Vantaan kaupunki
ULKOMAALAISTEN
ELINOLOT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
Ulkomaalaisten
määrä Suomessa on kasvanut. Kasvavan väestömäärän vuoksi ajankohtaisen tiedon
tarve ulkomaalaistaustaisten elinoloista on lisääntynyt. Kattavasta ja
laadukkaasta tilastoaineistosta on kuitenkin ollut puutetta. Tässä artikkelissa
tarkastellaan pääkaupunkiseudulla asuvan ulkomaalaisväestön määrää,
toimeentuloa ja asumisoloja. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2000.
Suurin
joukko ulkomaalaisista tulee Suomeen Euroopasta
Ulkomaalaisten
määrä on Suomessa kasvanut 1990-luvulta tasaiseen tahtiin. Ulkomaalaisia on
muuttanut joka puolelle Suomea, mutta pääkaupunkiseutu on saanut muuttovirrasta
suuremman osan. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2000 lopussa yhteensä 48 000
ulkomaalaistaustaista henkilöä[1]. Yli puolet ulkomaalaistaustaisista (63 %) oli syntynyt Euroopassa ja
seuraavaksi eniten oli Kaukoidässä sekä Afrikassa syntyneitä. Eurooppalaisista
maahanmuuttajista valtaosa oli lähtöisin Kaakkois- ja Itä-Euroopasta, kun taas
afrikkalaisista suurin osa oli Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Suomessa asui
vuoden 2000 lopussa 108 537 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Pääkaupunkiseudulla
ja koko Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön syntymämaajakauma oli
muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samankaltainen. Euroopan eri alueilta
tulleiden osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista oli pääkaupunkiseudulla hieman
pienempi kuin koko Suomessa. Sen sijaan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta
tulleiden osuus oli pääkaupunkiseudulla suurempi kuin Suomessa keskimäärin.
Vuonna 2000
ulkomaalaistaustaista väestöä oli Helsingissä 31 716, Espoossa 8 510 ja Vantaalla
7 487 henkilöä. Enemmistö kaikkiin näihin kaupunkeihin muuttaneista
ulkomaalaisista oli tullut Euroopasta. Eniten Euroopasta tulleita oli
Helsingissä ja vähiten Vantaalla. Vantaalle muuttaneet ulkomaalaiset olivat
muuhun pääkaupunkiseutuun ja Suomeen verrattuna selvästi useammin kotoisin
Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Sen sijaan Amerikoista muuttaneita oli
vantaalaisten joukossa vähemmän kuin muilla alueilla.
Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset
syntymämaan mukaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, pääkaupunkiseudulla sekä
koko Suomessa vuonna 2000.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||||||||||||||||||
|
|
Helsinki |
|
Espoo |
|
Vantaa |
Pääkaupunkiseutu |
Koko Suomi |
|||||||||||||||||||
|
Syntymämaa |
lkm |
% |
|
lkm |
% |
|
lkm |
% |
|
lkm |
% |
|
lkm |
% |
||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||||||||||
|
Eurooppa |
20 323 |
64,1 |
|
5 210 |
61,2 |
|
4 379 |
58,5 |
|
30 106 |
62,7 |
|
74 322 |
68,5 |
|
|||||||||||
|
Kaukoitä ja muu Aasia |
4 013 |
12,7 |
|
1 333 |
15,7 |
|
1 074 |
14,3 |
|
6 477 |
13,5 |
|
13 271 |
12,2 |
|
|||||||||||
|
Afrikka |
4 009 |
12,6 |
|
948 |
11,1 |
|
1 257 |
16,8 |
|
6 228 |
13,0 |
|
9 083 |
8,4 |
|
|||||||||||
|
Lähi-itä |
1 418 |
4,5 |
|
475 |
5,6 |
|
499 |
6,7 |
|
2 395 |
5,0 |
|
6 463 |
6,0 |
|
|||||||||||
|
Amerikat |
1 458 |
4,6 |
|
388 |
4,6 |
|
177 |
2,4 |
|
2 039 |
4,2 |
|
3 850 |
3,5 |
|
|||||||||||
