Kulttuurikeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014

KULTTUURIKESKUKSEN TALOUSARVIO 2012 JA
TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014

Kklk

EHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä liitteenä
olevat Helsingin kulttuurikeskuksen vuoden 2012
talousarvioehdotukset, vuosien 2012–2014
taloussuunnitelmaehdotukset sekä investointiosan
talousarvioehdotuksen vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille
2012 – 2014 lähetettäväksi edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Pöytäkirjanote liitteineen rahoitusjohtajalle ja kaupunginhallitukselle

Lisätiedot:
Piepponen Anna-Kaarina, yhteispalvelupäällikkö, puhelin 310 29871
Kunnas Veikko, vs. kulttuurijohtaja, puhelin 310 37000

LIITE

Helsingin kulttuurikeskuksen vuoden 2012 talousarvioehdotukset ja
vuosien 2012-2014 taloussuunnitelmaehdotukset

ESITTELIJÄ TOIMINTA-AJATUS

Toiminta-ajatuksen ja keskeisten tehtävien kuvaus

Helsingin kulttuurikeskuksen toiminta-ajatuksena on olla taiteen,
kulttuurin ja luovuuden edistäjä, joka kehittää kulttuurisesti rikasta ja
monimuotoista Helsingin seutua. Helsingissä kulttuuri on kaikkien
oikeus.

Kulttuurikeskuksen keskeisimmät tehtävät ovat:

• Kulttuurin tukeminen: myöntämällä avustuksia taidelaitoksille,
taideoppilaitoksille, taideyhteisöille, yhteisöille ja taiteilijoille, sekä
tarjoamalla esiintymis- ja työtiloja taiteilijoille

• Kulttuurin tarjonta: tuottamalla kulttuuritoimintaa itse ja yhteistyössä
muiden toimijoiden kanssa

• Kulttuurin edistäminen: toimimalla aloitteellisesti ja tavoitteellisesti
kulttuuripolitiikassa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

Kulttuurikeskuksen keskeisenä tavoitteena on työskennellä sen
hyväksi, että Helsinki on monipuolinen ja omaleimainen taiteen,
luovuuden ja kulttuurin keskus. Se on kansainvälisesti kiinnostava
kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella.

Kulttuurikeskuksen tapa toimia perustuu aloitteellisuuteen,
avoimuuteen, suunnitelmallisuuteen ja luotettavuuteen. Sen
menestymisen perusta on osaava, motivoitunut ja tavoitteisiin
sitoutunut henkilöstö.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset
taloussuunnitelmakaudella

Pääkaupunkiseudun yleiset muutostekijät sekä talouskehitys
heijastuvat osaltaan myös kulttuurin toimialaan. Helsingille on
ominaista muusta Suomesta poikkeavat suurkaupunkipiirteet, jotka
vahvistuvat edelleen. Ikärakenteen muutos heijastuu toiminnassa,
ikääntyneiden määrä kasvaa ja lasten määrä vähenee. Lisäksi muiden
kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa.

Pääkaupungille tunnusomaisiin piirteisiin kuuluvat monikulttuurisuus,
asumisen kalleus, yhden hengen talouksien suuri määrä ja toisaalta
lapsiperheiden liikkuvuus sekä pitkäkestoinen työttömyys.

Kulttuurin ja taiteen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti
monimuotoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Ihmisten vapaa-aika ja
aineettoman kulutuksen ja elämysten kokemisen merkitys korostuvat.

Kaupungin merkittävin ja kaikkia toimialoja koskeva yksittäinen hanke
on maailman designpääkaupunkivuosi 2012. Hankkeen myötä
kaupunki voi olla globaalina roolimallina muotoilun hyödyntämisessä.
Samana vuonna Helsinki on ollut 200 vuotta pääkaupunkina.

Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden
vaikutukset vuoden 2012 talousarvioon

Kulttuurikeskuksessa ei ole suunnitteilla sellaisia merkittäviä
toiminnallisia tai palvelutasoon liittyvä muutoksia, joilla olisi
huomattavaa vaikutusta vuoden 2012 talousarvioon.
Maahanmuuttajille suunnatun Infopankki-verkkopalvelun mahdollinen

siirtyminen kulttuurikeskuksesta kaupungin hallintokeskukseen
vaikuttaisi toteutuessaan vuoden 2012 talousarvioon. Annantalon
kurssitoiminta palaa normaalitasolle, kun taidekeskus muuttaa takaisin
korjattuihin toimitiloihinsa vuoden alussa. Tällöin myös
vuokrakustannukset nousevat vuoden 2011 tasosta.

KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA KULTTUURIKESKUKSEN
TOIMINNASSA

Kulttuurikeskus valmistelee kaupungin strategiaohjelman (2009-2012)
mukaisesti kaupungin uuden kulttuuristrategian valtuuston
käsiteltäväksi vuonna 2011. Strategiatyö koskee koko sivistystoimialaa
ja asettaa palveluille kehittämislinjaukset vuoteen 2017.

Kaupungin yhteisstrategioiden lähtökohtana on visio
pääkaupunkiseudusta kehittyvänä tieteen, taiteen, luovuuden ja
oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuvana
maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskuksena, jonka
menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.
Kulttuurikeskuksen toimiala on kaupungin vision ytimessä.

OPPIMISELLA JA OSAAMISELLA LISÄTÄÄN HYVINVOINTIA JA
TYÖLLISYYTTÄ

Kulttuurikeskus toteuttaa toiminnassaan kaupungin yhteisstrategioita.
Viraston ydintoiminta kohdistuu yhteisstrategian osaan hyvinvointi ja
palvelut. Kulttuurikeskuksen palvelujen kautta lisätään kaupunkilaisten
onnellisuutta.

Taide ja luovuus ovat keskeisiä menestystekijöitä, joiden varassa
alueen tuleva kulttuurikaupunkikehitys tapahtuu. Kulttuurikeskuksen
strategisena tavoitteena on vahvistaa viraston yhteiskunnallista roolia
ja vaikuttavuutta.

Yhteistyömahdollisuuksia etsitään ennakkoluulottomasti erilaisten
toimijoiden kanssa. Huomiota kiinnitetään erityisesti eri virastojen ja
kuntien välisen yhteistyön lisäämiseen. Vuorovaikutusta lähialueiden
kanssa tiivistetään edelleen. Helsingin väestörakenteen muutos
edellyttää monikulttuurisen toiminnan kehittämistä ja laajentamista eri
alueille sekä palveluiden suuntaamista kohdennetusti eri ikäryhmille.

Strategiset painotukset tiivistettynä

Avustustoiminnan osalta tavoitteena on, että virasto keskittyy
luovuuden ja uudistuvan kulttuuri- ja taidekentän tukemiseen. Samalla
kehitetään edelleen avustamiskriteerejä, hakuprosesseja ja niiden

läpinäkyvyyttä.

Omien toimipaikkojen osalta painotetaan yhteisen näkyvyyden,
tietoisuuden ja tunnettuuden lisäämistä kaupunkilaisten keskuudessa.
Toimipaikkojen omia profiileja kirkastetaan.

Taide- ja kulttuuriopetuksessa korostetaan asiakasnäkökulmaa, laatua
ja taidelähtöisyyttä. Tarjottavien palvelujen kokonaisuuksiin ja
mitoitukseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Omaa
toimintaa, sen laajuutta ja toteuttamistapaa tarkastellaan suhteessa
muuhun taideopetuskenttään.

Strategisiin painotuksiin vaikuttavat toimialan erityispiirteet

Kulttuurin toimialan erityispiirteenä on toimintakentän laaja-alaisuus,
sen jatkuva muutos ja uudelleenmäärittely. Kulttuurin toimialat ovat
työvoimavaltaisia aloja. Helsingin kulttuurialojen työpaikat muodostavat
lähes 35 prosenttia koko maan kulttuurialojen työpaikoista.

Helsingin kulttuurielämää vahvistavat kaupungin omien
kulttuurilaitosten ja palvelujen lisäksi valtion merkittävimmät
kulttuurilaitokset. Helsinkiläisestä kulttuuritarjonnasta suuri osa toteutuu
sellaisten yksityisten taidelaitosten, -oppilaitosten ja festivaalien
välityksellä, joita kulttuuritoimi avustaa. Yli puolet kulttuuritoimen
budjetista kohdentuu kulttuuri- ja taideavustuksiin. Avustaminen on
näin strategisesti merkittävä osa kaupungin kulttuuripolitiikkaa.

