Tiedote 12.5.2003

Helsingin seutu selviytyy hyvin Euroopan metropolivertailussa

Helsinki on elinkeinorakenteeltaan terve ja nykyaikainen, todetaan Helsingin kaupungin tilastojulkaisussa: The Regional Economy of Helsinki from an International Perspective. Helsingin seudulla palveluihin liittyvät alat ovat suurin työllistäjä, kuten useimmissa muissakin Euroopan metropoleissa. Yksityinen palvelusektori on Helsingin seudulla merkittävä. Sen sijaan julkisen sektorin osuus työpaikoista on huomattavasti alhaisempi kuin esim. muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa.

Erityisen vahvoja erikoistumisaloja Helsingissä ovat kuljetus ja tietoliikenne sekä elinkeinoelämän palvelut, joita ovat mm. tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietojenkäsittely-, markkinointi-, suunnittelu- ja konsultointipalvelut. Teollisuuden osuus on täällä huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan metropoleissa ja maissa keskimäärin. Teollisuuden vahvoja aloja ovat modernit ja kehittyvät alat, kuten elektroniikkateollisuus ja graafinen teollisuus.

Pieni mutta tehokas

Metropolialueilla on merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Ne ovat isoja väestökeskittymiä, taloudellisen toiminnan keskuksia ja erityisesti talouskasvun vetureita. Suomessa Helsingin seutu muodostaa maan ainoan metropolialueen, jonka osuus koko maan väestöstä on lähes neljännes ja osuus bruttokansantuotteesta yli kolmannes. Euroopan mittakaavassa Helsinki on väestömäärältään pienehkö, mutta kilpailukykyinen alue. Kun asetetaan Euroopan 45 metropolia suuruusjärjestykseen väkiluvun suhteen, sijoittuu Helsinki vasta sijalle 32. Vastaavasti Tukholman sijaluku on 21. Helsingin seudulla tuotannon arvonlisäys asukasta kohti on noin 50 prosenttia korkeampi kuin koko maassa keskimäärin ja kaksi kertaa korkeampi kuin koko Euroopassa keskimäärin, kun ostovoiman vastaavuutta ei oteta huomioon. Tällä mittarilla mitattuna on Helsinki Euroopan kuudenneksi vaurain metropoli edellään ainoastaan Bryssel, Hampuri, Wien, Oslo ja Pariisi.

Nopeasti kasvanut metropoli

Vuosina 1995-2001 Helsingin seudun väkiluku kasvoi nopeammin kuin minkään muun metro-polialueen väestö. Muut pohjoismaiset pääkaupungit (Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo) yhdessä Dublinin kanssa olivat seuraavilla sijoilla. Työpaikkamäärän kasvu oli Helsingissä toiseksi nopeinta Dublinin jälkeen. Tuotannon arvonlisäys kasvoi Helsingissä neljänneksi nopeimmin eli noin seitsemällä prosentilla vuosittain. Koko Euroopassa kasvu oli keskimäärin 2,5 prosenttia. Lähivuosina tuotannon, työllisyyden ja väestömäärän kasvuvauhti tulee hidastumaan Helsingissä samoin kuin useimmilla muillakin metropolialueilla. Kuitenkin ennusteiden mukaan Helsinki tulee säilymään nopeimmin kasvavien alueiden joukossa.

Selvityksessä on analysoitu ja vertailtu Helsingin seudun aluetalouden ja elinkeinotoiminnan rakennetta ja kasvua muihin Länsi- ja Keski-Euroopan metropoleihin. Tietolähteenä ovat pääasiassa Cambridge Econometrics -tutkimuslaitoksen yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa ylläpitämä alue- ja kaupunkitalouden tietokanta sekä sen pohjalta tehdyt tutkimukset. Selvityksen on laatinut tutkija Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä.

Julkaisu