Seppo Montén
Timo Äikäs

KOULUTUS JA TYÖ HELSINGIN TALOUSALUEELLA

Kansainväliset koulutusvertailut tuovat esille koulutuksen merkityksen työllistymisen kannalta. Pidemmän koulutuksen suorittaneet ovat työllistyneet paremmin kuin matalan koulutuksen saaneet. Vuonna 1999 OECD-maissa perusasteen koulutuksen varassa olevien työttömyysasteet ovat keskimäärin puolitoista kertaa korkeammat kuin keskiasteen koulutuksen saaneilla. Työttömyysaste vähenee edelleen tarkasteltaessa korkeampia koulutusasteita. Suomessa korkeakouluissa opiskelleiden miesten työttömyysprosentti oli 4,6 ja naisten 4,5, kun OECD-maiden vastaavat keskiarvot olivat 3,3 ja 4,6 prosenttia. Perusasteen suorittaneilla työttömyysprosentit olivat Suomessa miehillä 14,5 prosenttia ja naisilla 17,0 prosenttia, OECD-maiden keskiarvot vastaavasti 8,9 ja 10,0. Se, että koulutettujen työttömyysasteet ovat alempia kuin kouluttamattomien pätee eri aluetasoilla. Myös Helsingissä alueilla, joilla työttömyys on suurta ja pitkäaikaistyöttömyys yleistä, kouluttamattomia on moninkertaisesti verrattuna pienemmän työttömyyden alueisiin.

Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana. Koko työllisestä työvoimasta oli vuonna 1999 tutkinnon suorittaneita 76 prosenttia, missä on nousua yli 18 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 1985. Varsinkin korkeasti koulutetun työvoiman määrä on kasvanut voimakkaasti. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli vuonna 1999 yhteensä 1,65 miljoonaa 2,2 miljoonaisesta työllisestä työvoimasta. Runsaalla 520 000:lla ei ollut jatkokoulutusta.

Työllisen työvoiman koulutustaso Helsingissä ja Helsingin seudulla

Vuonna 1999 Helsingissä asuvasta työllisestä työvoimasta (268 744) vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 210 081 henkeä, ts. tutkinnon suorittaneiden osuus työllisestä työvoimasta oli 78,2 %. Vuonna 1990 osuus oli 66,6 %. Vuonna 1999 koko Helsingin seudulla vähintään keskiasteen suorittaneiden suhteellinen osuus oli hieman alempi (77 %) kuin Helsingissä.

Kuvio 1: Työllinen työvoima koulutusasteen mukaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 1999

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Hieman tarkemmin tarkasteltuna v.1999 Helsingin työllisestä työvoimasta runsaalla 36 prosentilla oli keskiasteen koulutus (esim. lukio, merkantti, perushoitaja, autonasentaja), alimman korkea-asteen (esim. teknikon, insinöörin, opistomerkonomin, sairaanhoitajan) tutkinnon suorittaneita oli puolestaan 17 prosenttia ja korkeakoulutason (ammattikorkeakoulun ja yliopistollisen) tutkinnon suorittaneiden osuus oli lähes neljännes (24,6 %) työllisestä työvoimasta. Kuviosta 1nähdään kunkin pääkaupunkiseudun neljän kaupungin työvoiman koulutusasteen jakaumat. Jakaumissa on selvät erot. Kauniaisissa ja Espoossa asuu suhteellisesti eniten korkeasti koulutettuja. Kolmantena tulee sitten Helsinki ja neljäntenä Vantaa.

Taulu 1: Työllinen työvoima koulutusasteen sekä toimialan mukaan Helsingin seudulla 31.12.1999

Lähde:Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.


Tarkasteltaessa koulutusastetta toimialoittain koko Helsingin seudulla (Taulu 1) nähdään että toimialojen välillä on suuria eroja. Yhteiskunnallisten palvelujen alalla vähintään keskiasteen koulutus oli 84 prosentilla (153 206 henkeä). Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli tällä alalla korkea, lähes 31 prosenttia (56 205 henkeä).

Vähintään keskiasteen suorittaneiden osuus oli 80 prosentin paikkeilla sähkö-, kaasu- ja vesihuollon alalla sekä rahoitus-, vakuutus- ym. toiminnassa. Ensin mainittu on henkilömäärältään pieni toimiala. Rahoitus-, vakuutus- ym. toimialalla sen sijaan oli runsaat 92 000 vähintään keskiasteen koulutuksen suorittanutta, joista noin 33 700:lla on korkeakoulututkinto (29 % alan työvoimasta).

Vähintään keskiasteen suorittaneiden osuus on melko matala ja perusasteen varassa olevien osuus puolestaan verraten korkea seuraavilla toimialoilla: rakentaminen (perusaste 32,3 %), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (32,5 %) sekä mineraalien kaivu (38,3 %). Viimeksi mainittu on henkilömäärältään pieni toimiala, mutta kahdella muulla em. toimialalla vain perusasteen koulutuksen saaneita Helsingin seudulla oli kaikkiaan noin 26 500 henkilöä. Seudulla kaikilla toimialoilla vain perusasteen koulutuksen suorittaneita oli 135 447.

