Nykyiset ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan 15.7.2018 kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätöksellä.
Yleiset määräykset
1 § Tavoite, soveltamisala ja suhde muihin säädöksiin
Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) täytäntöön panemiseksi on Helsingin kaupungissa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella, jollei jäljempänä toisin määrätä.
Määräyksiä ei sovelleta toimintaan, joka on ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää. Määräyksiä ei myöskään sovelleta ympäristönsuojelulain 31 §:n mukaiseen toimintaan, 120 §:n mukaisiin tilanteisiin tai 136 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitusmenettelyyn, puolustusvoimien toimintaan tai rajavartiolaitoksen toimintaa.
Määräyksiä ei sovelleta kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin laajamittaista tai vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa lupa- tai ilmoitusvelvollisessa laitoksessa.
Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset ja rakennusjärjestys.
2 § Ympäristönsuojelumääräysten antaminen ja valvonta
Ympäristönsuojelumääräysten antaminen on delegoitu Helsingin kaupungin hallintosäännössä (kvsto 3.5.2017, 206 §) kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle, joka antaa määräykset ympäristönsuojelulain (527/2014) 202 §:n nojalla.
Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, mikä on Helsingissä kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto sekä Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut (kaupunkiymparisto@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman), 09 310 1635).
3 § Paikalliset olosuhteet
Helsingin kaupungissa on alueita, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja määräyksiä.
Tärkeillä pohjavesialueilla tarkoitetaan Vartioharjun, Tattarisuon, Vuosaaren, Santahaminan, Isosaaren ja pääosin Vantaan puolelle sijoittuvan Fazerilan pohjavesialueita. Pohjavesialueet on kuvattu esimerkiksi Helsingin karttapalvelussa (Kartta.hel.fi -> Ympäristö ja luonto -> Geotekniset kohteet).
Tulvavaara-alueella tarkoitetaan alueita, jotka jäävät veden alle kerran viidessäkymmenessä vuodessa tapahtuvan meritulvan aikana. Alueet on esitetty Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa.
Paikallisina olosuhteina pidetään myös sitä, että Helsinki koostuu pääosin tiheästi rakennetuista alueista ja Helsingissä on paljon ranta-alueita ja saaria, joihin ei ole tieyhteyttä.
Työmaavedet, jätevedet, käymäläjätteet, lumen vastaanottopaikat ja lannan käsittely
4 § Tilapäisissä työkohteissa syntyvien työmaavesien käsittely ja johtaminen
Työmaavedellä tarkoitetaan työmailla muodostuvia vesiä tai lietettä kuten työmaakaivantoon suotautuvaa pohja- ja/tai orsivettä, taivaalta satavaa vettä, kaivantoa ympäröiviä pintoja pitkin valuvaa hulevettä, erilaisissa työmenetelmissä kuten porauksessa käytettävää vettä, sekä rakennusten ulkopintojen kunnostuksessa syntyvää vettä tai lietettä, jonka poisjohtamista rakentaminen edellyttää.
Rakennus- ja saneeraustyömailla ja muissa tilapäisissä toiminnoissa syntyviä työmaavesiä, jotka sisältävät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia määriä haitallisia aineita tai kiintoainetta, ei saa johtaa mereen, vesilaissa (587/2011) tarkoitettuun vesistöön, viemäriverkostoon eikä avo-ojaan ilman esikäsittelyä, jolla haitta-aineet tai kiintoaine saadaan poistettua tai riittävästi vähennettyä. Maahan imeyttäminen edellyttää, ettei työmaavesistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Hulevesiviemäriin johdettava vesi ei saa aiheuttaa viemäriverkoston tukkeutumista tai syöpymistä.
Jos työmaavesiä aiotaan johtaa hule-, jäte- tai sekavesiviemäriin, on oltava yhteydessä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluihin (HSY). HSY voi asettaa vaatimuksia jäte- ja sekavesiviemäreihin johdettavan veden laadulle ja määrälle.
5 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla
Käsittelemättömien käymäläjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Tärkeillä pohjavesialueilla käsiteltyjen käymäläjätevesien ja myös muiden talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty.
Vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoihin rantavyöhykkeillä ja saaristossa on kielletty, ellei kiinteistö liity vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.
Saaristolla tarkoitetaan saaria, joihin ei ole pysyvää tieyhteyttä.
