Tuula Miettinen, tutkija

Espoon kehittämis- ja tutkimusryhmä

Vesa Keskinen, tutkija

Helsingin kaupungin tietokeskus

Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksella on selvitetty asukkaiden mielipiteitä asuinkunnastaan ja sen tarjoamista palveluista noin neljän vuoden välein vuodesta 1983 lähtien. Helsinki, Espoo, Tampere, Kemi ja Kuusankoski ovat osallistuneet kyselyyn kuusi kertaa. Tänä vuonna tutkimuksen kohderyhmänä olivat 30 kunnan 18-70 -vuotias väestö, yhteensä noin 29 000 henkilöä. Vastausprosentti oli 45,9. Espoossa tutkimukseen vastasi 1 751 henkilöä ja vastausprosentti oli 44,4. Helsinkiläisiä vastaajia oli 1 937 eli puolet otokseen (4 000) kuuluneista.

Tyytyväisyys indeksissä mukana oleviin palveluihin¹⁾ oli alhaisimmillaan huippusuhdanteessa 1989 ja korkeimmillaan lamavuonna 1993. Vuodesta 1983 kuntien väliset erot ovat pienentyneet, tyytyväisyys on lisääntynyt etenkin Espoossa. Indeksin perusteella tyytyväisimpiä kunnan palveluihin ovat Jämsänkosken, Siilinjärven ja Ruokolahden asukkaat.

Espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa lisääntynyt

Kuvio 1. Suppean asuinkuntaindeksin kehitys

Lähde: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005.

Espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa on lisääntynyt vuodesta 2001 Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen ns. suppealla1) asuinkuntaindeksillä mitattuna (kuvio 1).

Myös ns. laajan²⁾, yhteensä 54 palvelua tai asiaa sisältävän, asuinkuntaindeksin mukaan espoolaiset ovat tyytyväisempiä kotikuntansa asioihin kuin vuonna 2001. Tyytyväisyys asuinkuntaan on lisääntynyt tutkimuksessa molempina vuosina mukana olleista 16 kunnasta eniten Järvenpäässä, Rovaniemellä ja Espoossa. Indeksin perusteella tyytyväisimpiä kunnan palveluihin ovat Jämsänkosken, Siilinjärven ja Ruokolahden asukkaat. Espoolaiset eivät ole indeksin mukaan kuitenkaan aivan yhtä tyytyväisiä kuin kaikkien 30 tutkimuskunnan asukkaat keskimäärin.

Espoossa eniten tyytyväisyys on lisääntynyt vuokra-asunnon saantiin ja ympäristön siisteyteen (taulukko 1). Lähes yhtä paljon on lisääntynyt luonto- ja retkeilyreitteihin, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, juomaveden laatuun ja kevyen liikenteen liikenneoloihin tyytyväisten osuus.

Taulukko 1. Tyytyväisyys lisääntynyt

Eniten on vähentynyt tyytyväisyys kunnan talousasioiden hoitoon (taulukko 2). Tyytyväisten osuus talousasioiden hoitoon oli vähentynyt 13 %-yksiköllä. Jonkin verran vähemmän oli vähentynyt terveyskeskuksen lääkäripalveluihin tyytyväisten osuus.

Taulukko 2. Tyytyväisyys vähentynyt

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen espoolaiset vastaajat painottavat asuinalueen valinnassa kaikkien tutkimuskuntien vastaajiin verrattuna keskimääräistä enemmän hyviä julkisia liikenneyhteyksiä ja työmatkan sujuvuutta ja keskimääräistä vähemmän alueen rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä (kuvio 2).

Kuvio 2. Asuinalueen valintaan vaikuttavat tekijät. Osuudet on laskettu kaikista vastanneista.

Lähde: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005

Moniin Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa kysytyistä asioista vain vähemmistö osasi sanoa kantansa eli että asia oli kunnassa hyvin tai huonosti. Niistä asioista, joista vähintään neljä viidestä ilmaisi kantansa, tyytyväisimpiä oltiin turvallisuuteen (kuvio 3). Lähes 90 % espoolaisista vastaajista oli tyytyväisiä asuinalueen turvallisuuteen ja lähes yhtä useat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Myös juomaveden laatuun melkein 90 % oli tyytyväisiä. Varsin tyytyväisiä oltiin myös kevyen liikenteen liikenneoloihin, kirjastopalveluin ja jätehuoltoon, joihin noin neljä viidestä oli tyytyväinen. Vähiten tyytyväisiä oltiin katujen ja teiden hoitoon. Runsas puolet vastaajista katsoi, että Espoon kadut ja tiet on hoidettu hyvin.

Kuvio 3. Tyytyväisten osuus asioista, joista vähintään 80 % oli ilmaissut kantansa

Lähde: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005

Helsinkiläisten terveyspalvelujen käytössä uusia piirteitä

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus tarjoaa myös mahdollisuuden tutkia, miten asukkaiden palvelujen käyttö on ajan myötä muuttunut. Lisäksi iso aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella, miten asioihin suhtaudutaan Helsingin eri alueilla.