Edellä on tarkasteltu vain työllistä työvoimaa. Kokonaisuutena Helsingin työikäisestä, 15-74-vuotiaasta väestöstä 69 prosenttia kuului työvoimaan, 62,1 prosenttia työlliseen työvoimaan, työttömiä oli 6,8 prosenttia. Työikäisen (15-74) työvoiman ulkopuolella olevan väestön osuus oli 31 prosenttia.

Työllisen työvoiman koulutustaso on selvästi korkeampi kuin työttömien. Helsingin työttömillä vain perusasteen koulutus oli noin 44 prosentilla, keskiasteen koulutus yli 36 prosentilla ja korkea-asteen koulutus (alin korkea-aste + korkeakoulutaso) 21 prosentilla. Verrattaessa näitä prosenttiosuuksia kuviossa Y ilmeneviin Helsingin työllisen työvoiman koulutustasojakauman lukuihin nähdään varsin konkreettisesti työllisten ja työttömien koulutuserot.

Seutukuntien vertailu

Taulukkoon 2 on poimittu ne kymmenen seutukuntaa, joissa työvoima on kaikkein korkeimmin koulutettua. Tässä on kyseessä siis alueella työssäkäyvien koulutustaso. Seutukunnat on asetettu järjestykseen koulutustasoindeksin perusteella. Taulukossa on myös työvoiman koulutusasteen prosenttijakaumat. Koulutustasoindeksillä (VKTM) mitataan väestön koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti (mitä korkeampi indeksi sitä korkeampi koulutustaso). Kokonaisuutena Oulun seutukunnan työvoima on korkeimmin koulutettua. Seuraavina ovat Helsingin ja Jyväskylän seutukunnat.

Taulu 2: Työllisen työvoiman (15-74 v.) koulutustaso, 10 korkeimmin koulutettua seutukuntaa 2000

Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu.

Lähemmin tarkasteltuna havaitaan, että Helsingin seutukunnassa on suhteellisesti eniten korkeakouluasteen suorittaneita (22,6 %) ja toisaalta eniten perusasteen koulutuksen varassa olevia (22,3 %) tässä taulukossa mukana olevista seutukunnista. Esim. Oulun seutukunnassa perusasteen osuus oli alle 17 %.

Alimman korkea-asteen suorittaneita oli suhteellisesti eniten Rovaniemen ja Kuopion seutukunnissa, keskiasteen suorittaneiden osuus oli suurin puolestaan Kajaanin seutukunnassa.

Koulutetun työvoiman keskittyneisyyttä kuvaa tietyllä tavalla se, että ainoastaan yhdeksän seutukunnan koulutustasoindeksi ylitti koko maan keskiarvon, vaikka seutukuntia on kaikkiaan 85.

Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen

Seudun työpaikkamäärä on laman jälkeen kasvanut todella nopeasti, ja lamaa edeltänyt taso on jo ylitetty. Alueen omasta väestä ei riitä työvoimaa uusiin työpaikkoihin, vaan sitä tarvitaan huomattavasti myös muualta Suomesta. Mistä työvoima sitten on tullut?

Tilastokeskuksen sijoittumisaineistosta voidaan seurata oppilaitoksista valmistuneiden alueellista sijoittumista varsin tarkasti, parhaimmillaan oppilaitoskohtaisesti. Tässä artikkelissa pysyttäydymme kuitenkin maakuntatasolla.

Uudellemaalle tullaan ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen runsaasti muualta maasta, mutta lähes yhtä voimakasta on opiskelijavirta myös toiseen suuntaan, Uudeltamaalta muualle Suomeen. Toisen asteen koulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa nettoliike on Uudellemaalle, mutta ammattikorkeakoulupuolella suunta on päinvastainen.

Näin siis opiskelijat. Entä sitten oppilaitoksista valmistuneet? Koko maassa kaikista tutkinnon suorittaneista on siirtynyt työmarkkinoille 69 prosenttia, työttömänä oli 12 prosenttia, opiskelemassa 9 prosenttia ja jotain muuta teki 9 prosenttia. Uudellamaalla tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 81 prosenttia, työttömiä 5 prosenttia, opiskelijoina 6 prosenttia ja jotain muuta teki 7 prosenttia. Uudellamaalla valmistuneiden joukossa korostuu siis koko maata voimakkaammin työllistyminen, kun taas työttömyys, jatko-opiskelu ja muu toiminta on selvästi yleisempää maakunnan ulkopuolella.

Seuraavassa tarkastellaan työllisten alueellista sijoittumista. Oheiseen taulukkoon on koottu aikana 1997-31.7.2000 valmistuneiden opiskelualue ja vuoden 2000 lopun työllistymisalue koulutusasteen mukaan.

