Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV)
Helsingin seudun kasvu ja
seuturakenteen kehitys vuoteen 2025
Helsingin seudun väestö- ja
työpaikkakehitystä on tarkasteltu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan
(YTV) tuoreessa tutkimuksessa Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025. Työssä on esitelty seudun kehityksen taustaa ja
tavoitteita, arvioitu väestö- ja työpaikkakasvua sekä
sen vaikutuksia seudun maankäyttöön vuoteen 2025 asti. Yhteistyönä PKS –prosessi edistää seudun maankäytön
yleispiirteistä suunnittelua, ja laaja yhteistyö tuottaa seudun
kehitysnäkymiä kuvaavaa aineistoa kuntien päätöksentekijöille ja
suunnittelijoille sekä valtionhallinnolle, asukkaille, elinkeinoelämälle ja
tiedotusvälineille. PKS –työstä ja raporteista on saatavilla lisätietoa mm.
internetistä (www.ytv.fi).
Helsingin seudun väestö- ja
työpaikkakasvu
Helsingin seudun väestö kasvaa vuoden 2025
loppuun mennessä 1,5 miljoonaan ja pääkaupunkiseudun väestö 1,17 milj.
asukkaaseen. Koko seudun väestö lisääntyy nykytasostaan noin 300 000
henkilöllä. Pääkaupunkiseudun osuus kasvusta on 215 000 henkilöä. Väestön
ikärakenne on vuonna 2025 seudulla tuntuvasti vanhentunut, mutta se on silti
huomattavasti muuta maata nuorempi. Ikäihmisten (65 v. täyttäneet) osuuden
arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 11 prosentista 19 prosenttiin. Työikäisten
ja lasten osuudet vastaavasti pienenevät.
Työpaikkojen määräksi vuonna 2025 arvioidaan Helsingin seudulla 815 000,
josta kasvua on 166 500. Pääkaupunkiseudun työpaikkamäärä on 700 000
ja osuus kasvusta on 133 500 työpaikkaa. Työikäisten osuus vähenee
huomattavasti nykyisestä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Helsingin seudulla
asuvan työvoiman määrä vuonna 2025 on 777 500 ja pääkaupunkiseudulla
610 000 henkilöä.
Kuvio 1. Helsingin seudun
väestö- ja työpaikkamäärän kehitys 1970-2000 sekä kasvuarvio vuoteen 2025.
Taulukko 1. Helsingin
seudun väestön ja työpaikkojen kasvuarviot.
Sukkulointi kasvaa edelleen
Pääkaupunkiseudun rajan ylittävä
työmatkaliikenne eli sukkulointi on kasvanut nopeasti. Vuoden 2001 alussa
pääkaupunkiseudulle töihin sukkuloivia oli runsaat 100 000 henkilöä eli
lähes viidennes seudulla työssäkäyvistä. Vuoteen 2025 mennessä heidän määränsä arvioidaan kasvavan noin 70 %.
Seudulta ulospäin suuntautuva työmatkaliikenne lähes kaksinkertaistuu
nykyisestä 20 000:sta. Helsingin seudun työpaikkaomavaraisuus nousee 6
prosenttiyksikköä nykytasosta ja on 113 % vuonna 2025. Tämä merkitsee
Helsingin seudun ulkopuolelta tulevan sukkuloinnin kasvua.
Kuvio 3.
Pääkaupunkiseudun
työssäkäyntialueen laajentuminen 1980-2000.
Asunto- ja toimitilarakentamista
tarvitaan runsaasti
Väestön ja työpaikkojen sekä asumisväljyyden
kasvu edellyttävät runsaasti uutta rakentamista. Helsingin seudun
asuntorakentamistarpeen arvioidaan vuoteen 2025 olevan noin 25 miljoonaa
kerrosneliötä, josta pääkaupunkiseudun osuus on 18,5 miljoonaa kerrosneliötä.
Asuntojen rakentamistarve on vuosittain Helsingin seudulla noin 10 000 ja
pääkaupunkiseudulla noin 8 000 asuntoa. Asumisväljyys nousee noin 33:sta
yli 38 huoneistoneliöön asukasta kohden. Asuinkerrosala kasvaa suhteessa
nykykantaan noin 50 prosenttia.
Toimitilojen rakentamistarpeen arvioidaan
olevan Helsingin seudulla noin 12 milj.m3 ja
pääkaupunkiseudulla noin 9,5 miljoonaa kerrosneliötä. Toimipaikkojen väljyyden
oletetaan pienenevän hieman ja rakennuskannan poistuman olevan yli kolmasosan
uudisrakentamisesta, jolloin toimitilakerrosalan nettokasvu olisi noin 20 prosenttia.
