Tiedote 24.5.2006

Maahanmuuttajien kotoutuminen edennyt suotuisasti

Maahanmuuttajien kotoutuminen pääkaupunkiseudulla. Seurantatutkimus vuosilta 1997- 2004

Tiivistelmä, arabiaksi, eestiksi, englanniksi, ruotsiksi, somaliksi,suomeksi, turkiksi, venäjäksi ja vietnamiksi.

Tänään julkistettavan, lajissaan ensimmäisen seurantatutkimuksen mukaan maahanmuuttajien kotoutuminen näytti edenneen hyvään suuntaan. Seurantajakson aikana maahanmuuttajien suomen kielen taito oli parantunut ja työssäkäynti yleistynyt. Maahanmuuttajat halusivat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi maahanmuuttajat onnistuivat luomaan kontakteja syntyperäisiin suomalaisiin luopumatta omasta etnisestä identiteetistään ja perhearvoistaan. Syrjäytymisvaara oli vähäinen. Suomalainen asenneilmapiiri näyttää kehittyneen 2000 -luvulla myönteisemmäksi. Kaikista myönteisistä merkeistä huolimatta kotoutuminen näyttää kuitenkin olevan varsin hidas prosessi.

Suomessa maahanmuuttajien määrä on noussut kiihtyvällä vauhdilla 1990-luvulta lähtien, ja varsinkin työperäisen maahanmuuton lisääntyminen tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää tietää, miten Suomessa jo yli kymmenen vuotta asuneet maahanmuuttajat ovat kotoutuneet. Onko eri maahanmuuttajaryhmien välillä eroja? Mitkä tekijät ovat tärkeitä onnistuneelle sopeutumiselle? Onko havaittavissa merkkejä maahanmuuttajien syrjäytymisestä?

Monet tekijät osoittautuivat tärkeiksi maahanmuuttajien onnistuneelle sopeutumiselle. Henkistä sopeutumista edistivät työn löytämisen, taloudellisen hyvinvoinnin ja suomen kielen oppimisen lisäksi sosiaaliset verkostot ja niiltä saatu tuki. Syrjintäkokemukset sen sijaan näyttivät vaikeuttavan henkistä sopeutumista. Työllistymisen ja suomen kielen oppimisen tärkeys maahanmuuttajien henkiselle sopeutumiselle kasvoivat oleskeluajan pidentyessä, ja varhaiset henkisen sopeutumisen ongelmat vaikeuttivat myöhempää työllistymistä.

Eri maahanmuuttajaryhmillä näyttää olevan osin erilaisia kotoutumisen haasteita, joihin on jatkossa syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tällaisia epäkohtia ovat somalien ja arabien usein kokema syrjintä, riski somalien, vietnamilaisten ja venäjäläisten sosiaaliseen eristäytymiseen, venäjänkielisten kokema psyykkinen stressi, vietnamilaisten heikko arvio kielitaidoistaan sekä arabiankielisten maahanmuuttajien suomen kielen kehittymättömyys.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa 1990-luvun taitteessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien sopeutumista vuosien 1997–2004 välillä. Tutkimukseen osallistui 457 vuonna 1997 pääkaupunkiseudulla asunutta maahanmuuttajaa. Pitkittäistutkimuksessa vertailtiin seitsemän eri maahanmuuttajaryhmän (venäläisten, virolaisten, etniseltä taustaltaan suomalaisten, somalien, arabiankielisten, vietnamilaisten ja turkkilaisten) kokemuksia ja pyrittiin saamaan kattava kuva kotoutumisen sujumisesta eri elämänalueilla. Tämä kansainvälisestikin merkittävä tutkimus on ollut ensimmäinen laaja tieteellinen yritys tarkastella Suomen maahanmuuttajien kotoutumisen kulkua lähes vuosikymmenen aikana.