Pääkaupungissa toimii yli puolet koko maan ammattitaiteilijoista.
Kaupunkiin on keskittynyt myös taiteen korkein opetus Suomessa sekä
edelleen kasvava määrä luovien alojen työpaikoista.
Pääkaupunkiseudulla on kulttuurin ja taiteen laaja ja monipuolinen
yleisöpohja.

Laadukkaiden kulttuuripalvelujen ja laajan tarjonnan kautta lisätään
Helsingin vetovoimaa, houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta.

Uudet taiteen alat ja taidemuodot näkyvät Suomessa usein
ensimmäisenä Helsingissä. Tämä lisää osaltaan taiteen ja kulttuurin
tukijärjestelmien kehittämispaineita.

Tuottavuutta edistävät toimenpiteet

Kulttuurikeskus luopui jo vuonna 2010 kahdesta toimipaikasta Aino
Acktén huvilasta ja Nordsjö-Rastiksen tilasta. Toimipaikkarakenteen
arvioinnin yhteydessä on tehty linjaus, ettei nykyisenkaltaisia,
kaupungin yksinomaisella vastuulla, olevia kulttuuritaloja enää
rakenneta, vaan tehokkain ja joustavin tapa tukea kulttuuria on kehittää
avustusjärjestelmää.

Kulttuurikeskus on osana vuoden 2012 talousarviota valmistellut uuden
luettelon maksuista ja taksoista. Vuokra- ja maksuhintoja on eri
kategorioissa nostettu yleensä n. 10 -20 %. Kulttuuritoimen taloissa ns.
yhteistuotantoina toteutettavan ohjelman osalta kulttuurikeskukselle
tuloutettavaa osuutta lipputuloista on sovittu nostettavaksi.

Kulttuurikeskuksessa ryhdytään vuosittaisella kehityspäivällä ja
ideakilpailulla etsimään uusia käyttökelpoisia ajatuksia toimintojen
tehostamiseksi. Parhaat ja toteutettavissa olevat ideat palkitaan.

Toiminnan tavoiteasettelu sanallisesti esitettynä

Kulttuurikeskuksen palvelut tuotetaan kulttuuripolitiikan ja
kulttuuripalvelujen osastoilla. Näiden toimintaa tukee keskuksen
yhteispalveluosasto.

Kulttuuripolitiikan osaston ydintehtävänä on kaupungin kulttuuri- ja
taidekentän toimijoiden tukeminen eri avustusmuotojen kautta. Tähän
tehtävään liittyvät asiantuntijuus ja laaja verkostoituminen, tiedon
hankinta ja keruu sekä päätösten valmisteluun, arviointiin ja seurantaan
liittyvät tehtävät.

Kulttuuripalvelujen osasto vastaa kulttuurikeskuksen suoraan
kuntalaisille tuottamista palveluista sekä keskustassa että eri
kaupunginosissa. Annantalon taidekeskus järjestää ensisijaisesti
taideopetusta. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa tukee
monimuotoisen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tulleiden
ihmisten vuorovaikutusta ja tukemalla eri vähemmistöjen kulttuureja.
Savoy-teatteri toimii korkeatasoisena vierailuteatterina erityisalueenaan
maailmanmusiikki. Kaupunginosissa kulttuuripalveluita tuottavat itäisen
Helsingin kulttuurikeskus Stoa ja sen osana Vuotalo sekä Malmitalo ja
Kanneltalo.

Viraston tukitoiminnot on koottu yhteispalveluiden osastoon. Sen
tehtävänä on vastata yhteisten resurssien hankinnasta, käytöstä,

kehittämisestä ja koordinoinnista sekä palvella ydintoimintoja. Yksikkö
huolehtii yhteisistä käytännöistä ja hallinnon kehittämisestä sekä pitää
yhteyttä keskushallintoon ja muuhun hallintoon.

Eri osastojen toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys ja
kustannustehokkuuden parantaminen.

Omien toimipaikkojen osalta painotetaan yhteisen näkyvyyden,
tietoisuuden ja tunnettuuden lisäämiseen kaupunkilaisten
keskuudessa. Toimipaikkojen omia profiileja kirkastetaan.