Väestön ja työpaikkojen tasapaino
paranee
Vaikka yhdyskuntarakenne eheytyy
merkittävästi monilla alueilla pääkaupunkiseudun sisällä, ja etenkin Helsingin
kantakaupunki kasvaa "sisäänpäin", suuntautuu nopein väestönkasvu
tulevaisuudessa seudun reunaosiin. Syynä tähän on pitkälti se, ettei
keskeisemmin sijaitsevilta ja jo nyt tiiviimmin rakennetuilta alueilta löydy
kuntien yleiskaavojen mukaan riittävästi rakentamismahdollisuuksia.
Väestönkasvu on suhteellisesti lähes kaksi
kertaa suurempaa säteittäisten pääliikennesektoreiden ulkopuolella kuin niiden
sisällä. Kaikkiaan asukasmäärä lisääntyy pääliikennesektoreiden ulkopuolella
noin 83 000:lla, mistä yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Kehämäisillä
vyöhykkeillä korostuu säteittäisiä vyöhykkeitä selvemmin seudun reunaosien
kasvu.
Kuvio 3.Helsingin seudun väestönkasvu v. 2001-25 (a) sektoreittain ja (b)
vyöhykkeittäin, kasvuprosentti ja kasvun absoluuttinen määrä.
Työpaikkamäärien kasvu jakautuu
liikennesektoreittain paljon tasaisemmin kuin väestönkasvu. Työpaikat
lisääntyvät tarkasteltavilla sektoreilla noin 20 000-25 000:lla.
Vyöhykkeistä korostuu erityisesti Kehä III, jonne sijoittuu peräti neljännes
(43 000) koko seudun työpaikkamäärän nettokasvusta.
Seudun ydinalueiden työpaikkaomavaraisuus
tulee edelleen vuoteen 2025 säilymään muita alueita huomattavasti korkeampana,
vaikka asunnot ja työpaikat sijoittuvatkin entistä tasaisemmin koko Helsingin
seudulle. Tästä huolimatta erityisesti pääradan sektorissa, jossa on vähän
työpaikkoja asukasmäärään nähden, ei juuri tapahdu muutoksia nykyiseen
verrattuna. Myös seudun reunoilla jää omavaraisuus edelleen heikoksi. Suurinta
työpaikkojen arvioitu kasvu suhteessa väestöön on Itämetron sektorissa ja
kehäväylien vaikutusalueilla.
Kuvio 4. Helsingin seudun työpaikkakasvu v. 2001-2025 (a) sektoreittain ja (b)
vyöhykkeittäin, kasvuprosentti ja kasvun absoluuttinen määrä.
Keskusverkko vahvistuu ja
tasapainottuu
Keskusten toiminnallista intensiteettiä
väestön, työn ja asioinnin perusteella kuvaavan tarkastelun mukaan vuoden 2025
tienoilla pääkaupunkiseudun merkittävimmät keskukset arvioidaan olevan Helsingin keskusta, Pasila,
Hermanni-Sörnäinen, Leppävaara ja Itäkeskus. Nykytilanteessa vaatimattomimmat
keskukset Kivistö, Kauklahti, Viikki ja Pakkala kasvavat sekä absoluuttisesti
että suhteellisesti eniten
ja tasoittavat samalla keskusten välisiä eroja.
Vuosaari ja Hakunila pysyvät seudun
väestöpainotteisimpina keskuksina myös tulevaisuudessa. Lentoasema, Pitäjänmäki
ja Otaniemi ovat puolestaan seudun työpaikkapainotteisimpia keskuksia.
Lentoasemalle suuntautuu myös asiointimatkoja suhteellisesti enemmän kuin
muihin keskuksiin. Muita asiointipainotteisia keskuksia vuonna 2025 ovat
Pakkala, Pasila ja Itäkeskus.
Pääkaupunkiseudun keskusverkko vahvistuu
tulevaisuudessa, sillä väestö kasvaa keskusalueilla yhteensä 92 000:lla,
mikä on 43 % koko pääkaupunkiseudun arvioidusta väestönkasvusta. Seudun
työpaikkojen kasvusta peräti 63 % (81 000)
ja asiointimatkojen arvioidusta kasvusta 57 % (342 000) sijoittuu
näille keskusalueille. Myös keskusten väliset erot tasoittuvat monen
nykytilanteessa vaatimattoman keskuksen kasvaessa.
Kuvio 5. Pääkaupunkiseudun
keskusten toiminnallinen intensiteetti vuonna 2025.
Lähde:
PKS 2025 Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva
Pääkaupunkiseudun julkaisusarja A 2003:3
Lisätietoja: www.ytv.fi