Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto haluavat kaupunkipolitiikan Euroopan unionin agendalle. Ne esittävät EU-vaaliteeseinään myös Uudenmaan ja Suomen liikenneinfran kiinteämpää kytkemistä muuhun EU:iin ja Uudenmaan alueen TKI-rahoituksen kaksinkertaistamista. Helsingin seudun kauppakamarin, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ja Uudenmaan liiton yhteiset EU-vaaliteemat ovat:
Euroopan unioni tarvitsee elinvoimaisia kaupunkeja – Kaupunkipolitiikkaa EU:ssa vahvistettava
80 % eurooppalaisista asuu kaupungeissa vuonna 2050.
Kasvaville kaupungeille tulee antaa mahdollisuus hakea nykyistä enemmän suoraa EU-rahoitusta, koska kilpailukyvyn edellytykset, uudet työpaikat ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa. Alueiden ja kaupunkien saamaa rahoitusosuutta rakennerahastoista tulee tarkastella tuottavuuden kautta. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta vain murto-osa on kohdistettu eurooppalaiselle kaupunkialoitteelle, joka tukee kaupunkien valmiuksia kehittää kestävää kaupunkiympäristöä. Kaupunkeja on tuettava kestävän kehityksen edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä.
Uudenmaan ja samalla koko Suomen liikenneinfran vahvistaminen ja kytkeminen muuhun EU:hun
Muissa Pohjoismaissa valtio investoi huomattavasti enemmän omien pääkaupunkiseutujensa liikenneinfrastruktuuriin kuin Suomessa. Valtion investointien vähyys heikentää Helsingin seudun kilpailukykyä verrattuna verrokkikaupunkeihin.
Valtion on lisättävä rahoitustaan Helsingin seudun infrahankkeissa, joilla on valtakunnallista merkitystä, ja hyödyntää siinä nykyistä paremmin EU-rahoitusta. Valtion pitää hakea nykyistä voimakkaammin liikenteen EU:n CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen Eurooppa) pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseen. Myös kansallinen vastinrahoitus tulee varmistaa.
Suomi on Euroopan raja-alue ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi Suomen syrjäisyyttä entisestään. Euroopan raja-alueita täytyy tukea muuttuneessa tilanteessa. Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T-asetuksen ja CEF-rahoituksen toimeenpanossa on otettava huomioon Suomen pitkä itäraja parantamalla liikenneyhteyksiä sekä länteen että etelään. Tallinnan tunnelin suunnittelussa on otettava huomioon taloudellisten arvioiden lisäksi myös huoltovarmuus, sisämarkkinoiden toiminta ja geopoliittinen merkitys.
Uudenmaan TKI-rahoitus kaksinkertaistettava
Uudenmaan tavoitteena on, että vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat viisi prosenttia maakunnan bruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää alueen saaman EU-rahoituksen kaksinkertaistamista. On varmistettava kansallinen vastinrahoitus, luotava uusi EU-hankevalmistelutukimuoto ja lisättävä EU-saantoa kaikilla sektoreilla ja eri rahoitusvälineissä.
Helsingin seudun kauppakamarin, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ja Uudenmaan liiton yhteiset EU-vaaliteemat ovat:
Euroopan unioni tarvitsee elinvoimaisia kaupunkeja – Kaupunkipolitiikkaa EU:ssa vahvistettava
80 % eurooppalaisista asuu kaupungeissa vuonna 2050.
Kasvaville kaupungeille tulee antaa mahdollisuus hakea nykyistä enemmän suoraa EU-rahoitusta, koska kilpailukyvyn edellytykset, uudet työpaikat ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa. Alueiden ja kaupunkien saamaa rahoitusosuutta rakennerahastoista tulee tarkastella tuottavuuden kautta. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta vain murto-osa on kohdistettu eurooppalaiselle kaupunkialoitteelle, joka tukee kaupunkien valmiuksia kehittää kestävää kaupunkiympäristöä. Kaupunkeja on tuettava kestävän kehityksen edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä.
Uudenmaan ja samalla koko Suomen liikenneinfran vahvistaminen ja kytkeminen muuhun EU:hun
Muissa Pohjoismaissa valtio investoi huomattavasti enemmän omien pääkaupunkiseutujensa liikenneinfrastruktuuriin kuin Suomessa. Valtion investointien vähyys heikentää Helsingin seudun kilpailukykyä verrattuna verrokkikaupunkeihin.
Valtion on lisättävä rahoitustaan Helsingin seudun infrahankkeissa, joilla on valtakunnallista merkitystä, ja hyödyntää siinä nykyistä paremmin EU-rahoitusta. Valtion pitää hakea nykyistä voimakkaammin liikenteen EU:n CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen Eurooppa) pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseen. Myös kansallinen vastinrahoitus tulee varmistaa.
Suomi on Euroopan raja-alue ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi Suomen syrjäisyyttä entisestään. Euroopan raja-alueita täytyy tukea muuttuneessa tilanteessa. Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T-asetuksen ja CEF-rahoituksen toimeenpanossa on otettava huomioon Suomen pitkä itäraja parantamalla liikenneyhteyksiä sekä länteen että etelään. Tallinnan tunnelin suunnittelussa on otettava huomioon taloudellisten arvioiden lisäksi myös huoltovarmuus, sisämarkkinoiden toiminta ja geopoliittinen merkitys.
Uudenmaan TKI-rahoitus kaksinkertaistettava
Uudenmaan tavoitteena on, että vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat viisi prosenttia maakunnan bruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää alueen saaman EU-rahoituksen kaksinkertaistamista. On varmistettava kansallinen vastinrahoitus, luotava uusi EU-hankevalmistelutukimuoto ja lisättävä EU-saantoa kaikilla sektoreilla ja eri rahoitusvälineissä.
Metropolipolitiikasta Euroopan Unionissa keskustellaan MetropoliAreena-tapahtumassa 22.5. kello 15–17 Pasilan Triplassa.