Erikoistutkija Vesa Virtanen
Tilastokeskus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA JA SEN KÄYTTÖ SUOMESSA
-
Kuvio 1. Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden yleisyys pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 1996, 1999 ja 2001, % kotitalouksista
Matkapuhelin on lyhyen elinkaarensa aikana ohittanut yleisyydessään tietokoneen (ks.(1) Katsaus 2000/2). Viime vuosikymmenen lopussa matkapuhelimen odotettiin ohittavan yleisyydessä useiden muidenkin kotitalouslaitteiden määrän useissa kotitaloustyypeissä. Näin on pitkälti myös käynyt. Tietokoneen ja matkapuhelimen katsottiin kuitenkin kulkevan alueellisesti eri kehityssyklissä (ks.(2) Virtanen 1998; (3) Virtanen 2000). Tietokoneen yleisyydessä havaitut alueelliset erot eivät koskeneet matkapuhelinta, joka jo vuosikymmenen puolivälissä yleistyi alueesta riippumatta.
Matkapuhelin ohitti yleisyydessään mm. CD-soittimen vuosien 1996–1999 aikana kotitalouden koosta riippumatta. CD-soittimen yleisyydessä oli havaittavissa alueellisia eroja siten, että niitä oli enemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Matkapuhelimen osalta alueelliset erot pääpiirteissään kaventuivat ja viimeisten tietojen mukaan ne ovat lähes kadonneet. Pohjois- ja Itä-Suomi olivat vuosien 1996-1999 aikana hieman jäljessä laitteiden yleisyydessä, mutta sielläkin matkapuhelimia hankittiin yhä enemmän. Näin matkapuhelin alkaa olla lähes kaikkien perhetalouksien saatavilla alueesta riippumatta. Pientalouksissa alueelliset erot matkapuhelimen yleisyydessä kuitenkin kasvoivat vuodesta 1996 vuoteen 1999. Perhetalouksien kohdalla alueelliset erot pysyivät ennallaan. Matkapuhelin on yleistynyt kuitenkin kaikilla alueilla ja kaiken kokoisissa kotitalouksissa. Vuonna 2001 pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä ei eroja matkapuhelinpeittävyydessä ollut enää havaittavissa. Vuonna 2001 (elokuu) vajaasta 2,4 miljoonasta suomalaisesta kotitaloudesta matkapuhelin oli 2,1 miljoonassa taloudessa. Pääkaupunkiseudun noin 450 000 kotitaloudesta reilussa 410 000 taloudessa oli matkapuhelin käytettävissä.
Kuvio 2. Matkapuhelimen käyttö alueittain helmi-elokuu 2001, % kotitalouksista
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri
Enemmistö suomalaiskodeista tietokoneistettu – pääkaupunkiseudulla tietokone kahdessa kolmasosassa kotitalouksista
Suomi on kuluvan vuoden 2001 aikana siirtynyt kotien tietokoneistumisessa uuteen aikakauteen. Yli puolella suomalaisista kotitalouksista on tietokone kotonaan. Suomessa on vuonna 2001 noin 1,2 miljoonassa taloudessa tietokone, joista pääkaupunkiseudulla on 280 000 tietokonetta. Tietokone hurisi pääkaupunkiseudulla vuonna 1996 selvästi useammassa kodissa kuin muualla Suomessa (kts. kuvio 1). Pääkaupunkiseutu on myös melko lailla pitänyt tämän etumatkansa ajan saatossa. Vuonna 1996 yli kolmanneksesta pääkaupunkiseudun talouksista löytyi tietokone ja koko maassa vajaa neljännes kotitalouksista omisti tietokoneen. Vuonna 2001 kahdessa kolmesta pääkaupunkiseudun kodista oli tietokone, koko maassa taas hieman yli puolessa.
