Tiedote 21.01.2004

Suurten kaupunkien talous kiristyy

Suomen 16 suurimman kaupungin talous kiristyy vuonna 2004. Helsinki oli ainoa kaupunki, joka pystyi vähentämään menojaan eli toimintakatettaan. Yhdeksässä kaupungissa kasvu vuosina 2002–2004 on yli 10 prosenttia. Neljässä kaupungissa kasvu jää alle viiden prosentin.

Ainoastaan Porin vuoden 2004 talousarvion tulorahoitus on tasapainossa eli vuosikate on poistoja suurempi. Vuoden 2003 talousarvioissa vuosikate oli poistoja suurempi Porissa, Mikkelissä ja Oulussa. Lisäksi neljässä kaupungissa vuosikate oli enemmän kuin 80 prosenttia poistoista. Vuoden 2002 tilinpäätökset olivat vielä paremmat: kaikilla muilla paitsi Helsingillä vuosikate oli poistoja suurempi.

Velka kasvaa vauhdilla

Tulorahoituksen riittämättömyys heijastuu kaupunkien velkaantumisena. Helsingin lainakanta kasvaa vuodesta 2001 lähes 700 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa vuodesta 2001 lähes 1 400 miljoonaa euroa ja vuodesta 2002 lähes miljardi euroa. Tällainen kehitys tuskin voi jatkua pitempään. Eniten asukaslukuun suhteutettu lainakanta kasvaa vuodesta 2002 Vantaalla (901 €/asukas) ja Helsingissä (774 €/asukas). Seuraavaksi eniten lainat kasvavat Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa ja Espoossa. Vuoden 2004 talousarvioiden perusteella vaikein tilanne on Vantaalla. Se joutuu tekemään käytännössä kaikki noin 100 miljoonan euron investointinsa velaksi.

Suurten kaupunkien palvelukustannusten vertailussa Joensuun sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet vuodesta 1998 lähtien suurten kaupunkien pienimmät. Myös Opetushallituksen tilastojen mukaan Joensuun perusopetuksen ja lukion oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat 16 suurimman kaupungin joukossa pienimmät.

Suurten kaupunkien työpaikkakehitys on ollut hyvin kaksijakoinen. Työpaikkojen määrä kasvoi Helsingin seudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa), Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa. Kaikissa muissa suurissa kaupungeissa työpaikkamäärä väheni. Nopeimmin vuoden 1990 työpaikkamäärän saavuttivat laman jälkeen Espoo ja Vantaa (1997). Seuraavina sen ylittivät Oulu (1998) ja Tampere (1999).

Valtion työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli vuonna 2001 Helsingissä toiseksi suurin – Kuopion jälkeen – 16 kaupungista. Helsingin ja Kuopion suuruusluokkaa on valtion työpaikkojen osuus myös Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Joensuussa.