TALOUS JA TYÖLLISYYS HELSINGIN SEUDULLA VUOSINA 2001 JA 2002

Suhdannekäänne vuoden 2001 lopulla

Vuoden 2001 aikana tilanne muuttui. Seudun tuotannon muutos edelliseen vuoteen putosi lähelle nollaa vuoden 2001 toisella neljänneksellä. Tätä seurasi pieni nousu, mutta vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä painuttiin jo miinuksen puolelle. Muutokset näkyivät välittömästi työllisyydessä ja työttömyydessä.

Työllisen työvoiman määrän kasvu aleni heti vuoden 2001 toisella neljänneksellä ja on vuoden 2001 loppua lukuun ottamatta heikentynyt edelleen. Työttömien lukumäärän väheneminen seudulla hidastui selvästi vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä ja työttömien määrä kääntyi kasvuun saman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Myös avointen työpaikkojen määrä väheni edelliseen vuoteen nähden marras–joulukuussa.

Lähde: Tilastokeskus ja Työministeriö

Nuoret työttömiksi ensimmäisten joukossa

Helsingin seudulla oli noin 48 000 henkilöä työtöntä työnhakijaa syyskuussa 2002. Helsingin osuus seudun työttömistä on ollut pitkään reilu puolet, joten Helsingissä työttömiä oli 25 600. Koko maassa työttömien määrä syyskuussa oli 275 400.

Ensimmäisinä työttömiksi jäivät nuoret alle 25–vuotiaat. Seudulla kasvu alkoi elokuussa 2001, Helsingissä kuitenkin vasta syyskuussa. Viime vuoden loppukuukausina ja tämän vuoden puoliväliin asti nuorten työttömien määrän kasvu on ollut jopa rajua, edelliseen vuoteen verrattuna yli kymmentä prosenttia koko seudulla ja seudun kehyskunnissa lähes 20 prosenttia. Kesäkuusta lähtien kasvu kuitenkin on hidastunut 5–6 prosentin tietämille.

Yli 50–vuotiaiden työttömyys kääntyi seudulla kasvuun tämän vuoden heinäkuussa. Suurimmista kunnista Vantaalla muutos tapahtui vasta elokuussa. Kasvu seudulla on edelliseen vuoteen verrattuna ollut reilun prosentin luokkaa. Koko maan tasolla yli 50–vuotiaiden työttömien määrä on edelleen vähentynyt, tosin hiukan hidastuen.

Pitkäaikaistyöttömyys alkoi seudulla kasvaa tämän vuoden toukokuussa. Seudun sisällä tässä on huomattavia eroja, sillä Helsingin pitkäaikaistyöttömyys lähti kasvuun jo tämän vuoden helmikuussa, kehyskuntien samaan aikaan kuin seudulla yhteensä, mutta Vantaalla vasta syyskuussa ja Espoossa kehitys on edelleen aleneva. Koko maan tasolla pitkäaikaistyöttömyys on keskeytyksittä alentunut.

Lähes puolet ( 47 %) maan ulkomaalaisista asuu Helsingin seudulla ja erityisesti Helsingissä, missä ulkomaalaisten osuus väestöstä on 5 prosenttia. Ulkomaalaisten työttömien määrä Helsingissä on parin viime vuoden aikana ollut reilu 3 000 ja osuus Helsingin työttömistä on vaihdellut 12 prosentin tietämissä. Tänä vuonna kasvu kuitenkin on vähitellen hidastunut. Elokuussa ulkomaalaisten työttömien määrä alkoi laskea ja suunta jatkui syyskuussa, vähennystä edellisen vuoden syyskuuhun oli 7 prosenttia.

Näkymät syksyllä 2002

Helsingin seudun kehityksen heikkenemisestä saatiin talouden, työllisyyden ja työttömyyden kehityssuuntien ohella muita ennakoivia signaaleja vuoden 2000 lopulla. Uudenmaan teollisuus ilmoitti suhdannenäkymien heikkenemisestä lokakuussa 2000 ja näkymät olivat varsinkin vuoden 2001 lopulla selvästi synkemmät kuin koko maassa.

Tuotannon kasvun tämän vuoden toisen ja kolmannen neljänneksen luvut osoittavat viimevuotista hiukan suurempaa talouskasvua, mutta muutos ylöspäin on todella varsin pieni esimerkiksi vuoteen 2000 verrattuna.

Seudun työllisen työvoiman määrä kääntyi alenevaksi nyt kolmannella neljänneksellä. Seudun kunnat näyttävät menevän työllisyyden kehityksessään aivan eri suuntiin. Helsingissä, missä aleneva kehitys alkoi jo tämän vuoden toisella neljänneksellä ja missä asuu lähes puolet seudun työllisestä työvoimasta, aleneva kehitys pysähtyi samaan neljän prosentin tasoon kuin toisella neljänneksellä. Kehyskunnissa vuoden alussa alkanut vähenevä suunta kiihtyi hiukan kolmannella neljänneksellä. Sen sijaan Espoossa ja Vantaalla, missä työllisen työvoiman kasvu heikkeni ja määrä aleni jo viime vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä, on nyt ollut selvää kasvua jo kahden neljänneksen ajan.

Seudun työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edelleen, mutta alkuvuoteen nähden kasvu hidastui hiukan syyskuussa. Myös nuorten työttömien määrän kasvu on kesästä lähtien selvästi hidastunut varsinkin Helsingissä, mutta yli 50-vuotiaiden työttömien määrän kasvu sen sijaan kiihtyi syyskuussa.

Avointen työpaikkojen määrä on edelleen kasvussa. Seudulla oli syyskuun lopussa avoimia työpaikkoja liki 6 000, mistä Helsingissä noin puolet, Espoossa noin 800 ja Vantaalla noin 1 000. Elo–syyskuussa kasvua oli noin 15 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan nähden. Työpaikkojen kasvu keskittyy Espooseen ja erityisesti Vantaalle, joissa viime syksyn ja alkuvuoden heikentyneen kehityksen jälkeen loppukesän kasvu on ollut huomattavan suurta. Helsingissä avointen työpaikkojen määrä väheni syyskuussa hiukan edellisvuotiseen vastaavaan verrattuna.

Kokonaisuudessaan seudun talouden ja työllisyyden tilanne näyttää syyskuussa 2002 odottelevalta, varovaisen myönteiseltä. Tuotannon kahden viimeisen vuosineljänneksen ajan jatkunut pieni kasvu ja avointen työpaikkojen määrän kasvu antavat myönteisiä signaaleja, vaikka teollisuuden suhdanne-ennuste onkin hyvin neutraali. Myönteistä kuitenkin on työttömien määrän ja erityisryhmien työttömyyden kasvun hidastuminen, vaikka paluu työttömyyden vähenevään kehitykseen näyttääkin vielä kestävän.