2

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee asumisen kustannusten pienentämistä autopaikkamääräyksiä väljentämällä (b-asia)

HEL 2011-005295 T 10 00 00

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 7.2.2012 hyväksynyt uudet asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet. Edelliset ohjeet ovat vuodelta 2007. Uusissa ohjeissa esitetään autopaikkojen vähimmäismäärät, jotka asuintonteille tulee rakentaa. Autopaikkojen maksimimääriä ei säännellä. Tavoitteena on, että asuintonteille rakennettaisiin riittävästi pysäköintipaikkoja, ei kuitenkaan liian paljoa. Vanhoihin ohjeisiin verrattuna ovat vaaditut autopaikkamäärät 7.2.2012 hyväksytyissä ohjeissa pienentyneet 0 - 20 prosenttia tapauksesta riippuen. Uusina asuntojen pysäköintipaikkamääriin vaikuttavina tekijöinä ohjeeseen on otettu mukaan joukkoliikenteen palvelutaso sekä yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus. Lautakunnan hyväksymät ponnet käsitellään keväällä 2012 alkavassa pysäköintipoliittisessa selvityksessä.

HLJ 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtiin autokannan kehitysennuste. Autokannan kehittymiseen vaikuttavat muutokset maankäytössä ja tulotasossa. Kehitysennusteen mukaan henkilöautotiheys kasvaa Helsingissä noin 35 % vuodesta 2011 vuoteen 2035. Asumisväljyyden ennustetaan kehittyvän hieman vähemmän kuin autotiheyden. Ennusteiden mukaan asuntojen autopaikkojen kysyntä Helsingissä ei ole vähenemässä. Uusia asuntojen autopaikkojen laskentaohjeita laadittaessa oletettiin kuitenkin, että asumisväljyys ja autotiheys kehittyvät jotakuinkin yhtä nopeasti.

Jätkäsaaren ja Kalasataman uusille asuinalueille on suunniteltu autottomia ja vähäautoisia asuinrakennuksia. Autottomista hankkeista kaksi sijoittuu Kalasatamaan ja yksi Jätkäsaareen. Jätkäsaareen on suunniteltu kahta vähäautoista asuinrakennushanketta. Hankkeita valmistuu lähivuosina. Ne ovat poikkeamismenettelyllä käynnistettyjä kokeiluhankkeita, joista kerätään kokemuksia varsinkin asukastyytyväisyydestä sekä autopaikkojen hallinnointimenettelyistä. Riittävien kokemusten jälkeen on mahdollista, että kokeiluja laajennetaan muihin hankkeisiin.

Autopaikkamääräysten tuottamien paikkamäärien lisäksi oleellista on, kohdistuvatko pysäköintipaikkojen investointi- ja käyttökustannukset autopaikkojen käyttäjille vai kaikille asukkaille. Kaupunginjohtajan asettama autopaikkatyöryhmä käsitteli tätä ongelmaa vuosina 2008–2009. Työryhmä ei löytänyt yleispätevää mallia, jolla asemakaavan mukaisten autopaikkojen toteuttamiskustannukset olisi helposti ja ongelmitta erotettavissa vain autopaikkojen käyttäjien maksettavaksi. Työryhmän ehdotukset olivat:

-        kaupunki ja innovatiivinen asuntorakennuttaja kehittävät yhteistyössä autopaikkojen sitomista erillisiin autopaikkaosakkeisiin tai asunto-osakkeisiin siten, että kuhunkin osakkeeseen on kohdistettuna autopaikan toteuttamiskustannuksia vastaava velkaosuus,
 

-        kaupunki ja asuntorakennuttajat kehittävät yhteistyössä autottoman ja vähäautoisen asuintalomallin,
 

-        toteutetaan em. mallin mukaisena pilottihankkeena autoton tai vähäautoinen arava-, vuokra-, hitas-, asumisoikeus- tai osaomistustalo ja tehdään siitä seurantatutkimus,
 

-        kehitetään yhteistyössä yhteiskäyttöautopalvelua tarjoavien yritysten ja asuntorakennuttajien kanssa asuntotonttimalli, joka perustuu osittain autojen yhteiskäyttöön. Kaupunki varaa riittävästi katualueilta autopaikkoja yhteiskäyttöautoille.

Tulevaisuudessa on tärkeää luoda malli, jolla autopaikkojen investointi- ja käyttökustannukset saadaan kohdistettua niiden käyttäjille. Autottomia ja vähäautoisia asuintaloja on kaupungilla jo kokeilussa. Laajennuksista päätetään, kun kokeiluista saadaan tuloksia. Yhteiskäyttöautoille on myös osoitettu pysäköintipaikkoja ja palvelun kysynnän kehittymistä seurataan.

