Tiedote 26.4.2006

Kantakaupunki nuorentuu

Julkaisu

Helsingin muuttoliike on ollut 2000-luvulla vilkkaampaa kuin 30 vuoteen. Erityisesti Helsingin sisällä muutetaan ahkerasti. Helsinkiläisistä keskimäärin joka viides muuttaa pois asunnostaan vuosittain. Lapsiperheet muuttavat pois lähes kaikilta Helsingin alueilta. Lukuun ottamatta Itä-Helsinkiä peruspiirit saavat muuttotappiota myös ikääntyneiden muutoista. Sen sijaan erityisesti kantakaupunki saa huomattavasti muuttovoittoa nuorista aikuisista.

Yksinasuminen on yleistynyt lähes kaikilla alueilla 2000-luvulla. Joka toisessa asunnossa asutaan yksin ja neljäsosa helsinkiläisistä asuu yksin.

Helsingin väkiluku kasvoi 8 000 hengellä vuosina 2000 -2004. Suomen- ja ruotsinkielisten määrä väheni, mutta muunkielisten määrä kasvoi lähes 10 000 hengellä. Väkiluku on kasvanut niillä alueilla, jonne on rakennettu paljon, erityisesti Koillis- ja Itä-Helsingissä. Väkimäärä on taas laskenut Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä.

Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvoi 2000-luvun alkupuolella vain viidessä peruspiirissä. Näillä alueilla rakennettiin paljon. Kerrostaloalueilla lasten määrä useimmiten laski ja pientaloalueilla säilyi ennallaan. Peruskouluikäisten määrä taas kasvoi useilla alueilla, koska 1990-luvun lopulla pienten lasten määrä oli huomattavasti aikaisempaa korkeampi. Nuorten aikuisten määrä kasvoi uusien rakennusalueiden lisäksi erityisesti kantakaupungissa, ja varsinkin sen itäosissa. Näillä alueilla vanhusväestön määrä väheni, mikä viittaa sukupolven vaihtumiseen.

Helsingissä lapsiperheet ovat paljolti korvautuneet pienillä asuntokunnilla. Varsinkin alle 30-vuotiaiden hedelmällisyys on alentunut nopeasti. Monien ulkomaalaistaustaisten asukasryhmien kantaväestöä selvästi korkeampi hedelmällisyys vaikuttaa siihen, että Itä- ja Koillis-Helsingissä syntyvyys on muuta Helsinkiä korkeampi. Alueiden väliset kuolleisuuserot ovat alentuneet jonkin verran verrattuna 1990-lukuun.

Julkaisu kuvaa Helsingin alueittaisia väestönmuutoksia tilastojen valossa vuosina 2000 -2004 ja osin myös pitemmällä ajanjaksolla. Julkaisussa tarkastellaan alueiden väestörakenteen muutosta, syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä.