Euroopan kulttuuriministerineuvosto on vuodesta 1985 lähtien nimennyt Euroopan kulttuuripääkaupungin vuodeksi kerrallaan. Vuodelle 2000 valittiin yhdeksän kulttuurikaupunkia, joista Helsinki on yksi. Muut kulttuurikaupungit ovat Avignon, Bergen, Bologna, Bryssel, Krakova, Praha, Reykjavik ja Santiago de Compostela. Kaikilla kaupungeilla on oma teemansa vuodelle 2000. Helsingin teemana on "Tieto, Teknologia ja Tulevaisuus".

Helsingin kulttuurikaupunkivuodelle on asetettu kaksi päätavoitetta, jotka ovat

1. tuoda parempaa elämän laatua kaupunkilaisille
2. lisätä kansainvälistä tietoutta suomalaisesta kulttuurista.

Helsingin kulttuurivuoden ohjelmistoon on valittu mukaan 450 tapahtumaa ja projektia. Kulttuurivuoden sisällöllisiä tavoitteita ovat pysyvät vaikutukset, kansalaisten osallisuus, uuden löytäminen ja kansainvälisyys.

Helsingin kaupungin tietokeskus toteutti vuodenvaihteessa 1998/99 kyselyn, joka osoitettiin lähes 40 eurooppalaiseen kaupunkiin mukaan lukien vuoden 2000 kulttuurikaupungit. Kyselyssä kartoitettiin kaupunkien kulttuuritarjontaa, kulttuuripalvelujen käyttöä ja kaupunkien tukea kulttuurille. Kaupungeilta kysyttiin myös väestö- koulutustaso- ja elinkeinorakennetietoja. Kaikki tiedot ovat pääsääntöisesti vuodelta 1997. Vastaukset saatiin 26 kaupungista. Kyselyn tuloksista laadittiin oma lukunsa tietokeskuksen "Arts and Culture 1999" -julkaisuun

Kaupunkien kulttuurielämän kuvaaminen pelkästään tilastojen avulla kertoo vain osan todellisuudesta. Tilastot eivät esimerkiksi kerro kulttuurin tarjonnan laadusta, ts. siitä minkä tasoista kulttuuritarjonta on. Kaupunkien kulttuurin vahvuuksia tarkasteltaessa on myös muistettava, että tärkeää ovat ihmisten omakohtaiset kokemukset ja vaikutelmat. Näitä vaikutelmia kuvaavat mm. sellaiset asiat kuten "kaupungin ilmapiiri", "kaupungin vireys sekä tunnelma" ja "asukkaiden ystävällisyys".

Helsingissä työskentelee muihin vertailukaupunkeihin nähden paljon työntekijöitä virkistyksen, kulttuurin ja urheilun toimialoilla, joihin urheilun lisäksi sisältyy mm. elokuva-, radio- ja TV-toiminta, taidelaitokset, kirjastot, arkistot ja galleriat. Työntekijöiden määrän suhteen Helsinki sijoittuu kansainvälisessä vertailussa kärkeen heti Tukholman jälkeen. Tukholmassa oli 26 näiden toimialojen työntekijöitä tuhatta asukasta kohden ja Helsingissä vastaava luku oli 24.

Eurooppalaisten vertailukaupunkien kulttuuripalvelujen tarjontaa kuvataan ohessa olevassa taulukossa (Kulttuurilaitokset 1997). Helsingissä on esim. taidegallerioita ja sinfoniaorkestereita runsaasti kaupungin kokoon nähden. Teatteri-, museo- ja elokuvatarjontaa löytyy myös kohtuullisesti.

Kyselyssä kartoitettiin myös kulttuuripalvelujen käyttöä. Helsinkiläiset ovat ahkeria kirjastojen käyttäjiä. Kaupunginkirjastoissa tehtiin 17 lainaa asukasta kohti. Helsinki sijoittui Vilnan ja Kööpenhaminan ohella kärkeen kirjastolainojen määrissä asukasta kohti. Teatterikäyntejä tehtiin Helsingissä 211 sataa asukasta kohti ja museokäyntejä 2,4 asukasta kohti. Näillä määrillä Helsinki sijoittui kaupunkivertailussa hieman keskitason yläpuolelle. Sinfoniaorkestereiden konserttien asukasta kohti suhteutetuissa kävijämäärissä Helsinki sijoittui keskitasolle.

Kulttuurin ja talouden yhteyttä voidaan tarkastella monella tavalla. Kulttuurilla on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kansantalouteen ja aluetalouteen, mm. matkailuelinkeinoon ja vähittäiskauppaan. Muita näkökulmia ovat kulttuurin saama julkinen tuki, yritysten tuki kulttuurille ja taiteelle, sisältötuotanto yhtenä informaatioalan pääluokista, kulttuurin työllistävä vaikutus, kotitalouksien kulttuurimenot (mk) jne.