Taide- ja kulttuuriopetuksessa tärkeintä on laatu ja taidelähtöisyys.
Tarjottavien palvelujen kokonaisuuksiin ja mitoitukseen kiinnitetään
aiempaa enemmän huomiota myös suhteessa muuhun
taideopetuskenttään.

KILPAILUTTAMINEN

Hankintojen toteuttaminen

Hankintojen tarkoituksenmukainen keskittäminen parantaa
suunnitelmallisuutta.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN JA SÄHKÖINEN ASIOINTI

Tietotekniikkastrategian toteuttaminen

Kulttuurikeskus otti vuonna 2009 käyttöön viraston uuden
toiminnanohjausjärjestelmän, joka hankittiin yhdessä liikuntaviraston
kanssa. Virastossa laajennetaan edelleen kaupungin
talouspalvelukeskuksen tarjoamien ohjelmistojen ja palvelujen käyttöä.
Kokonaisuus tehostaa kaikkia kulttuurikeskuksen prosesseja ja avaa
uusia sähköisiä palvelumuotoja kuntalaisille.

Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet

Viraston omia ja kaupungin yhteisiä sähköisiä asiointipalveluja
kehitetään edelleen. Esimerkiksi sähköisen tilavarauksen ja
vuokramaksamisen käyttömahdollisuudet selvitetään vuoden 2012
aikana.

HENKILÖSTÖ

Työntekijöiden saatavuus on viraston toimialalla entistä parempi.
Kulttuuri on alana vetovoimainen ja alan koulutustarjonta on runsasta ja
työllistyminen haasteellista. Kulttuurikeskuksessa työskentelee tällä
hetkellä 105 vakituista henkilöä. Kulttuurikeskus on lakkauttanut
kahden kuluneen vuoden aikana säästösyistä kuusi vakanssia
eläkkeelle siirtymisten ja tehtävien uudelleen järjestelyjen avulla.
Suunnitelmakaudella tällaisia näkymiä ei ole. Palkkakustannusten
nousu aiheuttaa vääjäämättä sen, että kulttuurikeskuksen
mahdollisuudet määräaikaisen henkilökunnan palkkaamiseen ja
esiintyjien palkkioiden maksuun vähenee noin 10 prosentin
vuosivauhtia. Toiminnan kannalta on oleellista, että palkkojen nousu
kompensoidaan raamin ulkopuolelta.

Tasa-arvosuunnitelma

Kulttuurikeskuksen tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 2005.
Suunnitelma päivitetään vuoden 2012 aikana kaupungin tasa-
arvosuunnitelman linjausten mukaisesti.

Kielisuunnitelma

Kulttuurikeskuksen ruotsin kieltä koskeva kielisuunnitelma on
hyväksytty kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa vuonna 2006.
Kielisuunnitelman mukaisesti virasto pyrkii palvelemaan joustavasti
molemmilla kotimaisilla kielillä ilman, että asiakas sitä erikseen pyytää.
Virasto tuottaa keskeisiä palveluitaan, kuten taideopetusta, molemmilla
kotimaisilla kielillä. Kielisuunnitelman toteutusta myös seurataan
säännöllisin väliajoin.

Pääkaupunkiseudulla muiden kielten, kuten esimerkiksi venäjän,
merkitys kasvaa koko ajan. Kulttuurikeskus vastaa kasvavaan
kysyntään mahdollisuuksien mukaan. Merkittävä osa tuotetuista
palveluista ei ole kielisidonnaisia.

Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet

Kulttuurikeskuksessa työhyvinvointia edistetään parantamalla
työprosesseja ja kehittämällä hyviä henkilöstöpolitiikan käytäntöjä.

Kulttuurikeskuksella on yhdessä kaupungin työterveyshuollon kanssa
laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Työhyvinvointia seurataan vuosittaisten työhyvinvointi-raporttien ja
kehityskeskustelujen pohjalta ja havaittuihin ongelmiin puututaan.
Lähtökohtana on, että kukin työntekijä luo hyvinvointia ympäristölleen.
Työn kuormittavuutta kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa
tarkkaillaan. Kulttuurikeskus järjestää vuosittain henkilöstölleen kehitys-
ja virkistyspäiviä, joiden suunnitteluun henkilöstö osallistuu.

