä projektin arkiston avulla. Kyseessä on todennäköisesti vain joitakin kymmeniä huoneistoja.

Kaikkein vanhimpien, ennen vuotta 1980 tapahtuneiden muutosten selvittäminen näyttää hankalammalta. Ennen 1980-lukua asuntojen muuttamiseen esim. toimistoiksi oli suhtauduttu melko suopeasti, ja em. piilokonttoritarkastuksissa todettiin useita entisiä asuinhuoneistoja, jotka oli jossain vaiheessa muutettu asianmukaisella luvalla aloitteen tarkoittamalla tavalla muuhun käyttöön. Muutokselle edellytettiin tuolloinkin toimenpidelupaa vanhan rakennusasetuksen mukaisesti. Lupien poiminta käsin esiin muusta arkiston aineistosta näyttää ongelmalliselta. Tuohon aikaanhan ei ollut olemassa mitään tietojärjestelmää, johon luvat olisi kirjattu.

Näitä ennen tietojärjestelmien käyttöön tapahtuneita luvallisia käyttötarkoituksen muutoksia havaittiin em. piilokonttoritarkastusten yhteydessä melko runsaasti, mutta luetteloa tällaisista huoneistoista ei tehty eivätkä paikan päällä tehdyt muistiinpanot ole säilyneet. Tarkastuksiin osallistuneiden henkilöiden muistikuvien mukaan tapauksia oli vähemmän kuin luvattomia muutoksia, mutta kuitenkin enemmän kuin sata.

On varsin todennäköistä, että kaikista tapahtuneista luvallisista asuntojen käyttötarkoitusmuutoksista suurin osa on juuri näitä vanhimpia, enimmäkseen 1960- ja 1970-luvuilla toteutettuja muutoksia. Tänä aikana käyttötarkoitusmuutokset saivat sellaisen massailmiön luonteen, jonka vuoksi kaupunki päätti puuttua asiaan piilokonttoritarkastuksin.

Viimeisen 20 vuoden aikana tilanne taas näyttää olleen pääasiassa sellainen, että asuinhuoneistojen hinta- ja vuokrataso on ollut toimistotilojen vastaavia kustannuksia korkeampi, eikä painetta asuntojen muuttamiselle muuhun käyttöön ole juuri ollut. Viime vuosina on päinvastoin esiintynyt useita tapauksia, joissa kantakaupungin toimistorakennuksia on ryhdytty muuttamaan asuinkäyttöön. Vuonna 2007 valmistui Helsinkiin käyttötarkoitusta muuttamalla yhteensä 427 asuntoa. Tässä luvussa ovat mukana koko Helsingin alueen ko. luvat, joiden joukossa on mm. myymälätilojen muutoksia asuinkäyttöön. Ullakkorakentamishankkeiden kautta syntyneet asunnot eivät sisälly tähän lukuun.

Kaj yhtyy rakennuslautakunnan lausunnossa mainittuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Björnberg-Enckell) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maria Björnberg-Enckellille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

11

SVENSKA NORMALLYCEUMIN KELLARIN KOSTEUSKORJAUSTEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2317

3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki), korttelin nro 195, tontti nro 1,
Unioninkatu 2

Kiinteistölautakunta toteaa (28.10.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Svenska Normallyceum on vuonna 1880 valmistunut historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas koulurakennus. Käyttäjien oireilusta johtuen koulussa tehtiin kosteus- ja sisäilmatutkimuksia syksyllä 2007 ja alkuvuonna 2008. Tutkimuksissa todettiin kohonneita kosteusarvoja ja mikrobikasvustoa kellaritiloissa.

Koulurakennuksessa työskentelyn terveellisyyden turvaamiseksi päätettiin kellarin kosteusvauriokorjaustyöt aloittaa hätätyönä. Kosteusvaurioituneet alueet todettiin niin laajoiksi, että kellarin lattiat päätettiin purkaa lukuun ottamatta vuonna 2004 perusparannettuja keittiötä ja osaa ruokasalista, joissa vaurioita ei ilmennyt. Kosteusvauriokorjauksessa uusitaan alapohjarakenteet koko kellarikerroksessa ja saatetaan käyttökuntoon vain ruokasalin osuus vuoden 2008 loppuun mennessä.

Loput kellarin tiloista sisällytetään LVIS- tekniseen perusparannushankkeeseen, jonka hankesuunnitelman laatiminen on aloitettu samanaikaisesti. Hankesuunnitelma koskee koko koulurakennusta ja toteutetaan siten, että kellaritilat valmistuvat sen 1. vaiheena elokuussa 2009. Loppujen kellaritilojen toteutussuunnitteluun on syytä ryhtyä marraskuussa 2008 samanaikaisesti hankesuunnittelun kanssa.

Hankesuunnitelman kustannusarvion mukaan kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 790 000 euroa, arvonlisäverollisena 2 100 000 euroa hintatasossa RI = 128,6, THI = 159,9 (8/2008). Väistötiloina käytettävien WC- ja säilytyskonttien arvioidut kustannukset 45 800 euroa sisältyvät kustannusarvioon.

Hankesuunnitelma Hankkeen hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ohjauksessa.

Opetuslautakunta on 14.10.2008 antanut lausuntonsa hankesuunnitelmasta.

Rahoitus Perusparannus rahoitetaan tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista talousarviokohdasta 8 02 02 01 Opetustoimen rakennusten perusparannukset.

Aikataulu Työ on aloitettu hätäkorjauksena ja se valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä.

Lautakunta esittää 25.9.2008 päivätyn Svenska Normallyceumin kellarin kosteuskorjausten hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 790 000 euroa, arvonlisäverollisena 2 100 000 euroa hintatasossa
RI = 128,6, THI = 159,9 (8/2008), johon sisältyy väistötilakustannuksia 45 800 euroa (alv. 0 %).

Edelleen lautakunta katsoo, että kosteusvaurion yllättävän ilmaantumisen vuoksi ja kun väistötiloja ei ole ollut saatavissa, korjausurakan välitön aloittaminen jo ennen hankkeen hyväksymistä on ollut ehdottoman välttämätöntä, minkä vuoksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaisi kiinteistöviraston tilakeskuksen jatkamaan hankkeen suunnittelua ja toteutusta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (19.11.2008) hankesuunnitelman johdosta seuraavaa:

Kellarin kosteusvaurioiden korjaukset on aloitettu hätätyönä työskentelyn terveellisyyden turvaamiseksi. Koko koulun LVIS – teknisen peruskorjaushankkeen hankesuunnitelman laatiminen on käynnistynyt ja loput kellaritilat sisällytetään siihen peruskorjauksen 1. vaiheena.

Hankealueen laajuus on 950 brm2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 100 000 euroa (veroton hinta 1 790 000 euroa) kustannustasossa 8/2008. Neliöhinnaksi tulee 2 210 euroa/brm2.

Hankkeen rahoitus sisältyy vuoden 2008 talousarvion alakohtaan opetustoimen korjaushankkeet.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 25.9.2008 päivätyn Svenska Normallyceumin kellarin kosteuskorjausten hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 790 000 euroa, arvonlisäverollisena 2 100 000 euroa hintatasossa
RI = 128,6, THI = 159,9 (8/2008).

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen jatkamaan hankkeen suunnittelua ja toteutusta.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Urakkavaiheen kustannusarvio 23.9.2008
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan tarjous Rat2-08-64, 14.10.2008
	Liite 3	Hankesuunnitelma 25.9.2008

12

MANNERHEIMINTIEN TOIMISTOTONTIN VARAAMINEN PIENTOIMISTOTALON SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2008-2589

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16748 tontti nro 4;
Mannerheimintie 107

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Ruskeasuon Mannerheimintiehen rajoittuvasta kaavaluonnoksen mukaisesta toimistokorttelista 16748 esitetään varattavaksi Evata
Development Oy:lle noin 10 500 k-m² pientoimistotalon suunnittelua varten 30.6.2010 saakka.

