Aku Alanen, yliaktuaari

Tilastokeskus

Kulttuurin talous –

Modernismin kehdot ja nykyiset arkkitehtuuripalvelut

Kulttuuriset toimialat muodostavat koko Suomen kansantaloudesta vajaat neljä prosenttia sekä työvoimalla että BKT:lla mitattuna. Osuus ei ole ollut ainakaan nousussa ja kulttuurin epäsuorat vaikutukset lähes kaikille aloille ovatkin paljon tärkeämpiä. Helsingissä suora osuus on kaksi kertaa enemmän. Jo pelkästään tämän takia kulttuurin talouteen kannattaa pääkaupunkiseudulla kiinnittää huomiota. Myöskään kaupungin kehittämisessä ei pärjätä ilman menestyvää kulttuuria, sen suoria ja epäsuoria talousvaikutuksia.

Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien ja ’modernismin’ ydinalueiden, tihentymien osuudet koko maan arkkitehtitoimistojen taloudellisesta aktiviteetista, %, v. 2005.

Arkkitehtuurin luonteesta

Arkkitehtuuri on tärkeä visuaalisen kulttuurin muoto, tilan muotoilua samalla kun se on osa sosiaalista eli yhdyskuntapolitiikkaa. Mutta se on myös liiketoimintaa. Arkkitehtuuria on Suomessa tutkittu ja pohdittu, varmaankin ihan oikeutetusti, erityisesti kahdelta ensiksi mainitulta kannalta. Kulttuurin talouden näkökulma eli liiketoiminta, on kuitenkin jäänyt täysin syrjään.

Suomalaisen modernismin kehdot – Lauttasaari ja Tapiola

Helsinki on esiintynyt monesti kaunokirjallisten kertomusten sijaintipaikkana, kuten lähes kaikissa Kjell Westön kirjoissa ja myös Kauko Röyhkän romaanissa Avec. Kerronnallisesti Röyhkän kyseisen teoksen voi kokea vähän elämäänsä turhautuneen arkkitehdin haaveiden yksinpuheluna.

Kiinnostavinta on romaanin analyysi Lauttasaaresta. Kirjan eräs perusidea onkin, että Lauttasaari toimi ainakin aiemmin modernistien eräänä tärkeänä pesäpaikkana’. Toki nyt puolen vuosisadan jälkeen sieltä on modernismi kadonnut Röyhkänkin mielestä.

Miltä sitten Lauttasaari näyttää arkkitehtuurin liiketoiminnan osalta tänään? Alue on yksi Helsingin suurista arkkitehtuuritoimistojen keskittymistä (yhdessä Eiran ja Keskustan) kanssa. Lauttasaaren rooli on lisäksi selvästi kasvanut tällä vuosituhannella. Vuoden 2005 tietojen mukaan siellä (postinumeroalueet 00200 = Lauttasaari ja 00210= Vattuniemi) syntyi runsaat 12 prosenttia Helsingin arkkitehtitoimistojen liikevaihdosta ja yhtä suuri osuus alan henkilöstöstä työskenteli siellä.

Jos vertaa Lauttasaarta toiseen suureen, modernismin historialliseen tyyssijaan Espoon Tapiolaan, syntyy kiinnostava jännite. Tapiolassa, -klassisessa modernismin ’kantapesässä’- (postinumeroalueet 02100 ja 02110) sijaitsee nykyään viidesosa Espoon arkkitehtitoimistoista sekä liikevaihdolla että henkilöstöllä mitattuna. Silti Kanta-Tapiola edustaa vain vajaata kolmasosaa Lauttasaaressa sijaitsevien arkkitehtitoimistojen aktiviteetista. Kokonaisuudessaan alueen toimistojen aktiviteetti on selvästi vähentynyt mittarista riippumatta viime vuosina.

Selitys liittyy varmaankin enemmän alueiden sijaintiin ja profiiliin kuin modernismin nykyaikaan kohdistuviin välillisiin vaikutuksiin. Sekä Ydin-Lauttasaaressa että Vattuniemessä on todella huomattava määrä myös rakennusinsinöörialan suunnittelutoimistoja. Lisäksi Vattuniemi on Helsingin toiseksi tärkein yhdyskuntasuunnittelutoimistojen sijaintipaikka. Vaikka Ydin-Lauttasaari ei ole kovin yritysintensiivinen, päinvastoin kuin Vattuniemi (mittarina yritystoimipaikat per asukas), voi kumpaakin aluetta silti kutsua rakennussuunnittelupalveluihin erikoistuneeksi alueeksi. (Ydin-Lauttasaari on itse asiassa ainoa Etelä-Helsingissä oleva postinumeroalue Suomenlinnan lisäksi, joka jää Helsingin yritysintensiivisyyskeskiarvon alle.)

Kanta-Tapiolasta on arkkitehtipalvelujen aktiviteettia valunut lähiseudulle, esimerkiksi Kalevalankadun yli Pohjois-Tapiolaan. Siellä sijaitsee alkuydintä enemmän toimistoja ja tuotetaan myös liikevaihdolla mitaten nykyään ’alkuytimen’ verran arkkitehtipalveluja. Se on myös yhdyskuntasuunnittelutoimistojen tärkeä sijaintipaikka. Kanta-Tapiolan rooli on vaatimaton sekä yhdyskuntasuunnittelu- että rakennusinsinöörialan suunnittelupalveluissa jopa Espoon mittasuhteissa.