Viraston organisaation ja yksittäisten työntekijöiden toimenkuvien
selkeyttäminen edistävät osaltaan työhyvinvointia.

TALOUSARVION ERILLISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Toiminnan riskianalyysi on toteutettu Savoy-teatterin, Annantalon ja
alueellisten kulttuurikeskusten osalta yhdessä henkilökunnan kanssa.

Sukupuolivaikutusten arviointi

Kulttuurikeskuksessa pyritään sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Vuonna 2012 arvioidaan palveluiden sukupuolivaikutukset.

Terveysvaikutusten arviointi

Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa on aiempaa
enemmän korostettu kulttuurin hyvää elämää, terveyttä ja
yhteisöllisyyttä edistäviä yleisiä vaikutuksia. Viraston omassa
toiminnassa sovelletaan kaupungin terveysvaikutusten
arviointiperiaatteita.

TAVOITTEIDEN YHTEENVETO

Seuraavassa esitetään talousarvion seurannassa tarkasteltavat sitovat
toiminnalliset tavoitteet, muut toiminnalliset tavoitteet, määrä- ja

taloudellisuustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet: tavoite, mittari, tavoitetaso

Kulttuurikeskuksen sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat taide- ja
kulttuuriopetuksen osalta opetustuntien määrä ja kulttuuritoiminnan
osalta esitysten lukumäärä saleissa. Esitysten määrää seurataan
seuraavissa tiloissa: Stoan ja Malmitalon kaksi salia sekä Vuotalon,
Kanneltalon, Annantalon ja Caisan salit.

Vuonna 2012 opetustuntien määräksi on arvioitu 12 000 ja esitysten
lukumääräksi 1 200. Muut ei-sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty
liitteessä (sivu 3).

Savoy-teatteri ja siihen kuuluva Espan lava ovat nettobudjetoitu
yksikkö. Yksikön sitova toiminnallinen tavoite on järjestettävien
esitysten lukumäärä. Vuonna 2012 näitä tilaisuuksia on tavoitteena
järjestää yhteensä 320. Muut ei-sitovat toiminnalliset tavoitteet on
esitetty liitteessä (sivu 5).

Muut toiminnalliset tavoitteet

Kulttuurikeskus laatii vuosittain ympäristöraportin. Energian säästö on
keskeinen tavoite kaikessa toiminnassa. Sähköisen tiedotuksen osuus
lisääntyy, kun kaupungin internet-ja intranet-palvelujen kehittämistyö
saadaan valmiiksi. Avustusten hakulomakkeet toimivat sähköisesti.
Vuokralaisilta, kaupungin avustuksen saajilta sekä
kaupunkitapahtumien järjestäjiltä edellytetään jätteiden lajittelua sekä
kestävän kehityksen periaatteella tuotettujen astioiden käyttöä.

Määrä- ja taloudellisuustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta

Talousarvioehdotuksen mukaiset koko kulttuuritoimen menot asukasta
kohden ovat 49,63 euroa, mikä merkitsee 0,65 euron nousua vuoden
2011 talousarviossa vahvistettuun tavoitteeseen verrattuna.
Kustannustason noususta huolimatta vuoden 2012 menot ovat
alhaisemmat kuin vuonna 2010 (toteutunut 50,59e).

Kulttuurikeskuksessa on käynnissä tuottavuuden mittaamisen
uudistamishanke. Uusi tuottavuuden mittaamisjärjestelmä on käytössä

vuoden 2012 talousarviosta lähtien. Ensimmäisen kerran uusi
tuottavuusluku lasketaan vuoden 2011 tilinpäätöstietojen, suoritteiden
ja kerätyn informaation avulla.

Kulttuuripalvelujen osastolla on vuonna 2011 käynnissä toimipaikkojen
johtajien kesken analyysi itse tuotettujen, yhteistyötilaisuuksien ja
tilavuokrausten suhteesta. Samalla syvennytään kunkin talon
ohjelmistoprofiilia ja sen rakentamista koskeviin kysymyksiin
yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tästä prosessista tehtävät
johtopäätökset ovat käytettävissä vuoden 2012 ohjelmistoja
koottaessa. Prosessin tavoitteena on osaltaan tehostaa
kulttuurikeskuksen toimintaa.