Taulu 3: 1997-31.7.2000 välisenä aikana tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue vuoden 2000 lopussa opiskelualueen mukaan.

Lähde: Tilastokeskus

Tänä lähes neljän vuoden jaksona on koko maassa valmistunut ja työllistynyt runsaat 132 000 henkeä. Näistä lähes 33 000 (25 prosenttia) on opiskellut Uudenmaan oppilaitoksissa ja melkein 44 000 (36 prosenttia) on työllistynyt Uudellemaalle. Näin laskien Uudenmaan työmarkkinat ovat siis saaneet 11 000 koulutetun nettovoiton, mikä vuositasolle muutettuna tekee yli 3000 koulutettua työntekijää. Määrä on alueen työmarkkinoiden kannalta todella merkittävä. Uusi työvoimahan tulee pääasiassa nuorista työelämään siirtyvistä ikäluokista. Maakunnan oman nuorisoikäluokan koko on noin 16 000, näistä runsaat 11 000 suorittaa ammatillisen tutkinnon, ja työelämään siirtyy noin 9 000 koulutettua. Alueen omien ikäluokkien työvoimatuotokseen suhteutettuna muualta tänne (nettona) työllistyneiden osuus on siis 35 prosentin luokkaa.

Toisen asteen perustutkinnon suorittaneista maakunnan nettovoitto oli tarkasteluaikana noin 3500 työllistä. Uudellamaalla valmistuneista 89 prosenttia myös työllistyi Uudellemaalle (maakuntien keskiarvo omaan maakuntaan työllistymisestä oli 76 %). Muualle siirryttiin lähinnä Itä-Uudellemaalle (1,8 %), Varsinais-Suomeen (1,7 %), Pohjois-Pohjanmaalle (1,3 %) ja Kanta-Hämeeseen (1,1 %). Toisaalta, Uudellemaalle työllistyneistä 71 prosenttia oli valmistunut maakunnan oppilaitoksista. Tänne työllistyneistä 4 prosenttia oli valmistunut Pirkanmaalla, 2,7 % Kanta-Hämeessä, 2,2 prosenttia Itä-Uudellamaalla ja saman verran Pohjois-Savossa.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllisistä maakunta sai nettovoittoa noin 3500 työntekijää. Täällä tutkinnon suorittaneista niinikään 89 prosenttia työllistyi omaan maakuntaan (maakuntien keskiarvo 59 %) . Varsinais-Suomeen siirtyi 2,2 prosenttia, Itä-Uudellemaalle 1,6 prosenttia ja Pirkanmaalle 1,2 prosenttia. Kaikista tänne työllistyneistä 55 prosenttia oli valmistunut Uudellamaalla, yhdeksän prosenttia Kanta-Hämeessä, seitsemän prosenttia Päijät-Hämeessä ja neljä prosenttia Pohjois-Savossa.

Ylemmän yliopistoasteen tutkinnon suorittaneista Uudenmaan nettovoitto oli tarkasteluaikana noin 4000 työllistä. Alueen yliopistoissa valmistuneista ja työllistyneistä 82 prosenttia siirtyi oman maakunnan työmarkkinoille (maakuntien keskiarvo 56 %). Valmistuneita työllistyi myös mm. Varsinais-Suomeen (2,2 %), Pirkanmaalle (1,8 %) ja Pohjanmaalle (1,7 %). Maakuntaan työllistyneistä 63 prosenttia oli valmistunut Helsingin ja Espoon yliopistoista, 10 prosenttia Turun yliopistoista, 9 prosenttia Tampereen oppilaitoksista ja viisi prosenttia Jyväskylän yliopistosta.

Yllä on siis seurattu vain tutkinnon suorittaneiden ja työelämään siirtyneiden alueellista sijoittumista. Eikä tutkinnon suorittaneistakaan ole laskelmissa mukana kaikki; joukosta puuttuvat mm. toiselta asteelta muut kuin ammatillisen perustutkinnon (peruskoulutus) suorittaneet ja yliopistopuolelta muut kuin ylemmän korkeakouluasteen suorittaneet, eli noin 20 prosenttia tutkinnon suorittaneista ei ole mukana sijoittumislaskelmissa. Voidaan siis olettaa, että koulutettujen virta Uudellemaalle on viidenneksen yllä esitettyä vuolaampaa. Lisäksi Uudenmaan työmarkkinoille tulee muualta maasta myös kouluttamatonta työvoimaa ja rajojen ulkopuolelta vielä tuhansia: viime vuonna maahan tuleville myönnettiin runsaat 14 000 oleskelu- ja työlupaa, ja määrä on voimakkaassa kasvussa. Luvista 40 prosenttia myönnettiin Uudellamaalla ja luvan saaneista 75 prosenttia tuli Venäjältä tai Virosta.