PIHLAJAMÄEN SUUNNITTELIJAT |
 |
|||||||||
|
||||||||||
|
Kuvaamo Uuskuva |
||||||||||
 |
Pihlajamäen asemakaavan laati vuosina 1959-1964 arkkitehti Olli Kivinen. Kivinen valittiin vuonna 1960 Otto-Iivari Meurmanin seuraajaksi Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina. Kivinen kehitti Pihlajamäessä Meurmanin ajatuksia ’soluihin’ jakautuvan lähiön rakenteesta. Uutena näkökohtana tulivat mukaan mm. pysäköintivelvoitteet. Pihlajamäen asemakaavoissa ilmenivät voimakkaat esteettiset ihanteet samalla kun ne palvelivat tehokkuuden yhteiskuntaa. Olli Kivisen ensimmäisistä luonnoksista lähtien Pihlajamäkeen haettiin ratkaisua, joka vastasi eri osa-alueiden luonnetta ja samalla rakennettiin yhtenäistä kaupunkikuvaa. Pihlajamäen rakennukset asettuvat maisemaan veistosten tapaan. Kokemus kaupunginosasta syntyy selkeiden rakennuskappaleiden ja mäntypuuvaltaisen kalliomaiseman vuoropuhelusta. |
|||||||||
|
Lauri Silvennoisen arkisto |
||||||||||
 |
Lauri Silvennoisella oli merkittävä rooli teollisen rakentamisen puolestapuhujana Suomessa. Suunnittelemansa PRE-FAB-näyttelyn näyttelyluettelossa Silvennoinen painotti prosessirakentamisen ja kaupungistumisen keskeistä merkitystä. Silvennoinen siirsi tuotteen, rakennuksen sijaan päähuomionsa prosessiin. Tätä kautta Silvennoinen uskoi rakennusteollisuuden mahdollisuudet lähes rajattomiksi. Perimmäisenä tavoitteena oli, ”että ihminen voisi käyttää aikaansa paremmin”. Pihlajamäen Saton alueesta tuli Lauri Silvennoisen ajatusten tärkein sovellutus ja alueesta merkittävä etappi suomalaisen rakennusteollisuuden tulevan kehityksen kannalta. Silvennoisen suunnittelema valkoisten rakennusten rintama näkyy suurmaisemassa kauas ja on vakiintunut Pihlajamäen symboliksi. |
|||||||||
|
Sulo Savolaisen arkisto |
||||||||||
 |
Taitavana asuntosuunnittelijana tunnettu arkkitehti Esko Korhonen paneutui Pihlajamäen Hakan alueiden suunnittelijana erityisesti asuntopohjien kehittämiseen. Maasälväntiellä hän kehitti lamellitalotyypin, jossa porrasta kohden oli kaksi suurta perheasuntoa saaden siten tavanomaista toimivammat ja väljemmät pohjaratkaisut. Yksiöt ja pienet asunnot keskitettiin tornitaloihin ja alueen pariin korkeaan lamellitaloon. Tärkeä tavoite oli asuntojen muunneltavuus: Maasälväntien lamellitaloissa asunnon makuuhuone voitiin jakaa kahdeksi pienemmäksi huoneeksi liukuoviratkaisun avulla. Rakentamisaikana suurta huomiota herätti myös kokeellinen Maasälväntie 10:n ”kerrosrivitalo”, kokeellinen terassitalomainen rakennustyyppi. Esko Korhosen arkkitehtuurin pääajatus oli, että julkisivun tulee vastata sisältöä eikä nauhaikkuna ole itsestäänselvyys. Maasälväntien torneissa maisema avautuu olohuoneisiin pystysuuntaisen ikkunan kautta. |
|||||||||
|
Sulo Savolaisen arkisto |
||||||||||
 |
Sulo Savolainen toimi Esko Korhosen avustajana jo Roihuvuoren suunnittelun loppuvuosina ja työparin yhteistyö jatkui Pihlajamäen suunnittelussa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton KK:n asunto-osastolla. Pihlajamäen suunnittelussa oli merkittävää se, että lopullinen kaavasuunnittelu tehtiin läheisessä yhteistyössä rakennusten suunnittelijoiden kanssa. Kivisen asemakaavaluonnoksien pohjalta Sulo Savolainen mm. ehdotti Liusketien sijoittamista nykyiselle paikalleen, mikä teki mahdolliseksi järjestää kaikille Hakan alueen lapsille turvallinen koulutie ilman katujen ylityksiä. Lasten turvallisuuden lisäämiseen liittyy myös Savolaisen Pihlajamäkeen ideoima ”lasten ikkuna” umpinaiseen parvekekaiteeseen. Savolaisen Maasälväntie 14:n suunnitelmissa kehittämiä ovi-, ikkuna- ja kalustedetaljeja sovellettiin myös muissa Hakan alueen taloissa. |
|||||||||
Voit navigoida kartalla painamalla punaisia pallukoita |
||||||||||
Päivi Hellman / Lähiöprojekti |
||||||||||
|
||||||||||
 |
||||||||||