Eri alueiden pientalouksissa kotitietokoneen yleisyys kuitenkin vaihtelee suurestikin. Vuosien 1996 ja 1999 välillä pientalouksien laitevarannossa oli vaihtelua 17 prosentista 44 prosenttiin ja perhetalouksissa 58 prosentista 79 prosenttiin. Pientaloudet olivat hankkineet tietokoneita kolmen vuoden aikana suhteellisen verkkaisesti. Pientalouksien alueittaiset erot olivat pysyneet ennallaan ja perhetalouksien pienentyneet. Tietokoneita näytetään tällä hetkellä (elokuu 2001) hankittavan kotitalouksiin aivan iäkkäimpien viitehenkilöiden talouksia lukuun ottamatta 6-8 prosenttiyksikön vuosilisäyksellä. Vanhustalouksissa (yli 65-vuotiailla) tietokoneet eivät sen sijaan näyttäisi lisääntyvän juuri lainkaan. Nuorissa talouksissa koko maassa kahdella kolmesta on jo tietokone kotonaan. Tietokoneen omistaminen on lisäksi vahvasti yhteydessä mm. koulutustasoon. Korkean asteen koulutuksen saaneiden viitehenkilöiden kodeissa on noin puolet enemmän tietokoneita kuin perusasteen koulutuksen saaneilla.
Kuvio 3. Tietokoneen käyttö alueittain, helmi-elokuu 2001, % kotitalouksista
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri 2001
Entä aiotaanko tietokone hankkia, jos sellaista ei ole ja missä määrin taloudelliset syyt selittivät hankinta-aikomusta?
Niissä kotitalouksissa, joissa ei ole tietokonetta, suhtauduttiin tietokoneen hankintaan kovin eri tavoin. Pientalouksilla oli vähän tietokoneen hankinta-aikomuksia, sillä 70–90 % pientalouksista ei ollut aikeissa hankkia tietokonetta. Hankinta-aikeet olivat vähäisimmät muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla. Myös perhetalouksissa alueelliset erot tietokoneen hankinta-aikomuksissa olivat suuret. Kun pääkaupunkiseudun harvoista tietokoneettomista perhetalouksista kolmasosa ei ollut aikeissa hankkia tietokonetta tulevaisuudessa, niin muilla alueilla yli kolme neljännestä perheistä ajatteli tulevansa toimeen ilman tietokonetta. Mikäli hankintakielteisyys toteutuu, se lisää alueiden välisiä eroja tieto- ja viestintäteknisessä laitekannassa. Toistaiseksi muu Suomi näyttää kuitenkin seuraavan pääkaupunkiseutua tietokoneen yleistymisessä muutaman vuoden viiveellä.Pääkaupunkiseutu verkottumassa ensin
Kotien internet-yhteyksiä oli vuoden 2001 puolivälissä jo noin 830 000 koitaloudella käytettävissään vajaasta 2,4 miljoonasta suomalaisesta kotitaloudesta. Pääkaupunkiseudulla 44 prosentilla eli vajaalla 200 000 pääkaupunkiseudun 450 000 taloudesta oli pääsy www-sivuille. Vuoden 1999 lopulla ISDN-yhteyksiä tai tätä nopeampia yhteyksiä oli suomalaisissa kodeissa vasta noin 70 000. Vuonna 2001 (helmi-elokuu) jo noin 230 000 suomalaistaloudella oli vähintään ISDN-tasoinen yhteys käytettävissään kotona. Pääkaupunkiseudulla jo joka kuudennessa kotitaloudessa (17 prosentilla eli 75 000 taloudella) oli ISDN tai nopeampi yhteys, kun Pohjois-Suomessa se oli 6 prosentilla ja joissakin maakunnissa tätäkin pienemmällä prosenttiosuudella. Pääkaupunkiseudulla on kotien internetyhteyksiä selvästi enemmän kuin muualla Suomessa.
