7
LAUSUNTO HELSINKI-VANTAA-SELVITYKSESTÄ
Kklk
KIR 2011-40
EHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee antaa seuraavan lausunnon:
Kulttuurikeskus
Pääkaupunkiseudun kulttuuritoimet ovat tehneet yhteistyötä ja
vaihtaneet kokemuksia erityisesti taiteen perusopetukseen ja
festivaalien ohjelmistoon liittyvissä kysymyksissä pidemmän aikaa.
Tavoitteena on kaikille asukkaille tasavertaiset hyvät kulttuuripalvelut.
Helsinki Vantaa selvitystä tehtäessä uusiksi asioiksi nousivat
kaupunkien avustusjärjestelmät, kulttuuripalvelut hoitolaitoksissa,
koulujen ja taidelaitosten yhteistyö sekä kansainväliset hankkeet,
erityisesti EU projektit. Helsinki ja Vantaa ovat jo toimineet yhdessä
useita vuosia Urban ohjelman puitteissa Mellunkylä-Hakunila alueella,
mutta hankkeen rahoituksen päätyttyä säännöllinen yhteys heikkeni.
Tällä hetkellä toimintatavat eroavat eri tavoin kehittyneiden
hallintorakenteiden vuoksi. Tämä näkyy kulttuurin sisältöjen
painotuksissa ja rahoituksessa. Mikään ei kuitenkaan muodosta estettä
parempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön kuntarajat ylittävien yhtenäisten
käytäntöjen kehittämiselle. Kuntaliiton toimesta on valmistumassa
valtakunnallinen selvitys kulttuuritoimissa käytössä olevista
indikaattoreista sekä tarpeesta saada uusia käyttöön. Tätä samoille
periaatteille rakentuvaa tiedon keruuta ja analysointia sekä
määrällisesti että laadullisesti on sovellettava mahdollisimman pian
paikallisesti päätöksenteon tueksi.
Kaikkien palvelujen saavutettavuuden edellytys on mahdollisuus
sujuvaan liikkumiseen yli kuntarajojen. Erityisesti lasten ja nuorten
osalta tämä tulisi tehdä helpoksi yhtenäistämällä julkisen liikenteen
lippukäytäntöjä jopa siten, että kouluaikana liikkuminen opettajan
johdolla voisi olla maksutonta. Helsingin kaupungin
arviointikertomuksen 2010 tarkastajat ovat myös kiinnittäneet huomiota
samaan asiaan:
”Helsingissä peruskoulujen opettajat ja oppilaat ovat kiinnostuneita
taidekasvatustarjonnasta. Ongelmana koulun ulkopuolisiin taide-tapahtumiin
osallistumisessa on ollut matkakustannukset. Opetusviraston budjetissa ei ole
perinteisesti ollut rahaa oppilaiden matkakustannuksiin. Olisikin hyvä, jos
koululaiset voisivat opettajan johdolla matkustaa julkisen liikenteen välineissä
ilmaiseksi koulutyöhön kuuluvien matkojen osalta. Tämä tukisi myös koulujen
kulttuurisuunnitelmahankkeen toteutumista” (Arviointikertomus 2010, s. 58).
Kaupunginkirjasto
Kaupunkien kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja
yhteiskäyttöiset kokoelmat. Kirjastojen palveluvalikoima on lähes
samanlainen molemmissa kaupungeissa. Myös laina- ja käyntiluvut
ovat samalla tasolla.
Vantaan henkilöstö- ja kokonaiskustannukset asukasta kohti ovat alle
70 % Helsingin vastaavista. Helsingissä hallinto- ja kehittämistehtäviä
tekevien Vantaata suhteellisesti suurempi osuus johtuu Helsingin
kaupunginkirjastolle asetuksella annetusta, opetus- ja
kulttuuriministeriön rahoittamasta kansallisesta tehtävästä.
Kirjastojen aineistoja kuljetetaan useita miljoonia yksiköitä vuodessa
sekä kuntien sisällä että kuntarajoista riippumatta. Helsingin ja Vantaan
kirjastojen välinen aineistokuljetus olisi taloudellisesti ja palvelun
laatuun perustuen hyödyllistä rationalisoida perustamalla kirjastojen
yhteinen lajittelukeskus ja kuljetusverkko.
Vantaalla kirjastoverkko on harvempi ja koostuu suuremmista
kirjastoyksiköistä. Helsinkiin on muodostunut melko tiheä
kirjastoverkko, jonka juuret ovat vuoden 1946 alueliitoksessa. Vantaan
kirjastoverkkoa karsittiin voimakkaasti 1990-luvun laman aikana.
Erilaisten kirjastoverkkojen palvelukyky on erilaisista maantieteellisistä
lähtökohdista, mm. asukastiheydestä huolimatta samalla tasolla.
Kaupunkirakenteet poikkeavat toisistaan, eikä Vantaan mallia
kokonaisuudessaan voi kopioida Helsinkiin tai Helsingin mallia
Vantaalle.
Palveluverkkojen kokonaistarkastelu on tärkeintä kaupunkien reuna-
alueilla. Helsingin kirjastoverkon suurin aukko on Mellunmäen alueella,
josta riittävän tasoiset kirjastopalvelut puuttuvat. Mellunmäen väestön
asiointi suuntautuu pääosin Itäkeskuksen ylikuormitettuun kirjastoon,
Vantaalla Länsimäen kirjasto on riittämätön alueen tarpeisiin.
Länsimäestä ja Mellunmäestä voi muodostua luonteva vaikutusalue.
Merkittäviä synergia etuja voidaan saavuttaa rakentamalla sinne koko
aluetta palveleva kirjasto.
Helsingin kaupungin hankesuunnitelman (20.4.2010) mukaan
keskustaan rakennetaan noin 10 000 m2:n kokoinen uusi kirjasto
vuoteen 2017 mennessä. Keskustakirjasto ei tule olemaan vain
kantakaupunkilaisten ja helsinkiläisten kirjasto. Se tulee palvelemaan
koko Helsingin seutua ja tarjoaa moderneja kirjastopalveluja myös
vantaalaisille, joiden kirjastopalvelujen laatu paranee. Samalla
keskustakirjasto on kaikkien suomalaisten kirjasto ja kansallisen
kirjallisen kulttuurin ilmentymä.
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Lisätiedot:
Vainio Mikko, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin 040 776 2495
Berndtson Maija, kirjastotoimen johtaja, puhelin 040-551 7335
Kajantie Marianna, osastopäällikkö, puhelin 310 37002
ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus (7.2.2011 § 131) päätti kehottaa lauta- ja johtokuntia
31.5.2011 mennessä tekemään toimenpide-esityksensä ja antamaan
lausuntonsa Helsinki-Vantaa-selvityksestä oman toiminnan ja
kaupungin toiminnan kehittämiseksi.
Loppuraportti
Teemaryhmien loppuraportit
Toimintaympäristön nykytila ja kehitys -selvitys
Paperiversiot raporteista ja selvityksestä ovat nähtävänä
kulttuurikeskuksessa (Kalevankatu 6, 5. krs).