Talousarvioehdotus vuodelle 2012

Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen
2012–2014 laatimisohjeissa on vuoden 2011 talousarvioehdotuksen
raamiksi esitetty kulttuuritoimen osalta seuraava:

Muutos prosentteina edellisvuoteen (2011) verrattuna

Menot 29 194 000 euroa + 1,2

Tulot 2 018 000 euroa + 18,6

Toimintakate - 27 176 000 euroa + 0,1

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ehdotus talousarvioksi vuodelle 2012
ei ole yllä esitetyn raamin mukainen. Kulttuurikeskus esittää raamiksi
seuraavaa. Perustelut muutoksille selitetään talousarviokohdittain.

Menot 29 478 000 euroa

Tulot 1 748 000 euroa

Toimintakate - 27 730 000 euroa

Talousarvioehdotus vuodelle 2012 ja taloussuunnitelmaehdotus
investointiehdotuksineen ovat esityslistan liitteenä.

Kulttuurikeskuksen raamiin sisältyy kaksi kulttuurikeskuksen
talousarviokohtaa sekä kaksi avustuskohtaa. (Avustukset käsitellään
erikseen lautakunnan kokouksessa 14.6.2011.)

Kulttuurikeskuksen ja Savoy-yksikön talousarvioehdotukset on laadittu
Khs 28.3.2011 hyväksymien laatimisohjeiden mukaisesti.

Palkat on laskettu siten, että vuoden 2011 korotukset on otettu
huomioon. Korotusten yhteisvaikutus on noin 61 000 euroa. Tämä
summa esitetään syksyllä 2012 ylitysesityksenä.

Henkilöstösivukulujen laskemisessa on noudatettu laatimisohjetta,
jonka mukaan sosiaalivakuutusmaksuihin ja eläkkeisiin lasketaan 33,22
prosenttia palkkamenoista.

Kaupungin sisäisiä vuokria korotetaan prosentilla vuoteen 2011
verrattuna. Ulkoisten vuokrien korotukseen on varattu keskimäärin 2
prosenttia. Palmian kustannuksiin siivous-, vahtimestari- ja
turvapalveluihin on laskettu 1,2 prosentin keskimääräinen korotus.

Kulttuuritoimen talousarviokohdat on sopeutettu vuoden 2012 raamiin
seuraavasti:

Kulttuurikeskuksen (talousarviokohta 4 17 01) ehdotus käyttömenojen
osalta vuodelle 2012 on 12 863 000 euroa, nousua vuodesta 2011 on
146 000 euroa. Tämä selittyy varmana pidetyn ulkopuolisen
rahoituksen laskemisena kokonaisuudessaan tuloihin, jolloin
projektikohtaiset menot on laskettu budjetin menopuolelle jo tässä
vaiheessa. Aiemmin on turvauduttu budjettivuoden aikana nk.
ylitysesityksiin ylitulon verran.

Ehdotus käyttötulojen osalta on 1 240 000 euroa, summa on 76 000
euroa enemmän kuin vuonna 2011. Raamissa esitetty summa ei ole
kulttuurikeskuksen käsityksen mukaan realistinen. Yli puolet
kulttuurikeskuksen menoista on avustuksia, joista ei synny
minkäänlaista tulo-odotusta kulttuurikeskukselle. Kulttuurikeskuksen
menoista taas suuri osa on kiinteitä ja esimerkiksi salien koko asettaa
selkeät rajansa lipputulo-odotuksille ja vuokratuotolle.

Savoy-yksikön (talousarviokohta 4 17 02) määrärahaesitys
käyttömenojen osalta vuodelle 2012 on 1 337 000 euroa. Summa on
sama kuin vuonna 2011. Tuloesitys on 508 000 euroa, joka on 30 000
euroa alempi kuin vuoden 2011 tavoite. Negatiivinen toimintakate
nousee näin – 829 000 euroon.

Savoy-yksikön tulotavoite on ollut tähän mennessä liian
kunnianhimoinen, koska remontin yhteydessä menetetyn ravintolan
vuokratuloa ei ole pystytty kompensoimaan riittävästi nk. salin
päiväkäytön vuokratuotolla. Vuonna 2012 avautuva Musiikkitalo voi

osaltaan vähentää Savoyn kysyntää, mihin on myös varauduttava.

