Lasten ja nuorten elinolot Helsingissä
Säkkinen Salla
Helmi-maaliskuun vaihteessa ilmestyy Helsingin kaupungin tietokeskuksen sarjoissa julkaisu "Lasten ja nuorten elinolot Helsingissä". Tarkastelun kohteena ovat 0-17-vuotiaat lapset.
Alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria oli yhteensä 99 463 eli 18% koko väestöstä.Useiden ilmiöiden kohdalla käsitellään myös perheitä ja jo täysi-ikäisiä nuoria. Pääpaino on koko Helsinkiä koskevan kehityksen kuvauksessa. Julkaisussa on myös jonkin verran alueittaisia, peruspiirikohtaisia tarkasteluja. Vertailutietoja esitetään lähinnä koko maasta. Elinolojen kuvaamisessa on tilastojen lisäksi hyödynnetty myös helsinkiläisistä lapsista ja nuorista tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä sekä niistä saatuja tuloksia. Näiden tutkimusten ja selvitysten avulla on pyritty kuvaamaan sitä miten lapset ja nuoret itse kokevat omat elinolonsa. Ohessa on tiivistelmä niistä asioista ja ilmiöistä, joita julkaisussa kuvataan.
Koti ja perhe
Suomalaisten lasten ja nuorten keskeinen elämänpiiri arjessa on koti ja perhe. Vuodenvaihteessa 1999/2000 asui Helsingissä kaikkiaan 135 387 perhettä ja 67% helsinkiläisistä kuului perheisiin. Perheen perustaminen ja ydinperheeseen kuuluminen ovat kuitenkin käyneet harvinaisemmiksi. Yhä useammin lasten vanhemmat elävät avoliitossa. Avioerot ovat lisääntyneet ja kasvattaneet yksinhuoltajaperheiden määrää. Uutena käsitteenä on tullut käyttöön "uusperheet", joissa perheissä lapsi on saanut joko uuden äitipuolen tai isäpuolen.
Helsinki poikkeaa lastensuojelun kannalta muusta maasta. Lapsen kehitykseen vaikuttavien riskitekijöiden määrä on Helsingissä muuta maata suurempi. Helsingissä oli 7 121 lasta ja nuorta lastensuojelun asiakkaana vuonna 1999, joista uusia asiakkaita oli 1 318. Tuhatta 0-17-vuotiasta helsinkiläislasta kohti asiakkaita oli 72. Keskeisimmät lastensuojelun tarvetta aiheuttavat tekijät ovat viime vuosina olleet vanhempien päihdeongelmat ja psyykkiset vaikeudet, kasvatusvaikeudet sekä perheristiriidat. Vuonna 1999 oli Helsingissä 1 524 lasta ja nuorta huostaanotettuna. Kiireellisiä huostaanottoja oli 197.
Asuminen
Alle 16-vuotiaat helsinkiläislapset asuvat useimmiten kerrostalossa joko vuokra- tai omistusasunnoissa perheensä kanssa. Lasten ja nuorten asumistaso vaihtelee sen mukaan, mikä on vanhempien taloudellinen asema ja perheen koko. Asuntojen ahtaus on etenkin perheiden ongelma. Helsinkiläislapsilla ja nuorilla on kotona harvemmin oma huone kuin muualla Suomessa asuvilla. Suurin osa 15-19-vuotiaista nuorista asuu vielä kotona vanhempiensa luona, mutta 20-24-vuotiaista asuu kotona enää vajaa 20% eli noin 8 000 nuorta. Ensimmäinen omistusasunto hankitaan useimmiten kuitenkin vasta 30. ikävuoden jälkeen, sillä enemmistö 30-34-vuotiaistakin asuu edelleen vuokralla.
Suomessa nuorten alle 18-vuotiaiden työssäkäynti yleistyi 1980-luvulla. Nuorten rahantarve on yhteydessä kulutuksen kasvuun. Vajaa puolet yläasteen 8. luokkalalaisista ja sitä vanhemmista helsinkiläiskoululaisista oli ollut töissä kesällä 1999. Lukukausien aikainen työssäkäynti on vähentynyt. Työttömyys on alentunut voimakkaimmin 15-24 -vuotiaiden keskuudessa, mutta myös alle 30-vuotiaiden työttömyysaste on mennyt selvästi alaspäin. Alle 30-vuotiaiden työttömien määrä on laskenut vajaaseen kolmasosaan vuoden 1993 huippuluvuista. Vuoden 1999 lopussa oli työttömiä alle 30-vuotiaita 4 880.
Tulot ja kulutus
Kaikkien asuntokuntien tulojen olleessa 100, oli yksinhuoltajaperheissä tuloja henkeä kohden 58 ja avioparilapsiperheissä 89. Tilastokeskuksen lapsitutkimuksen mukaan suomalaisten 0-17-vuotiaiden lasten keskimääräiset vuosittaiset kulutusmenot olivat 10 200 mk vuonna 1998. Suurin menoerä olivat vaatteet, kengät, hygienia, kodin tavarat ja puhelin, joihin kului reilu kolmannes kaikista markoista.