|
Australia ja Oseania |
151 |
0,5 |
|
44 |
0,5 |
|
23 |
0,3 |
|
218 |
0,5 |
|
403 |
0,4 |
|
|||||||||||
|
Tuntematon |
344 |
1,1 |
|
112 |
1,3 |
|
78 |
1,0 |
|
537 |
1,1 |
|
1 145 |
1,1 |
|
|||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||||||||
|
Yhteensä |
31 716 |
100 |
|
8 510 |
100 |
|
7 487 |
100 |
|
48 000 |
100 |
|
108 537 |
100 |
||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||||||||
Afrikasta
ja Lähi-idästä tulleet työllistyvät heikosti
Vuonna 2000
pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista puolet kuului työvoimaan (työllisiin
ja työttömiin). Lasten osuus väestöstä oli 17 prosenttia, opiskelijoita oli
vajaa kymmenen prosenttia ja eläkeläisiä vain neljä prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten
työllistyminen vaihteli syntymämaittain huomattavasti. Työttömiä oli
suhteellisesti eniten Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden joukossa ja vähiten
Pohjoismaista tulleiden joukossa. Työttömyysaste oli Afrikassa ja Lähi-idässä
syntyneillä jopa 37 %. Ulkomaalaistaustaisten keskimääräinen työttömyysaste oli
pääkaupunkiseudulla 24 % ja koko maassa 30 %. Alhaisin työttömyysaste oli
espoolaisilla ja korkein vantaalaisilla.
Ulkomaalaistaustaisten
työvoima jakautui pääkaupunkiseudulla useille eri toimialoille. Eniten
ulkomaalaistaustaisia (19 %) työskenteli yhteiskunnallisten palvelujen parissa.
Lähes yhtä paljon ulkomaalaistaustaisia työllistyi kaupan sekä majoitus- ja
ravitsemistoiminnan toimialoille (18 %) kuten myös rahoitustoimintaa,
kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluja tuottaville toimialoille (18 %).
Kun
tarkastellaan kaikkia Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, niin
yhteiskunnallisten palvelujen toimiala (19 % työllisistä) työllisti eniten.
Toiseksi eniten (13 %) ulkomaalaistaustaisia työllistyi kaupan sekä majoitus-
ja ravitsemistoiminnan toimialoille. Lähes yhtä suuri osa
ulkomaalaistaustaisista (12 %) työskenteli rahoitustoiminnan, kiinteistö-,
vuokraus- ja tutkimuspalveluiden toimialoilla. Espoon ulkomaalaistaustaisista
työskenteli teollisuuden parissa suhteellisesti suurempi osa kuin Helsingin tai
Vantaan ulkomaalaistaustaisista. Helsingissä puolestaan yhteiskunnalliset
palvelut olivat hieman suositumpi toimiala kuin Espoossa tai Vantaalla.
Ulkomaalaisten
keskitulot koko väestön tuloja pienemmät
Koko väestön
tulonsaajien toimialoittaiset keskitulot olivat selvästi suuremmat kuin ulkomaalaistaustaisten.
Suurimmat erot keskituloissa olivat rahoitustoiminnassa, kiinteistö-, vuokraus-
ja tutkimuspalveluissa. Kyseisellä toimialalla koko väestön keskitulot olivat
pääkaupunkiseudulla yli 17 000 euroa suuremmat kuin ulkomaalaistaustaisilla ja
koko Suomen alueella 9 500 euroa suuremmat.
Kuva 1: Tulonsaajiin kuuluvien
ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön keskitulot (€) vuonna 2000.
Vuonna 2000
pääkaupunkiseudun työllisten ulkomaalaistaustaisten keskitulot olivat lähes
19 000 euroa. Korkeimmat keskitulot olivat teollisuudessa, 27 656 euroa,
sekä rahoitustoimintaa, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluja tuottavilla
toimialoilla, 25 163 euroa. Matalimmat keskitulot olivat rakentamisen
toimialalla, 19 210 euroa, sekä yhteiskunnallisia palveluja tuottavilla
toimialoilla, 19 933 euroa.
