Timo Sirkiä, tutkija

Tilastokeskus

Kuutoskaupunkien asukkaiden asiointimahdollisuudet keväällä 2006

Tietoyhteiskunnan monitorointi-hanke ja tutkimuksen kulku

Tietoyhteiskunnan monitorointi -hankkeen tavoitteena on selvittää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kuudessa suurimmassa kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina väestötietojärjestelmästä satunnaisesti poimituille vähintään 10 vuotta täyttäneille henkilöille vuoden 2006 maaliskuun alkupuolelta kesäkuuhun Tilastokeskuksessa. Kuutoskaupunkien brutto-otoksessa oli 1 637 vastaajaa. Tutkimuksen vastausosuus oli 63,1 prosenttia.

Tutkimuksen aiheita ovat mm. väestön tietokoneen ja internetin käytön yleisyys, käyttötarkoitukset ja käyttöpaikat, verkon kautta tapahtuva asiointi, kuluttajien verkkokauppa sekä matkapuhelinviestintä. Kuutoskaupunkien asukkaille esitettiin haastattelussa kysymyksiä, mm. asiointimahdollisuuksista kaupunkiin päin.

Asiointimahdollisuudet kaupunkiin päin

Palvelupisteiden riittävyys

Asukkailta kysyttiin, onko heidän kokemuksensa mukaan kotikaupungissa riittävästi palvelupisteitä, joissa voi käydä hoitamassa asioita. Enemmistön (71 %) mielestä palvelupisteitä on riittävästi. Vain 13 prosenttia asukkaista totesi, että palvelupisteitä ei ole riittävästi, ja 15 prosenttia ei ottanut kantaa asiaan.

Miehet (74 %) olivat useammin tyytyväisiä palvelupisteiden riittävyyteen kuin naiset (69 %). Yli 50-vuotiaat olivat tyytyväisempiä palvelupisteiden riittävyyteen kuin alle 50-vuotiaat. Noin kaksi kolmesta 15–50-vuotiaasta ja kolme neljästä yli 50-vuotiaasta arvioi, että kotikaupungissa on palvelupisteitä riittävästi asioiden hoitamista varten. 55–74-vuotiaiden miesten arvio asiasta oli kaikkein optimistisin. Heistä neljä viidestä (79 %) vastasi kysymykseen kyllä ja ikäluokan naisista 72 prosenttia.

Palkansaajat (69 %), opiskelijat (73 %) ja eläkeläiset (64 %) arvioivat palvelupisteiden riittävyyden melko samantasoisesti. Kotitalouden koko vaikuttaa asiaan siten, että suuremmat kotitaloudet ovat jonkin verran tyytyväisempiä palvelupisteiden riittävyyteen kuin pienet kotitaloudet.

Useimmin palvelupisteiden määrä arvioidaan riittäväksi Tampereella, Oulussa ja Espoossa, joissa tyytyväisiä oli kolme neljäsosaa asukkaista. Vantaalla, Turussa ja Helsingissä noin kaksi kolmesta oli tyytyväinen palvelupisteiden riittävyyteen. Internetin käyttäjien arvio asiasta ei juuri poikkea kaikkien asukkaiden arvioista. Kaupungin internetsivuilla käyneet internetin käyttäjät ovat melkein yhtä usein tyytyväisiä palvelupisteiden riittävyyteen kuin asukkaat, jotka eivät ole käyneet kaupunkinsa internetsivuilla.

Asioiden hoito puhelimitse

Kuinka helposti asioita saa kaupunkiin päin hoidettua puhelimitse? Kysymyksen vastausvaihtoehdoiksi esitettiin: helposti, melko helposti, vaivalloisesti ja ei osaa sanoa. Asioiden hoito puhelimitse on helppoa 15 prosentin mielestä. Lähes puolet asukkaista oli sitä mieltä, että asiat saa hoidettua puhelimitse melko helposti. Vajaa kolmannes oli sitä mieltä, että asioiden hoito puhelimitse on vaivalloista. Kysymykseen ei osannut vastata 13 prosenttia.

