Tiedote 29.6.2005

Helsingistä katosi yhteensä 4 800 työpaikkaa vuosina 2002 ja 2003

Pitkään nopeana jatkunut työpaikkamäärän kasvu pysähtyi Helsingissä vuonna 2001. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotiedot kertovat pääkaupungista hävinneen yhteensä 4800 työpaikkaa vuosien 2002 ja 2003 aikana. Myös Espoossa työpaikat vähenivät hieman vastaavana ajanjaksona. Vantaalla sen sijaan työpaikkamäärä lisääntyi 3 000:lla. Koko Helsingin seudun työpaikkojen määrä pysyi kuitenkin ennallaan vuosina 2002 ja 2003.

Vuoden 2003 lopussa oli Helsingissä työpaikkoja kaikkiaan 371 000, mikä oli 16 prosenttia koko maan työpaikoista. Koko Helsingin seutu, Suomen ainoa metropolialue, muodostaa maan suurimman työssäkäyntialueen 658 300 työpaikallaan. Kolme jokaisesta kymmenestä maan työpaikasta sijaitsee Helsingin seudulla.

Orastavaan talouskasvuun viime vuoden lopulla

Koko Helsingin seudun työllisyyskehitys kääntyi jyrkkään laskuun vuoden 2003 alkuun ajoittuneen lyhyen nousuvaiheen jälkeen. Seudulla asuvan työllisen työvoiman määrä laski aina vuoden 2004 toiselle neljännekselle asti nopeimmillaan jopa kahden prosentin vuosivauhdilla. Muuallakin maassa työllisten määrä laski, mutta vähennys vuositasolla oli pahimmillaankin vain noin puolen prosentin luokkaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Helsingin seudulla käänne parempaan suuntaan tapahtui vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä, jolloin työllisten määrän lasku pysähtyi ja kääntyi jopa lievään nousuun. Vuoden viimeisellä neljänneksellä päästiin jo yli kahden prosentin kasvuun, mikä ylitti nyt myös muun maan kasvuvauhdin. Kasvu jatkui vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin työllisten määrä kasvoi sekä Helsingin seudulla että muualla maassa hieman alle kahden prosentin vauhdilla.

Pitkälle erikoistuneet palvelualat Helsingille tyypillisiä

Palvelualat muodostavat suurimman työllistävän toimialakokonaisuuden Helsingissä, kuten useimmissa muissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Palvelualojen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä on lähes 86 prosenttia ja palvelualojen työpaikoista valtaosa on yksityiseen palvelusektoriin liittyvillä aloilla.

Helsingin toimialoittaisessa erikoistumisprofiilissa nousevat selvimmin esille pitkälle erikoistuneet palvelualat, jotka useimmiten lukeutuvat informaatioaloihin. Mainospalvelujen, lainopillisten ja taloudellisten konsultointipalveluiden, teleliikenteen, tietojenkäsittelypalveluiden osuus kokonaistyöpaikkamäärästä on vahvasti korostunut. Edellä mainittujen alojen kaikista työpaikoista 38–50 prosenttia sijaitsee Helsingissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja graafisen teollisuuden työpaikoista lähes kolmasosa sijaitsee pääkaupungissa.

Elinkeinoelämän kehityksen ja tehokkuuden kannalta merkittävien alojen, kuten rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä liike-elämälle tukitoimintoja tarjoavien vartiointipalvelu-, siivous- yms. alojen yritykset, ovat myös voimakkaasti keskittäneet toimintojaan tänne. Helsinki on myös merkittävä virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan keskittymä. Pääkaupunki on maan logistinen keskus, kansallisen tietoliikenteen ja kuljetuksen solmukohta sekä kansainvälisen henkilö- ja tavaraliikenteen portti. Tähän liittyen tukkukauppa, liikennettä palvelevat toiminnat (mm. matkatoimistoala), posti- ja kuriiritoiminta ja ravitsemistoiminta ovat Suomessa vahvasti keskittyneet Helsinkiin. Lisäksi Helsinki on maan hallinnollinen keskus, mikä näkyy julkisen hallinnon ja järjestötoiminnan keskittymisenä alueelle.