Mikä on modernismin muinaisten ’tihentymien’ rooli koko nykysuomen arkkitehtuurin liiketoiminnassa? Yhdessä Lauttasaari ja Kanta-Tapiola edustavat lähes 7 prosenttia koko maan arkkitehtuuripalvelujen liikevaihdosta. Ja yli puolet koko Suomen alan liikevaihdosta muodostuu pääkaupunkiseudulla, josta runsaat 40 prosenttia Helsingissä. Toki siellä sijaitsevien toimistojen liikevaihdon kasvu on hieman koko maata hitaampaa viime vuosina. Espoon kehitys poikkeaa rakenteeltaan naapureista siinä että toimistojen lukumäärä on kasvanut samalla kun niiden liikevaihdon kasvu on ollut koko alueen hitainta. Vantaa sen sijaan on viime vuosina parantanut asemiaan selvästi liikevaihdon osalta ja lähestyy nykyvauhtia Espoon tasoa.

Visuaalisen kulttuurin muilla markkinaehtoisilla aloilla Lauttasaari ja Tapiola eivät ole kovin hyvin onnistuneet saamaan yrityksiä alueelleen. Lauttasaaressa on muutama pieni taideliike. Mainostoimistoja sen sijaan on lähes puolensataa. Silti Lauttasaaren osuus Helsingin graafisesta suunnittelusta on vain parin prosentin verran. Taideteollisen muotoilun helsinkiläisestä aktiviteetista alueen osuus on puolisen prosenttia ja toimipaikkoja on kymmenkunta.

Taide- ja antiikkiliikkeitä ei Tapiolassa ole. Mainostoimistoja on muutamia, mutta niidenkin liikevaihto koko pääkaupunkiseutuun verrattuna on aika vaatimaton. Samoin on joitakin pieniä muotoiluyrityksiä, joiden liikevaihto-osuus on yhteensä muutaman kymmenyksen pääkaupunkiseudun muotoilutoimipaikkojen kokonaistasosta. On hyvin kiinnostavaa nähdä, lisääkö uusi, uljas taidemuseo Kanta-Tapiolaan muuta visuaalisen kulttuurin toimintaa myöhemmin.

Vähän naapureistakin – Ruoholahti ja Vanhakaupunki-Arabianranta

Vertailuun voidaan ottaa myös kaksi, nykyään perinteistä ja postmodernia (joku toinen voi toki liittää niiden moderniuden eteen jonkun muun etuliitteen) yhdistelevää aluetta eli Ruoholahti ja Vanhakaupunki-Arabianranta. Ruoholahdessa (postinumero 00180) on lähes puolet Lauttasaaren arkkitehtuurin aktiviteetin määrästä. Ruoholahti on silti Lauttasaarta paljon monipuolisempi alue koko kulttuurin talouden näkökulmasta. Siellä sijaitsee merkittävä osuus kulttuurisista toimipaikoista useilla muotoilupalvelujen aloilla. Ruoholahden kulttuurin toiminnan painopiste keskittyy Kaapeliin.

Arabianrantaa (postinumero 00560) on pyritty esittämään julkisuudessa eräänä tärkeänä tulevaisuuden visionaarisena alueena. Toistaiseksi kulttuurin talouden toimipaikkojen sijainnin kannalta se on vielä pikemminkin visioita kuin realismia. Toki alueen osuus esimerkiksi arkkitehtuuripalveluista on noussut selvästi vuoden 2001 jälkeen aina vuoteen 2004 saakka. Sen sijaan vuonna 2005 tapahtui alueen toimistojen liikevaihdossa laskua. Nähtäväksi jää, onko notkahdus vain väliaikainen? Pienillä alueilla yhdenkin toimiston muutos voi aikaansaada notkahduksen. Näin on sekä visuaalisen kulttuurin tuotteiden kaupan että suunnittelun toimialojen osalta. Toistaiseksi Arabianrannan näkymät perustuvat pääosin julkisten oppilaitosten suoraan ja välilliseen vaikutukseen. Jos TaiK lähtee sieltä vaikea sanoa mitä tapahtuu.

Onko numeroilla väliä kulttuuristen toimintojen osalta?

Edellinen esimerkki on analyysikokeilu pohjautuen Helsingin ja sen naapureiden kulttuuristen yritystoimipaikkojen sijoittumiseen postinumerotasolla. Puutteellisinakin kyseiset aineistot auttavat ymmärtämään paremmin kaupungin kulttuurin talouden ja muutakin evoluutioprosessia erilaisia retorisia diskursseja paremmin. Toki syvällisempään analyysiin tarvitaan katu-, kortteli-, ja kulttuurisen kaupan osalta jopa kadunkulmatason dataa. Tähän on tulossa parannus, kun Tilastokeskuksen paikkatietokanta valmistuu tulevaisuudessa myös yritystoimipaikkojen osalta. Toinen iso ongelma aineiston käytössä liittyy sopivan menetelmän löytämiseen yhdisteltäessä yritysdataa ja kansalaistoimintaa sekä julkisen sektorin kulttuurisia toimintoja edes postinumerotasolla. Kulttuurin alueella yhdistely tuntuu jopa vaikeammalta kuin joillain muilla elämänalueilla.

Lähteet:

Alanen Aku (2007) Uudenmaan muotoiluylivalta katoaa intensiteettivertailussa, Tieto&Trendit 13 (3/2007)

Alanen Aku (2007) Lauttasaaren myöhäismodernistin haaveet, julkaisematon muistio

Röyhkä Kauko(2006), Avec, Like, Keuruu

Tilastokeskus, Yritysrekisterin perusaineisto