6 § Talousjätevesien käsittelylaitteistojen ja käymälöiden sijoittaminen ja huolto
Talousjätevesien käsittelyjärjestelmä ja puhdistettujen talousjätevesien purkupaikka kiinteistöllä on sijoitettava riittävän suojaetäisyyden päähän vesistöstä, talousvesikaivosta, ojasta tai vastaavasta uomasta sekä kiinteistön rajasta. Riittävä suojaetäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Vähimmäissuojaetäisyys vesistöön on yleensä vähintään 25 metriä.
Maahanimeyttämössä imeytysputkiston on sijaittava mahdollisuuksien mukaan vähintään yksi metri ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella. Maasuodattamon alapinnan on sijaittava mahdollisuuksien mukaan vähintään 0,5 metriä ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella.
Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että talousjätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja että niiden puhdistusteho vastaa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) asetettuja vaatimuksia. Saostuskaivot ja umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein. Umpisäiliö tulee varustaa ylitäytön hälyttimellä. Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennyksissä tulee noudattaa Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiä jätehuoltomääräyksiä.
Kiinteistön omistajan on oltava selvillä järjestelmien rakenteesta, kunnosta ja huollosta samoin kuin säiliöiden tyhjennyksistä. Laitteistojen huolloista ja säiliöiden tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltijan tulee tilata sako- ja umpikaivolietteen tyhjennys Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti HSY:ltä. Tositteet umpi- ja saostussäiliöiden tyhjennyksistä on säilytettävä kiinteistön huoltokirjanpidossa kolme vuotta.
Jätevesien käsittelyjärjestelmä, josta puhdistettu vesi poistuu esim. ojaan tai imeytyskuoppaan, on suunniteltava siten, että siihen tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä puhdistustehon varmistamiseksi.
Komposti- ja kuivakäymälöiden tulee olla pohjastaan tiiviitä ja ne on hoidettava niin, etteivät ne aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.
7 § Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien sijoittaminen ja lannan luovutus
Ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi sijoittaa riittävän etäälle vesistöistä ja valtaojista sekä talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Ulkotarhaa tai laidunta ei saa sijoittaa tulvavaara-alueelle. Ulkotarhalla tarkoitetaan hevosten tai ponien ympärivuotisessa käytössä olevia, yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita.
Uusien ulkotarhojen ja ratsastuskenttien sijainnin tulee noudattaa seuraavia tontin ja sen lähiympäristön olosuhteista riippuvia vähimmäissuojaetäisyyksiä:
- talousvesikaivo tai -lähde 30 - 100 metriä
- vesistö 20 - 50 metriä
- valtaoja 10 - 30 metriä
Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä vesitiiviisen lantalaan päivittäin. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan.
Lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.
Tallin perustamisesta ja oleellisesta toiminnan laajentamisesta tulee ilmoittaa ennen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi.
8 § Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto
Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen ja muu usein toistuva pesu tai pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan paikassa, josta vedet voidaan johtaa tai koota johdettavaksi hiekanerotuskaivon ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Ammattimaisessa pesussa saa käyttää vain hyväksyttyjä pesuaineyhdistelmiä.
Ajoneuvoja, koneita ja vastaavia laitteita satunnaisesti muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla pestäessä pesuvedet voidaan myös imeyttää maanomistajan luvalla maaperään edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Pesuaineita tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita sisältäviä pesuvesiä ei saa johtaa hulevesiviemäriin tai avo-ojiin.
Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden tai kuljetuslavojen pesussa syntyvää kiintoainetta tai puhdistamatonta jätevettä ei saa päästää mereen, vesilain tarkoittamaan vesistöön tai avo-ojaan. Pesussa syntyvää kiintoainetta tai jätevettä ei saa myöskään päästää yleiselle alueelle.
Työkoneita ei saa pestä eikä huoltaa työmaa-alueilla, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla.
9 § Veneiden pesu ja huolto
Veneiden pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan sellaisilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta.
Talvisäilytysalueilla veneitä voidaan pestä muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla siten, että jätevedet imeytetään maanomistajan luvalla maaperään riittävän kaukana rannasta.
Veneitä satunnaisesti pelkällä vedellä pestäessä huuhteluvedet voidaan johtaa mereen.
Veneiden pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. Maalijäte on toimitettava jätteen laadun mukaiseen käsittelyyn. Veneiden hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä.
10 § Lumen vastaanottopaikat
Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja toteutettava siten, etteivät lumen sulamisvedet eivätkä lumen seassa olevat jätteet aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lumen yleisen vastaanottopaikan sijoittaminen tärkeälle pohjavesialueelle on kielletty. Kielto ei koske paikallisten lumenläjityspaikkojen perustamista, joiden käyttöön ei liity kuorma-autoliikennettä ja joihin lumi jätetään sulamaan eikä tilapäisten välivarastopaikkojen perustamista.
Lumen yleisen vastaanottopaikan perustamisesta ja avaamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi paikan sijainti, toiminnan aloittamisajankohta, liikennejärjestelyt, päivittäinen toiminta-aika, kuinka suurelle lumimäärälle paikka on tarkoitettu, mahdollinen lumen käsittelytapa, mihin sulamisvedet johdetaan ja jälkihoitotoimet. Ilmoitusvelvollisuus ei koske edellä mainittujen paikallisten lumenläjityspaikkojen eikä tilapäisten välivarastopaikkojen perustamista.
Lumen vastaanottopaikan toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa asuin- ja majoitushuoneistoihin tai hoitolaitoksiin. Yöaikaisesta lumenvastaanottopaikan käytöstä on lisäksi voimassa, mitä on säädetty näiden määräysten 22 §:ssä erityisen häiritsevästä melusta ja tärinästä yöaikaan.
Lumen vastaanottopaikkojen käyttö on kielletty yöaikaan klo 22 – 7, jos toiminnasta tai siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuu kohtuutonta meluhaittaa asuin- ja majoitushuoneistoihin tai hoitolaitoksiin.
Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta viivytyksettä lumen sulamisen jälkeen.
Kemikaalien varastointi
11 § Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastoinnista
Vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastoinnissa on noudatettava seuraavia yleisiä määräyksiä
- Nestemäiset kemikaalit ja jätteet on varastoitava tavalla, jolla estetään kemikaalien ja jätteiden pääsy vahinkotilanteessa ympäristöön. Tämä tarkoittaa niiden varastoimista kaksivaippasäiliöissä, erilliseen suoja-altaaseen sijoitetussa säiliöissä, erillisessä varastotilassa, joka on suunniteltu ja rakennettu kemikaalien ja jätteiden varastointia varten tai muussa varastotilassa, josta kemikaalit eivät pääse ympäristöön.
Suoja-altaan tai muun varastotilan on oltava tiivis, siinä varastoitavien kemikaalien ja jätteiden vaikutusta kestävä ja sen varastointitilavuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin suoja-altaassa varastoitavan suurimman säiliön/astian tilavuus. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää.
Ulkona varastoitaessa nestemäiset kemikaalit ja jätteet on sijoitettava tiiviille ja kantavalle alustalle. Ulkona olevien kemikaalien ja jätteiden varastojen on oltava aidattuja ja lukittuja tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin.
Käsittely- ja varastopaikalla on oltava imeytysainetta ja tarvittavaa muuta kalustoa vuotojen keräämistä varten.
Tulvavaara-alueilla kemikaalien ja jätteiden varastointi on järjestettävä siten, että tulvan sattuessa kemikaalit ja jätteet eivät pääse leviämään ympäristöön.
Edellä olevat määräykset eivät koske kemikaalien ja jätteiden vähäistä varastointia kotitaloudessa.Vaarallisen jätteen käsittelyssä on lisäksi voimassa, mitä Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisissä jätehuoltomääräyksissä määrätään.
- Pysyväisluonteinen polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikka on sijoitettava tiiviille, kantavalle sekä kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle. Polttonestesäiliöiden on oltava vähintään 100 mm irti alustasta. Tankkaus- ja täyttöpaikka on lisäksi rakennettava siten, että kemikaalit eivät pääse vahinkotilanteessa maaperään, vesistöön tai viemäriin.
Siirrettävä polttoainesäiliö on sijoitettava tiiviille alustalle, ellei säiliö ole rakenteeltaan valuma-altaallinen, kaksoispohjainen tai –vaippainen tai sijoitettu katettuun suoja-altaaseen. Säiliö on sijoitettava siten, että polttoaineet eivät pääse vahinkotilanteessa viemäriin tai vesistöön.
Tankkaus- ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten.
Määräykset eivät koske veneasemien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja eivätkä kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja.
Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointiin käytettävän säiliön on oltava hyväkuntoinen ja sen varustuksena on oltava vähintään:
- tyyppikilpi
- laponesto
- ilmaputki
- lukittava täyttöaukko
- ylitäytönestin.
Säiliön täyttöventtiilin ja siirtopumpun on oltava lukittuina työajan ulkopuolella ja tarvittaessa muulloinkin asiattoman käytön estämiseksi.
- Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava muulla kuin tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva käytössä oleva maaperässä oleva öljy-, polttoaine- ja muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta, toisen kerran 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja.
Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on viipymättä ilmoitettava vaarallisten jätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta.
12 § Lisämääräykset vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastoinnista tärkeällä pohjavesialueella
Vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnissa tärkeillä pohjavesialueilla on 11 §:ssä esitetyn lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä:
- Rakennusten ulkopuolelle sijoitettavien kiinteiden öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Säiliöt on varustettava säiliön välitilan vuotojen ilmaisujärjestelmällä.
- Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava maanpäällinen öljy-, polttoaine- ja muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja toisen kerran 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta sekä siitä eteenpäin 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Säiliön tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja jäljennös pöytäkirjasta on toimitettava 14 päivän kuluessa tarkastuksesta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja.
- Työmaa-alueilla saa työkoneiden polttoainetankeissa olevan polttoaineen lisäksi säilyttää erillisessä säiliössä kerrallaan yhteensä enintään 2000 litraa polttonesteitä urakoitsijaa kohti.
Säiliönä voidaan käyttää:
- kiinteällä suoja-altaalla varustettua säiliötä, tai
- säiliön kokoa vastaavaan katettuun suoja-altaaseen sijoitettua yksivaippaista säiliötä, tai
- tyyppihyväksyttyä ja määräaikaistarkastettua IBC-pakkausta, joka on sijoitettu suoja-altaaseen.
Tankkauspaikan maarakenteen tulee olla tiivis ja jaettavaa polttonestettä läpäisemättömästä materiaalista rakennettu. Tiiviin alueen tulee ulottua vähintään metrin etäisyydelle säiliön täyttöaukosta ja tankkauslaitteesta.
Muiden pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaalien tai jätteiden säilyttäminen työmaa-alueella on kielletty.
Jätteiden käsittely ja savuhaittojen ehkäisy
13 § Käytöstä poistetun säiliön käsittely
Säiliön omistajan tai haltijan tulee tyhjentää, puhdistaa ja tarkastaa käytöstä poistettu, maaperässä oleva öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö. Puhdistuksen ja tarkastuksen suorittajalla on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksyntä kemikaalisäiliöiden tarkastustoimintaan. Todistus puhdistuksesta ja tarkastuksesta on toimitettava Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Säiliö on käytöstä poistettu, kun sitä ei tarvita em. kemikaalien varastointiin. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava.
Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa edellyttää lisäselvityksiä tai säiliön poistamista maaperästä, mikäli säiliö on rikkoutunut tai muista syistä on aihetta epäillä, että säiliössä varastoitua kemikaalia on päässyt maaperään.
Kiinteistön haltijan vaihtuessa haltijan on annettava tieto säiliöstä ja sen sijainnista sekä puhdistustodistus kiinteistön uudelle haltijalle.
14 § Jätteiden käsittely kiinteistöllä
Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.
Asianmukaisessa tulisijassa voi polttaa kuivaa, puhdasta ja käsittelemätöntä puujätettä ja käyttää paperia tai pahvia sytykkeenä.
Risujen, hakkuutähteiden, lehtien ja muun puutarhajätteen avopoltto mukaan lukien polttaminen tynnyrissä tai muussa astiassa on kielletty. Kielto ei koske kuivien risujen ja hakkuutähteiden satunnaista polttamista saaressa, johon ei ole tieyhteyttä eikä kuivien oksien, risujen, olkien, hakkuujätteen, kasvinlehtien ja muun vastaavan luonnonmukaisen vaarattoman kasvijätteen satunnaista avopolttoa maa- ja metsätaloudessa, ellei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille.
Kiinteistön haltijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, ellei sijoittaminen edellytä ympäristölupaa tai ellei sijoittamiseen sovelleta valtioneuvoston asetusta (843/2017) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen hyödyntämisen aloittamista. Ilmoitusvelvollisuus ei koske puutarhajätteiden ja kompostoitujen elintarvike- tai käymäläjätteiden käyttämistä maanparannusaineena.
Ilmoituksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat:
- mikä jäte on kyseessä
- mistä jäte on peräisin
- miten jäte on esikäsitelty
- mihin jätettä aiotaan sijoittaa
- miten paljon jätettä aiotaan sijoittaa
- sijoittamisen ajankohta.
Ilmoitukseen on liitettävä mahdolliset jätteen ympäristövaikutuksia kuvaavat analyysitulokset, karttapiirros sijoituspaikasta, selostus siitä, miten jätteet aiotaan sijoittaa maaperään sekä maanomistajan suostumus. Ilmoituksen tekoa varten on lomake Helsingin kaupungin internet-sivuilla.