Kaupunginhallitus on jo aiemmin 3.12.2007 (1556 §) päättänyt varata samasta korttelista Skanska Oy:lle ja Skanska Commercial Develop-ment Finland Oy:lle noin 15 000 k-m² pääkonttorin, NCC Property De-velopment Oy:lle noin 10 000 k-m² business park -tyyppisen toimistotalon ja Norgani Hotels ASA:lle noin 12 000 k-m² hotellin suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Kortteli vapautuu toimistorakentamiseen, kun Ruskeasuon uusi bussi-varikko valmistuu. Bussivarikko valmistuu alkuvuodesta 2009.

Hakemus Evata Development Oy pyytää 10.11.2008 päivätyssä hakemuksessa, että sille varattaisiin Ruskeasuon toimistorakennusten korttelialueelta 10 500 k-m² suuruinen suunniteltu tontti 16748/4 pientoimistokeskuksen suunnittelua varten.

Yhtiön tarkoituksena on toteuttaa alueelle toimistotalo, joka jo lähtökohdiltaan on suunniteltu palvelemaan pienyrityksiä eli 1–10 hengen yrityksiä edullisesti ja tehokkaasti. Tarkoituksena on vahvistaa Ruskeasuon kaava-alueella alkanutta palvelukehitystä monipuolistamalla toimitilatarjontaa myös pieniä toimistotiloja tarvitsevien yritysten suuntaan.

Varausaikana yhtiö suunnittelee tontille käyttökonseptin ja tilaohjelman sekä sovittaa sen ideoimaansa rakennukseen, hankkii kiinteistöön tulevat toimijat ja solmii pääosiltaan esisopimukset heidän kanssaan, neuvottelee kaupungin kanssa kiinteistön lopullisen kauppahinnan ja hankkii kumppanikseen kiinteistön ostajaksi sijoittajan.

Evata-ryhmällä on referensseinään useita isoja hankkeita, joissa yhtiö toimii hankkeen kehittäjänä, suunnittelijana ja hankejohtajana. Helsingissä yhtiö toimii Vuosaaren satamassa konsulttina ja suunnittelijana Porttikeskus-hankkeessa (27 500 k-m²) ja Logistiikkakeskus –hank-keessa (130 000 k-m²) sekä Lauttasaaressa osoitteessa Vattuniemenkatu 27 sijaitsevan Helkama-yhtiön entisen kiinteistön (n. 7 400 k-m²) kehittäjänä ja toteuttajana. Yhtiön johdolla on pitkäaikainen kokemus kiinteistö- ja rakennusalan kiinteistökehitys- ja rakennuttajatehtävistä.

Evata Development Oy kuuluu kansainvälisesti toimivaan, suomalaisten omistamaan Evata-ryhmään. Ryhmään kuuluu Suomen suurin arkkitehtitoimisto Pöyry Architects Oy (ent. Evata Finland Oy), jonka pääomistaja on Pöyry Oyj. Pöyry Oyj on myös Evata Development Oy:n osakas. Evata-ryhmän Helsingin yksikössä on työntekijöitä tällä hetkellä yhteensä noin 120 henkilöä.

./. Evata Development Oy:n hakemus kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä 1.

Aiemmat varaukset Kaupunginhallitus päätti 3.12.2007 (1556 §) varata samasta korttelista 16748 Skanska Oy:lle ja Skanska Commercial Development Finland Oy:lle noin 15 000 k-m² pääkonttorin, NCC Property Development Oy:lle noin 10 000 k-m² business park -tyyppisen toimistotalon ja Norgani Hotels ASA:lle noin 12 000 k-m² hotellin suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Nyt Evata Development Oy:lle varattavaksi esitettävä suunniteltu tontti 16748/4 sijoittuisi heti Norgani Hotels ASA:n hotellihankkeen pohjois-puolelle.

Kaavatilanne Toimistokortteli 16748 on kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista tai toimitiloja varten sekä työpaikkavaltaiseksi alueeksi, jolla saa olla mm. yhdyskuntateknistä huoltoa.

Varattavaksi esitettävä suunniteltu tontti 16748/4 kuuluu kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymässä asemakaavassa nro 11494 yhdys-kuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeseen (ET). Alueen eteläpuolelle Mannerheimintien laitaan on osoitettu toimistokortteli 16740, johon on rakennettu Invalidiliiton uusi toimitalo. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 2.6.2006.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.12.2006 asemakaavan muutosluonnoksen, jossa Nauvontietä jatketaan Hakamäentielle bussivarikkokorttelin (ET) rajautuessa Nauvontien itäpuolelle. Nauvontien länsipuolelle Mannerheimintien ja Nauvontien väliin osoitetaan uusi toimistorakennusten korttelialue (KT) 16748.

./. Kartta asemakaavan muutosluonnoksesta on esityslistan liitteenä 2.

Korttelin 16748 pinta-ala on noin 17 000 m². Kortteli on jaettu kuuteen ohjeelliseen tonttiin, joiden kerrosluvut ovat VII ½ - XII. Luonnoksessa yhteenlaskettu rakennusoikeus on 63 000 k-m². Ohjeellisten tonttien rakennusoikeudet ovat 6 000 – 18 000 k-m².

Julkisivumateriaaliksi on määritelty kiviaines ja väriksi pääosin punainen, keltainen tai ruskea kuten jo kaava-alueen ulkopuolella toteutetussa Mannerheimintien toimistokorttelissa 16745. Korttelin alle jää kulkemaan pohjois-eteläsuunnassa Salmisaari - Kamppi - Ruskeasuo
-yhteiskäyttötunneli.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut asemakaavan muutosehdotusta yhteistyössä aiempien varauksensaajien kanssa. Muutosehdotus on tarkoitus viedä lautakunnan käsiteltäväksi vielä kuluvan vuoden aikana.

Toimistokorttelin rakentaminen

Ruskeasuon varikolla rakennetaan parhaillaan uutta bussivarikkoa, joka valmistuu alkuvuodesta 2009. Kiinteistölautakunta on sopinut varikkotontin vuokranneen Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n kanssa, että suunniteltava toimistokortteli vapautuu heti varikon valmistuttua.

Toimistokorttelin rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vuoden 2009 aikana, kun alue on vapautunut ja asemakaavamuutos on tullut voi-maan. Käynnissä oleva Hakamäentien perusparannushanke Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmassa saattaa kuitenkin rajoittaa syksyyn 2009 saakka korttelin pohjoisimman osan toteuttamista.

Esitettävä varaus Lautakunnan mielestä kaavaluonnoksen mukainen tontti 16748/4 (10 500 k-m²) tulisi varata Evata Development Oy:lle pientoimistotalon suunnittelua varten 30.6.2010 saakka. Varaus on perusteltu, koska suunniteltu hanke monipuolistaa alueen toimistotilojen tarjontaa lisäämällä tiloja pienille 1–10 hengen toimistoille. Toimitilojen järjestämistä pienyrityksille on korostanut mm. Helsingin Yrittäjät ry kannanotoissaan. Hanke tukee Helsingin elinkeinostrategian toteuttamista. Evata Development Oy:llä on esitettyjen referenssien perusteella riittävä kokemus ja kyky toteuttaa esittämänsä hanke.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 4.12.2008 lähettää mm. varattavaksi esitettävää tonttia koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11865 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata asemakaavan muutosehdotuksen nro 11865 mukaisen Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16748 tontin nro 4 (10 500 k-m²) Evata Development Oy:lle pientoimistotalon suunnittelua varten 30.6.2010 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varattavan alueen koko, sijainti ja rakennusoikeus voivat vielä tarkentua suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.

2 Hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupunki-suunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

3 Varauksensaajan on suunnittelussa ja toteutuksessa otettava huomioon korttelin alla kulkevat johdot ja tunnelit sekä Hakamäentien peruskorjauksen mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset ja tarvitsemat työalueet.

