Tiedote 18.6.2003

Nuorisotyöttömyys - monikasvoinen sosiaalinen ilmiö

Työttömyydestä voi seurata hyvin erilaisia asioita nuorille riippuen mm. siitä, millaisia tulevaisuudensuunnitelmia ja yksilöllisiä tavoitteita heillä on. Niinpä työllistämistoimissakin tarvitaan monenlaisia keinoja. Tilastollisten tunnuslukujen rinnalla tarvitaan ymmärrystä siitä, kuinka käsitteet nuoriso ja työttömyys määritellään sekä millaisena työttömät nuoret itse oman tilanteensa kokevat. Tässä julkaisussa pohditaan kolmen artikkelin voimin nuorisotyöttömyyttä sekä käsitteellisellä että kokemuksellisella tasolla. Artikkeleissa paneudutaan erityisesti lamaan ja sen jälkeiseen aikaan, mutta samalla nostetaan esille sellaisia periaatteellisia kysymyksenasetteluja, joiden pohtiminen on tärkeää huolimatta siitä mikä nuorisotyöttömyyden tilanne kulloinkin on. Vaikka nuorten työttömien määrä on pysytellyt laman jälkeen kohtuullisena, kytkeytyy nuorisotyöttömyyteen ilmiönä monia huomion arvoisia kysymyksenasetteluja, joita on tärkeä tunnistaa työvoimapoliittisia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Kolme näkökulmaa nuorisotyöttömyyteen

Avausartikkelin on kirjoittanut Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala, joka tarkastelee nuorisotyöttömyyttä käsitteenä ja pohtii sekä "nuoren" että "työttömän" määrittelyyn liittyviä ongelmia. Vertailukohtana hän käyttää muiden eurooppalaisten maiden käytäntöjä. Artikkelissa käsitellään myös työttömyyden ja koulutuksen, sekä työttömyyden ja syrjäytymisen välisiä yhteyksiä. Eri tekijöillä voidaan olettaa olevan yhteyksiä toisiinsa, mutta samalla olisi vältettävä liian suoraviivaisten oletusten tekemistä. Perhe voi esimerkiksi toimia sekä työttömyyskokemuksen "iskunvaimentimena" kuin yhtä lailla "periyttää" nuorelle tietyn mallin työelämään suhtautumisesta.

Ira Malmberg-Heimonen lähestyy nuorisotyöttömyyttä vertailemalla helsinkiläisten ja muualla Suomessa asuvien nuorten kokemuksia omasta työttömyydestään. Tulosten perusteella helsinkiläisnuorilla oli mm. selvästi enemmän psyykkisiä oireita muun maan nuoriin verrattuna. Helsinkiläisnuoret olivat myös kokeneet joutuneensa luopumaan työttömyytensä vuoksi useammista asioista kuin muualla asuvat nuoret.

Matilda Wrede-Jäntin artikkelissa helsinkiläiset nuoret työttömät kertovat omasta tilanteestaan sekä tavoitteistaan tulevaisuuden suhteen. Wrede-Jäntti peilaa näitä nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Ryhmä "nuoret työttömät" sisältää varsin erilaisia nuoria, joilla on erilaisia tarpeita, arvoja ja myös kiinnostuksen kohteita. Näin myös nuoriin kohdistetut yhteiskunnan toimenpiteet tukevat heidän elämänhallintaansa hyvin eri tavoin.