VÄESTÖ

 

Helsingin seudulla 1,3 milj. asukasta

 

Vuoden 1990 alussa Helsingin seudulla asui 1 033 800 henkilöä. Tämän vuoden alussa väestömäärä oli 1 251 800, joten kasvua oli viidesosa. Vuoteen 1996 verrattuna väestö kasvoi 12 prosenttia.

 

Helsingissä vuoteen 1990 verrattuna lisäystä oli 14 prosenttia ja vuoteen 1996 verrattuna 7 prosenttia. Helsinkiläisiä oli tämän vuoden alussa 560 900. Espoossa väestön kasvu oli voimakasta, sillä asukasmäärä kasvoi kymmenen edellisen vuoden aikana viidenneksen. Vuoteen 1990 verrattuna kasvua oli 36 prosenttia. Espoon väkiluku oli tämän vuoden alussa 231 700 henkilöä. Vantaalla asukasmäärän kasvu oli runsas viidesosa 15 vuodessa ja vantaalaisia oli tämän vuoden tammikuussa 187 300. Kymmenen vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen verrattuna väestönkasvu oli 13 prosenttia. Koko Suomessa asukkaita oli 5 255 580 tämän vuoden alussa eli kasvua vuoteen 1996 oli 3 prosenttia ja vuoteen 1990 kuusi prosenttia.

 

Väestön nettomuutos

Väestön nettomuutos 1000 asukasta kohti edeltävän 12 kuukauden aikana

 

 

Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto

 

 

Väestö Helsingin seudulla iän mukaan vuosina 1995 ja 2005

 

 

Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto

 

Ikärakenteen muutos Helsingin seudulla kymmenvuotiskaudella 1995–2005 ilmenee yllä olevasta kuviosta. Kaikissa yli 75-vuotiaiden ikäryhmissä henkilömäärät kasvoivat. Yhteensä tämän ikäisiä oli 53 530, joista naisia oli 69 prosenttia.

 

Eniten lisäystä oli 55–64-vuotiaissa. Määrä kasvoi 59 770 henkilöllä, joista lähes puolet oli naisia. Ikäryhmään 55–59-vuotiaat kuului viime vuoden alussa 49 710 naista ja 43 740 miestä. Ikäryhmässä 60–64-vuotiaat naisten määrä oli 35 710 ja miesten 30 960 vuonna 2005. Kyseisessä ikäryhmässä oli 21 890 henkilöä enemmän kuin viime vuosikymmenen puolivälissä.

 

Naisten ja miesten määrä laski eniten 30–34 -vuotiaissa ja 45–49 -vuotiaissa. Helsingin seudulla oli 30–34-vuotiaita naisia 46 160 ja miehiä 46 670 viime vuonna. Vuoteen 1995 verrattuna naisten määrä oli vähentynyt 9 prosenttia ja miesten 7 prosenttia.

 

Ikäryhmässä 45–49 -vuotiaat naisia oli 45 380 ja miehiä oli 43 920 viime vuonna. Miesten määrä oli vähentynyt 13 prosenttia ja naisten 8 prosenttia.

 

Myös aivan pienten lasten osuus oli vähentynyt yhteensä 4 540 lapsella kymmenessä vuodessa. Viime vuoden alussa alle 5-vuotiaita poikalapsia oli 37 420 ja tyttölapsia 36 070.

 

Muuttovoitto muualta Suomesta pysähtynyt – ulkomailta lisääntynyt

Helsingin seudulla syntyneiden ja kuolleiden määrä on pysynyt melko tasaisena kymmenen vuoden aikana. Neljännesvuodessa syntyy lähes 4 000 lasta ja kuolee noin 2 000 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys on tasaista ajan kuluessa. Väestön määrän vaihteluihin vaikuttaakin eniten muuttoliike.

 

Helsingin seudun muuttovoitto muualta Suomesta alkoi laskea lievästi jo vuonna 1999. Nopeampaa kehitys oli tämän vuosituhannen alkuvuosina. Vuoden 2003 lopussa ensimmäisen kerran vuosikausiin lähtömuutto muualle Suomeen oli suurempaa kuin muuttoliike Helsingin seudulle. Kehysalueella muuttotappiota oli ollut jo 1999 toisesta neljänneksestä lähtien ja Vantaalla vuoden 2003 toisesta neljänneksestä lähtien. Espoossa lähtömuuttajia muualle Suomeen oli tulomuuttajia enemmän vuoden 2003 toisesta neljänneksestä vuoden 2004 vastaavaan ajankohtaan. Helsinki on aina saanut muuttovoittoa muualta Suomesta. Tosin Helsinki on kokenut muuttotappiota pääkaupunkiseudun kuntien välisessä muutossa. Eniten sitä oli vuoden 2002 lopusta seuraavan vuoden syksyyn, jolloin kaupungin väkiluku laski.

 

Seudun ja muun Suomen välinen nettomuutto

Suhteellinen nettomuutto (netto/1000 as.) 12  edeltävän kuukauden aikana

 

 

Lähde: Tilastokeskus

 

Ulkomainen muuttovirta on ollut pääsääntöisesti väestömäärää lisäävää Helsingin seudulla. Vuoden 2004 alussa käytännöllisesti katsoen tulo- ja lähtömuuttajien määrät olivat samalla tasolla. Sen jälkeen lähtömuutto on pysynyt lähes samansuuruisena ja tulomuutto sekä sen myötä muuttovoitto on lisääntynyt. Suurimmat muuttotappiot koettiin vuoden 1996 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2000 kolmannella neljänneksellä.

 

Ulkomainen nettomuutto

Tulomuutot ulkomailta – lähtömuutot ulkomaille

 

 

Lähde: Tilastokeskus