4 Kaupunki ei vastaa vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tonttia koskevaa luovutussopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote Evata Development Oy:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektille ja kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Evata Development Oy:n hakemus
	Liite 2	Asemakaavakartta (luonnos)

13

SALMISAARESTA TECHNOPOLIS OYJ:LLE TEKNOLOGIAKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN VARATTUJEN KAHDEN TOIMISTOTONTIN VARAUSAJAN JATKAMINEN

Khs 2008-2588

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20048 tontit nro 8 ja 10; Energiakatu 8, Hiililaiturinkuja 3

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Lautakunta esittää Technopolis Oyj:lle varattujen toimitilatonttien 20048/8 ja 10 varauksen jatkamista 31.12.2009 saakka, minkä lisäksi tontin 10 varauksen esitetään jatkettavaksi edelleen 28.2.2011 saakka edellyttäen, että tontista 8 tehdään pitkäaikainen maanvuokrasopimus ennen 31.12.2009.

Hakemus ja neuvottelut

Technopolis Oyj pyytää 13.11.2008 päivätyssä hakemuksessa, että toimitilatonttien 20048/8 ja 10 varauksia jatketaan 31.12.2009 saakka ja edelleen tontin 10 osalta 28.2.2011 saakka ehdolla, että Technopolis Oyj tekee tontista 8 pitkäaikaisen vuokrasopimuksen 31.12.2009 mennessä.

Technopolis Oyj:n Ruoholahden teknologiakeskuksen 1. vaihe on valmistunut elokuussa 2008 ja tiloista on vuokrattu noin 94 %. Teknologiakeskuksen 2. vaiheen suunnittelu on viety rakennuslupavalmiuteen saakka ja 3. vaiheen suunnittelua on jatkettu.

Perusteena tonttivarauksien jatkamiselle Technopolis Oyj esittää kansainvälisen rahoituskriisin synnyttämän yleisen taloudellisen epävarmuuden sekä varattuihin tontteihin liittyvät tekniset ja toiminnalliset riskit ns. itäisen katuyhteyden puuttumisen sekä viereisten alueiden rakentamattomuuden vuoksi.

Jotta Salmisaaren toimitila-alueen toteutukseen liittyvät riskit olisivat paremmin hallittavissa, Technopolis Oyj toivoo että varmuus viereisten alueiden ja katuyhteyksien toteutumisesta syntyy varausaikana.

./. Hakemus on esityslistan liitteenä 1.

Asemakaavatilanne ja tonttitiedot

./. Kaupunginvaltuusto päätti 11.5.2005 hyväksyä Salmisaaren asema-kaavan ja asemakaavamuutoksen nro 11140. Asemakaava tuli voi-maan 1.7.2005. Pelkistetty asemakaavakartta on esityslistan liitteenä 2.

Sittemmin asemakaavan mukaisten toimitilatonttien 20048/1–5 numerot ovat muuttuneet tonttijaossa nro 11243 tarkoituksenmukaisemman kannenalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamiseksi seuraavasti:

tontti 20048/1 -> 20048/6

tontti 20048/2 -> 20048/7

tontti 20048/3 -> 20048/8

tontti 20048/4 -> 20048/9

tontti 20048/5 -> 20048/10

./. Tonttijakokartta on esityslistan liitteenä 3.

Asemakaavan mukaan Salmisaaren uudelle toimitila-alueelle sijoittuu seitsemän toimitilatonttia (101 600 k-m²), liikuntakeskustontti
(20 200 k-m²) sekä venesatama. Rakennukset ovat pääosin viisikerroksisia. Lisäksi alueelle on osoitettu kuusi kahdeksankerroksista rakennusosaa, joiden kolme ylintä kerrosta tulee rakentaa lasiseinäisinä. Länsiväylän sillan viereen ja alueen koillispäähän sijoittuvat 11-kerrok-siset rakennusmassat. Muutoin pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili.

Salmisaaren kortteleiden 20048, 20049 ja 20050 autopaikat on asemakaavan mukaan sijoitettava edellä mainittujen kortteleiden sekä Hiilikadun, Hiililaiturikujan, Salmisaarenaukion, Energiakadun ja Energiakujan alla oleviin kellaritiloihin kerrosalojen estämättä.

Hakemuksen kohteena olevan toimitilatontin nro 20048/8 rakennusoikeus on 9 000 k-m² ja sille tulee rakentaa 5- ja 8-kerroksiset toimitilarakennukset. Toimitilatontin 20048/10 rakennusoikeus on
11 600 k-m² ja sille tulee rakentaa 5- ja 9-kerroksiset toimitilarakennukset.

Voimassa olevaa asemakaavaa nro 11140 ollaan parhaillaan muuttamassa hakemuksen kohteena olevien tonttien osalta. Asemakaavaehdotuksen mukaan tonteille voitaisiin rakentaa nykyisten asemakaava-määräysten mukaisten autopaikkojen lisäksi sata autopaikkaa edellyttäen, että tonteille rakennetaan teknologiakeskus. Lausuntoesitys kaavamuutosehdotuksesta on tämän esityslistan erillisenä asiana.

Varauspäätökset Kaupunginhallitus päätti 20.11.2006 varata Technopolis Oyj:lle Salmi-saaren toimitilatontin 20048/5 (nykyisin 20048/10) 31.3.2007 saakka sekä jatkaa toimitilatontin 20048/3 (nykyisin 20048/8) varausta 31.3.2007 saakka.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että jos Technopolis Oyj tai sen tytär-yhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tontista 20048/2 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta toimitilatontista (nykyisin 20048/7) 31.3.2007 mennessä, edellä mainitut varaukset jatkuvat ilman eri päätöstä 31.5.2008 saakka.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että toimitilatontin 20048/5 (nykyisin 20048/10) varaus jatkuu ilman eri päätöstä 31.7.2009 saakka, jos Technopolis Oyj tai sen tytäryhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokra-sopimuksen 31.5.2008 mennessä toimitilatontista 20048/3 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta tontista (nykyisin 20048/8).

Varaukset ovat voimassa seuraavilla ehdoilla:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Varauksensaajan tulee tontin suunnittelussa ja toteutuksessa noudattaa kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymää Salmisaaren toteuttamista koskevaa yhteisjärjestelysopimusta 25.11.2005 ja siihen mahdollisesti ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä tehtäviä muutoksia.

3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei tonttia koskevaa vuokrasopimusta tai kauppakirjaa saada aikaan.

Kiinteistölautakunta päätti 18.3.2008 (200 §) jatkaa entisin varausehdoin tonttien 20048/8 ja 10 varausta 31.12.2008 saakka ja lisäksi tontin 10 varausta 28.2.2010 saakka entisin ehdoin edellyttäen, että tontista 8 tehdään pitkäaikainen maanvuokrasopimus ennen 31.12.2008.

Varauksen jatkamisesta päätti tuolloin lautakunta, koska kysymys oli alle vuoden pituisesta varauksen jatkamisesta ja jatkamisen katsottiin olevan tarpeen varauksensaajasta riippumattomista syistä.

Toimitila-alueen muiden tonttien toteutus- ja varaustilanne

Salmisaaren uuden toimitila-alueen kaikki tontit ovat tällä hetkellä rakennettavaksi luovutettuja tai suunnitteluun varattuja.

Salmisaaren ensimmäinen toimitalo (Ahlström) valmistui kesäkuussa 2007 tontille 20050/1.

Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle luovutetun pääkonttoritontin 20049/1 ensimmäinen rakennusvaihe valmistui syyskuussa 2008 ja yhtiö on siirtänyt pääkonttoritoimintansa rakennukseen. Toisen rakennusvaiheen arvioidaan valmistuvan maaliskuussa 2009 ja viimeisen vaiheen toukokuussa 2009.

YIT Rakennus Oy:lle ja Omenahotelli Oy:lle on 30.6.2008 saakka varattu tontti 20048/9. Kiinteistövirasto on vuokrannut tontin yhtiöille lyhytaikaisella maanvuokrasopimuksella 14.12.2008 saakka rakennusluvan hakemista varten. Yhtiöt eivät ole vielä tehneet rakentamispäätöstä.