Asukkaiden autopaikkoja tulee rakentaa tarvetta vastaavasti. Asukkaiden tasavertaisuusnäkökulmasta on tavoiteltavaa, että pysäköinnin kustannukset kohdistetaan pysäköintipaikan käyttäjille. Tätä kautta myös pysäköintipaikkojen tarve voi tulevaisuudessa vähentyä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa aloitetaan keväällä 2012 liikennejärjestelmätason selvitys Helsingin pysäköintipolitiikasta. Selvitykseen sisällytetään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 7.2.2012 asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeiden hyväksymisen yhteydessä päättämät ponnet. Näitä ovat pysäköintiohjeiden aluekohtainen joustavuus, siirtyminen rakennusalaa koskevasta pysäköintivaatimuksesta huoneistoalaa koskevaan vaatimukseen, mahdollisuus lisätä pysäköintipaikkoja joustavasti kysynnän mukaan sekä pysäköintipaikkojen jako vuosittain eniten tarjoaville ja niiden lisärakentaminen tarjousten ylittäessä tuotantokustannukset. Selvityksen tulokset ja valittu politiikka vaikuttavat kaupungin pysäköinnin järjestelyihin ja myös sekä asukkaiden että muiden toimijoiden pysäköintipaikkojen määriin.

Tiivistelmä

Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 7.2.2012 hyväksynyt uudet asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet. Tavoitteena on, että asuinrakennuksiin kaavoitettaisiin sopiva määrä pysäköintipaikkoja. Vanhoihin ohjeisiin verrattuna hyväksytyissä ohjeissa vaaditut autopaikkamäärät ovat pienentyneet 0 - 20 prosenttia tapauksen mukaan.

Jätkäsaaren ja Kalasataman uusille asuinalueille on suunniteltu poikkeamismenettelyllä käynnistettäviä autottomia ja vähäautoisia asuinrakennuksia kokeiluhankkeina. Niiden toimivuudesta kerätään kokemuksia. Riittävien kokemusten jälkeen on mahdollista, että menettelyä laajennetaan myös muualle.

Asukkaiden tasavertaisuusnäkökulmasta on tavoiteltavaa, että pysäköintipaikkojen investointi- ja ylläpitokustannukset kohdistettaisiin autopaikkojen käyttäjille. Kaupunginjohtajan asettama autopaikkatyöryhmä käsitteli tätä ongelmaa vuosina 2008 - 2009. Työryhmä ei löytänyt asiaan yleispätevää ratkaisumallia mutta teki ehdotuksia erillisistä autopaikka- ja asunto-osakkeista velkaosuuksineen, autottomista tai vähäautoisista asuintalomalleista kokeiluineen sekä yhteiskäyttöautoilusta.

Tulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista erottaa pysäköinnin kustannukset asumisen kustannuksista. Kun pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat pysäköijien maksettavaksi, on ilmeistä, että halukkuus ja tarve pysäköintiin ja siten autopaikkatarve vähenee verrattuna tilanteeseen, jossa pysäköinnin kustannukset kohdistuvat ainakin osin muiden maksettavaksi.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa aloitetaan keväällä 2012 liikennejärjestelmätason selvitys Helsingin pysäköintipolitiikasta.

Esittelijä

Valtuustoaloite

Kaupunginvaltuutettu Elina Moisio ja 20 muuta valtuutettua ovat tehneet 28.9.2011 kaupunginvaltuustolle seuraavan aloitteen.

"Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että Helsingin kaupungin rakentamiseen liittyviä autopaikkamääräyksiä väljennetään, jotta asumisen kustannukset Helsingissä saadaan painettua alas.

Autopaikkojen rakentaminen nostaa asuntojen hintojen Helsingissä. Nykymääräyksillä autopaikka maksaa jopa 50 000 euroa. Autopaikkamääräyksien tarkistaminen on keskeinen keino vähentää asumisen kustannuksia.

Toimivat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneverkostot ovat monille olennaisia asuinalueen vetovoimatekijöitä. Ylimitoitetut autopaikkamääräykset kuitenkin estävät vähäautoisten asuinalueiden suunnittelun ja kaventavat asumisen vaihtoehtoja. Kalliit autopaikat myös kaatuvat kaikkien asukkaiden maksettaviksi riippumatta siitä, onko asukas autonomistaja vai ei. Autottomilta ei tulisi vaatia kalliiden autopaikkojen kustannuksiin osallistumista.

Autopaikkojen määrää koskevat laskentaohjeet nojaavat ennakoituun autojen määrän kasvuun ja korkealla parkkinormilla pyritään täten vastaamaan kysyntään. Nykyiset määräykset voidaan nähdä kuitenkin myös kysyntään vaikuttavana. Kun rakennetaan ylimääräisiä autopaikkoja, joita myydään tai vuokrataan autoilijoille alihintaan, kannustetaan myös autopaikkojen kysyntää.

Kaupungin tulisi kokeilla täysin autottomia asuinalueita sekä alueita, joilla autopaikkojen rakentaminen pohjaa vapaaehtoisuuteen. Uusilla asuinalueilla voidaan kokeilla myös autopaikkojen jälkikäteistä rakentamista, jolloin kysyntään vastattaisiin paremmin kuin nykyisellä korkealla normilla. Kaavoituksessa tulisi olla mahdollista kaavoittaa parkkitaloja tai -halleja, jotka voidaan rakentaa kysynnän ja tarpeen mukaan. Näin asunto-osakeyhtiöiden ei tarvitsisi rakennuttaa kalliita paikkoja varastoon ja asumiskulut olisivat lähtökohtaisesti pienemmät.

Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että kaupunki selvittää vaihtoehtoisia malleja nykyisille autopaikkamääräyksille."

Lausuntopyyntö

Kaupunkisuunnittelulautakuntaa on pyydetty antamaan valtuustoaloitteesta lausunnon 2.3.2012 mennessä.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Juha Hietanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37120

juha.hietanen(a)hel.fi