Tässäkin asiassa 50 vuoden ikä näyttää olevan jonkinlainen rajapyykki. Alle 50-vuotiaista yksi kahdeksasta ja yli 50-vuotiaista lähes joka viides oli sitä mieltä, että asioiden hoito sujuu helposti. Kun otetaan mukaan ne, joiden mielestä asioiden hoito on melko helppoa, niin ikäryhmien erot tasaantuvat ja kääntyvät jopa päinvastaisiksi. Yli 50-vuotiaiden ikäluokassa on suhteellisesti eniten (32 %) asukkaita, jotka kokevat asioiden hoidon puhelimitse vaivalloiseksi, kun 30–50-vuotiaista näin kokee 27 prosenttia ja 15–30-vuotiaista 23 prosenttia. Iäkkäiden mielipiteet ovat kantaaottavampia suuntaan ja toiseen. Sukupuolella eikä myöskään talouden koolla ole yhteyttä mielipiteeseen puhelinasioinnin sujuvuudesta.

Asioiden hoito puhelimitse koetaan Espoossa selvästi vaivalloisemmaksi kuin muissa kaupungeissa. Jopa 39 prosenttia kaupungin asukkaista arvioi, että asiain hoito puhelimitse on vaivalloista, kun muissa kaupungeissa näin arvioi 24–27 prosenttia asukkaista. Näyttää siltä, että tyytyväisimpiä asiointimahdollisuuksiin ollaan Oulussa, jossa saatiin eniten "asioiden hoito on helppoa" -lausumia.

Internet-asiointi

Seuraavaksi kysyttiin: " Kokemuksenne mukaan voiko internetin kautta hoitaa kaupunkiin päin riittävän monia asioita?" Neljä asukasta kymmenestä oli sitä mieltä, että internetin kautta voi hoitaa kaupunkiin päin riittävän monia asioita, ja 16 prosenttia oli eri mieltä. Johtopäätelmiä tehdessä on otettava huomioon se, että kysymys esitettiin myös internetiä käyttämättömille, mitä ilmentääkin se, että 43 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.

Miehistä 48 prosenttia ja naisista 35 prosenttia oli tyytyväisiä asiointimahdollisuuksiin internetin kautta. Ikävuodesta 50 ylöspäin internetasiointiin ollaan harvemmin (30 %) tyytyväisiä kuin nuoremmissa ikäluokissa (48 %), mutta ei osaa sanoa -vastausten osuus alkaa kasvaa siksi, että internetin käyttäjien osuus on 50–74-vuotiaiden ikäluokassa vain vähän yli puolet siitä mitä 15–49-vuotiaiden ikäluokassa (93 %).

Jos tarkastellaan internetin käyttäjien näkökulmasta, niin heistä puolet oli sitä mieltä, että internetin kautta voi hoitaa kaupunkiin päin riittävän monia asioita. Joka viides oli asiasta eri mieltä, ja joka kolmas ei internetin käyttäjistäkään osannut vastata kysymykseen. Ilmeisesti päivittäisten asioiden hoitaminen internetin kautta ei ole vielä niin yleistä, että arvioiminen olisi helppoa tai ei ylipäätään tiedetä, minkä asioiden hoitaminen internetin kautta on mahdollista.

Alle 30-vuotiaat internetin käyttäjät ovat asiointimahdollisuuksiin tyytyväisempiä kuin yli 30-vuotiaat internetkäyttäjät, ja toisin kuin monessa muussa kysytyssä asiassa, 50 vuotta ei ole tässä asiassa minkäänlainen vedenjakaja. Iän kasvaessa kuitenkin ei osaa sanoa -vastausten osuus lisääntyy. Alle 30-vuotiaista neljännes ja yli 50-vuotiaista lähes puolet ei osannut sanoa kantaansa asiaan. Alle 30-vuotiaiden ikäluokassa sukupuoli ei juurikaan erottele mielipidettä, mutta yli 30-vuotiaiden ikäluokassa miehet arvioivat asiointimahdollisuudet useammin riittäviksi kuin naiset.

Internetiä käyttävistä palkansaajista 45 prosenttia, opiskelijoista 59 prosenttia ja eläkeläisistä 37 prosenttia oli sitä mieltä, että internetin kautta voi hoitaa kaupunkiin päin riittävän monia asioita. Eläkeläisistä puolet, palkansaajista joka kolmas ja opiskelijoista joka neljäs ei osannut vastata kysymykseen.