Yhteisöjen tukemiseen (talousarviokohta 4 17 03) määrärahaesitys
vuodelle 2012 on 11 661 000 euroa, nousua vuoteen 2011 on 15 000
euroa, joka sisältyy raamiin.

Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille
(talousarviokohta 4 17 04) määrärahaesitys vuodelle 2012 on 3 617
000 euroa, nousua vuoteen 2011 on 470 000 euroa. Kulttuurikeskus
esittää raamin päälle edellä esitettyä summaa Svenska Teaternin
tilojen peruskorjaukseen myönnetyn lainan avustusperäiseen
kattamiseen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, mikä on vastaavissa
kaupunkitasoisissa sitoumuksissa ollut normaali käytäntö.

Tulot ja ulkopuolinen rahoitus

Kulttuurikeskuksen maksut ja taksat on esitetty tämän asian liitteenä
(sivut 43-51). Taksatasoa on viimeksi tarkistettu vuoden 2009 alussa.
Tilavuokria ja kurssimaksuja ehdotetaan korotettaviksi liitteenä olevan
luettelon mukaisesti yleensä n. 15-20 prosenttia. Tätä suuremmat
korotukset vaikuttaisivat varmasti jo kävijä- ja vuokrausmääriin, eivätkä
olisi hyvää hallintoa.

Kulttuurikeskuksessa eri toimipisteissä järjestettävien maksullisten
tilaisuuksien pääsylippujen hintoja esitetään nostettavaksi osin
asteittain 10-20 prosenttia. Pääsylippujen ylin hinta on tällöin 80 euroa
ja alin 5 euroa.

Kulttuurikeskuksen talousarvioon (talousarviokohta 4 17 01) esitetään
ulkopuoliseen rahoitukseen 518 500 euroa (muun muassa
Taikalamppu ja Infopankki) ja tukiin sekä avustuksiin 89 000 euroa
(muun muassa Info-Finland ESR-hanke) meno ja tulopuolelle. WDC-
säätiön kulttuurikeskukselle mahdollisesti myöntämät avustukset voivat
vielä muuttaa lukua huomattavasti. Budjetin valmistelun aikana ei
kuitenkaan ollut tietoa päätöksistä, joten ko. avustukset on jätetty
kokonaan talousarvion ulkopuolelle.

Kulttuuritoimen irtaimen omaisuuden perushankinta (8 09 20) vuosille
2012–2016

Irtaimen omaisuuden määrärahalla hankitaan näyttämöteknisiä laitteita
ja -kalusteita, atk-ohjelmia ja -laitteita sekä niihin liittyviä kehittämistöitä
ja muuta kalustoa.

Irtaimen omaisuuden hankintoja varten ei ole vahvistettu
hallintokuntakohtaista raamia. Kulttuurikeskuksen vuodelle 2011
esittämää irtaimen omaisuuden hankintamäärärahaa alennettiin
esitetystä ja lautakunnan hyväksymästä 440 000 eurosta 321 000
euroon talousarvion myöhemmässä käsittelyssä.

Irtaimen omaisuuden hankintoihin esitetään vuodelle 2012 yhteensä
440 000 euroa, josta tietotekniikkahankintojen osuus on 160 000 euroa
ja kalustamisen ja varustamisen osuus 100 000 euroa, sekä
teatteriteknisten laitteiden hankintaan 180 000 euroa.

Vuodelle 2012 ajoittuvat Annantalon remontin jälkeiset kaluste- ja
näyttämöteknisten laitteiden hankinnat. Samoin vuoden 2012 aikana
pyritään toteuttamaan salien kaapelointien ajanmukaistaminen.

Taloussuunnitelmavuosille 2012–2016 esitetään irtaimen omaisuuden
hankintoihin määrärahoja seuraavasti: 440 000 euroa vuonna 2012 ja
440 000 euroa vuonna 2013, 440 000 euroa vuodelle 2014, vuodelle
2015 440 000 euroa ja vuodelle 2016 650 000 euroa. Korotus vuodelle
2016 on varaus Caisan mahdolliseen muuttoon ja siihen liittyviin
hankintoihin.