Vuosi 2005 tuo uuden kuvan helsinkiläisten terveyspalveluiden käytöstä. Suurin muutos on tapahtunut siinä, että nyt käytetään laajamittaisemmin sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluja yhdistellen. Terveyspalvelujen käyttö on myös kokonaisuudessaan lisääntynyt. Havaitaan myös, että yksityinen sektori on kasvattanut ”markkinaosuuttaan”. Muutokset liittyvät osin hammashuollon järjestämiseen. Hammashuollossa on tapahtunut kaksi lakiuudistusta lyhyen ajan sisällä, eli hoitoon pääsy tuli koskemaan kaikkia vuoden 2002 joulukuun alusta. Helsingissä asiakaskunta kasvoi muutamassa vuodessa kaksinkertaiseksi, mutta resursseja hammashuoltoon ei saatu kasvanutta kysyntää vastaavasti. Hoitotakuu astui puolestaan voimaan keväällä 2005. Helsingissä on purettu hammashoitojonoja kilpailuttamalla yksityisiä lääkäriasemia.

Taulukko 3. Avoterveydenhuollon kokonaiskäyttö Helsingissä vuosina 1983-2005, %

Asuinalueet muuttuvat

Monet tutkimuksessa käsiteltävät asiat ovat sen luonteisia, että niitä on mielenkiintoista tarkastella vastaajan asuinpaikan mukaan. Aluejaon pohjana ovat Helsingin postinumeroalueet (79 kpl), joita yhdistelemällä päädyttiin 32 alueeseen. Kullakin alueella on vastaajia lähes 60, kuitenkin siten että Itä- ja Länsi-Pasilassa heitä on 36 ja Vuosaaressa (Pohjois-Vuosaari, Etelä-Vuosaari, Aurinkolahti) 90.

Kysymys tyytyväisyydestä oman asuinalueen rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen tuottaa mielenkiintoisen tuloksen. ”Korkeimmassa tyytyväisyysluokassa” ovat mm. arvostetut Pakilat, Kaivopuisto, Töölö ja Käpylä - mutta myös aikoinaan paljon parjattu Jakomäki-Suurmetsä, joka on muuttunut peruskorjausten myötä varsin toisenlaiseksi alueeksi kuin se oli alkuaikoina. Jakomäen puolella asiaan tyytyväisiä oli 75 %, Suurmetsässä 78 %. Vuosaaressa samoin lukuihin päästään Aurinkolahdessa.

Helsingissä on muodostunut jo perinteeksi, että ulkomaalaiset kaupunkitutkijat viedään vierailulle jollekin tilastojen osoittamalle ns. ongelma-alueelle, ja yllätetään heidät kertomalla että nyt ollaankin jo perillä. Viimeksi kesällä 2005 eräs ranskalainen tutkija ihasteli EU:n lähiöprojektikohteena olevaa Myllypuroa, ja totesi että täällä hän haluaisi viettää kesälomansa. (Niska 2005).

Tyytyväisyys oman asuinalueen rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen (K2015)

Lähde: Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus 2005, Helsinki-aineisto. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Kuntapalvelututkimuksen suoritti Efeko Oy.

¹⁾Suppea asuinkuntaindeksi lasketaan palveluista, jotka ovat olleet kyselylomakkeella samanlaisina vuodesta 1983: Yleinen järjestys ja turvallisuus, kuluttajaneuvonta, sairaanhoito, nuorten ammatillinen koulutus, kansalais- ja työväenopistot, nuorten harrastustoiminta, katujen ja teiden hoito, kevyen liikenteen liikenneolot, liikenneolot autoilijan kannalta, julkinen liikenne, asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijainti, pientalotontin saanti ja vuokra-asunnon saanti.

²⁾Laajassa asuinkuntaindeksissä on kartoitettu yhteensä 54 palvelua tai asiaa. Indeksiä laskettaessa vastauksista on poistettu ”en osaa sanoa” vastaukset. Indeksin arvo on skaalattu asteikolle 1 – 5, jossa arvo 1 kuvaa kaikkein negatiivisinta suhtautumista, arvo 3 neutraalia suhtautumista ja arvo 5 myönteisintä suhtautumista. Indeksiä laskettaessa eräitä asioita on painotettu. Painokertoimet ovat seuraavat: sairaalapalvelut 3, hammaslääkäripalvelut 3, peruskoulu 5, lasten päivähoito 3, terveyskeskuksen lääkäripalvelut 5 ja kaikki muut 1.

Raportti helsinkiläisten tyytyväisyydestä palveluihin ja elämisestä kaupungissa ilmestyy tietokeskuksen tutkimuksia sarjassa vuoden 2006 alussa. Vertailukaupunkeina ovat Espoo ja Tampere.

Lähteet: Niska Ari (2005). Asuntojen hinnat, tulotaso ja asuinalueiden luonne. Kvartti 3/2005.

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005. Efeko Oy 24.10.2005. Tutkimuksia 241/2005. www.efeko.fi.

Miettinen, Heikki: Kuntapalvelut 2001. Efektia Oy. Tutkimuksia 154-2001. Helsinki 2001.