Sponda Oyj:n perustamalle Kiinteistö Oy Helsingin Energiakatu 4:lle on 1.6.2008 vuokrattu tontti 20048/6 toimitaloa (10 000 k-m²) varten ja sitä reunustavista tulevista yleisistä katualueista määräala kadunalaista pysäköintilaitosta varten. Yhtiöllä ei ole vielä tällä hetkellä riittävästi toimitilavuokrasopimuksia toimitalon rakentamisen käynnistämiseen. Maanvuokrasopimukseen on kuitenkin otettu tarkat ehdot tontille ja sitä reunustaville tuleville yleisille katualueille osoitettujen yhteisjärjestelysopimuksen mukaisten pysäköintilaitoksen kansien ja muiden rakenteiden toteuttamisesta, mikäli naapuritonttien 20048/8 tai 9 rakentaminen alkaa.

Lisäksi liikuntavirasto on vuokrannut YIT Rakennus Oy:lle liikuntahalli-tontin 20786/5 rakennusluvan hakemista varten. Liikuntavirasto ja YIT Rakennus Oy neuvottelevat parhaillaan pitkäaikaisen maanvuokra-sopimuksen tekemisestä.

Salmisaaren rakentaminen on vaativa tehtävä

Asemakaavan mukaan Salmisaaren toimitila-alue suunnitellaan ja toteutetaan siten, että nykyisen maanpinnan tasolle (+ 3,0) sijoittuu toimi-tilarakennuksia palveleva yhtenäinen pysäköintikerros ja sen päälle rakennettavalle kannelle (+ 8,0) pihat ja kadut sekä varsinaiset toimitila-kerrokset. Kannen alaisiin pysäköintitiloihin sijoittuvat osittain myös alueen tekninen huolto ja väestönsuojatilat.

Alueen toteuttaminen on vaativa hanke ja se edellyttää yksittäisten rakennushankkeiden tarkkaa yhteensovittamista ja rakentamisen koordinointia, sillä rakentaminen on mahdollista vain ennalta määrätyssä järjestyksessä johtuen edellä mainitusta kansiratkaisusta.

Salmisaaren toimitila-alue ja yhtenäinen pysäköintilaitos toteutetaan niin, että Salmisaaren kunkin toimitilatontin luovutuksensaaja rakentaa pysäköintilaitoksen osa-alueen tonttinsa ja erikseen osoitettujen yleisten katu- ja aukioalueiden alle Salmisaaren toteuttamista koskevan 15.6.2007 päivätyn muutetun yhteisjärjestelysopimuksen mukaisesti. Kiinteistölautakunta on hyväksynyt sopimuksen ja sen myöhemmän muutoksen kaupungin osalta.

Varauksen jatkaminen on perusteltua

Esittelijän mielestä Technopolis Oyj:n varausta tulisi jatkaa niin, että tonttien 20048/8 ja 10 varaus jatkuu 31.12.2009 saakka ja tontin 20048/10 varaus jatkuu edelleen 28.2.2011 saakka ehdolla, että Technopolis Oyj tekee 31.12.2009 mennessä pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tontista 20048/8.

Esittelijä pitää varauksen jatkamista elinkeinopoliittisesti tärkeänä,
jotta Salmisaareen kehittyy riittävän suuri teknologiakeskus- ja yrityshautomoalue. Technopolis Oyj:n ensimmäinen vaihe (6 600 k-m²) valmistui tontille 20048/7 elokuussa 2008.

Salmisaaren yhtenäinen pysäköintikansirakenne ja siitä seuraava korttelin 20048 rakentamisjärjestys vaikeuttaa olennaisesti Technopolis Oyj:n toisen vaiheen käynnistämistä. Naapuritonttien 20048/6 ja 9 toimitilahankkeiden käynnistyminen vähentäisi toteuttamiseen ja käyttöön liittyviä riskejä. Näiden nopeasta käynnistymisestä ei kuitenkaan ole varmuutta nykyisessä markkinatilanteessa. Varausten jatkaminen on perusteltua myös Technopolis Oyj:n kirjeessään viittaaman kansainvälisen rahoituskriisin synnyttämän yleisen taloudellisen epävarmuuden vuoksi.

Salmisaaren asemakaavan muutosehdotus parantaa toteutuessaan Technopolis Oyj:n toisen ja kolmannen teknologiakeskusvaiheen toteuttamisedellytyksiä. Asemakaavan odotetaan tulevan lainvoimaiseksi kevääseen 2009 mennessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Technopolis Oyj:lle varattujen 20. kaupunginosan korttelin nro 20048 tonttien nro 8 ja 10 varausta 31.12.2009 saakka ja tontin nro 10 varausta vielä edelleen 28.2.2011 saakka edellyttäen, että tontista nro 8 tehdään pitkäaikainen maanvuokrasopimus ennen 31.12.2009.

Muutoin noudatettaneen aiemman varauspäätöksen mukaisia ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Technopolis Oyj:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Pelkistetty asemakaavakartta
	Liite 3	Tonttijakokartta

14

RUOHOLAHTEEN SUUNNITELTAVAN HOTELLITONTIN JA SALMISAARENKADUN YLÄPUOLISEN ALUEEN VARAAMINEN HOTELLILAAJENNUSTA VARTEN

Khs 2008-2591

20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti) korttelin nro 20787
pohjoispuolinen alue; Salmisaarenkatu 5

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä SRV Toimitilat Oy:lle ja Restel Oy:lle esitetään yhdessä varattavaksi Ruoholahteen Salmisaarenkadun varrelle suunniteltava pohjoinen hotellitontti ja Salmisaarenkadun yläpuolinen alue Holiday Inn City West
-hotellin laajennuksen (3 900 - 4 500 k-m²) suunnittelua varten 30.6.2010 saakka.

Hakemus ja hankekuvaus

SRV Toimitilat Oy ja Restel Oy pyytävät 10.6.2008 päivätyssä yhteisessä hakemuksessa, että niille varattaisiin Ruoholahteen Salmisaarenkadun varrelle suunniteltava pohjoinen hotellitontti ja Salmisaaren-kadun yläpuolinen alue Holiday Inn City West -hotellin laajennuksen (3 900 - 4 500 k-m²) suunnittelua varten. Hotellin laajentaminen noin 130 huoneella on tarpeen jatkuvasti kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.

./. Hakemus ja liitesuunnitelma ovat esityslistan liitteenä 1.

Nykyinen 256 huoneen käsittävä hotelli sijaitsee Salmisaarenkadun eteläpuolella tontilla 29787/3 (Salmisaarenkatu 5). Kaupunki on vuokrannut tontin Restel-konserniin kuluvalle Kiinteistö Oy Hotelli Ruoholahdelle 31.12.2065 saakka. Hotellilaajennus on tarkoitus toteuttaa siltarakenteena Salmisaarenkadun päälle nykyisen hotellitontin ja vastapäätä suunniteltavan pienen hotellitontin väliin.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kiinteistövirasto on pyytänyt varaushakemuksesta lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolta. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lausunnossaan seuraavaa:

”Kaavatilanne

Varattavaksi esitettävän maa-alueen eteläosassa on voimassa vuonna 2000 hyväksytty asemakaava nro 10707, jonka mukaan alue kuuluu
liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen.

Voimassa olevan vuonna 2005 hyväksytyn asemakaavan ja asema-kaavan muutoksen nro 11140 mukaan varattavan maa-alueen pohjois-osa kuuluu tiehallinnon hallinnoimaan yleisen tien alueeseen.

Lisäksi varattavaan maa-alueeseen kuuluu em. alueiden välissä oleva katualue osana vuonna 1999 hyväksyttyä asemakaavaa nro 10590.

Rakennusvirasto on tilannut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja tiehallinnon kanssa suunnitelman koskien ns. Salmisaaren toimitila-alueen itäistä ajoyhteyttä, jonka mukaan Salmisaaren toimitila-alueelle johdettaisiin toinen ajoyhteys jatkamalla Energiakatua itään Salmisaarenkadulle. Hankkeen kaavoitus käynnistetään syksyllä 2008.

