Tiedote 7.11.2006

Miten Helsinki vahvistaa kaupunkilaistensa osallistumista ja vaikuttamista?

Miten Helsingin kaupungin virastoissa ja laitoksissa on huomioitu kaupunkilaisten mahdollisuudet osallistua toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon? Millaisia palautejärjestelmiä helsinkiläisille tarjotaan? Miten kuntalaisten osallisuus näkyy strategioissa? Miten suunnittelusta ja päätöksenteosta tiedotetaan? Tässä selvityksessä kuvataan, millä tavoin osallistumiseen liittyviä asioita Helsingissä organisoidaan, miten suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmästä tiedotetaan ja millaisia osallistumisen vahvistamisen käytäntöjä virastoissa ja laitoksissa on.

Helsingissä ei ole keskushallinnossa erityistä koordinoivaa toimielintä tai henkilöä, jonka tehtävänä olisi käsitellä kuntalaisten osallistumiseen tai laajemminkin kuntademokratian toimivuuteen liittyviä kysymyksiä. Muutamissa virastoissa tällaisia henkilöitä sen sijaan on. Pääsääntöisesti asukkaiden osallistumiseen liittyviä asioita hoidetaan paitsi keskushallinnon myös yksittäisten virastojen ja laitostenkin tasolla hajautetusti muun toiminnan ohella. Tämän vuoksi osallistuminen ja osallisuus saavat hallinnon sisällä varsin erilaisia määritelmiä, mikä tarkoittaa toisistaan hyvin vahvasti poikkeavia tavoitteita ja käytäntöjä. Osallistumiseen liittyvän kehittämistyön edellytyksenä ovat kirkastetut tavoitteet siitä, millaisia osallistumisen ja vuorovaikutuksen käytäntöjä – ja miksi juuri niitä – Helsingin kaupungin hallinnossa halutaan vahvistaa.

Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty. Raportin tavoitteena on ollut tuottaa yleiskäsitys, jonka avulla pystytään pohtimaan tarkemmin sekä kehittämis- että tutkimustarpeita kuntademokratian edistämiseksi. Selvitystyö on tehty osana Suomen hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan kuuluvan Demokratiatilinpäätöshankkeen (2005–2008) toteuttamista. Hankekokonaisuudessa kuntademokratiaa lähestytään niin kuntalaisten, luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoidenkin näkökulmasta.