Tiedote 16.11.2004

Helsingin seutu selviytyy hyvin Euroopan metropolivertailussa

Helsinki on elinkeinorakenteeltaan terve ja nykyaikainen, todetaan Helsingin kaupungin tilastojulkaisussa: The Regional Economy of Helsinki from an International Perspective. Helsingin seudulla palveluihin liittyvät alat ovat suurin työllistäjä, kuten useimmissa muissakin Euroopan metropoleissa. Yksityinen palvelusektori on Helsingin seudulla merkittävä. Sen sijaan julkisen sektorin osuus työpaikoista on huomattavasti alhaisempi kuin esim. muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa.

Helsingin seudulla yksityisen palvelusektorin toimialarakenne on hyvin samankaltainen kuin muillakin eurooppalaisilla metropolialueilla. Merkittävin ero on, että kuljetuksen ja tietoliikenteen osuus työpaikoista on täällä huomattavasti korkeampi kuin suurkaupunkialueilla keskimäärin. Näille aloille erikoistuminen kertoo pääkaupungin vahvasta roolista maan logistisena keskuksena, joka on paitsi kansallisen kuljetuksen ja tietoliikenteen solmukohta myös kansainvälisen liikenteen portti. Samoin tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkaosuus ylittää täällä kaupunkialueiden keskitason. Teollisuuden osuus on täällä eurooppalaisten metropolialueiden keskitasoa mutta huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Teollisuuden vahvoja aloja ovat modernit ja kehittyneet alat, kuten elektroniikka- ja graafinen teollisuus.

Pieni mutta tehokas

Metropolialueilla on merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Ne ovat isoja väestökeskittymiä, taloudellisen toiminnan keskuksia ja erityisesti talouskasvun vetureita. Suomessa Helsingin seutu muodostaa maan ainoan metropolialueen, jonka osuus koko maan väestöstä on lähes neljännes ja osuus bruttokansantuotteesta yli kolmannes. Euroopan mittakaavassa Helsinki on väestömäärältään pienehkö, mutta kilpailukykyinen alue. Kun asetetaan Euroopan 45 metropolia suuruusjärjestykseen väkiluvun suhteen, sijoittuu Helsinki vasta sijalle 32. Vastaavasti Tukholman sijaluku on 19. Kuitenkin täällä talouden tehokkuus ja tuottavuus on korkealla tasolla. Helsingin seudulla tuotannon arvonlisäys asukasta kohti on noin 50 prosenttia korkeampi kuin koko maassa keskimäärin ja kaksi kertaa korkeampi kuin koko Euroopassa keskimäärin, kun ostovoiman vastaavuutta ei oteta huomioon. Tällä mittarilla mitattuna on Helsinki kuuluu Euroopan 15 vauraimman metropolialueen joukkoon muiden pohjoiismaisten pääkaupunkien tavoin.

Nopeasti kasvanut metropoli

Vuosina 1995-2002 Helsingin seutu oli Euroopan nopeimmin kasvaneita alueita. Kun kaikki 45 suurkaupunkialuetta otetaan huomioon, niin väestön, työpaikkamäärän kuin tuotannonkin kasvuvauhti oli täällä kolmanneksi nopeinta koko Euroopassa. Esimerkiksi tuotannon kasvuvauhti oli Helsingissä keskimäärin 6,5 prosenttia vuosittain. Nopeampaan kasvuun yllettiin vain Dublinissa ja Varsovassa. Kun tarkastellaan tulevaisuutta vuoteen 2008 asti, niin väestön, työpaikkamäärän ja tuotannon kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan Helsingissä samoin kuin useimmilla muillakin metropolialueilla. Helsingin seutu tulee kuitenkin edelleen säilyttämään asemansa nopeimmin kasvavien metropolialueiden joukossa. Tuotannon ennakoidaan kasvavan Helsingissä tulevina vuosina keskimäärin 3 prosentin vuosivauhtia kasvun jäädessä metropolialueilla keskimäärin 2 prosentin tasoon.

Selvityksessä on analysoitu ja vertailtu Helsingin seudun aluetalouden ja elinkeinotoiminnan rakennetta ja kasvua muihin Länsi- ja Keski-Euroopan metropoleihin. Tietolähteenä ovat pääasiassa Cambridge Econometrics -tutkimuslaitoksen yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa ylläpitämä alue- ja kaupunkitalouden tietokanta sekä sen pohjalta tehdyt tutkimukset. Selvityksen on laatinut tutkija Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä.

Julkaisu