Tiedote 1.6.2004

Helsingin seudulla merkkejä noususuhdanteesta?

Tuotanto kasvoi Helsingin seudulla ennakkoarvion mukaan kaksi prosenttia edellisvuodesta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu oli samaa tasoa kuin kahtena edellisenä neljänneksenä ja suunnilleen saman verran kuin koko maassa. Kasvu perustui kaupan, rakentamisen sekä hyvinvointipalveluiden suotuisaan kehitykseen.

Kuluttajien mielestä Suomen talouden tilanne on tällä hetkellä hyvä, parempi kuin vuosiin. Myös tulevaisuuteen suomalaiset katsovat luottavaisina. Ihmisillä on säästöjä, korot ovat alhaalla ja inflaatio on maltillista. Yli kolmannes pääkaupunkiseudun kuluttajista uskoo oman taloustilanteensa paranevan tulevan vuoden aikana. Myöskään työttömyyttä kuluttajat eivät uumoile omalle kohdalleen, vaikka lähes puolet vastaajista arvioi työttömyyden lisääntyvän vuoden kuluessa.

Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen tuotteiden kysyntä piristyi alkuvuoden aikana. Tilauskirjat ovat kohentuneet, mutta ne ovat edelleen hieman tavanomaista ohuemmat. Riittämätön kysyntä onkin vielä yleinen tuotannon kasvun este, joten yrityksissä on yhä jouduttu vähentämään henkilökuntaa.

Työmarkkinoilta on poistuttu myös vapaaehtoisesti. Lähes joka toinen työmarkkinoilta vuoden aikana kadonnut on kotia tai lapsia hoitamaan jäänyt nainen. Joka kolmas työmarkkinoilta poistunut on lähtenyt opiskelemaan. Helsingin seudun 15–64-vuotiaiden työllisyysaste laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 71,8 prosenttiin, mikä oli lähes kaksi prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten.

Jaakko Kiander, tutkimusprofessori (VATT): Viron EU-jäsenyys edistää Helsingin ja Tallinnan integroitumista

Viron liittyminen Euroopan unionin jäseneksi ja todennäköinen euron käyttöönotto vuonna 2007 edistävät erityisesti Tallinnan ja Helsingin suurkaupunkialueiden integroitumista. Käytännössä tämä tarkoittaa entistä laajempaa tavaroiden, palvelusten ja ihmisten liikkumista kaupunkien välillä. Yritykset ja kotitaloudet hyödyntävät kaupunkien välisiä hintaeroja ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Kaupunkien yhteisessä vaikutuspiirissä asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä, joten kyseessä ei ole Euroopan ja Itämeren mittakaavassa merkityksetön keskittymä. Lisäksi molempien pääkaupunkiseutujen taloudellinen kasvu on todennäköisesti varsin nopeaa. Suomen puolella tähän liittyy edelleen voimakkaana jatkuva alueellinen väestönkasvu. Helsingin ja Tallinnan alueesta voi kehittyä merkittävä pohjoiseurooppalainen kasvukeskus, joka tarjoaa runsaasti työtä huippuosaajille, rakentajille ja erilaisille palveluelinkeinoille.

Helsingin Seudun Suunnat 2/2004, html
Helsingin Seudun Suunnat 2/2004, pdf