Vireillä olevaan kaavamuutokseen yhdistetään Hotelli Holiday Inn City Westin maa-alueen varausta koskeva kaavamuutos.

Hotellihanke

Ruoholahdessa toimivan Hotelli Holiday Inn City Westin hotellipalvelui-den kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi Restel Oy on ilmaissut tar-peensa lisähuoneiden toteuttamisesta hotellin yhteyteen. SRV Toimiti-lat Oy ja Restel Oy esittävät hotellin laajennukselle varattavaksi maa-aluetta nykyisen hotellitontin 20787/1 pohjoispuolelta yleisen tien alu-eelta ja näiden välissä olevan katualueen yläpuolelta. Hotellihanke on hakemuksessa (19.6.2008) kooltaan 3 900 - 4 500 m².

SRV Toimitilat Oy on yhteistyöneuvottelujen perusteella laatinut alusta-van suunnitelman hankkeen toteuttamiseksi siten, että hotellin huone-lukumäärä kasvaisi nykyisestä 256 huoneesta n. 370 - 390 huoneen laajuiseksi. Lisäksi ravintolan ja väestösuojan pinta-alaa kasvatettaisiin vastaavasti.

SRV Toimitilat Oy on yhdessä Arkkitehtitoimisto Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:n kanssa laatinut alustavat suunnitelmat hotellilaajennuksen sijoittamiseksi varattavalle maa-alueelle. Rakennus tullaan toteuttamaan korkealaatuisena rakennuksena kaupunkikuvallisesti vaativaan paikkaan Länsiväylän päähän.

Hotellihankeen toteuttaminen

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Hotelli Holiday Inn City Westin hotellitoiminta soveltuu hyvin toimitilarakennuksille osoitettujen kortteli-alueiden yhteyteen Ruoholahteen. Hotellilaajennus on Länsiväylän päätteenä kaupunkikuvallisesti tärkeässä asemassa kaupunkirakenteessa. Maa-alueen varaushakemuksen liitteenä oleva hotellilaajennuksen viitesuunnitelma on tulevan kaavamuutoksen tavoitteiden mukainen.

Maanpäällisten pysäköintipaikkojen osoittaminen varattavalle maa-alueelle ei ole mahdollista kaupunkikuvallisista syistä. Pysäköintipaikkoja on kuitenkin tarjolla läheisissä pysäköintilaitoksissa Salmisaaren toimitila-alueella ja Ruoholahden kauppakeskuksessa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa SRV Toimitilat Oy ja Restel Oy:n maa-alueen varaushakemusta Ruoholahteen. Hanke edellyttää rakennussuunnitelmien tekemistä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.”

Varausesitys Lautakunnan mielestä SRV Toimitilat Oy:lle ja Restel Oy:lle tulisi yh-

./. dessä varata liitteessä 2 likimäärin osoitettu Ruoholahteen Salmisaarenkadun varrelle suunniteltava pohjoinen hotellitontti ja Salmisaarenkadun ylä-puolinen alue Holiday Inn City West -hotellin laajennuksen (3 900 - 4 500 k-m²) suunnittelua varten 30.6.2010 saakka.

Hankkeen suunnittelu tulisi tehdä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja alueella olevien putkien, johtojen ja yhteiskäyttötunnelin haltijoiden kanssa. Lisäksi hankkeen toteuttajan tulisi kustannuksellaan vastata mahdollisista putki- ja johtosiirroista.

Kaupunki omistaa varattavaksi esitettävän alueen. Salmisaarenkadun pohjoispuoleinen osa on kuitenkin tällä hetkellä valtion tiehallinnon hallinnassa yleisenä tiealueena. Alueen luovuttaminen rakentamiseen edellyttää, että valtio luopuu alueella tieoikeudestaan.

Lisäksi lautakunta toteaa, että esitetyn laajennuksen yhteydessä myös nykyiselle hotellitontille 20797/3 tulee lisärakentamista. Voimassa olevaan maanvuokrasopimukseen siksi tehtävistä muutoksista sovitaan ennen rakentamisen alkamista.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle päätösehdotuksesta ilmenevän varauksen tekemistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata SRV Toimitilat Oy:lle ja Restel Oy:lle 20. kaupunginosasta (Länsisatama) likimäärin liitteen 2 mukaisen suunniteltavan hotellitontin ja Salmisaarenkadun yläpuolisen alueen Holiday Inn City West -hotellilaajennuksen (3 900 - 4 500 k-m²) suunnittelua varten 30.6.2010 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueen rajat ja rakennusoikeus tarkentuvat lopullisessa asemakaavassa.

2 Hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupunki-suunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja alueella olevien putkien, johtojen ja yhteiskäyttötunnelin haltijoiden kanssa.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta eikä kustannuksista, mikäli alueelle ei saada voimaan asemakaavan muutosta eikä aluetta voida luovuttaa.

Kaupunki ei vastaa myöskään varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta eikä kustannuksista, mikäli valtion tieoikeutta ei saada lakkautettua eikä aluetta voida luovuttaa.

Pöytäkirjanote SRV Toimitilat Oy:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle,
rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle, Helsingin Energialle,
Helsingin Vedelle ja Tiehallinnolle (Uudenmaan tiepiiri).

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Kartta

15

ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN RAKENNUSVALVONTAVIRASTOON

Khs 2008-2548

Rakennusvalvontavirasto esittää (24.11.2008) kaupunginhallitukselle alla mainitun viiden vakanssin perustamista virkasuhteisena 1.1.2009 lukien. Rakennusvalvonnan talousarvion kohtaan 5 31 on vuodelle 2009 varattu määräraha uusia vakansseja varten.

Virkanimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
Asennustarkastaja	1	2 914,33
Tarkastusinsinööri	2	3 516,59
Maisema-arkkitehti	1	3 468,29
Lupakäsittelijä	1	3 468,29

Lisäksi rakennusvalvontavirasto esittää alla mainitun arkkitehdin määräaikaisen tehtävän muuttamista pysyväksi lupakäsittelijän viraksi. Vakanssin tehtäviä on hoidettu lähiöprojektissa, mutta 1.1.2009 lukien vakanssi siirretään energiakysymysten lupakäsittelyyn.

Vakanssinumero	Toimen nimike	Viran nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
017723	Arkkitehti	Lupakäsittelijä	3 468,29

Perustelut Maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:n mukaan rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta. Helsingissä tämä tarkoittaa rakennuslautakuntaa. Rakennuslautakunnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 §:n mukaan valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään.

Kuntalain 14 §:n nojalla on rakennuslautakunnan toimivaltaa siirretty johtosäännöllä viranhaltijoille. Rakennusvalvonnan johtosäännön 1 §:n mukaan lautakunnan määräämät viraston viranhaltijat huolehtivat laissa rakennustarkastajalle säädetyistä tehtävistä.

Henkilöstökeskus toteaa (3.12.2008), että vuoden 2009 budjettiin on varattu määräraha viiden uuden viran perustamiseksi rakennusvalvontavirastoon.

Virkojen perustaminen on tarkoituksenmukaista, koska tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä.

Virkojen tehtäväkohtaiset palkat vastaavat tehtävien vaativuutta ja rakennusvalvontaviraston yleistä palkkatasoa.

Henkilöstökeskus puoltaa viiden ehdotetun viran perustamista.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.12.2008), että sillä ei ole lausuttavaa rakennusvalvontaviraston esitykseen virkojen perustamisesta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa rakennusvalvontavirastoon sijoitettaviksi 1.1.2009 lukien seuraavat virat:

Virkanimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
Asennustarkastaja	1	2 914,33
Tarkastusinsinööri	2	3 516,59
Maisema-arkkitehti	1	3 468,29
Lupakäsittelijä	1	3 468,29

Samalla kaupunginhallitus päättänee muuttaa seuraavan arkkitehdin määräaikaisen tehtävän pysyväksi lupakäsittelijän viraksi.