Lapsiperheille on tarjolla erilaisia taloudellisia etuuksia, jotka parantavat heidän sosiaaliturvaansa. Lapsen syntymän aiheuttamia kustannuksia korvaa osittain äitiysavustus, jota maksetaan äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 1999 äitiysavustusta sai 6 006 helsinkiläisäitiä. Vanhempainpäivärahaan on oikeutettu jokainen nainen, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja sitä maksetaan 263 arkipäivältä. Lapsilisä on tarkoitettu keventämään lapsiperheiden taloutta. Lisää maksetaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten. Lisän suuruus riippuu perheen lapsiluvusta. Toimeentulotuki on tarkoitettu täydentämään toimeentuloa silloin, kun palkka- ja yrittäjätulot, varat tai muut tulot, kuten muu sosiaaliturva eivät riitä tarpeenmukaiseen toimeentuloon. Vuonna 1999 sai 12 879 helsinkiläisperhettä toimeentulotukea ja niistä 8 754 oli lapsiperheitä. Kaikista tukea saaneista perheistä 40% oli yksinhuoltajaperheitä, 28% aviopareja, joilla on lapsia ja 32% lapsettomia aviopareja.
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet perhetyypeittäin Helsingissä 1990-2000
Lähde: Sosiaalivirasto
Päivähoito
Vuoden 1999 lopussa oli 22 364 helsinkiläislasta kunnallisessa päivähoidossa. Suomenkielisiä oli lapsista 89%, ruotsinkielisiä 6% ja muunkielisiä 5%. Varsinaista päivähoitojonoa ei enää Helsingissä käytännössä juuri ole. Vuoden 1999 lopussa oli Helsingissä 336 päiväkotia. Kunnallisessa päiväkotihoidossa oli 55 helsinkiläislasta sataa 1-6-vuotiasta kohti.
Päiväkotihoidon sisällä on tapahtunut siirtymistä osapäivähoidosta kokopäivähoitoon. Helsinkiläislapsia oli hoidossa myös 50 yksityisessä ostopalvelupäiväkodissa. Vuoden 1999 lopussa oli Helsingissä 2 472 lasta perhepäivähoidossa ja yksityisessä perhepäivähoidossa oli 329 lasta. Lasten kotihoidon tukea sai 6 911 perhettä. Lapsia näissä perheissä oli 9 383.
Koulutus
Suomalais- ja helsinkiläislapset ovat hyvässä asemassa koulutuksen suhteen. Helsingissä suurin osa kuusivuotiaista lapsista osallistuu vapaaehtoiseen esiopetukseen tai päivähoitoon. Oppilas voi valita koulunsa jo ala-asteella. Syyskuussa 1999 oli Helsingissä 48 872 oppilasta peruskouluissa. Kymppiluokan eli lisäopetuksen suorittaneita oli 497. Oppivelvollisuuden laiminlöi 11 oppilasta. Pentium-tasoisia mikrotietokoneita kouluilla on keskimäärin yksi kymmentä oppilasta kohden. Helsingissä toimi 46 lukiota syksyllä 1999. Vuoden 1999 syksyllä aloitti 3 800 opiskelijaa suomen- tai vieraskielisen lukion ja yhteensä Helsingin lukioissa opiskeli 13 202 opiskelijaa. Ammatillinen koulutus tarjoaa peruskoulun jälkeen vaihtoehdon lukio-opiskelulle. Helsingissä oli 18 ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää vuonna 1999 ja niille oli myönnetty 8 923 opiskelupaikkaa. Oppisopimuskoulutus tarjoaa myös yhden vaihtoehdon ammatillisen koulutuksen saamiseksi. Kouluterveyskyselyn mukaa helsinkiläisistä peruskoululaisista noin puolet ilmoitti pitävänsä koulunkäynnistä joko melko tai hyvin paljon. Koulukiusaamista esiintyy kyselyn mukaan selvästi enemmän peruskoulun puolella kuin lukiossa.
Terveys
Kunnat huolehtivat pääsääntöisesti lasten terveydestä monin eri tavoin aina ajasta ennen syntymää aikuistumiseen saakka. Helsingissä on tarjolla kattavat ja hyvät äitiys- ja lastenneuvonnan palvelut. Vuonna 1999 lastenneuvoloissa kirjoilla olleista kolmevuotiaista helsinkiläislapsista yli 90% oli käynyt kolmivuotistarkastuksessa.
Lastenneuvonnan jälkeen lapset siirtyvät kouluterveydenhuollon piiriin. Vuonna 1999 oli koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon piirissä lähes 64 000 oppilasta. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysongelmiinsa omalta terveysasemalta sekä kouluterveydenhoitajalta ja koululääkäriltä. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston perheneuvolat antavat apua lastenpsykiatrisessa avohoidossa. Perheneuvoloissa tutkittuja ja/tai hoidettuja lapsia oli Helsingissä vajaa 2 000 vuonna 1999. Tutkittujen ja/tai hoidettujen lasten määrä on kasvanut koko 1990-luvun. Vuonna 1999 oli lastentaudeissa ollut hoidossa kaupungin omassa erikoisairaanhoidossa 1 627 lasta ja HYKS:ssä 17 825 lasta. Järjestelmällistä ja maksutonta hammashuoltoa on tarjottu helsinkiläislapsille jo vuodesta 1925. Vuonna 1999 oli 46%:lla seitsemänvuotiaista helsinkiläislapsista terveet, paikkaamattomat, ehjät hampaat. Vuonna 1998 peruskoulun oppilaista 29% piti terveydentilaansa erittäin hyvänä. Lukiolaisten parissa terveyttään hyvänä pitävien osuus oli 28%.
