Tiedote 18.1.2008

Maahanmuuttajataustaiset koulutustilastoissa

Ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut Helsingissä viime vuosien aikana nopeasti, ja tämä näkyy myös eri koulutusmuodoissa. Suomen äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkieliset opiskelijat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle melko tiiviisti; muunkielisistä lukio-opiskelijoista 36 % opiskeli Helsingissä vuonna 2005, ammatillisen toisen asteen opiskelijoista 24 %, ammattikorkeakouluopiskelijoista 24 % ja yliopisto-opiskelijoista 34 %.

Helsinkiläisten lukioiden opiskelijoista 7 % oli äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Ammatillisella toisella asteella muunkielisten osuus opiskelijoista on myös 7 %, muunkielisten osuus on suurin oppilaitosmuotoisessa perusopetuksessa, jossa joka kymmenes opiskelija on muunkielinen. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista 6 % ja yliopistokoulutuksen opiskelijoista 5 % oli äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Muunkielisten osuus opiskelijoista kasvaa mitä korkeampaa tutkintoa yliopistossa opiskellaan; tohtorintutkintoa opiskelevista muunkielisiä on jo yli kymmenen prosenttia. Venäjänkieliset ovat suurin muunkielisten kieliryhmä kaikissa koulutusmuodoissa.

Muunkielisten nuorten osallistuvuus koulutukseen on suomen- tai ruotsinkielisiä nuoria heikompaa. 16–18-vuotiaista suomen- tai ruotsinkielisistä nuorista 85 % osallistui toisen asteen lukio tai ammatilliseen koulutukseen, muunkielisistä vain 55 %. Ammattikorkeakoulutuksessa tai yliopistokoulutuksessa oli 46 % helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista suomen- tai ruotsinkielistä nuorista, muunkielisistä vain 18 %. Helsinkiläiset muunkieliset osallistuvat sekä toisen asteen että korkea-asteen koulutukseen heikommin kuin muunkieliset koko maassa.

Uudellamaalla asuvista toisen asteen ammatillisen tutkinnon vuosina 2001–2005 suorittaneista 81 % oli työllisenä vuoden 2005 lopussa ja työttömänä 7,5 %. Muunkielisten työllisyysaste oli hieman alempi, 70 % ja työttömyysaste selvästi korkeampi, 16 %. Uudenmaan parempi työllisyystilanne nostaa kuitenkin muunkielistenkin työllisyysastetta koko maahan verrattuna. Uudenmaan ammatillisesta valmistuneet muunkieliset ovat useammin työllisenä ja harvemmin työttömänä kuin suomenkieliset ammatilliselta valmistuneet muualla maassa. Uudenmaan ulkopuolella valmistuneista muunkielisistä vain puolet oli työllistynyt ja työttömyysaste oli 25 %. Yleisestikin muunkielinen väestö on pääkaupunkiseudulla selkeästi paremmin työllistynyt kuin muualla Suomessa.