Vakanssinumero	Toimen nimike	Viran nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
017723	Arkkitehti	Lupakäsittelijä	3 468,29

Pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, rakennusvalvontavirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

16

8.12.2008 pöydälle pantu asia

OSAOMISTUSASUNTOJEN TOTEUTTAMINEN KAUPUNGIN ASUNTOTUOTANNOSSA

Khs 2008-2477

Kaj ilmoittaa, että Khs päätti 14.4.2008 Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa laatimaan ehdotuksen kaupungin osaomistusasuntotuotannon malliksi.

Asuntotuotantotoimikunta (19.11.2008) toteaa seuraavaa:

MA-ohjelman täytäntöönpanopäätöksessä kehotettiin asuntotuotantotoimikuntaa tekemään kaupunginhallitukselle esitys kaupungin omasta osaomistusmallista. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden nopean hiljenemisen johdosta osaomistusmallille saattaa olla kysyntää, kun perinteinen uudistuotanto on hiljentynyt ja valmiiden myymättömien asuntojen määrä on suuri. Osaomistustuotteet on kehitetty alun perin vastaavanlaiseen markkinatilanteeseen, kun muun omistustuotannon käynnistäminen on ollut epävarmaa. Markkinoilla on lukuisia erilaisia osaomistusmalleja, mutta niiden päärakenne on perimmältään samankaltainen.

Käytössä olevien osaomistusmallien pääpiirteitä

Osaomistusmalleille on tyypillistä asuntokauppaan liittyvän ostajan riskin pienentämien sekä tavanomaista asuntokauppaa alhaisempi ostajan omien varojen määrä, mikä tekee malleista käyttökelpoisia epävarmassa markkinatilanteessa. Osaomistusmallin lopputuloksena on tavanomainen omistusasunto ja asunto-osakeyhtiömalli.

Osaomistusmallin erityispiirteenä on osaomistusaika, jona aikana asunnon omistus jakautuu enemmistöomistajana olevan myyjän ja asunnon ostajan välillä. Tänä aikana enemmistöomistajan ja asunnon ostajan suhteet perustuvat vuokrasopimukseen ja osakassopimukseen.

Osaomistusmallissa asukkaan alkusijoituksen määränä on käytetty yleensä 15–30 % asunnon kokonaishankintahinnasta. Alkusijoituksensa jälkeen ostaja voi kasvattaa omaa osuuttaan sovitulla tavalla, esimerkiksi 5–10 % erissä kuitenkin niin, että hänen vähemmistöosuutensa jää alle puoleen. Ostaja voi myös lunastaa asunnon kokonaan omakseen sen valmistuttua.

Osaomistusaikana ostaja maksaa vuokraa asunnon enemmistöomistajalle, joka huolehtii asunto-osakeyhtiön yhtiövastikkeista ja käyttää puhe- ja äänivaltaa asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksissa. Osaomistusaika on vapaasti päätettävissä, mutta se on tyypillisesti n. 5–7 vuotta. Tämän jälkeen ostajan on päätettävä, ostaako hän asunnon itselleen suorittamalla loppuosuuden kokonaiskauppahinnasta. Mikäli hän ei halua ostaa asuntoa, myyjä lunastaa sen takaisin ennakkoon sovitusta hinnasta.

Takaisinlunastusvelvollisuus on keskeinen asunnon ostaja riskiä vähentävä piirre osaomistusmalleissa. Myyjä on velvollinen lunastamaan ostajan vähemmistöosuuden tämän sitä vaatiessa. Takaisinlunastushinta on sovittavissa, mutta käytetyissä malleissa on tyypillistä, että takaisinlunastushinta on alkuperäinen kauppahinta, johon tehdään asunnon kulumisesta aiheutuva vähennys asuttua vuotta kohden. Käytetyissä malleissa vähennyksen määrä on yleensä 1 % vuodessa.

Osaomistusjärjestelmä rakentuu kolmen sopimuksen, kauppakirjan, jolla myydään osakeosuuksia, osakassopimuksen, jolla sovitaan osakkaalle kuuluvien oikeuksien käyttämisestä asunto-osakeyhtiössä sekä määräaikaisen vuokrasopimuksen varaan. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli on valmistellut malliasiakirjan, jossa kauppakirja ja osakassopimus on yhdistetty osaomistussopimukseksi.

Osaomistusmalleja koskeva lainsäädäntö

Vapaarahoitteisesta osaomistusjärjestelmästä ei ole lainsäädäntöä, mutta viimeisessä Asuntokauppalain tarkistuksessa osaomistusjärjestelmä huomioitiin asuntokauppaan liittyvien vastuiden osalta.

Valtion korkotuella tuotettavia korkotukiasuntoja koskee 1.3.2002 voimaantullut laki (232/2002). Korkotuetussa osaomistusmallissa vaadittavan omarahoitusosuuden suuruus on 15 % ja vastaavasti yhtiölainan osuus 85 %. Suuren yhtiölainan mahdollistaa valtion antama täytetakaus. Korkotuetussa osaomistusmallissa vuokra-aika voi olla 5–12 vuotta. Asukasvalintaa säätelee Valtioneuvoston asetus 1191/2001 (muutettu 446/2004), jonka mukaan asuntojen ostajat valitaan tarveharkinnan perusteella kuitenkin niin, että heidän mahdollisuutensa asunnon omaksilunastamiseen voidaan ottaa huomioon. Korkotuella tuotettuja asuntoja koskevat valtion korkotuella tuotettuja asuntoja koskevat käyttö- ja luovutusrajoitukset. Sen jälkeen kun ostaja on lunastanut asunnon kokonaan omakseen, luovutusrajoitukset eivät ole voimassa. Valtion korkotuella on tuotettu osaomistuskohteita varsin vähän.

Asuntotuotantotoimiston esitys

Asuntotuotantotoimisto on valmistellut vapaarahoitteista osaomistusmallia yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kiinteistöviraston edustajien kanssa. Valmistelussa selvitettiin mm. erilaisten rahoitusmallien vaikutusta asumiskustannuksiin. Pyrkimyksenä oli luoda mahdollisimman selkeä, helposti hahmotettava osaomistusmalli, jossa ostajan riskejä vähennetään kohtuullisella tavalla. Lisäksi tavoitteena oli löytää kaupungin omaan asuntotuotantoon uusia, myös vaikeissa markkinaolosuhteissa toimivia rahoitusmalleja, joilla voitaisiin varmistaa asuntotuotannon tasapainoinen jatkuminen myös laskusuhdanteen aikana.

Vapaarahoitteinen osaomistusmalli

Asukkaan alkusijoitus on 30, 40 tai 45 % asunnon kokonaiskauppahinnasta ja ostaja saa omistukseensa sijoitustaan vastaavan osuuden asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista.

Siinä tapauksessa, että ostaja on valinnut 30 tai 40 % alkusijoituksen, hän voi kasvattaa vähemmistöosuutensa yhdessä erässä 45 % asti. Asunnon valmistumisen jälkeen hän voi lunastaa asunnon kokonaan omakseen, joko velattomana tai yhtiölainaosuuden sisältävänä. Yhtiölainan suuruus voi olla näissä tapauksissa enintään 40–50 %.

Loppukauppahinta on alkuperäinen kokonaiskauppahinta, josta vähennetään maksetut yhtiölainaosuudet.

Yhtiölainana käytetään lainaa, johon sisältyy vapaavuosia tai siihen kytketään jatkuva lyhennys (n. 0,5–1 % vuodessa).

Osaomistusaika eli määräaikaisen vuokrasopimuksen kestoaika on 5–7 vuotta kohteen valmistumisesta. Asukkaalta peritään kolmen kuukauden vuokraa vastaava vuokraennakko.

Osaomistusaikana on mahdollista luopua vähemmistöosuudesta kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Tällöin enemmistöomistaja palauttaa alkuperäisen ostajan sijoituksen, josta on tehty 0,7 % kulumisvähennys /asuttu vuosi laskettuna asunnon kokonaiskauppahinnasta. (Ostaja saa tällöin viiden asumisvuoden jälkeen 88 % sijoittamastaan pääomasta).