Verrattaessa
työllisten ulkomaalaistaustaisten tuloja eri kunnissa oli Espoossa (22 600 €)
asuvilla korkeammat keskitulot kuin Helsingissä (18 500 €) tai Vantaalla (15
600 €) asuvilla. Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten tulonsaajien
keskitulot olivat joka toimialalla paremmat kuin Vantaalla tai Helsingissä
asuvien. Vantaalla asuvien ulkomaalaistaustaisten keskitulot olivat lähes joka
toimialalla alhaisimmat.
Ulkomaalaistaustaiset
miehet ansaitsivat naisia enemmän
Verrattaessa
tulonsaajiin kuuluvien ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten tuloja, naiset
ansaitsivat vähemmän kaikilla vertailualueilla. Pääkaupunkiseudulla
ulkomaalaistaustaisten naisten keskitulot olivat 65 % miesten keskituloista,
kun vastaava luku koko Suomen osalta oli 63 %. Ero miesten ja naisten tulojen
välillä oli pienin Vantaalla, jossa naisten keskitulot olivat 70 % miesten
keskituloista.
Työttömyys
yleistä ulkomaalaistaustaisten keskuudessa
Ulkomaalaistaustaisten
toimeentulo oli koko väestön toimeentuloa heikompaa monessa suhteessa. Heidän
keskuudessaan oli enemmän työttömyyttä, ja he ansaitsivat vähemmän kaikilla
toimialoilla. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli
pääkaupunkiseudulla (24 %) korkeampi kuin koko väestön työttömyysaste (7,5 %).
Suurin ero koko väestön ja ulkomaalaistaustaisten työttömyysasteissa oli
Vantaalla, 20 prosenttiyksikköä. Pienin ero oli puolestaan Espoossa, 14
prosenttiyksikköä.
Kuva 2:
Ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön työttömyysasteet vuonna 2000.
Ulkomaalaistaustaiset
asuvat vuokralla ja suhteellisen ahtaasti
Vuokra-asunnossa asuminen
oli pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien keskuudessa
huomattavasti yleisempää kuin omistusasunnossa tai muulla tavalla hallitussa
asunnossa. Ulkomaalaistaustaisista 76 % asui vuokra-asunnoissa ja 19 %
omistusasunnoissa. Omistusasunnoissa asuvista asunto-osakkeen omistajien osuus oli
ylivoimaisesti suurempi kuin talon omistajien osuus.
Omistusasunnossa asuminen
oli ulkomaalaisasuntokunnille selvästi harvinaisempaa kuin koko väestön
asuntokunnille. Ero oli havaittavissa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa:
Helsingin koko väestöstä asuntonsa omisti 46 % (ulkomaalaistaustaisista 18 %)
ja Espoon sekä Vantaan väestöstä 56 % (ulkomaalaistaustaisista 26 % ja 18 %).
Pääkaupunkiseudun
ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien asunnoista 2/3 oli asumisväljyydeltään
normaaleja, ja niissä asui noin puolet kaikista alueen ulkomaalaistaustaisista.
Vajaa kolmannes asuntokunnista luokiteltiin ahtaisiin, ja niiden asukkaina oli lähes puolet ulkomaalaistaustaisista.
Maaryhmistä ahtaimmin asuivat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Lähi-idästä
tulleet.
Kuva 3: Ulkomaalaistaustaisten ja
koko väestön asunnot asumisväljyyden mukaan vuonna 2000.
Ulkomaalaistaustaiset
asuivat ahtaammin kuin koko väestö. Helsingin, Espoon ja Vantaan koko väestöstä
reilu 10 % asui ahtaissa asunnoissa, kun taas Helsingin ja Espoon ulkomaalaistaustaisista
noin 30 % ja Vantaan ulkomaalaistaustaisista jopa 35 % asui ahtaasti.
Lähde:
Tellervo Nenonen: Ulkomaalaiset pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B2003:14. YTV, Helsinki.