Tiedote 5.9.2003

Keski-ikäisten miesten kuolleisuus laskee Helsingin suurkaupunkiseudulla

Pohjoismaisilla suurkaupunkiseuduilla 40–64-vuotiaiden miesten kuolleisuus vuosina 1993– 2001 on ollut suurinta Kööpenhaminan, Aalborgin, Odensen ja Århusin sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seuduilla. Kaikissa näissä kuolleisuus on ollut suurempi kuin 5 promillea ikäryhmästä. Tukholman ja Oslon suurkaupunkiseudun kuolleisuus oli noin 4 promillea.

Kymmenen vuoden aikana kuolleisuus on laskenut merkittävimmin Turun ja Kööpenhaminan suurkaupunkiseuduilla. Viime vuosikymmenen alkuun verrattuna tilanne on parantunut myös Helsingissä ja Tampereella, mikä näkyy mm. siinä, että kuolleisuus laski molemmissa verrattuna Ruotsin suurkaupunkiseutuihin vuosina 1997–2001 vähintään yhtä paljon. Oulussa, Aalborgissa ja Århusissa kehitys ei ole ollut yhtä suotuisaa. (Nordic Major City Statistics, 2003)

Viime vuosina 40–64-vuotiaiden miesten kuolleisuuden aleneminen näyttää pysähtyneen Suomessa. Tosin huhti-kesäkuussa kuolleiden miesten määrä laski Helsingin seudulla ja koko maassa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Terveydenhuolto 2000-luvulle –hankkeen tulosten mukaan terveydentilalla on kiinteä yhteys ikään, sukupuoleen, asuinalueeseen, sosiaaliryhmään, koulutukseen, tuloihin, siviilisäätyyn, kieleen ja työttömyyteen vuosina 1994–1998. Sosioekonominen asema vaikuttaa selvästi koettuun terveydentilaan, kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Erityisen jyrkkiä erot ovat sukupuolten välillä. Alueelliset terveyserot ovat selvästi sosioekonomisia pienemmät mutta havaittavissa.

Luottamus talouden kehitykseen ja työllisyysnäkymiin heikentynyt

Kuluttajien talousluottamuksen vähittäinen hiipuminen jatkuu. Kuluttajien luottamusindikaattori laski koko maassa kesäkuuhun mennessä selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolelle; saldoluku oli 7,2. Pääkaupunkiseudulla uskottiin talouden näkymiin koko maata varovaisemmin. Luottamusindikaattori laski maaliskuun saldoluvusta 10,9 kesäkuussa vajaaseen 7:ään. Oman taloutensa kohentumiseen luotti pääkaupunkiseudulla kesäkuussa edellisen vuosineljänneksen tavoin noin 31 % kuluttajista. Kotitaloutensa rahatilannetta ja mahdollisuuksia säästää kuluttajat pitivät edelleen erinomaisina, ja 17,1 % kotitalouksista piti ajankohtaa erittäin hyvänä lainanoton kannalta.

Pääkaupunkiseudun kuluttajista yli puolet arvioi kesäkuussa, että työttömyys lisääntyy seuraavan vuoden aikana. Noin joka kymmenes työllinen arveli työttömyyden joko melko tai hyvin todennäköisesti osuvan vuoden sisällä omalle kohdalleen. Luvut ovat selvästi koko maan lukuja suurempia. Helsingin työttömyys on kasvanut heinäkuussa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 1 760 henkilöllä. Työministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä oli heinäkuun lopussa 30 931 työtöntä työnhakijaa. Viimeksi Helsingissä on ollut yli 30 000 työtöntä vuoden 1999 elokuussa. Työttömyysaste oli vuoden 2003 heinäkuussa 10 % mukaan luettuna lomautetut.

Heinäkuussa avoimia työpaikkoja oli koko maassa 2 368. Helsingissä avoimia työpaikkoja oli 5 925, joista suurin osa oli palvelualalla ja kaupallisella alalla. Avoimien työpaikkojen määrä on pysynyt ennallaan verrattuna edellisvuoteen.

Asumistuen saajien määrä kasvaa edelleen

Asumistuen saajien määrä lisääntyi pääkaupunkiseudulla huhti-kesäkuussa noin 4%viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuen saajia oli noin 34 300, ja heidän osuutensa asuntokunnista oli 7,4 %. Asumistuen saajien määrä on kasvanut Espoossa 4,6 %, Helsingissä 4,3 % ja Vantaalla noin 4,7 %. Kauniaisissa asumistuen saajien määrä laski peräti 14 prosentilla.

Toimeentulotukea saavien henkilöiden lukumäärä on kasvanut pääkaupunkiseudulla alkuvuoteen nähden. Toimeentulotukea sai noin 48 000 henkilöä. Viime vuoden huhti-toukokuuhun verrattuna tuen saajien määrä on kuitenkin laskenut Helsingissä noin prosentilla ja Espoossa runsaalla 10 prosentilla. Vantaalla toimeentulotuen tarve on vastaavasti kasvanut lähes 6 prosentilla.

Kunnallisen velkaneuvonnan uusien asiakkaiden määrät ovat kasvaneet erityisesti Helsingissä, jossa muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan on lähes 54 %. Velkaneuvonnassa oli 560 uutta asiakasta. Pankit, valtiovalta ja Takuu-säätiö sopivat 1.9.2002 ns. velkasovinto-ohjelmasta 1990-luvun laman aikana ylivelkaantuneiden velkaongelmien ratkaisemiseksi. Velkaneuvonnan jonojen takia ohjelman vaikutukset alkavat ilmeisesti näkyä vasta nyt.

Helsingin seudun väestö kasvaa

Helsingin seudun väestön lisäys oli kuluvan vuoden 2. neljänneksellä noin 1 970 henkilöä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Syntyneitä oli 3 855 ja kuolleita 2 085, lisäksi muuttovoitto toi seudulle noin 200 henkilöä. Helsingin muuttotappio oli noin 800 henkeä ja syntyneiden enemmyys noin 420, joten väestön määrä laski kokonaisuudessaan 385 henkilöllä. Espoossa, Vantaalla ja kehysalueella tulomuuttajia oli enemmän kuin muualle Suomeen lähteviä. Espoon muuttovoitto oli 18, Vantaan noin 170 ja kehysalueen noin 700 henkeä. Vastaavasti Espoossa väestön määrä kasvoi 586 ja Vantaalla 521 henkilöllä.

Helsingin Seudun Suunnat 3/2003, html
Helsingin Seudun Suunnat 3/2003, pdf