Maanparannukseen käytettävien käymälä- ja elintarvikejätteiden tulee olla haitattomaksi kompostoituja eikä niiden käsittelystä saa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Jätteiden kompostoinnista ja muusta jätteiden käsittelystä on säädetty myös Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisissä jätehuoltomääräyksissä.
Kivihiilen tai öljyn polttamisessa syntyvän lentotuhkan ja pohjatuhkan sekä betoni- ja tiilijätteiden tai muiden vastaavien jätteiden käyttäminen maarakentamisessa tärkeillä pohjavesialueilla on kielletty.
Kiinteistön haltijan on annettava käytettävissä olevat tiedot maahan sijoitetuista jätteistä kiinteistön uudelle haltijalle.
15 § Eräiden maarakentamisessa hyödynnettävien jätteiden laatuvaatimukset
Maarakentamisessa hyödynnettävän jätteen on sovelluttava teknisesti maarakentamiseen eikä se saa sisältää merkittävässä määrin ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita.
Maarakentamisessa hyödynnettävän betoni- ja asfalttijätteen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista eikä betonijäte saa sisältää merkittäviä määriä betoniterästä eikä muuta jätettä.
Maarakentamisessa ilman riskinarviota hyödynnettävän maa-aineksen haitallisten aineiden pitoisuuksien tulee olla alle valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjen kynnysarvojen.
16 § Savuhaittojen ehkäisy
Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot on säädettävä, huollettava ja niitä on käytettävä siten, ettei päästöistä aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lämmityslaitteiston kunto on ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimuksesta osoitettava asiantuntijan antamalla arviolla.
Puun tai muun kiinteän polttoaineen polttamisesta tulisijoissa ei saa aiheutua kohtuutonta savu- tai hajuhaittaa naapureille eikä lähiympäristölle.
Melun, tärinän ja pölyn torjunta
17 § Tiedottamis- ja neuvotteluvelvollisuus
Toiminnanharjoittajan tai työn tilaajan on tiedotettava etukäteen erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta melun tai tärinän vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toiminnasta voi aiheutua haittaa tai häiriötä. Tiedottaminen on tehtävä vähintään viikkoa ennen erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavan toiminnan aloittamista tai mikäli toiminta ei ole tällöin tiedossa, välittömästi sen jälkeen, kun ajankohta on tiedossa.
Lisäksi toiminnanharjoittajan on neuvoteltava riittävästä melun tai tärinän torjunnasta sellaisten kohteiden kanssa, joille toiminnasta voi aiheutua kohtuutonta haittaa. Tällaisia erityisen herkkiä kohteita ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut ja uskonnolliset laitokset.
18 § Kulkuväylien ja pihojen kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt
Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla puhdistettava alue.
Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty.
19 § Rakennustyömaiden pölyntorjunta
Rakennus- ja purkutyöt sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittely on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisessa ja purkamisessa sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittelyssä on aina käytettävä riittävän tehokkaita pölyntorjuntamenetelmiä, kun pölystä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.
Rakennustyömailla on raskaan liikenteen ajoväylät pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä esimerkiksi suolaliuoksella. Myös rakennustyömaiden vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi.
Siirrettävä maa- ja kiviaines sekä purkujätteet on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä esimerkiksi kastelemalla. Kuljetettaessa pölyäviä kuormia rakennustyömaan ulkopuolelle on kuormien oltava peitettyjä tai kasteltuja.
Kunnostettaessa rakennusten ulkopintoja hiekkapuhaltamalla tai vastaavalla menetelmällä on ulkopinnat peitettävä pölyn, hiekkapuhallusjätteiden ja muiden epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi.
Kunnostettavan rakennuksen ikkunat ja muut ulkoilma-aukot on tiivistettävä siten, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden tunkeutuminen rakennuksen sisälle estetään. Koneellinen ilmanvaihto on tarvittaessa keskeytettävä työn ajaksi.
Kemiallisessa maalinpoistossa, rakennusten ulkopintojen hiekkapuhalluksessa sekä poistettaessa polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumausaineita, on maanpinta suojattava esimerkiksi tiiviillä peitteellä siten, että jätteiden pääsy maaperään ja viemäriin estetään. Työn jälkeen piha- ja katualueet on siivottava ja syntyneet jätteet on toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn.
