Tiedote 21.11.2003

Valtio notkahdutti Helsingin talouden 2002

Helsingin talous notkahti jyrkästi 1990-luvun alun laman seurauksena. Notkahdus oli muita kuntia syvempi, koska Helsinki on joutunut tulemaan toimeen omilla verotuloillaan. Monilla kunnilla tulopohja ei paljon heilahtanut, koska valtionosuus ja verotulojen täydennys turvasivat niiden tulopohjan.

Toinen notkahdus Helsingin taloudessa johtui valtion toimenpiteistä ”kuntatalouden vakauttamiseksi” vuonna 2002. Pääasiassa sen seurauksena Helsingin verotulot vähenivät noin kolmen veroprosentin tuoton verran. Vastaavaa Helsingin resurssien siirtoa muille kunnille ei ole aikaisemmin tapahtunut. Vuonna 2002 Helsingin verorahoitus jäi pienemmäksi kuin koko maan verorahoitus euroa /asukas. Näin tapahtui edellisen kerran vuonna 1992 (Ks. kuvio sivulla 2).

Helsingin lainamäärä viisinkertaistuu

Helsinki leikkaa menojaan vuosina 2003 ja 2004. Se on ainoa suurista kaupungeista, jonka menot molempina vuosina vähenevät. Siitä huolimatta kaupunki joutuu lisäämään velkaa niin, että se kasvaa lähes miljardiin euroon, kun se vuonna 2001 oli vielä noin 200 miljoonaa euroa. Lainamäärä siis viisinkertaistuu.

Valtionvarainministeriön virkamiehet ovat korostaneet yhteisöveron epävakautta ja sopimattomuutta kuntien palvelujen rahoittamiseen. Helsingin kannalta yhteisöveron kehitys on ollut huomattavasti helpompi ennakoida kuin valtion kuntataloutta koskevat ratkaisut. Nyt kun kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on käytetty kunta–valtio-suhteen tasauseränä, sen merkitys on vähentynyt niin pieneksi, ettei siitä voi saada minkäänlaista uhkaa kuntien taloudelle.

Yhteisövero on kunnalle kannuste

Jos yhteisövero muutettaisiin valtionosuudeksi, eivät kunnat saisi lisää tuloja yhteisöveron kasvaessa. Yhteisövero on tärkeä elinkeinopoliittinen kannuste. Kyse on myös kunnallisesta itsehallinnosta. Kun valtionosuuksien osuus kuntien rahoituksessa kasvaa, kasvaa myös valtion valta ohjata kuntien toimintaa. Yhteisövero on erittäin tärkeä maan kasvukeskuksille. Jos niiden tulopohjaa heikennetään, samalla heikennetään niiden mahdollisuuksia toimia kansantalouden vetureina.

Helsinki on ollut erilaisten uudistusten maksumies. Helsingin menetykset on kuitenkin kohtuullistettu useimmissa uudistuksissa. Näin ei kuitenkaan tehty vuoden 2002 kuntatalouden vakauttamisratkaisussa, joka rapautti Helsingin talouden. Jälkikäteen myönnetään päätöksen olleen virhe, mutta mitään ei olla tekemässä sen korjaamiseksi.

Verorahoitus (verotulot + tilinpäätöksen mukaiset valtionosuudet) euroa/asukas 1990–2002 (vuoden 2000 rahanarvo)

Julkaisu