Leila Lankinen, Helsingin kaupungin tietokeskus

URBAN AUDIT – www.urbanaudit.org

tilastotietokanta Euroopan kaupungeista ja kaupunkiseuduista

Kansainvälisen kaupunkivertailun mahdollisuudet paranivat merkittävästi kun Euroopan Unioni ja Unionin tilastokeskus, Eurostat avasivat vuonna 2004 kansainvälisen kaupunkitietokannan Urban Auditin internetin välityksellä kaikkien käyttöön osoitteessa www.urbanaudit.org . Tietokannan tavoitteena on edistää kaupunkien kehittämistä ja välittää tietoa kaupunkielämän laadusta sekä päättäjille että alueen asukkaille. Tilastojen keruusta vastasivat yhteistyössä Eurostat, kansalliset tilastovirastot ja kaupungit. Tietokannassa on mukana 258 kaupunkia ja se kattaa noin viidenneksen koko Euroopan unionin väestöstä. Muuttujalista on komea, peräti 333 kappaletta yhdeksästä eri ilmiöalueesta.

* Väestö ja väestönmuutokset

* Ympäristö

* Sosiaaliset olot

* Liikenne ja kuljetus

* Taloudelliset tekijät

* Informaatioyhteiskunta

* Kansalaisten osallistuminen

* Kulttuuri ja vapaa-aika

* Koulutus

Alueellisia tasoja tietokannassa on kolme: kaupunki, sen ja ympäristökuntien yhdessä muodostama talousalue sekä asuinalueet kaupungin sisällä. Tilastot ovat vuodelta 2001 ja niitä täydentävät kaupunkien kehitystä kuvaavat historiatiedot vuosilta 1996 ja 1991. Euroopan Unionin viidentoista maan 189 kaupungin profiilit on julkaistu kirjana: Urban Audit 2004, Key Indicators on Living Conditions in European Cities. Seuraavina ovat vuorossa 69 kaupunkia uusissa jäsenvaltioissa.

Tietokannan päivitys on suunniteltu suoritettavaksi vuonna 2006 ja mukaan on tulossa myös uusia maita: Norja, Sveitsi, Kroatia ja Turkki.

Helsingin seutu eurooppalaisessa vertailussa

Helsingin seutu asettuu Euroopan kaupunkiseutujen vertailussa kokonsa puolesta pienehköjen suurkaupunkiseutujen sarjaan, jota lähimpänä väestömäärältään ovat Firenze, Murcia ja Palermo.

Seuraavassa katsauksessa Helsingin talousaluetta onkin verrattu suunnilleen samansuuruisiin Euroopan Unionin viidentoista jäsenmaan talousalueisiin, joiden väkiluku sijoittuu miljoonan ja kahden miljoonan välille.

Väestöltään Helsingin seutu on tässä joukossa varsin nuorekas, sillä demografinen huoltosuhde on Helsingin seutua alhaisempi vertailukaupungeista vain Amsterdamin seudulla ja ikääntyneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus on suhteellisen pieni eli kolmanneksi alhaisin. Eniten ikääntyneitä asuu Firenzen ja Oviedon seuduilla, joissa ikääntyneitä on noin kymmenen prosenttia väestöstä. Helsingin seudun väestö on myös erittäin koulutettua, sillä yli neljännes kaikista naisista ja miehistä on suorittanut korkean asteen tutkinnon. Näillä osuuksilla seutu sijoittuukin vertailualueitten kärkeen.

Korkean asteen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus

EU15 kaupunkiseuduilla, joiden väkiluku 1-2 miljoonaa

Helsingin seudun bruttokansantuote asukasta kohti on alueiden viidenneksi korkein, sen yläpuolelle asettuvat Amsterdamin, Tukholman, Kööpenhaminan ja Düsseldorfin seudut. Asukkaiden keskitulot ovat Helsingin seudulla vertailukaupunkien neljänneksi korkeimmat ja sen edelle kipusivat Amsterdam, Rotterdam ja Utrecht. On kuitenkin huomattava, että tulotietojen kattavuus on melko alhainen ja ne saatiin vain hieman yli puolesta mukaan valitusta kaupunkiseudusta. Tilastot puuttuivat muun muassa Tukholmasta ja Kööpenhaminasta.

Bruttokansatuote asukasta kohti EU15 kaupunkiseuduilla,

joiden väkiluku 1-2 miljoonaa

Keskitulot EU15 kaupunkiseuduilla, joiden väkiluku 1-2 miljoonaa

Euroopan Unionin viidentoista maan miljoonan ja kahden miljoonan kokoluokkiin sijoittuvista kaupunkiseuduista eniten työttömyyttä oli Sevillan, Palermon, Catanan ja Malagan seuduilla ja vähiten Utrechtin, Amsterdamin ja Kööpenhaminan seuduilla. Helsingin talousalueen työttömyysaste oli vertailualueista seitsemänneksi pienin. Nuorisotyöttömyyttä Helsingin seudulla esiintyy kuitenkin verraten paljon, sillä nuorten osuus työttömistä on täällä vertailualueista viidenneksi suurin.

Työttömyysaste EU15 kaupunkiseuduilla, joiden väkiluku 1-2 miljoonaa

Nuorisotyöttömyys EU15 kaupunkiseuduilla, joiden

väkiluku 1-2 miljoonaa, alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä

Asumisväljyydestä saatiin tietoja vain puolesta vertaillussa olevista kaupungeista. Tässä viidentoista kaupungin ryhmässä Helsingin seudun asukkaiden asumisväljyys 33 neliötä henkeä kohti sijoittui keskivaiheille, väljimmin asuttiin Kööpenhaminan seudulla. Yhteiskunnan tukemaa asumista on Helsingin seudulla suunnilleen saman verran kuin Lillen ja Lyonin seuduilla ja tällä noin 20 prosentin osuudella sijoitumme vertailukaupunkien keskivaiheille. Eniten yhteiskunnan tukemaa asumista on Amsterdamin, Rotterdamin seuduilla.

Asumisväljyys EU15 kaupunkiseuduilla, joiden väkiluku 1-2 miljoonaa