Asuntoon jälkeenpäin tehtyjä muutostöitä ei hyvitetä.

Mikäli yhtiölainaan on kytketty lyhennys, se palautetaan ostajalle.

Vähemmistöosuuden voi myydä alkuperäisellä kauppahinnalla enemmistöomistajan hyväksymälle siirronsaajalle.

Asunnon voi vuokrata enemmistöomistajan antamalla suostumuksella.

Vähemmistöosuus voidaan pantata vain osaomistusmaksuun kohdistuvan lainan vakuudeksi.

Osaomistusmallien valmistelussa katsottiin, että mallien selkeyden kannalta on perusteltua vapauttaa osaomistusasunnot Hitas-sääntelyn piiristä niin vapaarahoitteisen kuin korkotuetunkin mallin osalta. Osaomistusasunnon kauppa poikkeaa tavanomaisesta omistusasunnon kaupasta ja Hitas-järjestelmä tuo siihen lisää elementtejä, jolloin ostajan saattaa olla vaikeaa hahmottaa kaikkia osaomistustuotteeseen liittyviä ominaisuuksia. Hitas-järjestelmästä vapauttamisella parannettaisiin tuotannon käynnistämisedellytyksiä laskusuhdanteessa.

Osaomistusmallilla saavutettavia hyötyjä

Osaomistusmallin tavoitteena on lisätä asuntojen kysyntää ja turvata asuntomarkkinoiden toimintaa tilanteissa, joissa perinteiselle asuntotuotannolle ei ole kysyntää. Osaomistusmalli tarjoaa asukkaalle riskittömän ja ensimmäisinä asumisvuosina asumiskuluiltaan omistusasuntoa edullisemman asumisvaihtoehdon. Tavoitteena on kuitenkin normaali omistusasuminen asunto-osakeyhtiössä.

Osaomistusmallilla voitaneen lisätä omistustuotannon määrää alueille, joilla se on tarpeen muiden hallintamuotojen käynnistämiselle. Osaomistustuotteita on jo markkinoilla, joten kynnys osaomistusasunnon hankkimiseen ei ole niin suuri kuin täysin uuden asuntorahoitusmallin asunnoissa.

Osaomistusmallin haasteet ja mahdollisuudet

Osaomistusasuntojen rahoitukseen ei ole saatavissa tällä hetkellä selkeitä lainaehtoja. Rahoituksen hinta, ehdot ja saatavuus voivat muuttua paljonkin tulevien kuukausien aikana. Rahalaitokset suhtautuvat tällä hetkellä mm. lyhennysvapaisiin vuosiin epäilevästi, eikä kertalyhenteistä lainaa ole normaalivakuuksin saatavissa.

Osaomistuskohteet soveltuvat hyvin ensiasunnon ostajille, opiskelijoille ja yleensäkin asiakkaille, joilla on mahdollisuus asunnon omaksilunastamiseen myöhemmin. Kysyntää olisi eniten pienille asunnoille, jotka sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien lähellä.

Osaomistusmalli on sekä myynnin että erityisesti hallinnoinnin kannalta perinteistä omistus- tai vuokra-asuntoa työläämpi ja vaatii lisäpanostusta henkilöstöresursseihin tai vastaavan palvelun ostamista ulkopuolelta.

Osaomistusmallilla tuotetun asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen tulisi ottaa määräys siitä, että asunto-osakeyhtiölain äänivallan käyttämistä yhtiökokouksissa koskevat määräykset eivät ole voimassa, vaan osakas voi äänestää koko äänimäärällään. Vastaavasti yhtiöjärjestykseen tulisi ottaa määräys, jonka mukaan asuntojen ostajilla on oikeus valita tietty määrä jäseniä asunto-osakeyhtiön hallitukseen.

Osaomistusmalli asunnon ostajan kannalta

Osaomistusasunnon hankkiminen ei vaadi suurta omarahoitusosuutta. Osaomistusratkaisu sopii niille, jotka pystyvät lunastamaan asunnon esimerkiksi viiden vuoden kuluessa itselleen.

Tavalliseen vuokrasuhteeseen verrattuna osaomistusaika eli vuokra-aika on turvallinen, sillä määräaikaista vuokrasopimusta ei voida irtisanoa kesken vuokrakauden, mikäli asukas vastaa vuokrasopimuksen velvoitteista. Maksetut vuokrat perustuvat todellisiin kustannuksiin ja pysyvät kohtuullisina markkinahintaisiin vuokriin verrattuna koko vuokrakauden. Asunnon ostajalla ei ole riskiä asuntojen hintojen laskusta. Osaomistusmaksun saa takaisin kulumisvähennyksellä vähennettynä.

Asukas hyötyy osaomistusmallista silloin, kun asuntojen hinnat nousevat osaomistusaikana. Asunnon lopullisen kauppahinta on sovittu alkuperäistä osaomistussopimusta tehtäessä.

Jos suuri osa asunnoista päätyy takaisinlunastukseen, kohde voi olla jossakin vaiheessa sekatalo, jossa on sekä vuokra- että omistusasuntoja. Tavoitteena tulisi olla takaisinlunastettujen asuntojen myyminen omistusasunnoiksi mahdollisimman joutuisasti, koska osaomistusjärjestelmän tavoitteena on tuottaa tavanomaisia asunto-osakeyhtiökohteita.

Korkotuettu osaomistusmalli

Valmistelussa selvitettiin myös korkotuetun osaomistusmallin tuottamista kaupungin omana tuotantona. Mallin rakenne on säännelty omalla erityislaillaan (laki 232/2002).

Laissa määritellään vähemmistöosuuden suuruudeksi korkeintaan
20 %. Ympäristöministeriö on vahvistanut omistusosuudeksi 15 %. Osuutta voi kasvattaa kohteen valmistumisen jälkeen 49 prosenttiin. Osaomistusaika (vuokra-aika) on 5–12 vuotta. Viiden vuoden jälkeen asukkaalla on mahdollisuus lunastaa asunto kokonaan omakseen.

Vuokra sisältää hoito- ja rahoituskulut. Rahoituskulut sisältävät vuokra-aikana lainan korot ja korkotukilainan ehdoissa määritellyn lyhennyksen (vuosina 1–5 lyhennys on yhteensä 3,5 % eli 0,7 % vuodessa).

Korkotuettuihin osaomistusasuntoihin sovelletaan samoja asukasvalintaperusteita kuin arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin eli asukkaat valitaan tarveharkinnan perusteella. Yleiset valintakriteerit ovat asunnontarve, tulot ja varallisuus. Varsinaisia tulorajoja järjestelmään ei enää sisälly. Asukkailla tulee olla kuitenkin mahdollisuus ja halukkuus asunnon omaksilunastamiseen.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan asukkaiksi voidaan valita muitakin hakijoita, milloin edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole riittävästi, kuitenkin niin, että lähinnä asetettuja edellytyksiä oleva hakija valitaan.

Korkotuetun osaomistuksen yhtiölainaa lyhennetään aina viisivuotiskaudeksi määritellyllä kiinteällä lyhennysprosentilla ja laina-aika on 41 vuotta. Korkotukilainassa omavastuukorko on 3,4 %. Rakentamisaikana eli 12 kuukautta ensimmäisen lainaerän nostamisesta korkotuki kattaa omavastuukoron ylittävän osan kokonaan. Tämän jälkeen korkotukea maksetaan omavastuukoron ylittävälle osalle 15 vuoden ajan. Korkotuki on ensimmäisenä vuotena 90 % omavastuukoron ylittävästä osasta ja se pienenee 6 prosenttiyksikköä vuosittain, jolloin 15. lainavuonna korkotuki on 6 %.

Korkotuettujen osaomistuskohteiden rakennussuunnitelmat ja ‑kustan-nukset on hyväksytettävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA).