Työkohteessa käytettävien kiinteästi asennettujen koneiden ja laitteiden pakokaasut on johdettava niin etäälle rakennusten ilmanottoaukoista, ettei pakokaasuista aiheudu terveyshaittaa rakennuksessa oleskeleville.
20 § Tilapäinen louhinta
Kun avolouhintaa tehdään alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista tai kun louheen kuljetusreitti sijaitsee pölylle herkkien kohteiden läheisyydessä, porauslaitteet on varustettava tarkoituksenmukaisella pölynkeräyslaitteistolla, jonka on oltava aina käytössä, kun työtä tehdään. Pölynkeräyslaitteistoa ei saa tyhjentää räjäytyspaikalle eikä louheen sekaan.
21 § Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta
Toiminnanharjoittajan on tehtävä ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen kirjallinen ilmoitus (meluilmoitus) Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista ainakin seuraavista toiminnoista:
- Kiviaineksen tai mineraalisen rakennusjätteen murskaus
- Louhinta (poraus, räjäytys, louheen siirto), paalutus, piikkaus (työkoneen puomiin kiinnitettävillä laitteilla) ja suurtehoimurointi, jos
-työtä tehdään muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin kello 7.00–18.00 tai
-työpäiviä on yli 25
Liikenneväyliin tai yhdyskuntatekniikkaan liittyvästä rakennus- ja kunnossapitotyöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmoitusta, kun työtä tehdään maanantaista sunnuntaihin kello 7.00–22.00 ja työpäiviä on enintään 25, jos työn suorittamista ilta-aikaan ja viikonloppuisin on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi pidettävä välttämättömänä.
- Ammattimainen rakentaminen, purkaminen, korjaus, kunnossapito tai niihin rinnastettava tilapäinen työ, joka aiheuttaa voimakasta runkomelua esimerkiksi asuntoihin, päiväkoteihin, kouluihin tai muihin sellaisiin tiloihin, joissa melusta voi aiheutua kohtuutonta haittaa, jos
-työtä tehdään muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin kello 7.00–18.00 tai
-työpäiviä on yli 25.
- Ulkoilmakonsertti tai muu yleisötapahtuma, jossa käytetään äänenvahvistimia kello 22.00–7.00.
- Moottoriurheilukilpailu tai lentonäytös
- Ilotulitusnäytös, jossa ammutaan halkaisijaltaan yli 100 millimetriä tai meluisuudeltaan niitä vastaavia ilotulitteita kello 22.00 jälkeen. Kello 24.00 jälkeen järjestettävää ilotulitusta koskeva ilmoitus voidaan hyväksyä vain erittäin perustellusta syystä.
Uudenvuodenyönä järjestettävästä ilotulitusnäytöksestä ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmoitusta.
22 § Erityisen häiritsevä melu tai tärinä yöaikaan
Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava toiminta on kielletty asuin- ja majoitushuoneistojen sekä hoitolaitosten läheisyydessä yöaikaan kello 22.00–7.00.
Kielto ei koske liikenneväyliin tai yhdyskuntatekniikkaan liittyvää rakennus- ja kunnossapitotyötä tai muuta sellaista tilapäistä työtä, jota on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä yöaikaan välttämättömänä.
Kielto ei myöskään koske lyhytkestoista tapahtumaa tai toimenpidettä, jos samalla paikalla vuosittain järjestettävien tapahtumien lukumäärä, kesto ja päättymisajankohdat sekä niiden aiheuttama melu eivät johda ilmeiseen kohtuuttomuuteen melun vaikutuspiirissä olevien kannalta.
Yöaikaista melu- tai tärinähaittaa aiheuttavasta toiminnasta on tiedotettava ja riittävistä haittojen torjuntatoimenpiteistä neuvoteltava, siten kuin 17 §:ssä määrätään, jos työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa.
23 § Äänentoistolaitteiden käyttö ja katusoitto
Liikkeiden ja ravintoloiden äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö ulkotiloissa asuin- ja majoitushuoneistojen sekä hoitolaitosten läheisyydessä yöaikaan kello 22.00–7.00 on kielletty. Hoitolaitosten läheisyydessä toistuva käyttö on kielletty myös päiväaikaan. Lisäksi ulossuunnatut äänentoistolaitteet on aina säädettävä siten, ettei melusta aiheudu haittaa tai häiriötä naapurustolle.
Katusoitossa sähköinen äänen vahvistaminen ulkoista virtalähdettä käyttäen on kielletty.
Muut määräykset
24 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä.
25 § Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä
Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 18 luvussa.