Kaupunkitutkimus TA Oy

Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen ja Eeva Kostiainen

Pääkaupunkiseudun yritysten työvoimatarve lähitulevaisuudessa

Pääkaupunkiseutu muodostaa Helsingin seudun talousalueen ja koko Uudenmaan maakunnan taloudellisen toiminnan ytimen. Maan ylivoimaisesti suurimpana ja monipuolisimpana yritystoiminnan keskittymänä pääkaupunkiseudulla on keskeinen rooli myös koko maan talouskehityksen kannalta. Alueelle on kasautunut varsinkin erikoistuneiden palvelualojen, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan, logistiikan, rahoitustoiminnan sekä julkisen hallinnon toimintoja. Monilla edellä mainituista aloista jopa yli puolet koko maan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun yritysten lähiajan työvoimatarpeen selvittämiseksi tehtiin kuluvan vuoden kesäkuussa haastattelututkimus yritysten työvoimatarpeesta pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudulla toimivat suuret, keskisuuret ja pienet yritykset. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia mm. miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana, minkälaista työvoimaa (ikä, työkokemus, koulutus) yritykset haluavat rekrytoida tulevaisuudessa sekä mitkä koetaan yrityksissä tulevaisuuden tärkeimmiksi haasteiksi koulutuksen ja henkilöstön osalta. Selvitys oli osa pääkaupunkiseudun LEMPI – työllisyysstrategiatyötä ja se tehtiin Uudenmaan liiton ja sen yhteistyökumppaneiden toimeksiannosta.

Pääkaupunkiseudun yritysten työvoimatarve kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana

Vastaajia pyydettiin arvioimaan edustamansa yrityksen työvoimatarvetta kaksi vuotta eteenpäin eli kesään 2006 asti. Vastaukset antavat myönteisen kuvan pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kehityksestä, sillä kaikki toimialat mukaan lukien 40 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana ja vain 6 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa vähentyvän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 52 % yrityksistä.

Kun vastaukset muunnetaan saldoluvuiksi, positiivisimmat odotukset yritysten työvoimatarpeen muutoksesta ovat rakentamisen toimialalla (ks. kuvio). Toiseksi eniten odotetaan kasvua liike-elämän palveluita tuottavien yritysten keskuudessa. Kolmanneksi suurinta työvoimatarpeen muutos on kotitalouksien palveluita tuottavissa ja kaupan toimialan yrityksissä. Liikenteen toimialalla ja teollisuuden toimialalla odotukset työvoimatarpeen muutoksesta ovat vaatimattomammat verrattuna muihin toimialoihin, mutta niissäkin saldoluku on selvästi positiivinen.

Työvoimatarpeen muutosta koskevat odotukset ovat lähes samaa luokkaa erikokoisissa yrityksissä. Positiivisimmat odotukset työvoimatarpeen kasvusta on keskisuurilla yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla yrityksillä, mutta erot kokoluokkien välillä ovat varsin pienet.

Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkiseudulla kesään 2006 mennessä, saldoluku

* Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella.

Niiltä vastaajilta, jotka arvioivat työvoimatarpeen kasvavan tai vähenevän seuraavan kahden vuoden aikana, kysyttiin myös arviota lisäyksen tai vähennyksen määrästä kesään 2006 mennessä. Vastausten perusteella arvioitiin koko pääkaupunkiseudun yrityskannan (yritykset joiden henkilöstömäärä vähintään 2) työvoimatarpeen kasvu ja väheneminen.

Haastattelujen vastausten perusteella estimoitua kasvua odottavien yritysten työvoimatarpeen kokonaismäärä on varsin suuri, 37 400 henkilöä. Ylivoimaisesti eniten tarvetta lisätyövoimalle on kaupan ja liike-elämän palveluiden yrityksillä. Sen sijaan teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksien palveluissa kasvuarviot ovat varsin maltilliset. Yritysten kokoluokan suhteen kasvua odotetaan kaikkiin kokoluokkiin, mutta pieniin yrityksiin jonkin verran enemmän kuin muihin. Työvoiman kasvutarvetta koskeviin arvioihin verrattuna arvio vähennystä odottavien yritysten työvoiman supistumistarpeesta on varsin pieni, vain 3 700 henkilöä. Vähenemistä koskevat odotukset painottuvat kaupan yrityksiin.

Kasvu- ja vähenemisarvioiden erotus eli nettokasvu on 33 700 henkilöä, joka on noin 6 % pääkaupunkiseudun vähintään kahden henkilön yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Tätä nettolukua ei kuitenkaan voida pitää ennusteena pääkaupunkiseudun yritysten työpaikkakasvusta seuraavan kahden vuoden aikana monestakin syystä. Ensiksi, vaikka kasvuarviot sinänsä olisivat realistisia, työvoiman saatavuus voi rajoittaa kasvun toteutumista ja kasvavien yritysten todellinen rekrytointi voi jäädä alle tarpeen. Toiseksi, paikallisten markkinoiden varassa toimivien yritysten, erityisesti kaupan ja muiden palveluiden, kasvu tapahtuu osittain muiden pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten kustannuksella markkinaosuuksia valtaamalla sekä toimintojen ulkoistamisen tuloksena. Tästä syystä työvoimatarpeen vähenemisen kokonaismäärä on todennäköisesti aliarvioitu ainakin kaupassa, liike-elämän palveluissa ja kotitalouksien palveluissa. Näiden tekijöiden lisäksi on otettava huomioon suhdannekehityksen riskit sekä lukuisat muut epävarmuustekijät, jotka vaikeuttavat yritysten työvoimatarpeen arviointia kahden vuoden päähän.

