Kirjat ja lukeminen ovat luonteva osa lasten arkea Päiväkoti Pihlajamäessä. Tavallisesti lapsille luetaan ääneen yhteisessä aamupiirissä ja iltapäivällä ennen lepohetkeä. Revontulet-ryhmässä, joka koostuu 2–5-vuotiaista lapsista, on viime aikoina luettu yhdessä klassikoita: Pekka Töpöhäntää, Eemeliä ja muumikirjoja.
Eteisen seinälle on askarreltu lukupuu, jonka oksalle laitetaan kuva kirjan kannesta sitten, kun kirja on saatu luettua kokonaan.
Kirjoja säilytetään lattialla kirjakoreissa, joista ne ovat helposti lasten saatavilla. Ulkoilun jälkeen jokainen valitsee korista itselleen mieluisan kirjan, johon lapset saavat uppoutua odottaessaan, että kaikki ovat tulleet sisälle.
Suurin osa lapsista ei vielä osaa lukea, joten he tutkivat kirjan kuvia, muistelevat sadun tapahtumia tai keksivät itse tarinoita kuvien pohjalta.
– Jotkut osaavat sadun ulkoa ja ikään kuin lukevat kirjaa ääneen ja jotkut kysyvät, mitä kirjassa tapahtuu. Opetamme myös, miten sivuja käännetään ja kirjoja kohdellaan kauniisti, kertoo päiväkodin johtaja Hemina Nissinen.
Kielitaito kehittyy
Revontulet-ryhmässä monen lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Siksi satutuokion tukena on aina kuvia sadussa esiintyvistä sanoista. Lasten kanssa käydään läpi, mitä sanat tarkoittavat ja mitä sadussa tapahtui.
– Lapset osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin ja kesken tarinankin joku saattaa huutaa ja kysyä, mitä tuo tarkoittaa, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Kia Ulma.
Välilä saduista tehdään nukketeatteria, jolloin sama tarina esitetään draaman keinoin. Yleensä kasvattaja kuljettaa satua eteenpäin ja välillä lapset saavat hypätä johonkin rooliin.
Nissinen kertoo, että esitykset ovat lapsia osallistavia ja hahmot saattavat esimerkiksi esittää heille kysymyksiä. Usein sadut ja niiden hahmot jatkavat vielä elämäänsä lasten leikeissä.
Lapset ovat myös tehneet runorobotin avulla omia runoja ajankohtaisista aiheista kuten pääsiäisestä.
– Varsinkin vanhemmat lapset ovat kiinnostuneet runojen riimipareista. Välillä robotti tekee hassuja runoja, mutta olemme nauraneet niille lasten kanssa yhdessä, Ulma kertoo.
Kirjoja kaikille
Pihlajamäen päiväkodissa on oma pieni kirjasto. Kun ryhmässä kirjat on luettu moneen kertaan, lasten kanssa käydään hakemassa uutta luettavaa.
Kirjaston valikoimaa päivitetään vuosittain, jotta kaikille löytyy ikä- ja taitotasoon sopivia kirjoja. Myös kirjojen monimuotoisuuteen kiinnitetään huomiota.
Nissinen korostaa, että päiväkotiin halutaan kirjoja, jotka ovat nykyaikaisia ja joissa on eri vähemmistöt edustettuina. Lukusuosituksissa pyritään välttämään perinteisten roolien vahvistamista, kuten prinsessakirjojen tarjoamista tytöille ja autokirjojen pojille.
On tärkeää, että kirjojen avulla lapset pääsisivät sukeltamaan uusiin maailmoihin ja syventämään omia kiinnostuksen kohteitaan.
Perheet mukaan lukemaan
Monikielinen kirjasto on aloittanut kaupungin päiväkotien kanssa "Monikielinen iltasatuhylly" -pilotin, jonka myötä päiväkodin eteiseen perustettiin kirjasto. Vanhemmat saivat tutustua valikoimaan lasten kanssa ja lainata kirjoja vapaasti.
– Alkuun osa perheistä vierasti sitä, että päiväkodista sai viedä kirjoja kotiin, mutta lapset olivat heti innoissaan, Nissinen kertoo.
Iltasatuhyllyyn saatiin Monikielisestä kirjastosta kirjoja lähes parilla kymmenellä eri kielellä, joita Päiväkoti Pihlajamäen lapset puhuvat kodeissaan. Kasvattajat ovat kannustaneet vanhempia lukemaan lapsille joka ilta ja puhuneet perheiden kanssa lukemisen merkityksestä.
Tavoitteena on, että päiväkodissa viriäisi pysyvä innostus lukemiseen.
Teksti ja kuvat: Ida Henritius