Perhetalouksissa asiointimahdollisuuksien riittävyyteen internetin kautta ollaan vähän useammin tyytyväisempiä kuin yhden tai kahden henkilön talouksissa, mutta myös tyytymättömien osuus on suurempi. Näin ainakin, jos asiaa mitataan kyllä- ja ei-vastauksien osuuksilla. Asiaa ei osattu useinkaan arvioida yhden ja kahden henkilön talouksissa, joissa koti-internetiä ei ole yhtä yleisesti kuin perhetalouksissa. Toukokuussa 2006 tehdyn Tilastokeskuksen kuluttajabarometritutkimuksen mukaan yhden henkilön kotitalouksista oli internet 51 prosentilla, kahden henkilön talouksista 67 prosentilla ja vähintään kolmen henkilön talouksista 89 prosentilla.

Kotona internetiä käyttävistä henkilöistä 48 prosenttia (ja eos 34 %) arvioi asiointimahdollisuudet riittäviksi ja kotona internetiä käyttämättömistä 21 prosenttia (ja eos 70 %). Asiointimahdollisuuksiin perehtyminen ei siis ainakaan näytä lisäävän tyytymättömyyttä. Talouden koon ja koti-internetin käytön mukaan asiassa ei ole juurikaan vaihtelua.

Internetin käyttäjien mielipiteet tässä kysymyksessä vaihtelevat kaupungeittain vähemmän kuin useimmissa muissa kysymyksissä. Ilmeisesti asiointimahdollisuudet ovat kaupungeissa jokseenkin samaa tasoa tai asioinnista on vähän toisistaan eriäviä konkreettisia kokemuksia.

Kuvio 1. ”Kokemuksenne mukaan voiko internetin kautta hoitaa kaupunkiin päin riittävän monia asioita?” Vastausosuudet (%) internetin käyttäjistä ikäluokittain ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa, kevät 2006.

Taulukko 1. Vastaajien näkemykset kaupungin palvelujen riittävyydestä, asioiden hoitomahdollisuuksista puhelimitse tai internetin avulla kuutoskaupungeissa, kevät 2006.

Yhteenveto

Useampi kuin kaksi kolmesta on sitä mieltä, että asuinkaupungissa on riittävästi palvelupisteitä asioiden hoitamista varten. Kuusi asukasta kymmenestä arvioi, että puhelimitse saa hoidettua asioitaan kaupunkiin päin helposti tai melko helposti. Puhelinasioinnin helppoudessa oli huomattavia arviointieroja kaupunkien kesken.

Joka toinen kuutoskaupungin asukas ja enemmistö internetin käyttäjistä oli käynyt alkuvuonna kotikaupunkinsa internetsivuilla, joten kiinnostusta kaupunkien internetsivujen tietopalveluja kohtaan on aika laajaa. Kaupunkien välillä kuitenkin on huomattavaa vaihtelua kotisivuilla käymisessä. Alle 50-vuotiaat ovat käyneet selvästi useammin internetsivuilla kuin yli 50-vuotiaat.

Internetsivujen tietopalveluista asukkaat arvioivat tarpeellisimmaksi tiedot kaupungin virastojen ja laitosten palveluista sekä osoitteista ja aukioloajoista. Toiseksi tarpeellisimmaksi arvioitiin osoitehaulla toimiva karttapalvelu. Kummastakin palvelusta oli kiinnostunut vähintään yhdeksän kymmenestä asukkaasta. Lähes yhtä tarpeellisiksi palveluiksi arvioitiin mahdollisuus antaa palautetta kaupungin palveluista ja tehdä aloitteita sekä tapahtumakalenteri. Vähiten oli kiinnostusta yleisönosastoon tai keskustelupalstoihin. Useimmille internetsivujen tietopalveluille voinee kyselyn perusteella ennakoida laajaa käyttäjäjoukkoa tulevaisuudessa.

Puolet internetin käyttäjistä oli sitä mieltä, että internetin kautta voi hoitaa kaupunkiin päin riittävän monia asioita. Joka kolmas internetin käyttäjä ei osannut vastata kysymykseen, joten ilmeisesti päivittäisten asioiden hoitaminen internetin kautta ei ole vielä niin yleistä, että arvioiminen olisi helppoa tai ei ylipäätään tiedetä, minkä asioiden hoitaminen netin kautta on mahdollista. Tietoisuus palveluista tai niiden käyttö ilmeisestikin lisää tyytyväisyyttä. Internetin käyttäjien mielipiteet tässä kysymyksessä vaihtelevat kaupungeittain vähemmän kuin useimmissa muissa kysymyksissä.