HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
LAAJASALON ENNEN VUOTTA 1940 KÄYTTÖÖN OTETUT RAKENNUKSET
| Jollaksen kartano, päärakennus | 09104902440003001 |
 |
 |
| Katuosoite: | Jollaksentie 54 |
| Käyttöönottovuosi: | 1919 |
| Rakennuttaja: | Varatuomari, pankkiiri Viktor Alexander Tavaststjerna |
| Suunnittelija: | Arkkitehdit Malmström ja Tikkanen |
| Muut suunn.: | SOK:n rakennusosasto/arkkitehti A. V. Lehtinen, HKR/arkkitehti Sonja Liljeblad |
| Alkuperäiskäyttö: | Kartanot |
| Nykykäyttö: | Kokoontumisrakennukset |
| Rakennushistoria: | Rakennus sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja joka kuului sen jälkeen Jollaksen kartanolle. Jollaksen kartanon omisti 1800-luvun loppupuolella kirkkoherra Pettersson ja tämän jälkeen asemapäällikkö Robert Rosvall. Vuosisadan vaihteessa kartano siirtyi varatuomari A. Laurellille ja tämän jälkeen Jollas lienee siirtynyt Tavaststjernan perheen omistukseen. Kartanon päärakennus valmistui 1919 ja sen rakennutti varatuomari, pankkiiri Viktor Alexander Tavaststjerna. Vuonna 1920 puutarha-arkkitehti Paul Olsson laati kartanon pihalle muotopuutarhasommitelman. Vuonna 1920 Jollaksen kartanon maat jaettiin kolmen sisaruksen Viktor Tavaststjernan, Arkkitehti Alarik Tavaststjernan ja Selma Maria Josefina Alftanin os. Tavaststjernan kesken. Viktor sai tilan Jollas 1:168 eli kartanon alueen keskiosan, Alarik Jollas-Östergårdin eli Itä-Jollaksen ja Selma Jollas-Vestergårdin eli kartanon länsiosan. Jako tehtiin helmikuussa ja Viktor kuoli heti maaliskuussa. Kartano jäi hänen leskelleen Gurli von Pfalerille. 1940-luvulla kartano myytiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:lle, joka vuonna 1981 hieroi alueesta kauppoja Polar-Rakennusosakeyhtiön ja Rakennustoimisto A. Puolimatkan Oy:n kanssa. Helsingin kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan ja lunasti kartanoalueen itselleen. Vuonna 1953 haettiin lupaa öljylämmityksen järjestämiseen. Vuonna 1961 haettiin lupaa muuttaa opistorakennus asunnoiksi (SOK:n rakennusosasto/arkkitehti A. V. Lehtinen). Vuonna 2002 haettiin lupaa rakennuksen peruskorjaukseen ja käyttötarkoituksen muutokseen kokoontumisrakennukseksi (HKR/arkkitehti Sonja Liljeblad). Vuonna 2008 Jollaksen kartanon päärakennus oli Helsingin kaupungin omistuksessa ja vuokrattuna yhdistyskäyttöön. |
| Kerroslukumäärä: | Kaksikerroksinen rakennus, jossa on yksi kellarikerros. |
| Perustus: | Graniittiharkko |
| Runko: | Tiilirunko, puiset välipohjat |
| Julkisivut: | Rakennuksen päistä viistetty mansardikatto on katettu sementtitiilellä. Julkisivut ovat puhtaaksi muurattua kalkkihiekkatiiltä.. |
| Ymp. kuvaus: | Jollaksen kartanon rakennuksista on säilynyt puutarhurin asuinrakennus, pajaksi kutsuttu entinen talli ja kivimakasiini. |
| Suojelutilanne: | sr-2. Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen ulkoasua koskevien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Asemakaava 9280/vahvistettu 30.3.1990. |
| Lausunnot: | Helsingin kaupunginmuseo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle 22.11.1985: "Jollaksen kartano". |
| Piirustusaineisto: | Rakennusvalvontaviraston arkistossa on rakennusta koskevaa materiaalia mutta ei originaalipiirustuksia. Rakennuksen originaalipiirustuksia ei tavoitettu. |
| Lähteet: | Helsingin kaupungin kaupunkisunnitteluvirasto. Esikaupunkialueiden yleiskaava. Liiteraportti. 10.6.1980. |
| Luokitus: | Luokka 1b - kulttuurihistoriallinen rakennusinventointi |
Arvotuskriteerit:| Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. |
| Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja. |
| Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassaolevaan rakennukseen. |
Takaisin edelliselle sivulle