Tiedote 5.11.2004

Kartelli vai verokilpailu?

Erikoistutkija Heikki Helin on tarkastellut kuntien veroprosenttien kehitystä. Samalla hän karttakuvioiden avulla on hahmottanut sitä, seuraavatko kunnat veroprosentin korotuksista päättäessään naapurikuntien päätöksiä. Lisäksi hän on kuvannut kaupunkiseuduittain seudun keskuskaupungin ja seudun muiden kuntien veroprosentteja ja arvioinut sen perusteella onko kaupunkiseuduilla verokilpailua.

Kuntien veroprosenttien kehityksessä on vuosina 1990–2004 kolme selkeää piirrettä: veroprosenttien nousu, veroprosenttien erojen kaventuminen sekä veroprosentin ja veroasteen eron kasvu. Erot ovat kaventuneet nimenomaan 2000-luvulla.

Lehtiuutisen mukaan Lahden seudulla kunnanjohtajat sopivat keväällä 2004 yhteisestä veroprosentin korotuksesta 19,00 %:iin. Yhteistä veronkorotusratkaisua on pohdittu myös Jyväskylän seudulla neljän kunnan kesken. Lahden seudun kunnanjohtajien yritys sopia yhtenäisestä veroprosentista on harvoja julkisuuteen tulleita hankkeita. Epävirallisesti yhteisistä veroprosenteista on keskusteltu ennenkin ja korotuksia on tehty yhtä aikaa. Kun on harkittu kunnan veroprosentin korotusta, on naapurikunnan veroprosentti ja sen muutoskaavailut ainakin huomioitu.

Kuntien veroprosenttien muutoksia tarkasteltiin karttakuvioin. Kokeilevalla kuviotarkastelulla on mahdollista hahmottaa sitä, seuraavatko kunnat korotuksista päättäessään naapurikuntien päätöksiä. Karttatarkastelu antoi tukea ajatukselle, että kunnat verokorotusta tehdessään ottavat huomioon naapurikuntien korotukset. Naapurikuntien samanaikaisia tai peräkkäisiä veroprosenttien korotuksia ei kuitenkaan voi kutsua kartelliksi, vaikka löyhiä sopimuksia korotuksista olisikin.

Kuntien sanotaan kilpailevan asukkaista alhaisella veroprosentilla. Kaupunkiseudun kuntien veroprosenttien aritmeettisia keskiarvoja verrattiin keskuskaupungin veroprosenttiin. Vuosina 1990–2004 keskuskaupunkien veroprosentit ovat yleensä olleet seudun veroprosenttien keskiarvoa alemmat. Jyväskylässä kaupungin veroprosentti on ollut aina seudun kuntien keskiarvoa pienempi. Helsingin, Tampereen, Porin ja Vaasan veroprosentit ovat olleet kerran tai kaksi seudun keskiarvoa korkeammat. Seudun keskuskaupungin veroprosentti on ollut seudun kuntien keskiarvoa suurempi Lahdessa 9, Kotkassa ja Joensuussa 8 kertaa vuosina 1990–2004.

Kun lasketaan vuosittain niiden kuntien määrät, joissa veroprosentti on ollut keskuskaupunkia alhaisempi, on tulos samansuuntainen. Alle 15 prosenttiin jäävät tapaukset, joissa jonkin seudun kunnan veroprosentti vuosina 1990–2003 on ollut keskuskaupunkia alempi Tampereen ja Helsingin lisäksi Oulussa, Jyväskylässä, Porissa, Vaasassa ja Hämeenlinnassa. Kaupunkiseuduittain tehty tarkastelu osoittaa, että kilpailu asukkaista tapahtuukin yleensä muilla keinoilla kuin alhaisilla veroprosenteilla.

Vaikka suuret kaupungit päättävät verojen tasosta omien tarpeittensa perusteella, vertailua muiden suurten kaupunkien veroprosentteihin tehdään juuri silloin, kun etsitään perusteluja verojen korotusesityksille. Jos jotkut suuret kaupungit nostavat veroprosenttiaan, se ikään kuin antaa muillekin tilaa korottaa.