Tiedote 17.12.2007

Helsinkiläisten elinajanodote on lyhyempi kuin muualla Suomessa

Helsinkiläisten 20 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten elinajanodotteet olivat ajanjaksolla 1991–2005 alhaisempia kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja Suomessa. Elinajanodote kasvoi Helsingissä vuosista 1991–1995 vuosiin 2001–2005 miehillä 2,9 vuotta ja naisilla 1,8 vuotta. Tärkein syy elinajanodotteen nousuun oli molemmilla sukupuolilla sepelvaltimotautikuolleisuuden nopea aleneminen, mutta alenemisen vaikutus oli Helsingissä vähäisempää kuin muualla Suomessa. Kuolleisuus alkoholisyihin pysyi muuttumattomana, kun se muualla Suomessa lisääntyi nopeasti.

Korkea- ja perusasteen koulutuksen saaneiden elinajanodotteiden ero oli jaksolla 2000–2005 Helsingissä miehillä 7,8 vuotta ja naisilla 4,2 vuotta, kun erot muualla Suomessa olivat vastaavasti 6,0 ja 3,4 vuotta. Valtakunnallisessa kansanterveysohjelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisesti elinajanodotteiden erot koulutusasteiden välillä kasvoivat huomattavasti jaksolta 1991–95 jaksolle 2001–2005 sekä Helsingissä että muualla Suomessa.

Helsingin osa-alueiden elinajanodotteita ja niiden muutoksia selvitettiin pääasiassa seitsemää suurpiiriä koskevalla aineistolla. Suurpiirien väliset erot 20-vuotiaiden miesten elinajanodotteissa olivat huomattavia. Vuosina 2001–2005 korkein elinajanodote oli Eteläisessä suurpiirissä ja alhaisin Keskisessä suurpiirissä. Alueiden välinen ero oli 5,0 vuotta. Ero kasvoi 0,8 vuodella jaksolta 1991–1995. Seitsemän suurpiirin järjestys elinajanodotteen mukaan oli suunnilleen sama vuosina 2001–2005 kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alueiden välisistä elinajanodotteiden eroista runsas kolmasosa johtui eroista kuolleisuudessa itsemurhiin, tapaturmiin, väkivaltaan ja alkoholisyihin ja noin neljäsosa eroista sepelvaltimotautikuolleisuudessa.

Väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen on ollut Suomen terveyspolitiikan päätavoitteita jo 1980-luvulta alkaen. Terveyserojen kaventaminen on ollut myös Helsingin terveyskeskuksen toiminnan tavoitteena 2000-luvun alusta alkaen. Suuremmissa kaupungeissa ilmiöt esiintyvät usein äärimmäisissä muodoissaan. Tämä näkyy Helsingissä esimerkiksi terveyden jakaantumisessa. Helsinkiläisten naisten ja miesten elinajanodote on lyhyempi kuin muualla Suomessa, vaikka tulotaso ja koulutusaste ovat muuta maata korkeampia.

Tutkimuksessa on kuvattu eri näkökulmista 20 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten kuolleisuuden muutoksia ja väestön osaryhmien välisiä eroja vuosina 1991–2005. Raportissa on vertailutietoa myös koko maasta, muusta Suomesta kuin pääkaupunkiseutu ja joitakin tietoja Espoosta ja Vantaasta.
Julkaisuun