Korkotuettuun malliin liittyvät edut ja riskit ovat samoja kuin vapaarahoitteisessa mallissa. Korkotuettuun malliin liittyy mahdollisuus vapauttaa asunto käyttö- ja luovutusrajoituksista, mikäli asunnolle ei takaisinlunastuksen jälkeen löydy ostajaa. Rahoitukseen ja sen hankintaan liittyviä riskejä alentaa valtion antama täytetakaus.

Korkotuetun osaomistusmallin haittapuolena voidaan pitää sitä, että se ei eroa riittävästi asumisoikeusasunnoista, joissa omarahoitusosuuden suuruus on myös 15 %. Mikäli osaomistusasunnoilla halutaan tavoitella muita ostajaryhmiä, sen tulisi erota selvästi asumisoikeusmallista.

Ostajan kannalta korkotuettu malli mahdollistaa omistusasunnon hankkimisen pienemmällä alkusijoituksella kuin vapaarahoitteinen malli ja se soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa korkojen ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla pidemmän aikaa.

Osaomistusmallin toimijat

Kaupungin tulee nimetä taho, joka toimii osaomistusmallissa enemmistöomistajana eli osaomistusmallin omistajayhtiönä. Työryhmässä katsottiin, että Kiinteistö Oy Auroranlinna olisi soveltuva tähän tehtävään. Kiinteistö Oy Auroranlinnalla tulee olla pääomia ostajien omarahoitusosuuksia vastaava määrä. Niillä rahoitetaan osaomistuskohteen rakentamista siihen saakka, kunnes ostajien maksusuoritukset ovat käytettävissä. Väliaikainen rahoitus voisi olla lyhytaikaista lainaa Helsingin kaupungilta.

Lisäksi kaupungin tulee varautua Kiinteistö Oy Auroranlinnan pääomarakenteen vahvistamiseen, mikäli mahdollisesti takaisinlunastukseen tuleville asunnoille ei ole löydettävissä ostajaa ja niiden vuokraaminen ei olisi jossakin tapauksessa kannattavaa.

Asuntotuotantotoimisto toimii osaomistusasuntojen rakennuttajana samaan tapaan kuin normaaleissa asunto-osakeyhtiöissä. Asuntotuotantotoimisto kantaisi myös myyjälle Asuntokauppalain mukaan kuuluvan vastuun, vaikka se ei ole osaomistusmallissa muodollisesti myyjätaho. Asuntotuotantotoimisto kantaisi myös vastuun myymättömistä asunnoista erikseen sovittavan ajan valmistumisen jälkeen. Omistusyhtiön ja Asuntotuotantotoimiston välille tulee tehdä sopimus tehtävä- ja vastuujaosta, mikä kattaa esimerkiksi asuntokauppaan liittyvien riskien kantamisen.

Asuntotuotantotoimikunta päätti esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Kaupunki käynnistää vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen tuottamisen ja vahvistaa seuraavat pääperiaatteet:

- Ostaja voi valita alkusijoituksen suuruudeksi 30–45 %.

- Vähemmistöosuutta voi kasvattaa 45 % suuruiseksi.

- Vuokra-aika (osaomistusaika) on enintään 5–7 vuotta.

- Vähemmistöosuuden voi myydä enemmistöomistajan hyväksymälle siirronsaajalle alkuperäisellä kauppahinnalla.

- Omistajayhtiö lunastaa ostajan sitä vaatiessa vähemmistöosuuden alkuperäisellä kauppahinnalla, johon tehdään
0,7 % kulumisvähennys asuttua vuotta kohden asunnon kokonaishinnasta laskien.

- Yhtiölainan lyhennys hyvitetään takaisinlunastustapauksessa.

- Asunto voidaan vuokrata enemmistöomistajan suostumuksella.

- Osaomistuskohteen yhtiöjärjestykseen otetaan määräys, jonka mukaan äänivaltaa yhtiökokouksessa voi käyttää koko osakeomistusta vastaavalla määrällä.

- Osaomistuskohteessa ostajilla on oikeus nimetä kaksi jäsentä asunto-osakeyhtiön hoitoaikaiseen hallitukseen.

Kaupunki käynnistää korkotuetun osaomistusmallin tuottamisen, mikäli korkotason nousu ja muut seikat tekevät mallin tuottamisen tarkoituksenmukaiseksi.

Asuntotuotantotoimikunta päättää osaomistusmallien yksityiskohdista.

Kaupunki nimeää osaomistusmallin omistajayhtiön ja huolehtii sen pääomarakenteen vahvistamisesta.

Kaupunki varaa asuntotuotantotoimikunnalle tontteja osaomistustuotannon käynnistämiseen.

Kaj toteaa että osaomistusmallin tarkoitus on parantaa asumisen monimuotoisuuden edellytyksiä ja siten toteuttaa osaltaan Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita. Erityisesti vallitsevassa suhdannetilanteessa, kun perinteinen omistusasuntotuotanto on hiljentynyt, rakennuttajien kiinnostus suuntautuu vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon. Suurten satamalta vapautuvien alueiden tasapainoinen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että alusta alkaen asuntotuotannossa pyritään mahdollisimman monipuoliseen hallintamuotorakenteeseen.

Lisäksi Kaj toteaa, että osaomistusasuntotuotanto on tarkoituksenmukaista käynnistää vapaarahoitteisella mallilla asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti. Samalla tulee varautua myös siihen, että tulevaisuudessa valtion korkotuella toteutettava osaomistusasuntotuotanto voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi korkotason muutoksen tai muiden seikkojen vuoksi. Korkotuettu osaomistusasuntotuotanto voidaan käynnistää samoin periaattein kuin vapaarahoitteinen tuotanto.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa asuntotuotantotoimistoa käynnistämään vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen tuottamisen seuraavin periaattein:

- Ostaja voi valita alkusijoituksen suuruudeksi 30–45 %.

- Vähemmistöosuutta voi kasvattaa 45 % suuruiseksi.

- Vuokra-aika (osaomistusaika) on enintään 5–7 vuotta.

- Vähemmistöosuuden voi myydä enemmistöomistajan hyväksymälle siirronsaajalle alkuperäisellä kauppahinnalla.

- Omistajayhtiö lunastaa ostajan sitä vaatiessa vähemmistöosuuden alkuperäisellä kauppahinnalla, johon tehdään 0,7 % kulumisvähennys asuttua vuotta kohden asunnon kokonaishinnasta laskien.

- Yhtiölainan lyhennys hyvitetään takaisinlunastustapauksessa.

- Asunto voidaan vuokrata enemmistöomistajan suostumuksella.

- Osaomistuskohteen yhtiöjärjestykseen otetaan määräys, jonka mukaan äänivaltaa yhtiökokouksessa voi käyttää koko osakeomistusta vastaavalla määrällä.

- Osaomistuskohteessa ostajilla on oikeus nimetä kaksi jäsentä asunto-osakeyhtiön hoitoaikaiseen hallitukseen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa Kiinteistö Oy Auroranlinnaa ryhtymään kaupungin rakennuttamien vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen omistajayhtiönä toimimisen edellyttämiin järjestelyihin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa Asuntotuotantotoimistoa sopimaan omistajayhtiönä toimivan Kiinteistö Oy Auroranlinnan kanssa tehtävä- ja vastuunjaosta siten, että sopimuksessa määritellään asuntokauppalain mukaisten riskien kantamisvastuu.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen tekemään tarvittavat lainajärjestelyt osakkaiden omarahoitusosuuksia vastaavan pääoman väliaikaisen rahoituksen järjestämiseksi sekä varautumaan omistajayhtiön pääomarakenteen vahvistamiseen mahdollisten takaisinlunastustilanteiden varalta.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa luovuttamaan asuntotuotantotoimistolle tontteja osaomistusasuntotuotantoa varten. Tontit luovutetaan vuokraamalla ja niiden hintataso määräytyy samoin periaattein kuin Hitas-omistusasuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintataso.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että asuntotuotantotoimisto voi käynnistää osaomistusasuntojen tuottamisen valtion korkotuella, mikäli se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi yleisen korkotason nousun tai muiden seikkojen vuoksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407