Näistä varauksista huolimatta tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun yksityisten palveluyritysten kasvunäkymät työvoiman kysynnän suhteen ovat erittäin positiiviset ja on realistista odottaa 18 000 – 28 000 henkilön kasvua yritysten henkilöstömäärässä seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä vastaa 1,5 – 2,5 % vuosittaista työpaikkakasvua seudun yrityssektorilla. Taulukon 2.5 mukaan henkilöstömäärään suhteutettuna voimakkaimmat kasvuodotukset ovat kaupan, liike-elämän palveluiden ja rakennusalan yrityksillä. Sen sijaan liikenteen ja teollisuuden yritysten henkilöstön kasvuodotukset ovat hyvin vaatimattomat. Yrityksen koon suhteen suhteellisesti suurimmat kasvuodotukset ovat pienimmillä 2-19 henkilön yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla vähintään 250 henkilön yrityksillä.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus vaakalaudalla lähivuosina

Yrityssektorin työvoimatarpeen kääntymien kasvuun nostaa hyvin nopeasti esiin kysymyksen ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Taantumasta huolimatta huomattava osa pääkaupunkiseudun rakennus- ja palveluyrityksistä on kokenut vaikeuksia työvoiman rekrytoinnista viimeisen kahden vuoden aikana. Kun työvoiman kysyntä kääntyy kasvuun, on odotettavissa, että ongelma tulee kärjistymään nopeasti monilla aloilla.

Yritysten rekrytointitarve kohdistuu pääasiassa varsin korkeasti koulutettuun työvoimaan. Erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta on kysyntää lähes kaikilla toimialoilla. Sen sijaan pelkän peruskoulutuksen varassa olevalle työvoimalle ei ole kysyntää. Yrityksillä on myös varsin paljon valmiutta rekrytoida työkokemusta vailla olevaa henkilöstöä ja kouluttaa heitä tehtäviinsä

Selvityksen tuloksissa tuli esiin ammattitaidon ja osaamisen keskeinen rooli yritysten toiminnalle. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeisintä yritysten omassa koulutustoiminnassa. Osaamisen ylläpitämistä ja huolta osaavan työvoiman saatavuudesta pidettiin merkittävinä tulevaisuuden haasteina.

Muuttoliike turvaa yritysten työvoimatarpeen kasvua

Ilman muuttoliikettä pääkaupunkiseudun työmarkkina-alueen – Helsingin seudun – työikäisen väestön määrä eli työvoiman tarjontapotentiaali tulisi kääntymään laskuun ja parin vuoden kuluttua ja vähenevän sen jälkeen jyrkästi. Näin ollen pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden toiminta on myös tulevina vuosina erittäin vahvasti riippuvainen siitä, että alueelle muuttaa jatkuvasti työikäistä väestöä muualta maasta ja ulkomailta.

Muuttoliikkeen kannalta keskeinen kysymys on asuntomarkkinoiden toiminta. Tulomuuton edellytyksenä on, että asuntojen tarjonta mahdollistaa työvoiman muuttamisen alueelle ja sijoittumisen asuntokantaan. Työvoiman tarjonnan näkökulmasta on tarvetta monenlaisen työvoiman asumistarpeista; asuntojen tarjontaa pitää olla sekä hyvätuloisille asiantuntijoille että teollisuuden, rakennusalan ja palveluiden matalapalkkaiselle työvoimalle.

Työvoimatarpeen kasvu ei poista työttömyysongelmaa

Työvoiman kysynnän kääntyminen kasvuun yrityssektorilla luo edellytyksiä myös työttömyyden vähenemiselle. Ongelmana on seudun työttömien koulutustaustan ja ammattitaidon jakautuminen. Työttömien joukossa on varsin paljon korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneita ja heille yrityssektorilla ei selvityksen perusteella ole juurikaan töitä tarjolla. Toinen ongelma on, että työttömistä suurella osalla aiempi työkokemus on teollisuudesta, jonka rekrytointitarpeet selvityksen mukaan ovat varsin vähäiset. Ikääntyville työttömille ei myöskään löydy kysyntää yrityssektorilla. Sen sijaan ammattikoulutuksen tai korkeakoulutasoisen koulutuksen omaavaa nuorta työvoimaa tultaneen lähivuosina rekrytoimaan yrityssektorille myös työttömien joukosta. Kuitenkaan yrityssektorin työvoimatarpeen kasvu ei tule poistamaan työttömyysongelmaa pääkaupunkiseudulta, vaan työvoimapoliittisia toimia tarvitaan edelleen ennen kaikkea heikommin koulutetun ja ikääntyneen työttömän työvoiman työllistämiseksi.

Lähde: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen ja Eeva Kostiainen. Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan liiton julkaisuja C 44 – 2004.