Informaatioala sivuaa osittain kulttuuria ja kulttuuriteollisuutta. Tämä koskee erityisesti ns. sisältötuotantoa ja siihen läheisesti liittyviä toimialoja. Sisältötuotannon aloista kustannusala on liikevaihdoltaan merkittävin Helsingissä. Vuonna 1997 alan kokonaisliikevaihdon määrä oli 7,4 miljardia mk. Radio- ja televisiotoiminnan liikevaihto oli 2,7 miljardia mk. Sisältötuotannossa Helsingin osuus koko maan liikevaihdosta on lähes 70 %. Joillakin yksittäisillä aloilla Helsingin osuus on jopa 90 %.

Väestölaskennassa ryhmään "taiteellinen, viihteellinen ja kirjallinen työ" kuuluvia työntekijöitä oli Helsingissä 7810. Tämä on noin 3,5 prosenttia Helsingin työllisestä työvoimasta. Työvoiman määrä on lähes yhtä suuri kuin majoitus- ja ravitsemisalalla. Kulttuurialojen työllistävä vaikutus ilmeni hyvin konkreettisesti lamavuosina. Kun koko työvoiman määrä väheni vuosien 1990-95 välillä 17 %, kasvoi kulttuurialan työvoima ko. ajanjaksona 4,6 %.

Helsingissä kulttuurin työntekijöiden valtionveron alaisten tulojen tulokertymä vuonna 1995 oli 1 268, 7 milj mk. Tämä on lähes neljä prosenttia koko työllisen työvoiman tulokertymästä eli selvästi työvoimaosuuttaan suurempi. Kulttuurin työntekijöiden keskitulo tulonsaajaa kohti oli 162 760 mk. Kulttuurityöntekijöiden keskitulo oli 12 % korkeampi kuin koko työllisen työvoiman keskitulo.

Helsinkiläinen kotitalous käytti rahaa 1995 keskimäärin 10 200 mk kulttuuriin ja vapaa-aikaan. Tämä on noin kuusi prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kulttuuri- ja vapaa-aikamenot olivat 9,2 prosenttia helsinkiläisten kotitalouksien kaikista menoista. Mainittakoon, että edelliseen kotitaloustiedusteluun (1990) verrattuna lisääntyi mm. helsinkiläisten museoihin ja taidenäyttelyihin käyttämä rahamäärä 39 %, elokuvamenot 15 % sekä teatteriin, oopperaan ja konsertteihin käytetty rahamäärä lähes 10 %.

Vuonna 1998 Helsingin kaupungin bruttomenot yleiseen sivistystoimeen olivat lähes 568 milj. markkaa. Tämä on noin neljä prosenttia kaupungin toimintakuluista. Vuonna 1998 Kulttuuriasiainkeskuksen menot olivat 48,2 miljoonaa markkaa ja kaupungin taidemuseon 11,2 miljoonaa markkaa. Tuloja kulttuuriasiainkeskukselle kertyi 7,4 miljoonaa markkaa ja taidemuseolle 1,3 miljoonaa markkaa. Kaupunginorkesterin menot olivat 36,1 miljoonaa markkaa ja tulot 2,9 milj. markkaa. Kaupunginmuseon menot olivat 26,5 miljoonaa markkaa ja tulot noin 860 000 mk.

Helsingin kaupunki tukee merkittävästi taidelaitoksia ja taiteentekijöitä. Vuonna 1998 kaupunki jakoi 104 milj. markkaa taiteilijoille, taidelaitoksille ja muille kulttuuriorganisaatioille kuten museoille (Kuvio X). Tästä summasta 98 milj. markkaa jaettiin taidelaitosten ja taiteen tekijöiden toiminta-avustuksina. Nämä kohdistuvat toiminta-avustuksina mm. eri alojen taidekouluille ja-opistoille, ammattiteattereille, museoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille yleensä. Avustukset musiikkikouluille olivat noin 15 milj. markkaa.

Vuoden 1999 osalta voidaan todeta, että esittävän ammattitaiteen produktiotukiin käytettiin yhteensä puolitoista miljoonaa markkaa, kansalaislähtöisiin taidetapahtumiin 250 000 mk, taideapurahoina jaettiin yksittäisille taiteilijoille 660 000 mk. Lisäksi jaettiin Helsingin kulttuuripalkinto 50 000 mk Eeva ja Simo Ristalle.

Kokonaisuutena Helsingin kaupunki panostaa kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen asukasta kohti selvästi enemmän kuin Suomen kunnat keskimäärin. Verrattaessa Helsingin ja toisaalta koko Manner-Suomen kuntien käyttötalouden nettokustannuksia kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan osalta (kuvio Y) nähdään että kaikilla indikaattoreilla mitattuna Helsingin nettomenot/asukas (tai käyttökustannukset opetustuntia kohti) ovat suuremmat. Ero on suurimmillaan 102 % (kans./työv.opistot) ja pienimmillään 7 %.