Tupakointi ja päihteet
Nuorten lisääntynyt tupakan polttaminen ja päihteiden käyttö on herättänyt paljon keskustelua eri tiedotusvälineissä, vanhempainilloissa kouluilla ja kotona perheiden keskuudessa. Helsinkiläisille koululaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan vähintään kerran viikossa toistuva tupakointi lisääntyi peruskoululaisilla kahdessa vuodessa parilla prosentilla ollen 26% vuonna 1996 ja 28% vuonna 1998. Lukion toisluokkalaisista ilmoitti 24% polttavansa päivittäin vuonna 1998. Alkoholi on nuorten yleisimmin käyttämä päihdeaine. Kouluterveyskyselyn mukaan helsinkiläisistä peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaista 11% ja yhdeksännen luokan oppilaista 16% ilmoitti vuonna 1998 käyttävänsä alkoholia kerran viikossa tai useammin. Huumeiden käyttö on huolestuttavasti lisääntynyt sekä Helsingissä että koko Suomessa. Huumausaineiden kasvava tarjonta tuo huumeet yhä helpommin ja yhä halvemmalla saataviksi. Vuonna 1998 tehdyssä kouluterveyskyselyssä ilmoitti 14% peruskoululaisista kokeilleensa marihuanaa tai hasista. Lukion toisluokkalaisten keskuudessa kannabistuotteita kokeilleiden osuus oli 32%.
Lähde: Kouluterveyskysely 1996 ja 1998
Poliisin tietoon tuli Helsingissä 103 500 rikosta vuonna 1999. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä henkilöistä 10 844 oli nuoria 15-20-vuotiaita. Näistä syylliseksi epäillyistä nuorista 9 241 oli tehnyt rikoksen rikoslakia vastaan ja muita rikoksia oli tehnyt 1 603 nuorta. Todelliseen riskiryhmään kuuluvat ne lapset ja nuoret, jotka ovat vuoden aikana syyllistyneet useampaan 5-15 rikokseen. Poliisin tilastojen mukaan alle 15-vuotiaiden tekemät rikokset ovat 1990-luvulla lisääntyneet Helsingin keskustassa selvästi. Rikoksista yli puolet on näpistyksiä ja varkauksia, joiden määrä on noussut. Poliisin mukaan lapset tietävät hyvin tekevänsä rikoksia ja säilyvänsä rangaistuksitta. Heitä käytetään tässä jopa hyväksi ja pohdittavana on ollut ikärajan alentaminen 15. vuodesta
Harrastukset
Lasten ja nuorten harrastamisessa on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi hiihtämistä harrastavien helsinkiläisnuorten osuus on romahtanut. Sääolosuhteilla on tietysti oma vaikutuksensa talvilajien harrastamiseen. Talviurheilulajien joukkoon on tullut kuitenkin uusia suosittuja lajeja kuten lumilautailu. Kesän ehdottomasti suosituin liikuntamuoto on ollut pyöräily. Koululaisille tehdyssä kyselytutkimuksessa lähes 40% vastaajista ilmoitti pyöräilleensä lähes päivittäin. Kesäisten urheilulajien joukkoon on ilmestynyt myös rullaluistelun ja kiipeilyn kaltaisia uusia vauhdikkaita harrastuksia. Sisäliikuntalajeista suosituimpia ovat olleet pallopelit, voimailulajit, aerobic ja voimistelu. Palloilulajeista etenkin jalkapallo ja salibandy ovat suosittuja.
Tekniikan kehittymisen myötä suosituksi ovat tulleet mm. netissä "chattailu ja surffailu" sekä kännyköiden laajasti lisääntynyt käyttö tekstiviesteineen. Tietokonepelejä ilmoitti vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista helsinkiläisnuorista pelaavansa lähes päivittäin ja vain 16% ilmoitti, ettei pelaa pelejä lainkaan. Helsinkiläiset 13-16-vuotiaat ilmoittivat viettävänsä päivittäin eniten aikaa ystäviensä kanssa seurusteluun. Vastaajista noin puolet ilmoitti tapaavansa ystäviään 3-4 tuntia päivässä. Musiikin kuuntelu vie myös paljon nuorten aikaa. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus tekee työtä helsinkiläisten lasten ja nuorten hyväksi. Noin 100 toimipaikkaa levittäytyvät verkostomaisesti kaupungin kaikkiin osiin. Toimipaikoista noin 60 on nuorisotaloja. Myytyjen jäsenkorttien mukaan alueellinen nuorisotyö tavoittaa 17% kaikista helsinkiläisistä 7-18-vuotiaista.
Lähde: Koululaistutkimus 2000