Tietokoneen internetyhteys on pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvualueilla yli 50 prosentilla perhetalouksista. Itä-Suomessa yhteyksiä on noin 10 prosentilla pienkotitalouksista. Verkottuminen onkin päässyt Suomessa käyntiin pääkaupunkiseudulla ja koko maassa perhetalouksissa. Pientalouksissa tietokoneiden ja verkkoyhteyksien käyttöönotto on huomattavan hidasta verrattuna esim. matkapuhelimen yleistymiseen eri alueilla. Pientalouksien ja perhetalouksissakin on voitava hoitaa asiat toistaiseksi myös muulla tavoin kuin tietokoneen välityksellä. Koko maassa ollaan vielä matkalla tilanteeseen, jossa puolet kodeista olisi verkkopalvelujen piirissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri 2001
Tietokone laajasti työkäytössä pääkaupunkiseudulla
Tietokoneen käyttö työpaikalla määriteltiin tilanteeksi, jossa tietokone oli joko omassa tai yhteisessä käytössä. Tietokoneen työkäytössä alueelliset erot olivat merkittäviä. Vanhempien työllisten tietokoneen käyttö lisääntyi vuosien 1996 ja 1999 välisenä aikana kaikilla alueilla enemmän kuin nuorten. Tietokonetta käytti työpaikallaan keskimäärin noin puolet suomalaisista nuorista työllisistä. Yli 30-vuotiaista noin kaksi kolmesta käytti tietokonetta yksin tai toisten kanssa työpaikallaan. Pääkaupunkiseudulla jo lähes 80 prosenttia yli 30-vuotiaista työllisistä käytti tietokonetta työssään. Vähiten tietokonetta käytettiin työpaikoilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Tietokoneen työkäytössä ei kokonaisuudessaan tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia kolmen vuoden aikana. Työtehtävien tietokoneistuminen näytti kasvaneen vain hitaasti (kts.(4) Nurmela 2001). Työssään sähköpostin piirissä oli vain 46 % työssä olevista. Niillä, jotka sähköpostia käyttivät se oli kuitenkin merkittävä yhteydenpitoväline työssään. Puhelimen työkäyttö taas vastaavasti hieman vähentyi. Työpaikkojen verkottuminen ei näin koske kaikkia työntekijäryhmiä, myös alueiden ja ikäryhmien välillä verkkoa ole kaikkialle saatu kudottua. Erot tieto- ja viestintävälineiden käytössä syntyvätkin paljolti työpaikkojen tietokonekäytön alueellisten erojen kautta.
Yhteenveto
Maamme on viimeisen viiden vuoden aikana harpannut aimo askeleen kohti tieto- ja informaatioyhteiskuntaa, jos kehitystä mitataan tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja niiden käytön sekä käyttötaitojen yleistymisen kautta. Mm. matkapuhelin yleistyi kotitalouksissa vuosina 1996-2001 kansainvälisestikin katsoen hämmästyttävää tahtia. Jo noin 2,1 miljoonalla kotitaloudella kaikkiaan vajaasta 2,4 suomalaisesta kotitaloudesta on matkapuhelin käytettävissään. Matkapuhelin yleistyi kaikkiin muihin tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin verrattuna hyvin nopeasti. Tämä on koskenut kaikkia alueita ja lähes kaiken kokoisia kotitalouksia, vain pieniä alue-eroja on havaittavissa. Vuonna 2001 pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä ei eroja matkapuhelinpeittävyydessä ollut enää havaittavissa. Tietokoneen ja verkkoyhteyden yleistyminen on toistaiseksi noudattanut monien muiden laitteiden kaltaista rauhallisempaa kasvu-uraa.
Tietokone ja matkapuhelimen kulkevat alueellisesti eri kehityssyklissä (Virtanen 1998; Virtanen 2000). Tietokoneen yleistymisessä muu Suomi näyttäisi seuraavan pääkaupunkiseutua muutaman vuoden viiveellä. Nopeiden internetyhteyksien kohdalla pääkaupunkiseutu on ottanut selvähkön etumatkan muuhun maahan nähden. Lähivuodet näyttävät seuraako muu Suomi tietokoneen alueellisen yleistymisen tavoin pääkaupunkiseudun imussa ja häviävätkö alueelliset erot samalla tavoin kuin tapahtui matkapuhelimen kohdalla. Lähivuosien eri alueita ja verkottumista tukevilla tietoliikenneratkaisuilla on tässä keskeinen merkitys.
Lähteet:
Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta –tutkimuksen aineisto koostuu 3 864 henkilön ja 1 815 kotitalouden käyntihaastatteluista. Vuonna 1996 haastateltiin 2 363 henkilöä (kotitalouksia 1 081), vuonna 1999 haastateltiin 1 501 henkilöä (734 kotitaloutta). Paneeliaineistossa (kolmen vuoden jälkeen uudelleen haastateltuja) oli 1200.